MAO:475/2025

Asian tausta

Helsingin kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on ilmoittanut 21.11.2024 julkaistulla EU‑hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta vainajien kuljetuspalveluhankinnasta kahden vuoden sopimuskaudelle, minkä jälkeen sopimusta voidaan jatkaa enintään kahden vuoden mittaisella optiokaudella.

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja on 13.2.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 38 valinnut Hämeenlinnan Hautauspalvelu Calla Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 640.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Torowit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.220 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä.

Perustelut

Tarjouspyynnössä asetettu 1.000.000 euron vähimmäisliikevaihtovaatimus on ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen ja kilpailua rajoittava. Vähimmäisliikevaihtovaatimus on ollut yli nelinkertainen hankinnan vuosittaiseen arvoon nähden.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.440 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä asetettu 1.000.000 euron vuotuinen vähimmäisliikevaihtovaatimus on ollut hankintasäännösten mukainen, sillä vaatimus on ollut alle kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun kokonaisarvon suuruinen. Valittaja on virheellisesti vedonnut hankinnan vuosittaiseen arvoon, vaikka sillä ei ole asian arvioinnissa merkitystä.

Vähimmäisliikevaihtovaatimuksen asettamisessa on otettu huomioon hankintasäännösten periaatteet, ja vaatimuksella on ollut suora liityntä tarjoajien mahdollisuuteen toteuttaa hankinta. Asetettu vaatimus ei ole rajoittanut pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua kilpailutukseen, koska kilpailutukseen on ollut mahdollista osallistua voimavara-alihankkijaa käyttäen tai ryhmittymänä.

Tarjouskilpailussa on saatu määräaikaan mennessä kolme tarjousta. Kaikki tarjoajat ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset. Valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta asiassa, sillä myös valittaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisliikevaihtovaatimuksen. Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, sillä sen tarjoamat autot eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia.

Kuultavan lausunto

Hämeenlinnan Hautauspalvelu Calla Oy on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa asiassa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tulkinta, jonka mukaan vuosittaista liikevaihtoa verrattaisiin hankinnan kokonaisarvoon, on hankintasäännösten tarkoituksen vastainen. Lainsäätäjä ei ole tarkoittanut, että vähimmäisliikevaihtovaatimusta rajoitettaessa vuosittaista liikevaihtoa verrataan koko hankintasopimuksen arvoon. Se, että vähimmäisliikevaihtovaatimuksen täyttäviä tarjoajia on löytynyt, ei osoita vaatimuksen olleen suhteellisuusperiaatteen mukainen ja perusteltu.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausunnon.

Valittaja on lausunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta ja esittänyt kiistävänsä vaatimuksen perusteeltaan, mutta hyväksyvänsä sen määrältään 400 euron osalta. Hankintayksikön asian hoitamiseen käyttämä tuntimäärä kahdeksan tuntia on kohtuullinen. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan esittänyt mitään perustetta 180 euron tuntihinnalle. Jos tarpeelliset toimenpiteet eli kahdeksan tunnin työ on tehty hankintayksikön oman henkilöstön toimesta, tuntihinnan tulisi perustua hankintayksikön oman henkilöstön palkkakustannuksiin. Säännöllinen toimistotyöaika ja hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen tuntipalkka huomioon ottaen hankintayksikölle tunnin työstä aiheutuneet kustannukset ovat olleet 45,53 euroa. Kahdeksan tunnin työstä aiheutuneet kustannukset ovat siten olleet 364,24 euroa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että oikeudenkäyntien hoitaminen on organisoitu erillisen yksikön tehtäväksi. Hankintayksikön palvelukseen on palkattu juristeja, joiden tehtävänä on oikeudenkäyntien hoitaminen, eikä tätä työtä tehdä muiden työtehtävien ohessa. Tämä on huomioitava oikeudenkäyntikulukorvausta määrättäessä. Pääkaupunkiseudulla yksityisiltä markkinoilta hankitulle ulkopuoliselle asiamiehelle maksettava tuntihinta olisi vähintään 200 euroa. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen esitetty tuntipalkkio on asiassa perusteltu ja kohtuullinen.

Valittaja on toimittanut kaksi lisälausumaa ja niiden liitteenä hautaustoimialan tunnuslukuja sekä Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n kannanoton hankinnassa asetetun liikevaihtovaatimuksen tason suhteesta hautausalan keskimääräiseen liikevaihtoon.

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Valittaja on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Asiassa on valittajan esittämän perusteella kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti vähimmäisliikevaihtoa koskevaa soveltuvuusvaatimusta asettaessaan. Asiassa on kuitenkin ensin arvioitava valittajan oikeussuojan tarvetta ja valituksen tutkimisen edellytyksiä.

Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain
81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta (4 kohta).

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 145 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 85 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun lainkohdan esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan vanhan hankintalain 85 §:n
1 momentti vastaa asianosaisen puhevallan osalta aiemmin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 1 momentissa on säädetty markkinaoikeuden määräämistä seuraamuksista. Pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintalailla on pantu täytäntöön muun ohella julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu direktiivi 89/665/ETY (valvontadirektiivi) sekä direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi annettu direktiivi 2007/66/EY (oikeussuojadirektiivi).

