Asian tausta

Helsingin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.9.2023 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta siivouskoneita ja niiden huoltoa koskevasta tavarahankinnasta kahdelle vuodelle ja yhdelle kahden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu viiteen osa-alueeseen.

Helsingin kaupungin hankintajohtaja on 30.1.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 12 sulkenut Kristall Pro Clean Oy:n ja erään toisen tarjoajan tarjoukset osa-alueessa 2 ja valinnut osa-alueittain toimittajat puitejärjestelyyn. Osa-alueen 2 toimittajaksi on valittu CC-Tukku Oy.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 2.400.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

Kristall Pro Clean Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen kokonaisuudessaan.

Perustelut

Hankintayksikkö on hyväksynyt hankintamenettelyssä tarjousvertailuun ja valinnut hankinnan eräissä osa-alueissa toimittajaksi yrityksen, joka ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja vähimmäisvaatimuksia tarjoajan taloudellisesta tilanteesta sekä teknisestä ja ammatillisesta pätevyydestä. Hankintayksikön olisi tullut sulkea kyseinen tarjoaja tarjouskilpailusta.

Hankinnan osa-alueessa 2 ei ole ollut aitoa kilpailua. Tarjouspyyntö ja hankintapäätös ovat olleet syrjiviä, puolueellisia ja suosineet yhtä toimittajaa. Koneryhmän vaatimukset osa-alueessa 2 on laadittu tarjouspyynnössä suosien vain yhtä konemerkkiä, joka on tullut valituksi. Vastaavan koneryhmän tarjonta markkinoilla on laaja, joten aito kilpailu olisi ollut mahdollista.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta kokonaan tai osittain ja toissijaisesti hylkää valituksen sekä lisäksi velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valitus on jätettävä tutkimatta, koska valittajan sähköisessä asiointipalvelussa lähettämä viesti ei ole sisältänyt vaatimuksia eikä se ole siten täyttänyt valitukselle asetettuja sisältövaatimuksia. Asiassa ei ole ilmennyt oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:ssä tarkoitettuja perusteita vaatimusten esittämiselle valitusajan päättymisen jälkeen, eikä markkinaoikeuden esittämä valituksen täydennyspyyntö ole oikeuttanut poikkeamaan lain 41 §:ssä säädetystä. Valittajalla ei ole siten ollut oikeutta esittää vaatimusta hankintapäätöksen kumoamisesta valitusajan päättymisen jälkeen.

Valitus tulee joka tapauksessa jättää tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu muihin hankinnan osa-alueisiin kuin osa-alueeseen 2. Valittaja on jättänyt tarjouksen vain osa-alueeseen 2, joten valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta eikä puhevaltaa muiden osa-alueiden osalta.

Kaikki tarjoajat ovat täyttäneet tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset. Yritystä, joka olisi valittajan mukaan tullut sulkea tarjouskilpailusta, ei ole valittu toimittajaksi osa-alueessa 2, joten valittajan väitteillä kyseisen yrityksen soveltuvuudesta ei joka tapauksessa olisi ollut vaikutusta kyseisen osa-alueen lopputulokseen. Hankintayksiköllä olisi ollut oikeus valita osa-alueen 2 voittanut tarjoaja CC-Tukku Oy kyseisen osa-alueen toimittajaksi, vaikka se olisi ollut ainoa hyväksyttävän tarjouksen jättänyt tarjoaja.

Hankinnan kohde on tarjouspyyntöasiakirjoissa määritelty hankintayksikön siivoustoimen ergonomia- ja turvallisuustarpeiden perusteella eikä minkään markkinoilla tarjolla olevan konetyypin mukaisesti. Siivouskoneen säiliön paikka on tarjouspyynnössä määritelty siten, että koneen käyttäminen on turvallista siivoustyön tekijöille.

Kuultavan lausunto

CC-Tukku Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.350 eurolla.

Hankintayksikkö on suorittanut selkeän kilpailutuksen, johon kaikilla osapuolilla on ollut mahdollisuus osallistua. Aiemmin on ollut useita julkishallinnon siivouskonekilpailutuksia, joissa tarjouspyyntövaatimukset ovat mahdollistaneet vain valittajan maahantuomien pysty-yhdistelmäkoneiden tarjoamisen.

