MAO:476/2025

Asian tausta

Ilmajoen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 13.11.2024 julkaistulla sekä 2.12.2024 ja 6.12.2024 korjatulla EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Koskenkorvan koulun KVR-urakasta ajalle 7.4.2025–30.4.2027.

Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta on 8.4.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 35 valinnut WasaCon Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 12.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Rakennus K. Karhu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 973.200 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.105 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valituksenalainen hankintapäätös on hankintasäännösten vastainen, sillä hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuja tilasijoittelun ja toiminnallisuuden pakollisia vaatimuksia. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tilaselosteessa on tarkasti määritelty vaatimukset rakennettavan koulun luokille, luokkapareille, pienryhmätiloille, erityisluokille, leikki- ja lepohuoneille sekä näiden keskinäiselle sijainnille suhteessa toisiinsa ja tilojen välisille kulkureiteille ja -yhteyksille. Tarjoajien tarjouksiinsa liittämien pohjapiirustusluonnosten on tullut täyttää nämä vaatimukset.

Voittanut tarjoaja ei ole sijoittanut suunnitelmissaan 2.-luokkia siten kuin tilaselosteessa on edellytetty eli luokkapareiksi, jotka ovat yhteydessä toisiinsa joko suoraan parioven tai luokkaparien yhteisen ryhmätilan kautta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole huomioitu myöskään tilaselosteen vaatimusta siitä, että luokista tulee olla kulku erityisopettajan luokkaan, jota voidaan tarvittaessa käyttää pienryhmätilana.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut viskari- ja eskariluokkien osalta vastaava virhe kuin
2.-luokkien osalta. Eskari- ja viskariluokkien sekä niiden leikki-/lepohuoneiden välille esitetyt kulkureitit ja kulkuyhteydet eivät ole tilaselosteen vaatimusten mukaisia eivätkä muodosta luokkapareja, josta on pääsy yhteiseen leikkitilaan.

Lisäksi voittaneen tarjoajan pohjapiirustuksista ilmenevällä tavalla sen suunnitelma lämmönjakohuoneen sijoituksesta tai sähköpääkeskustilasta ei ole tarjouspyynnön liitteissä määriteltyjen suunnitteluperusteiden mukainen. Voittaneen tarjoajan pohjapiirustusluonnoksissa ei ole esitetty tarjouspyyntöasiakirjojen mukaista kouluosan sähköpääkeskustilaa, joka olisi oma palo-osastoitu tila, eikä vesimittarille kouluosan teknistä tilaa, johon on käynti suoraan ulkoa.

Tarjoajat eivät ole ymmärtäneet hankinnan kohdetta samalla tavoin. Pohjapiirustusten laatiminen tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisiksi on aiheuttanut valittajalle kustannuksia, joiden vuoksi sen tarjous on ollut voittaneen tarjoajan tarjousta kalliimpi. Tarjoajat eivät ole olleet tasapuolisessa asemassa.

Mikäli voittaneen tarjoajan tarjouksen ei katsota olleen tarjouspyynnön vastainen, tarjouspyyntö on ollut epäselvä, koska sen perusteella ei ole ollut mahdollista antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut selvästi sitä, mitkä ovat ne tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset ja toiminnallisuuden perusvaatimukset, jotka tarjousten on tullut täyttää.

Vastine

Vaatimukset

Ilmajoen kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä ja sen liitteissä edellytetyt tilasijoittelun ja toiminnallisuuden vähimmäisvaatimukset. Hankinnan kohteena oleva hanke toteutetaan KVR-periaatteella eli kokonaisvastuu-urakkana, jossa korostuu tarjoajan laaja suunnitteluvastuu. Hankintayksikkö on asettanut tarjouspyyntöasiakirjoissa ainoastaan yleiset raamit tarjoajien suunnitteluratkaisuille. Näin ollen asiassa on keskeistä erottaa yksiselitteiset ja nimenomaiset vähimmäisvaatimukset sellaisista ehdoista, jotka ainoastaan ohjaavat tarjoajien suunnitteluratkaisuja.

Tarjouspyynnön kohdassa 4.1 on nimenomaisesti ja yksiselitteisesti täsmennetty ne seikat, jotka tarjoajien luonnossuunnitelmista on tullut olla tarkastettavissa. Kohdassa on korostettu, että luonnossuunnitelmista tarkastetaan ja voidaan tarkastaa ainoastaan niiden vaatimusten täyttyminen, joista kohdassa on ollut nimenomainen maininta.

Tilaselostetta koskeva valittajan väite vierekkäin sijoitettujen luokkaparien pakollisuudesta on paikkansapitämätön. Tilaselosteen parioveen tai yhteiseen pienryhmätilaan liittyvä vaatimus ei koske nimenomaisesti 2.-luokkien tiloja, vaan ainoastaan niiden luokkien tiloja, jotka tarjoaja on päättänyt suunnitella luokkapareiksi.