Valvontadirektiivin, sellaisena kuin se on ollut muutettuna oikeussuojadirektiivillä ja käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/23/EU, 1 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että muutoksenhakumenettelyt, joiden yksityiskohtaisista säännöistä kukin jäsenvaltio voi itse päättää, ovat ainakin niiden käytettävissä, jotka ovat tai ovat olleet tavoittelemassa tiettyä sopimusta, ja joiden etua väitetty virheellinen menettely on loukannut tai saattaa loukata.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia vainajien kuljetuspalveluista. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla on vahvistetun viimeisimmän tilikauden ajalta vähintään 1.000.000 euron suuruinen liikevaihto. Hankintayksikkö on saanut tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä kolme tarjousta. Hankintapäätöksen perusteella kaikki tarjoajat ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisliikevaihtovaatimuksen. Hankintapäätöksen mukaan valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, koska tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia palveluntuotannossa käytettävien ajoneuvojen enimmäishiilidioksidipäästöistä.

Valittaja on valittanut hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen vaatien hankintapäätöksen kumoamista. Vaatimuksensa perusteluina valittaja on esittänyt väitteitä tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisliikevaihtovaatimuksen hankintalain vastaisuudesta. Valittajan mukaan vaatimus on ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen ja syrjivä sekä rajoittanut perusteettomasti kilpailua.

Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa, ettei valittajalla ole oikeussuojan tarvetta asiassa, sillä valittaja on kahden muun tarjoajan tavoin täyttänyt vähimmäisliikevaihtovaatimuksen.

Valittaja on tämän jälkeen esittänyt, ettei vähimmäisliikevaihtovaatimuksen täyttävien tarjoajien löytyminen osoita vaatimuksen olleen suhteellisuusperiaatteen mukainen ja perusteltu.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka valittaja on jättänyt hankintamenettelyssä tarjouksen ja sillä voidaan tämän perusteella katsoa olevan sinänsä oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseksi väitettyyn hankintamenettelyyn, valittajan markkinaoikeudessa väittämä hankintayksikön lainvastainen menettely on koskenut sellaista menettelyä, jolla ei ole ollut vaikutusta valittajan mahdollisuuksiin jättää tarjous tai tulla valituksi. Edellä kuvatulla tavalla valittaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisliikevaihtovaatimuksen, eikä sitä ole tällä perusteella suljettu tarjouskilpailusta. Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta muista kuin vähimmäisliikevaihtovaatimuksen tai ylipäänsä soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä johtuvista syistä, joiden syiden oikeellisuutta tai lainmukaisuutta valittaja ei ole markkinaoikeudessa kiistänyt. Näin ollen valittajalta on katsottava puuttuvan hankintalain 145 §:ssä tarkoitettu oikeudellinen intressi saada muutos väittämäänsä virheelliseen hankintamenettelyyn. Sen, että mahdolliset muut pienet ja keskisuuret yritykset eivät olisi valittajan väittämällä tavalla pystyneet jättämään tarjousta tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisliikevaihtovaatimuksen takia, ei voida katsoa olleen omiaan vaikuttamaan valittajan lopulliseen asemaan hankintamenettelyssä ja siten synnyttävän valittajalle riittävää oikeussuojan tarvetta esillä olevassa hankinta‑asiassa.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän tehokkuuden sekä tasapuolisten ja syrjimättömien hankintamenettelyjen turvaamisen tavoitteiden mukaisena ei voitaisi pitää sitä, että valittajan tarjouspyynnön vähimmäisliikevaihtovaatimusta koskevien väitteiden menestyessä markkinaoikeus kumoaisi hankintapäätöksen ja velvoittaisi hankintayksikön järjestämään kokonaan uuden tarjouskilpailun, johon myös valittaja voisi aikaisemmasta muuhun syyhyn kuin vähimmäisliikevaihtovaatimuksen täyttymättä jäämiseen liittyvästä ja nyt esillä olevan asian valituksen ulkopuolelle jääneestä tarjouksensa poissulkemisesta huolimatta osallistua jättämällä uuden tarjouksen.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittajan markkinaoikeudessa väittämä hankintayksikön lainvastainen menettely ei ole voinut vaikuttaa hankintamenettelyn lopputulokseen valittajan aseman ja tehokkaan oikeussuojan tarpeen kannalta merkityksellisellä tavalla. Näin ollen valittajaa ei voida pitää hankintalain 145 §:ssä tarkoitettuna asianosaisena, jolla olisi oikeudellinen intressi saada muutos väittämäänsä virheelliseen hankintamenettelyyn.

Valitus on siten jätettävä tutkimatta valittajalta puuttuvan asianosaisaseman takia.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Hankinta-asioissa noudatetun vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan viranomaistyönäkin tehdystä hankintayksikön kirjelmien laatimisesta saattaa aiheutua senkaltaista työtä, josta valittaja voi joutua suorittamaan korvauksen.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen määrää on pidettävä kohtuullisena asian laatu ja laajuus huomioon ottaen. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja hylkää Torowit Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Torowit Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.440 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Ukkola ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.