Vastaselitys ja muut kirjelmät

Markkinaoikeus on varannut valittajalle tilaisuuden antaa vastaselitys hankintayksikön vastineen ja kuultavan lausunnon johdosta sekä vastaselityspyynnön täydennyksessä pyytänyt valittajaa lausumaan myös siitä, onko valitus saapunut markkinaoikeuteen ajoissa ottaen huomioon, että Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta saatujen tietojen mukaan valitus on lähetetty sähköisessä asiointipalvelussa 13.2.2024 kello 23.18.

Valittaja on vaatinut, että valtion on korvattava valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.620 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittajan mukaan valituksenalainen päätös on saatu tiedoksi 30.1.2024 ja valitus on jätetty 13.2.2024, mutta markkinaoikeudelta saatujen tietojen perusteella näyttää siltä, että valitus ei ole saapunut ajoissa. Valitus peruutetaan, mikäli valitus katsotaan saapuneeksi markkinaoikeuteen myöhässä. Mikäli ilmenee, että valitus on saapunut ajoissa, valitus pysytetään tällöin voimassa ja valittaja pyytää siinä tapauksessa saada lausua uudelleen muista markkinaoikeuden pyytämistä asioista.

Vastuun valittajalle valitusasiassa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista tulisi ensisijaisesti kuulua valtiolle. Jos valituksen perilletuloaika olisi selvitetty heti alussa ennen muita toimenpiteitä ja valittaja olisi saanut tiedon asiasta, valittaja olisi voinut peruuttaa valituksen eikä oikeudenkäyntikuluja olisi syntynyt. Valittaja on kiistänyt hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimukset. Jos valituksen saapumisaika olisi selvitetty heti alussa, myös hankintayksikön ja kuultavan oikeudellisilta kuluilta olisi kokonaan vältytty. Valittajaa ei voida näissä olosuhteissa tai ei ainakaan ole kohtuullista velvoittaa korvaamaan hankintayksikön tai kuultavan oikeudenkäyntikuluja. Valittaja on lisäksi kiistänyt kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan ja paljoksunut sitä määrältään yksilöimättömänä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valitus on lähetetty sähköisessä asiointipalvelussa muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä kello 23.18 eli markkinaoikeuden virka-ajan ja aukioloajan ulkopuolella. Valitus on näin ollen saapunut myöhässä, ja valitus tulee siten jättää tutkimatta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön edellyttämin tavoin. Valittaja ei ole esittänyt hyväksyttäviä perusteita hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen kiistämiseksi. Valittaja on vastuussa valituksensa oikea-aikaisesta lähettämisestä.

Kuultava on antanut oikeudenkäyntikuluvaatimustaan koskevan lausuman.

Markkinaoikeus on varannut valittajalle tilaisuuden lausua hankintayksikön ja kuultavan lausumista ja vielä myös muun asiassa esitetyn johdosta.

Valittaja on uudistanut aiemmin lausumansa sekä kiistänyt määrällisesti hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen 400 euroa ylittävältä osin ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen 800 euroa ylittävältä osin. Valittajan korvausvelvollisuus hankintayksikön kulujen osalta tulee, jos korvausvelvollisuuden katsotaan syntyvän, rajoittaa vain valituksen myöhästymiseen liittyvään selvittelyyn. Kuultavan osalta kohtuullisena korvauksena ajankäytöstä voidaan hyväksyä yhteensä enintään 20 tuntia ja tuntipalkaksi 40 euroa.

Kuultava on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Valituksen saapuminen muutoksenhakuajan kuluessa

Markkinaoikeuden varattua sille tilaisuuden lausua valittaja on esittänyt, että markkinaoikeudelta saatujen tietojen perusteella näyttää siltä, että valitus olisi saapunut markkinaoikeuteen myöhässä. Valittajan mukaan valitus peruutetaan, mikäli valituksen katsotaan saapuneen myöhässä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valitus on lähetetty markkinaoikeuden virka-ajan ja aukioloajan ulkopuolella. Hankintayksikön mukaan valitus on näin ollen saapunut myöhässä ja valitus tulee siten jättää tutkimatta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole yksiselitteisesti peruuttanut valitustaan, vaan valittajan ilmoitus valituksen peruuttamisesta on ollut riippuvainen siitä, katsooko markkinaoikeus valituksen saapuneen myöhässä. Valituksen peruutuksen ollessa ehdollinen asiassa on tutkittava, onko valitus saapunut muutoksenhakuajan kuluessa.

Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valitusta ei ole tehty määräajassa (5 kohta).