Missään tarjouspyyntöasiakirjassa ei ole nimenomaisesti vaadittu, että 2.‑luokkien luokkahuoneet tulisi sijoittaa vierekkäin luokkapariksi. Tilaselosteessa on sen sijaan vaadittu, että 2.-luokista on oltava selkeä kulku erityisopettajan luokkaan, jota voidaan tarvittaessa käyttää pienryhmätilana. Voittanut tarjoaja on suunnitellut selkeän kulun 2.-luokista erityisopettajan luokkaan, jota voidaan tarvittaessa käyttää myös pienryhmätilana.

Missään tarjouspyyntöasiakirjassa ei ole myöskään nimenomaisesti vaadittu, että viskari- ja eskariluokat tulisi sijoittaa vierekkäin luokkapariksi. Voittanut tarjoaja on luonnossuunnitelmissaan sijoittanut osan viskari- ja eskariluokiksi tarkoitetuista tiloista vierekkäisiin huoneisiin. Tilaselosteen ovia koskeva vaatimus soveltuu niihin tiloihin, jotka voittanut tarjoaja on suunnitelmissaan sijoittanut vierekkäin. Voittaneen tarjoajan suunnitelmista voidaan havaita, että kaikkien edellä tarkoitettujen tilojen välillä on ovet ja tarjous on tarjouspyynnön vaatimusten mukainen.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että sähköpääkeskuksen sijoituspaikan tulisi käydä ilmi tarjoajien luonnossuunnitelmista. Tarjouspyynnön sähköpääkeskusta koskeva vähimmäisvaatimus on liittynyt ainoastaan siihen, että sähköpääkeskukselle on tullut olla luonnossuunnitelmissa sopiva tila, johon sähköpääkeskus lopulta myös sijoitetaan. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa suunniteltu päärakennuksen ilmanvaihtohuone on tekninen tila ja palo-osastoitu tila.

Tarjouspyynnössä ei ole myöskään edellytetty, että vesimittarin sijoituspaikan tulisi käydä ilmi tarjoajien luonnossuunnitelmista. Tarjouspyynnön liitteessä ”LVIA-selostus” on todettu, että vesimittari sijoitetaan tekniseen tilaan, johon on oltava käynti suoraan ulkoa. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut hankintayksikölle asiasta kysyttäessä, että vesimittari sijoitetaan 1. kerroksessa sijaitsevaan purunpoistotilaan. Kyseessä on tekninen tila, johon on suora ulko-ovi.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Valittajan väite tarjouspyynnön epäselvyydestä on yksilöimätön. Tarjouspyynnön kohdassa 4.1 on selkeästi esitetty, mitkä seikat luonnossuunnitelmista tarkastetaan. Kaikki vähimmäisvaatimukset on esitetty tarjouspyyntöasiakirjoissa selkeästi siten, että ammattimaisen KVR-urakoitsijan on tullut ne ymmärtää. Valittajalla on ollut sekä neuvottelujen aikana että tarjouspyyntöaikana lisätietokysymysten muodossa mahdollisuus tiedustella sille mahdollisesti epäselvistä seikoista. Valittaja ei ole esittänyt mitään kysymyksiä valituksessa esille nostetuista seikoista.

Tarjoajien toimittamien suunnitelmien poikkeaminen toisistaan tai erilaisten suunnitelmien hyväksyminen ei merkitse, että tarjouspyyntö olisi epäselvä. KVR-periaate merkitsee sitä, että urakoitsijat ovat merkittävässä suunnitteluvastuussa rakennettavasta kohteesta. Hankintayksikkö on vähimmäisvaatimuksillaan asettanut raamit, joiden puitteissa tarjoajilla on mahdollisuus tehdä omia suunnitteluratkaisujaan. Voittanut tarjoaja on tehnyt luonnossuunnitelmansa vähimmäisvaatimusten puitteissa.

Kuultavan lausunto

WasaCon Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.037,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että valituksessa on tarkoitushakuisesti pyritty löytämään sen tarjouksesta tarjouspyynnön vastaisuuksia. Valituksessa esitetyt seikat eivät kuitenkaan perustu tarjouspyynnön sisältöön tai kuultavan tarjouksessa esitettyihin ratkaisuihin. Tarjouspyynnössä on lueteltu tyhjentävästi ne vähimmäisvaatimukset, joiden tulee olla tarkastettavissa tarjoajan pohjapiirrosluonnoksista. Muiden tietojen ei ole pitänyt käydä ilmi luonnossuunnitelmista.

