MAO:471/2025
Asian tausta
Tervolan kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.1.2025 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta erään rivitalon rakennusurakasta.
Tervolan kunnan tekninen lautakunta on 19.3.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 32 sulkenut muun ohella Rakennus Vuokila Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Laplan Oy:n tarjouksen.
Tervolan kunnanhallitus on kuntalain 92 §:ssä säädetyn menettelyn jälkeen käsitellyt asiaa uudelleen ja päätöksellään 12.5.2025 § 145 muun ohella sulkenut Rakennus Vuokila Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Laplan Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.800.000–2.100.000 euroa.
Hankintasopimus on hankintayksikön mukaan allekirjoitettu 26.5.2025.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus ja sen täydennys
Vaatimukset
Rakennus Vuokila Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla panemasta täytäntöön hankintapäätöstä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että mikäli hankintapäätös on pantu täytäntöön, markkinaoikeus määrää täytäntöönpanon välittömästi keskeytettäväksi. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 120.000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.657,50 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta perusteettomasti ja hankintasäännösten vastaisesti. Valittajan tarjouksella olisi ollut todellinen mahdollisuus tulla valituksi, jos valittajaa ei olisi suljettu tarjouskilpailusta.
Valittaja on täyttänyt tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (tilaajavastuulaki) mukaiset edellytykset. Valittaja on erehdyksessä liittänyt tarjoukseensa liian vanhat tilaajavastuulain mukaiset selvitykset, mutta on omatoimisesti toimittanut uudet selvitykset hankintayksikölle ennen hankintapäätöksen tekemistä. Hankintayksiköllä olisi halutessaan ollut oikeus pyytää täsmennystä. Urakkaohjelman perusteella puutteita tilaajavastuuselvityksissä on voinut täydentää jälkikäteen. Hankintayksikkö ei ole myöskään asianmukaisesti perustellut sitä, miksi ennen hankintapäätöksen tekemistä toimitettuja selvityksiä ei ole otettu huomioon.
Valittaja on erehdyksessä toimittanut tarjouksensa liitteenä myös liian vanhan verovelkatodistuksen. Hankintayksikkö on tarkistanut verovelkatilanteen yli kaksi viikkoa ennen hankintapäätöksen tekemistä, ja valittaja on ennen tätä toimittanut hankintayksikölle maksusuunnitelman.
Tarjouspyynnössä on edellytetty kokemusta ”vähintään kolmesta tämän tyyppisestä asumiseen tai hoiva-alaan liittyvästä rakennushankkeesta”, josta on tullut esittää ”riittävät selvitykset”. Referenssivaatimus on ilmaistu suppeasti ja yleisesti, eikä siitä ole voitu tehdä juurikaan päätelmiä referenssien kohteesta. Valittajan referenssit ovat koskeneet muun ohella päiväkodin rakentamista ja rivitalojen saneerauksia. Vaatimuksen yleisluontoisuuden vuoksi referenssit olisi tullut katsoa riittäviksi. Koska hankintayksikkö ei ole tarkemmin yksilöinyt edellytettyjä selvityksiä, valittajan esittämiä tietoja on tullut pitää riittävinä.
Hankintayksikkö ei ole laatujärjestelmää koskevassa vaatimuksessaan esittänyt, kuinka laaja selvityksen on tullut olla. Valittaja on vakuuttanut noudattavansa lainsäädännöstä johtuvia velvoitteita, ja selvitys on ollut riittävän kattava sen vakuuttamiseksi, että valittajan laatujärjestelmä on riittävä hankinnan kohteena olevan rakennusurakan toteuttamiseksi. Hankintapäätöstä ei ole myöskään perusteltu asianmukaisesti.
Jos hankintayksikkö olisi eri mieltä referenssivaatimuksen tai laatujärjestelmävaatimuksen tulkinnasta, olisi vaatimus katsottava niin epäselväksi, että hankintamenettely olisi aloitettava alusta.
Hankintayksikön olisi tullut järjestää selonottoneuvottelut halvimpien tarjousten jättäneiden tarjoajien kanssa, jotta tarjoukset olisivat yhtenäisiä. Selonottoneuvotteluissa olisi tullut käydä läpi muun ohella paalutusten pituus, rakennus B:n rakenteet, ulkopuolisten viemäriputkien eristys, alapohjarakenteen rakennustekniset asiat ja toimivuus, laatoituksien korkeudet, pihalla olevan oleskelupaikan rakenteet, routasuojaus ja sisälevytykset. Nämä ovat olleet merkittäviä ja kustannuksiin vaikuttavia asioita.