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 127 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päivänä, jona asiaa koskeva sähköinen asiakirja on viestin vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että sähköistä viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että valittaja on saanut valituksenalaisen hankintapäätöksen valitusosoituksineen tiedokseen 30.1.2024.

Hankintalain 147 §:ssä säädetään julkisia hankintoja koskevista erilaisista muutoksenhakuajoista. Pykälän 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Hankintalain 126 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen muun ohella valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan muun ohella valitusosoituksen antamiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolain 7 luvussa säädetään valitusosoituksesta.

Hallintolain 7 lukuun sisältyvän 47 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava muun ohella valitusaika ja mistä se lasketaan (3 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset muun ohella valituksen perille toimittamisesta.

Valituksenalaisen hankintapäätöksen liitteenä olleiden muutoksenhakuohjeiden kohdassa ”Valitusosoitus markkinaoikeudelle” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

[– –]

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.”

Lisäksi kyseisessä kohdassa on todettu, että valitus tehdään markkinaoikeudelle, ja ilmoitettu markkinaoikeuden yhteystiedot sekä se, että valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisessä asiointipalvelussa.

Oikeudenkäynnistä hallintoasiassa annetun lain 13 §:ssä säädetään muun ohella valituksen tekemisestä. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan valituksen tekemisestä säädetään lisäksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa. Viimeksi mainitun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla. Saman lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Markkinaoikeuden hankkiman selvityksen mukaan valittajan valitus on lähetetty sähköisessä asiointipalvelussa 13.2.2024 kello 23.18. Valitus on näin ollen saapunut markkinaoikeudelle neljäntenätoista päivänä hankintapäätöksen tiedoksiannosta laskettuna kello 16.15 jälkeen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta. Mainitun säännöksen esitöiden (HE 29/2018 vp s. 87 ja 88) mukaan momentissa tarkoitettuja virheellisyyksiä ovat valitusaikaa ja toimivaltaista tuomioistuinta koskevat virheet. Esitöiden mukaan virheellisyydellä tarkoitetaan myös sitä, että valitusosoituksesta puuttuu jokin seikka, joka valitusosoituksessa on lain mukaan mainittava.

Asiassa on näin ollen arvioitava, onko valituksenalaiseen hankintapäätökseen liitettyyn muutoksenhakuohjeeseen sisältyvä valitusosoitus ollut sillä tavoin puutteellinen, kun siinä ei ole mainittu markkinaoikeuden aukioloajan päättymiskellonaikaa, että valituksen on katsottava saapuneen markkinaoikeudelle muutoksenhakuajan puitteissa siitä huolimatta, että se on saapunut markkinaoikeudelle muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä vasta markkinaoikeuden aukioloajan päättymisen jälkeen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasiassa annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaan määräaikojen laskemisesta säädetään säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa. Viimeksi mainitun lain 6 §:n 1 momentin mukaan muun ohella muutoksenhakemuksen jättäminen on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Markkinaoikeus toteaa, että aikana, jolloin valtion virastojen aukioloaika oli vielä nimenomaisesti määrätty valtion virastojen aukiolosta annetun asetuksen (332/1994) 1 §:ssä, markkinaoikeus on kyseiseen säännökseen viitaten vakiintuneesti katsonut, että muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä mutta kello 16.15 jälkeen markkinaoikeuteen saapunut valitus oli jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta riippumatta siitä, oliko valitusosoituksessa nimenomaisesti mainittu markkinaoikeuden aukioloaikoja vai ei.

Markkinaoikeuden nimenomaista aukioloaikaa ei kuitenkaan enää mainitun asetuksen kumoamisen jälkeen 1.1.2023 alkaen ole määrätty säädöstasolla. Myöskään valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain 5 a §:n 4 momentissa, jonka mukaan viranomaisen on toimialueellaan järjestettävä asiakirjojen vastaanottaminen kuitenkin aina siten, että laissa tai asetuksessa asiakirjojen jättämiselle tai asian vireillepanemiselle säädettyä määräaikaa voidaan noudattaa kello 8.00–16.15, ja joka on 1.1.2023 alkaen mainitun lain 1 §:n 3 momentin nojalla ulotettu koskemaan myös tuomioistuimia, ei ole säädetty tuomioistuinten tarkkoja aukioloaikoja. Koska myös oikeudenhoidollisia palveluja käyttävien ihmisten tosiasiallinen toiminta on irtaantunut yhä enemmän tietyistä kellonajoista, vaatimus muutoksenhakuajan päättymisen määrähetken selkeästä ja täsmällisestä ilmoittamisesta korostuu.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan oikeusturva edellyttää, että tämä voi yksiselitteisesti päätellä saamastaan valitusosoituksesta, milloin valitus on viimeistään toimitettava toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Kun valittajalle valituksenalaisen hankintapäätöksen yhteydessä 30.1.2024 toimitettu valitusosoitus on ollut siten puutteellinen, ettei siinä ole ollut mainintaa markkinaoikeuden aukioloajoista, muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä sähköisessä asiointipalvelussa kello 23.18 lähetettyä valitusta ei oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin säännös huomioon ottaen ole perusteita jättää esillä olevassa asiassa myöhässä saapuneena tutkimatta.