Tilaselosteessa ei ole ollut vaatimusta siitä, että koululuokat olisi tullut muodostaa luokkapareiksi sijoittamalla luokkahuoneet fyysisesti vierekkäin. Yksikään valittajan vaatimuksiksi väittämistä kohdista ei löydy sellaisenaan tarjouspyyntöaineistosta, vaan kyse on valittajan itse laatimista muotoiluista. ”Luokkapari” ei ole koulurakentamisessa vakiintunut termi, eikä sitä ole tarjouspyyntöaineistossa erikseen määritelty. Hankintayksikkö on käyttänyt termiä ainoastaan tarjouspyynnön liitteenä olevassa tilaselosteessa.

Tarjouspyynnössä ei ole asetettu 2.-luokille vaatimusta oman pienryhmätilan suunnittelemisesta, vaan selosteen mukaan tarvittaessa erityisopettajan luokkaa tulisi voida käyttää pienryhmätilana ja siksi siihen on oltava selkeä kulku. Kuultavan suunnitelmassa molemmilla 2.-luokilla on selkeä yhteys erityisopettajan luokkaan, jonka voi tarvittaessa jakaa pienryhmätilaksi. Lisäksi toinen 2.-luokka on sijoitettu heti 1.-luokkien ison pienryhmätilan viereen, joka sekin voidaan tarvittaessa jakaa kahteen eri tilaan. Näin ollen on mahdollistettu tilan helppo käytettävyys ja joustavuus myös sen 2.-luokan osalta, jolle ei ole tarjouspyynnössä määritelty selkeästi omaa pienryhmätilaa. Kuultavan suunnitelma vastaa siten täysin tarjouspyynnössä esitettyä.

Tilaohjelmataulukossa ei ole määritelty viskarin leikki/lepohuonetta ja eskarin leikki/lepohuonetta erikseen, vaan molemmat leikkihuoneet ovat kaikkien tilan käyttäjien käytettävissä. Kuultavan tarjoama ratkaisu vastaa tarjouspyynnössä pyydettyä ja on tilojen muuntojoustavuuden näkökulmasta ja rakennuksen mahdollista myöhempää käyttöä silmällä pitäen erityisen toimiva. Yksi erillään oleva luokkahuone ja sen yhteydessä käytävän toisella puolella oleva leikki-/lepohuone mahdollistaa rauhallisemman sijoituksen esimerkiksi päiväkodin yhdelle ryhmälle. Kuultavan suunnitelmassa on lisäksi viskari- ja eskariluokkatilojen sekä leikkihuoneiden ja luokkahuoneiden välillä ovet siten kuin tilaselosteessa on esitetty.

Vesimittarin sijoituspaikkaa ei ole tarjouspyynnössä edellytetty esitettäväksi tarjousten sisältämissä luonnoksissa. Kyseiset tekniset seikat eivät sisälly tarjousvaiheen luonnossuunnitelmiin, vaan sijoittelu vahvistetaan KVR-urakassa piirustusten tarkentuessa. Kuultavan suunnitelmassa vesimittarin sijoitus on ajateltu lähtökohtaisesti purunpoistotilaan, joka on 1. kerroksessa ja johon on suora ulko-ovi. Purunpoistotila on kuultavan suunnitelmassa tilaajan kyseiselle tilalle asetettua minimivaatimusta selvästi suurempi (minivaatimus 3m2, kuultavan suunnitelmassa 6m2), jolloin tilavaraus mahdollistaa pääkäyttötarkoituksen lisäksi tilan käytön myös muulle tekniikalle.

Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty sisällyttämään palo-osastoja tarjousvaiheen suunnitelmiin. Tilojen osastointia tarkennetaan tavanomaisesti rakennuslupasuunnitteluvaiheessa, eli kun tekniikkaa on suunniteltu pidemmälle ja tarvittavat tilavaraukset ovat selvillä. Kuultavan rakennustapaselosteessa on esitetty, että sähköpääkeskus, lämmönjakohuone sekä IV-kone sijoitetaan yhteiseen palo-osastoituun IV-konehuoneeseen, joka sijaitsee rakennuksen 2. kerroksessa.

Neuvottelumenettelyn ensimmäisellä kierroksella hankintayksikölle on esitetty kysymys lämmönjakohuoneen sijoittelusta. Hankintayksikön vastauksen mukaisesti lämmönjakohuone ja tekniset tilat voivat tarjoajan suunnitteluratkaisussa sijaita muualla kuin 1. kerroksessa. Lisäksi tarjouspyynnön liitteessä ”Tekniset ja toiminnalliset vähimmäisvaatimukset” on tyhjentävästi lueteltu kaikki tilat, joiden tulee sijaita 1. kerroksessa, eivätkä lämmönjakohuone tai sähköpääkeskus ole näiden joukossa. Teknisille tiloille ei ole myöskään asetettu tilavaatimusta tarjouspyynnössä.