Vastine
Vaatimukset
Tervolan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja vaatimuksen täytäntöönpanon välittömästä keskeyttämisestä sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.167,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut tarjouskilpailusta sulkemisen uhalla liittää tarjoukseensa kaikki tiedot ja materiaalit. Valittajan tarjouksen liitteenä olleet tilaajavastuuselvitykset ja todistukset ovat lähes kaikki olleet tarjouspyynnön vastaisesti yli kolme kuukautta vanhoja. Hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö ei ole varannut muillekaan samassa asemassa oleville tilaisuutta täydentää tai täsmentää tarjouksia.
Lisäksi valittajan tarjouksen liitteenä ollut verovelkatodistus on ollut liian vanha. Valittaja on myös tarjouksessaan paikkaansa pitämättömästi vakuuttanut, ettei sillä ole verovelkaa tai maksusuunnitelma on tehty. Hankintayksikkö ei olisi voinut varata valittajalle tilaisuutta täsmennykseen ilman vaikutelmaa, että menettelyllä olisi perusteettomasti suosittu valittajaa.
Referenssivaatimuksen sanamuoto ”tämän tyyppisestä” rakennushankkeesta on viitannut selkeästi tarjouspyynnössä kuvattuun rakennusurakkaan, jonka perusteella tarjoajat ovat voineet saada kattavan käsityksen urakasta. Valittajan ilmoittamista neljästä urakasta vain yksi on koskenut nyt hankinnan kohteena olevaa uudisrakentamista. Kolme on koskenut rivitalon saneerausta, palovahinkokorjausta tai päiväkodin muuttamista asuinhuoneistoksi. Hankintayksikkö ei ole voinut todeta, että referenssit olisivat vastanneet hankinnan kohteena olevaa uudisrakentamishanketta. Referenssejä ei olisi myöskään voitu hankintasäännösten perusteella täsmentää tai täydentää.
Valittajan tarjoukseen liitetystä laatujärjestelmää koskevasta vastauksesta ei ole käynyt ilmi, käyttääkö valittaja laatujärjestelmää ja millainen se olisi. Vakuutus lakien noudattamisesta ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen kuvaus laatujärjestelmästä tai laadunvarmistuksesta. Vaatimus on ollut riittävän yksilöity. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita pyytää valittajalta täsmennystä. Hankintapäätöksen perustelut ovat olleet riittävät.
Tarjouspyynnössä ei ole mainittu selonottoneuvotteluita, eikä hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta sellaisia järjestää.
Kuultavan lausunto
Laplan Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt muun ohella, että referenssivaatimuksessa ei ole nimenomaisesti edellytetty, että referenssi koskisi uudisrakentamista. Ensisijaisesti hankintayksikön tulkinta on ollut virheellinen ja valittaja on täyttänyt soveltuvuusvaatimukset. Toissijaisesti referenssivaatimus on ollut epäselvä ja hankintasäännösten periaatteiden vastainen. Vaatimuksessa ei ole myöskään määrätty miltä ajalta referenssien on tullut olla. Hankintayksikkö on saanut käyttämältään hankintakonsultilta arvion ja tehnyt hankintapäätöksen tietäen vaatimuksen olleen epäselvä. Tarjoajat eivät ole tienneet, millaiset referenssitoimeksiannot hankintayksikkö tulee hyväksymään.
Hankintayksikön olisi tullut käydä selonottoneuvottelut ennen hankintapäätöksen ja hankintasopimuksen tekemistä, koska myös hankinnan kohteen tekniset määrittelyt ovat olleet epäselviä. Ainakin seuraavat eritelmät ovat olleet epäselviä tai puutteellisia: a) paalutusten laskennassa käytettävää pituutta ei ole ilmoitettu eikä lisämetreille ole pyydetty hintaa b) rakennus B:n rakenteista ei ole ollut rakennekuvia, c) ulkopuolisten viemäriputkien eristyksestä ja asennuskorkeudesta ei ole ollut riittäviä tietoja, d) alapohjarakenteen rakennusteknisistä seikoista ja toimivuudesta sekä kuivumisajoista ja sallitusta kosteudesta ei ole ollut riittäviä tietoja, e) pesuhuoneiden laatoituksen korkeudesta ei ole ollut riittäviä tietoja, f) pihalla olevan oleskelupaikan rakenteista ja routasuojauksesta ei ole ollut riittäviä tietoja ja g) kohteen sisälevytyksistä annetut tiedot ovat olleet ristiriitaisia. Tarjouspyyntöä ei siten ole laadittu niin selväksi, että sen perusteella on voitu saada vertailukelpoisia tarjouksia.