Valituksen täydentäminen vaatimusten osalta

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta myös sillä perusteella, että valittajan sähköisessä asiointipalvelussa lähettämä viesti ei ole sisältänyt vaatimuksia eikä se ole siten täyttänyt valitukselle asetettuja sisältövaatimuksia. Hankintayksikön mukaan asiassa ei ole ilmennyt oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:ssä tarkoitettuja perusteita vaatimusten esittämiselle valitusajan päättymisen jälkeen eikä markkinaoikeuden esittämä valituksen täydennyspyyntö ole oikeuttanut poikkeamaan lain 41 §:ssä säädetystä.

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta lausunut asiassa tältä osin.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko valittaja voinut täydentää valitustaan vaatimusten osalta muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:n 1 momentin mukaan valituksessa on ilmoitettava muun ohella päätös, johon haetaan muutosta (1 kohta), miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (2 kohta) sekä vaatimusten perustelut (3 kohta).

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §:n mukaan, jos valitus tai muu hallintotuomioistuimelle toimitettu kirjelmä on puutteellinen, hallintotuomioistuimen on varattava kirjelmän laatijalle tilaisuus kohtuullisessa määräajassa täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta. Täydennyspyynnössä on samalla ilmoitettava, millä tavoin kirjelmä on puutteellinen ja mitä täydentämisen laiminlyönnistä voi seurata.

Viimeksi mainitun pykälän esitöiden (HE 29/2018 vp s. 105 ja 106) mukaan lähtökohtana on, että tuomioistuimen tulee varata valittajalle tilaisuus valituksessa olevien puutteiden korjaamiseen silloin, kun valitus liitteineen ei täytä sille mainitun lain 15 ja 16 §:ssä säädettyjä vaatimuksia. Täydennyttämiseen tulee turvautua, kun se on asian jatkokäsittelyn kannalta välttämätöntä. Näin on esimerkiksi silloin, kun muutoksenhakijan vaatimuksia tai niiden perusteluja ei ole valituksessa esitetty niin selkeästi, että viranomainen voi antaa yksilöidyn ja perustellun vastauksen. Vaatimusten ja perusteluiden puuttuminen tai niiden huomattava epäselvyys on yleensä aina riittävä aihe täydennyspyyntöön. Jos valittaja ei täydennysmenettelystä huolimatta täydennä valitustaan pyydetyllä tavalla hänelle asetetussa määräajassa, valitus voidaan ratkaista tai puutteellisuudesta riippuen jättää tutkimatta siten kuin mainitun lain 8 luvussa säädetään. Tämä edellyttää sitä, että valittajalle on ilmoitettu tutkimattajättämisuhasta täydennyspyynnössä. Määräajan jälkeen toimitettu täydennys otetaan kuitenkin huomioon, jos täydennys saapuu tuomioistuimelle ennen asian ratkaisemista, ja tarvittaessa valittajalle voidaan varata uudelleen tilaisuus valituksessa olevien puutteiden korjaamiseen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Edellä todetusti valittajan valitukseksi tarkoittama viesti on lähetetty 13.2.2024. Valittaja on kyseisessä viestissään esittänyt erästä tarjouskilpailuun osallistunutta tarjoajaa koskevia väitteitä ja lisäksi, että tarjouspyyntö ja hankintapäätös ovat syrjiviä, puolueellisia ja suosineet yhtä toimittajaa. Viestin yhteydessä on yksilöity muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tehnyt viranomainen, hankintaa koskeva tunnistenumero ja päätöksen päivämäärä. Viestin liitteenä on ollut muutoksenhaun kohteena oleva päätös. Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, että on lähtökohtaisesti selvää, että valittaja on ollut tyytymätön mainittuun viranomaisen päätökseen ja on halunnut vaatia ainakin sen kumoamista.

Markkinaoikeus on 14.2.2024 päivätyllä täydennyspyynnöllä harkinnut tarpeelliseksi varata valittajalle tilaisuuden täydentää valitustaan 19.2.2024 mennessä sen vuoksi, että siihen ei ole sisältänyt markkinaoikeudelle osoitettuja hankintalain mukaisia vaatimuksia. Markkinaoikeus on lisäksi 15.2.2024 pyytänyt valittajaa ilmoittamaan valituksen täydennyksessä, mitä hankinnan osa-alueita valitus koskee.

Valittaja on annetun määräajan puitteissa täydentänyt valitustaan ilmoittaen, että se vaatii hankintapäätöksen kumoamista kokonaisuudessaan, koska eräs toimittaja ei täytä vaadittavia toimittajakriteereitä eikä voi toimia toimittajana missään kilpailutuksen kohdassa. Tämän täydennyksen jälkeen valitus on täsmentynyt siten, että hankintayksikkö ja muut oikeudenkäynnin osapuolet ovat voineet antaa siihen yksilöidyn ja perustellun vastauksen.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §:n säännös ja sen esityöt huomioon ottaen perusteita jättää valitusta tutkimatta siitä syystä, että valittaja on täydentänyt valitustaan edellä todetuin tavoin hankintalaissa mainitun muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen.

Valittajan asianosaisasema

Hankintayksikkö on vielä vaatinut, että valitus tulee jättää tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu muihin hankinnan osa-alueisiin kuin osa-alueeseen 2. Hankintayksikön mukaan valittaja on jättänyt tarjouksen vain osa-alueeseen 2, joten valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta eikä puhevaltaa muiden osa-alueiden osalta.

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta lausunut asiassa tältä osin.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta (4 kohta).

Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 145 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa tuolloin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 85 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 85 §:n 1 momentin (321/2010) esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan säännös vastaa asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Vanhan hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia siivouskoneista ja niiden huollosta. Hankintayksikkö on 30.1.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut osa-alueittain toimittajat puitejärjestelyyn ja hylännyt muun ohella valittajan tarjouksen hankinnan osa-alueessa 2.

Valittaja on valittanut hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen vaatien, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen kokonaisuudessaan.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on jättänyt tarjouksen vain hankinnan osa-alueessa 2. Valittaja ei ole edes väittänyt pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun muiden osa-alueiden osalta eikä myöskään esittänyt syitä, jotka olisivat estäneet sitä jättämästä tarjousta kyseisiin muihin hankinnan osa-alueisiin.

Edellä todetuin perustein valittajaa on pidettävä hankintalain 145 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena vain hankinnan osa-alueen 2 osalta. Valitus on siten jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu hankinnan muihin osa-alueisiin.

Johtopäätös

Valittajan esittämän ja edellä lausutun johdosta asiassa on pääasian osalta arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut syrjivä tai muutoin hankintasäännösten vastainen hankinnan osa-alueessa 2.

Siltä osin kuin valittajan on katsottava vaatineen erään tarjoajan sulkemista tarjouskilpailusta osa-alueen 2 osalta markkinaoikeus toteaa, että valittajan mainitsemaa tarjoajaa ei ole valittu kyseisessä osa-alueessa toimittajaksi. Väitetty hankintamenettelyn virheellisyys kyseisen tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa ei ole siten voinut vaikuttaa hankintamenettelyn lopputulokseen tai valittajan asemaan, eikä markkinaoikeus hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaisesti voisi mahdollisesta hankintayksikön virheestä huolimatta määrätä hankintayksikölle hankintalain 154 §:n 1 momentissa tarkoitettua seuraamusta. Valittajalla ei ole näin ollen oikeussuojan tarvetta saada asiassa markkinaoikeuden aineellista ratkaisua tältä osin.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia siivouskoneista ja niiden huollosta. Hankinta on koostunut viidestä osa-alueesta. Tarjouspyynnön mukaan tarjousten valinta on osa-aluekohtainen, valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus ja kunkin osa-alueen osalta valituksi tulee kolme halvimman tarjouksen tehnyttä toimittajaa, mutta samasta konemerkistä tehdään sopimus vain yhden tarjoajan kanssa.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on osa-alueen 2 ”Pysty-yhdistelmäkoneet, työleveys 44–50 cm” osalta esitetty muun ohella seuraava vähimmäisvaatimus:

”Vesisäiliöt koneen päällä, ei varressa.”