Muut kirjelmät
Markkinaoikeus on varannut hankintayksikölle tilaisuuden lausua muun ohella tarjouspyynnön epäselvyysväitteistä. Hankintayksikkö on antanut lausuman, jossa se ei ole yksilöidysti vastannut kyseisiin väitteisiin ja esittänyt muun ohella, että tarjoajat ovat voineet antaa vertailukelpoisia tarjouksia, eivätkä teknisiä eritelmiä koskevat mahdolliset epäselvyydet ole olleet olennaisia.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta soveltuvuusvaatimusten täyttymättä jäämisen vuoksi. Asiassa on myös arvioitava sitä, onko tarjouspyyntö ollut niin epäselvä, että sen perusteella ei ole voinut antaa vertailukelpoisia tarjouksia.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, muun ohella rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään
25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.
Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.
Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Tarjouspyyntö, valittajan tarjous ja hankintapäätös keskeisiltä osin
Tarjouspyynnön kohdan II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” mukaan rakennushankkeena on Tervolan kunnan uuden rivitalon rakentaminen kirkonkylän keskustaan. Hanke toteutetaan kortteliin 16 rakennuspaikalta aiemmin puretun rivitalon tilalle.
Tarjouspyynnön kohdassa III.1.1 ”Ammattitoiminnan harjoittamiskelpoisuuden vaatimukset, myös ammatti- tai kaupparekistereihin kuulumista koskevat vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tarjoajan tulee täyttää tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet ja tarjoajalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus.
Vaatimusten täyttämisen osoittamiseksi tarjoajan tulee toimittaa tarjouksensa mukana seuraavat selvitykset/todistukset:
- Luotettava Kumppani -raportti tai kaupparekisteriote yhdessä RALA-pätevyysrekisterin yritysraporttitulosteella.
- Yllä mainitut tiedot voidaan korvata toimittamalla seuraavat tiedot ja selvitykset:
o Kaupparekisteriote
o Selvitys siitä, että yritys on merkitty:
ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverolain (1501/1993) mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
o Todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty
o Todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta
o Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista
o Todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta.
o Vastuuvakuutustodistus, väh. 2 000 000 €
o Todistus työterveyspalveluiden hoitaminen
Annettavat tiedot eivät saavat olla kolmea (3) kuukautta vanhempia tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä lukien.”
Tarjouspyynnön kohdassa III.1.3 ”Vaatimukset tekniselle ja ammatilliselle pätevyydelle” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tarjoajalla tulee olla kokemusta vähintään kolmesta tämän tyyppisestä asumiseen tai hoiva-alaan liittyvästä rakennushankkeesta.
[ – – ]
Selvitys käytössä olevasta laatujärjestelmästä sekä luotettava selvitys yrityksen laadunvarmistuksen tasosta (erityisesti oman työn, alihankintojen ja aliurakoiden työsuoritusten vastaanottomenettely) sekä selvitys kohteelle laadittavasta laatusuunnitelmasta.
Tarjoajan on toimitettava tarjouksen liitteenä riittävät selvitykset edellä mainituista teknistä suorituskykyä koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämisestä. Kokemusta osoittavat hankkeet tulee olla vastaanotettuja viimeistään tarjouksen jättöpäivänä.”
Tarjouspyynnön kohdassa ”Soveltuvuusvaatimukset” on todettu seuraavaa:
”Vertailuvaiheeseen pääsevät tarjoukset, jotka täyttävät alla luetellut kelpoisuusehdot. Tarjoajan tulee merkitä lomakkeeseen kaikki pyydetyt tiedot ja ladata kaikki pyydetyt materiaalit. Mikäli tarjoaja ei anna vaadittuja selvityksiä tai asetetut vaatimukset eivät täyty, tarjous hylätään.”