Tarjoajan on tarjouksessaan tullut vastata mainittuun kohtaan ”Kyllä”. Tarjoajan on myös tullut ladata tarjoukseensa kuva tai kuvallinen esite tarjottavasta pysty-yhdistelmäkoneesta.

Hankintayksikölle on tarjousaikana esitetty muun ohella kaksi kysymystä esillä olevassa asiassa kyseessä olevaa pysty-yhdistelmäkoneen vesisäiliön paikkaa koskien. Hankintayksikkö on vastauksissaan kyseisiin kysymyksiin todennut, että hankinnassa ei voi tarjota konetta, jossa vesisäiliöt ovat myös koneen varressa, ja että vaatimus vesisäiliön paikasta perustuu työskentelyergonomiaan ja käyttäjiltä saatuun palautteeseen.

Hankintayksikkö on valituksenalaisella hankintapäätöksellään sulkenut hankinnan osa-alueessa 2 valittajan ja erään toisen tarjoajan tarjoukset tarjouskilpailusta, koska tarjotuissa koneissa vesisäiliöt ovat olleet koneen varressa. Osa-alueen toimittajaksi on valittu CC-Tukku Oy.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankinnan osa-alueessa 2 ei ole ollut aitoa kilpailua. Tarjouspyyntö ja hankintapäätös ovat olleet syrjiviä, puolueellisia ja suosineet yhtä toimittajaa. Koneryhmän vaatimukset osa-alueessa 2 on laadittu tarjouspyynnössä suosien vain yhtä konemerkkiä, joka on tullut valituksi. Vastaavan koneryhmän tarjonta markkinoilla on laaja, joten aito kilpailu olisi ollut mahdollista.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnan kohde on tarjouspyyntöasiakirjoissa määritelty hankintayksikön siivoustoimen ergonomia- ja turvallisuustarpeiden perusteella eikä minkään markkinoilla tarjolla olevan konetyypin mukaisesti. Siivouskoneen säiliön paikka on tarjouspyynnössä määritelty siten, että koneen käyttäminen on turvallista siivoustyön tekijöille.

Kuultava on esittänyt, että kilpailutus on ollut selkeä ja kaikilla osapuolilla on ollut mahdollisuus osallistua siihen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintamenettelyssä on kuitenkin aina noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta, eivätkä ne saa perusteettomasti estää osallistumista tarjouskilpailuun tai rajoittaa kilpailua.

Hankinnan kohdetta koskevaa vaatimusta ei voida lähtökohtaisesti pitää syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaaditunlaisen tavaran tai palvelun tarjoaja. Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen. Tarjoajalla on mahdollisuus kehittää omaa tarjontaansa tai ostaa puuttuvia ratkaisuja ja osaamista muilta toimittajilta.

Edellä todetuin tavoin hankinnan kohteena osa-alueessa 2 ovat olleet tietynlaiset pysty-yhdistelmäkoneet. Tarjouspyynnössä on asetettu mainituille koneille erinäisiä vähimmäisvaatimuksia, kuten se, että vesisäiliöiden on oltava koneen päällä, ei varressa.

Kun otetaan huomioon hankintayksikön laaja harkintavalta hankinnan kohteen määrittelyssä ja edellä hankintayksikön tarpeistaan esittämä, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa, ettei edellä kuvatulla hankinnan kohteen määrittelyllä olisi perustellusti pyritty hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen. Näin ollen tarjouspyyntö ei ole ollut mainitun vähimmäisvaatimuksen osalta valittajan esittämällä tavalla syrjivä tai muutoin hankintasäännösten vastainen.

Koska valittajan tarjoama pysty-yhdistelmäkone ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua vähimmäisvaatimusta vesisäiliön sijainnista, hankintayksikön on tullut sulkea valittajan tarjous tarjouspyyntöä vastaamattomana tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen tutkituilta osin hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan vaatimat määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu muihin hankinnan osa-alueisiin kuin osa-alueeseen 2.

Markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimukset muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Kristall Pro Clean Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Kristall Pro Clean Oy:n korvaamaan CC-Tukku Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.350 eurolla.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Mirva Näsi ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.