Kohdassa on myös toistettu edellä selostettuja soveltuvuusvaatimuksia sekä vaadittu ”Kyllä”-valinnan täyttämistä ja lataamaan muun ohella vastaavien hankkeiden referenssitiedot, kuvaus yrityksen laadun varmistuksesta ja tilaajavastuulain mukaiset todistukset/selvitykset.
Valittajan tarjoukseen liitetyissä referenssitiedoissa on todettu seuraavaa:
”Tervolan Kunta
- päiväkoti 2024
Tervolan Vuokratalot
- rivitalon saneeraus, Annalantie 2020
Tervolan, Ahontie
- rivitalon palovahinkokorjaus 2017–2018
Päiväkoti Tervaröllin, Kemi, muutos 5 asunnon asuinhuoneistoksi 2021”.
Tarjoukseen liitetyssä laadunvarmistusselvityksessä on todettu seuraavaa:
”Yritys tekee laadultaan ammatillista, laadukasta rakennustyötä. Yritys toteuttaa lakien ja asetusten vaatimaa rakentamista ja noudattaa toiminnassaan rakennusmateriaalien ohjeita ja määräyksiä.”
Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta soveltuvuusvaatimusten täyttymättä jäämisen perusteella hankintayksikön 19.3.2025 tekemällä päätöksellä ja uudelleen 12.5.2025 tekemällä päätöksellä. Valittajalle toimitetuissa samansisältöisissä perustelukirjeissä on tuotu esiin se, että tarjouksen liitteenä toimitetut tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ovat olleet yli kolme kuukautta vanhoja, referenssiluettelon perusteella ei ole voitu todeta, että referenssit vastaisivat tekniseltä suorituskyvyltään ja laajuudeltaan hankinnan kohteena olevaa rakennusurakkaa, eivät ne ole myöskään olleet vastaavasta hankkeesta; hankinnan kohteena on ollut uudisrakentaminen. Myöskään selvitys laatujärjestelmästä, laadunvarmistuksen tasosta ja kohteelle laadittavasta laatusuunnitelmasta ei ole vastannut tarjouspyynnön vaatimusta. Lisäksi verovelkatodistus on ollut päivätty 10.7.2024 eikä vakuutus verovelkojen maksusuunnitelmasta ole pitänyt paikkaansa.
Valittajan soveltuvuus ja hankintapäätöksen perusteleminen
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjoukseen liitetyt useat tarjoajan soveltuvuuden varmistamiseen liittyvät selvitykset ja todistukset ovat olleet tarjouspyynnössä edellytettyä vanhempia. Asianmukaisten tietojen liittämistä tarjoukseen on edellytetty tarjouskilpailusta sulkemisen uhalla. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tällä perusteella tarjouskilpailusta.
Tarjoajalta on myös vaadittu ”kokemusta vähintään kolmesta tämän tyyppisestä asumiseen tai hoiva-alaan liittyvästä rakennushankkeesta”. Kun hankinnan kohteena on ollut uudisrakentaminen, markkinaoikeus katsoo, että tarjoajien kannalta riittävän selvää on ollut se, että referenssien on tullut olla ainakin uudisrakentamishankkeita tai vähintään tätä olennaisesti vastaavia hankkeita.
Valittajan tarjouksen perusteella valittajan neljästä referenssistä ainakin yksi on ollut saneerausurakka ja yksi palovahinkokorjausurakka. Markkinaoikeus katsoo, että esitetyn selvityksen perusteella valittajalla ei ole ollut ainakaan vaadittua kolmea referenssiä, eikä hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön vaatimus laatujärjestelmästä ja siihen liittyvistä selvityksistä on riittävän selvästi yksilöinyt sen, mitä selvityksen on tullut vähintään sisältää. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan selvitys ei ole sisältänyt tarjouspyynnössä nimenomaisesti edellytettyjä seikkoja ja hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta.
Markkinaoikeus toteaa vielä, että hankintayksiköllä on hankintalain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita noudattaen oikeus pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tarjouksen tietoja tai asiakirjoja. Pyytäminen on kuitenkin hankintayksikön harkintavallassa, eikä sillä ole tähän velvollisuutta. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta täsmentää tai täydentää tarjoustaan. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua siitä, miltä osin hankintayksikkö olisi mahdollisesti voinut täsmennystä pyytää.
Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksessä ja valittajalle toimitetussa lisäkirjeessä on esitetty hankintalain 123 §:ssä säädetyllä tavalla riittävällä tavalla valittajan tarjouskilpailusta sulkemisen perusteet, ja valittaja on sen perusteella voinut riittävästi arvioida oikeussuojan tarvettaan.
Tarjouspyynnön epäselvyys
Edellä todetusti soveltuvuusvaatimukset eivät ole olleet ainakaan sillä tavoin hankintalain 104 §:n
1 momentin vastaisesti laadittuja, ettei tarjouspyynnön perusteella olisi voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Valittaja on vastaselityksessään viitannut jo valituksessa esitettyihin näkökohtiin eräistä teknisistä eritelmistä ja esittänyt, että hankinnan kohdetta ei olisi määritelty hankintalain 104 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Valittajan mukaan ainakin seuraavat eritelmät ovat olleet epäselviä tai puutteellisia:
a) paalutusten laskennassa käytettävää pituutta ei ole ilmoitettu eikä lisämetreille ole pyydetty hintaa
b) rakennus B:n rakenteista ei ole ollut rakennekuvia, c) ulkopuolisten viemäriputkien eristyksestä ja asennuskorkeudesta ei ole ollut riittäviä tietoja, d) alapohjarakenteen rakennusteknisistä seikoista ja toimivuudesta sekä kuivumisajoista ja sallitusta kosteudesta ei ole ollut riittäviä tietoja,
e) pesuhuoneiden laatoituksen korkeudesta ei ole ollut riittäviä tietoja, f) pihalla olevan oleskelupaikan rakenteista ja routasuojauksesta ei ole ollut riittäviä tietoja ja g) kohteen sisälevytyksistä annetut tiedot ovat olleet ristiriitaisia.
Hankintayksikölle on varattu tilaisuus lausua kyseisistä väitteistä. Hankintayksikkö ei ole yksilöidysti lausunut väitteistä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on pitänyt voittaneen tarjoajan kanssa 22.4.2025 selonottoneuvottelun, josta laaditun muistion perusteella tarjouksen sisältöä tai ehtoja ei ole tarkoitettu muutettavan, mutta jossa on kuitenkin käsitelty tarjoajan käyttämiä laskentaperusteita, epäselvyyksiä ja niiden käsittelyä tarjouslaskennassa. Selonottoneuvottelun muistion mukaan havaittuja epäselvyyksiä ovat ainakin olleet muun ohella paalutusten määrät ja yksikköhinnat sekä routaeristykset, joiden epäselvyyteen valittajakin on vedonnut.
Edellä todetun ja asiassa saadun selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut siten epäselvä, ettei sen perusteella ole voinut antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Jäljempänä seuraamuksista todettu huomioon ottaen tässä asiassa ei ole tarpeen tarkemmin arvioida miltä kaikilta osin tarjouspyyntö on ollut epäselvä.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimus on allekirjoitettu hankintayksikön ilmoituksen mukaan 26.5.2025. Koska hankintapäätös on jo pantu täytäntöön, hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaisia reaalikeinoja ei voida enää käyttää.
Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.
Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.
Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä (321/2010) säädettyä. Kyseistä 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.
Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.
Markkinaoikeus katsoo, että koska tarjouspyyntö on ollut epäselvä, hankintamenettely on toteutettu kysymyksessä olevassa hankinnassa siten virheellisesti, ettei asiassa ole jälkikäteen riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Valittajan hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus on siten hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Edellä todetulla tavalla hankintayksikön menettely ei ole ollut virheellistä, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta useilla eri perusteilla. Hankintayksikön menettely on ollut tarjouspyynnön epäselvyyden osalta hankintasäännösten vastaista, mutta valittaja on vedonnut yksiselitteisesti kyseisiin seikkoihin vasta vastaselityksessään. Markkinaoikeus katsoo, että tässä tapauksessa ei ole kohtuutonta, että sekä valittaja että hankintayksikkö saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus hylkää Tervolan kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen hankintapäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä raukeaa.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Pekka Savola ja Mika Kuuppo.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.