Tarjouspyyntö on ollut yksiselitteinen ja se on johtanut yhteismitallisiin tarjouksiin. Hankinta on toteutettu kilpailullisena neuvottelumenettelynä, jonka aikana tarjoajilla on ollut lukuisia mahdollisuuksia pyytää hankintayksiköltä tarkennuksia mahdollisesti epäselviin tarjouspyynnön sisältöihin. Ammattitaitoiselle rakennuspalvelujen tarjoajalle tarjouspyynnön sisältöön ei ole liittynyt epäselvyyttä. Valittajan väite siitä, että tarjoajat eivät olisi ymmärtäneet hankinnan kohdetta samalla tavoin, on jälkikäteen tarkoitushakuisesti esitetty.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että myös kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutetussa KVR-urakassa tarjouksen on oltava lopullisessa tarjouspyynnössä määriteltyjen vaatimusten mukainen ja siihen on sisällytettävä kaikki hankinnan toteuttamiseksi pyydetyt ja tarpeelliset osat. Koska tarjouspyynnössä on nimenomaisesti mainittu, että tarjoajan tulee sitoutua kaikkiin tilaajan hankinta-asiakirjoissa määrittelemiin vähimmäisvaatimuksiin ja Koskenkorvan koulun laatuvaatimukset -asiakirjassa on mainittu yksiselitteisesti, että toiminnallisuuden perusvaatimuksia on määritelty myös tilaselosteessa, ei pelkästään se, ettei tarjouspyynnön 4.1 A1 -alakohdassa ole nimenomaisesti mainittu esimerkiksi tilaselostetta ja sen mukaisia vaatimuksia, tarkoita sitä, etteikö tarjoajan olisi tullut jo tarjousvaiheen suunnittelussa ottaa tällaisia vaatimuksia huomioon. Valittajan kaikki tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimuksiin liittyneet väitteet on esitetty tarkkoine asiakirja- ja sivunumeroviittauksineen, eikä valittaja ole niitä itse keksinyt.

Tarjouspyynnön perusvaatimuksena on ollut, että luokat on muodostettava luokkapareiksi eli jokaisen vuosiluokan luokkahuoneet on sijoitettava vierekkäin siten, että niiden välillä on pariovi tai molemmista luokista on pariovi yhteiseen pienryhmätilaan. Termi ”Luokkapari/luokkahuonepari” tarkoittaa tilaohjelman sanamuodon perusteella selvästi ja yksiselitteisesti kunkin vuosiluokan muodostamia luokkahuonepareja, jotka on siten tullut sijoittaa vierekkäin. Luokkahuoneparia koskeva vaatimus on koskenut kaikkia vuosiluokkia sekä esiopetusluokkia.

Voittaneen tarjoajan suunnitelmassa toinen 2.-luokka ja erityisopettajan luokka eivät ole millään tavalla yhteydessä toisiinsa, ja luokkien välissä on kenkäeteinen. Ratkaisu ei sisällä selkeää kulkua 2.-luokasta erityisopettajan luokkaan.

Tilaohjelman mukaan toisen erityisopettajan luokan on tullut olla isompien oppilaiden solujen (3.–4.lk) läheisyydessä. Voittanut tarjoaja on sijoittanut tilaselosteessa mainitun erityisluokan 5.–6.-luokkien väliin pienryhmätilan taakse 5.–6.-luokkien soluun.

Lisäksi tarjouspyynnön mukaan pohjapiirrosluonnoksissa on tullut olla tarkastettavissa eteiskalusteiden sijoittelu tilaselosteen mukaisesti. Tilaohjelman mukaan ryhmäkoko perusopetuksessa on 20 oppilasta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole osoitettu ryhmäkoon eli 20 oppilaan mukaista määrää naulakkopaikkoja kullekin ryhmälle, vaan naulakkopaikat jakautuvat epätasaisesti koulun eri osiin. Tarjouspyynnön liitteessä on myös todettu, että jokaisella solulla on oma sisäänkäyntinsä, ja tällöin ulkoa tullessa ei kuljeta toisen solun läpi. Voittaneen tarjoajan tarjous ei vastaa tältä osin tarjouspyyntöä. Kun naulakkoja ei ole tarpeeksi oikeassa solussa, oppilaat joutuvat kulkemaan toisen solun eteistilan kautta omaan soluunsa.

Tilaselosteen mukaan pääsisääntuloaulan katsomoportaikkoa käytetään yhteisiin päivänavauksiin ja tavoitteena on saada tila mukautumaan luontevaksi osaksi koulua. Voittaneen tarjoajan suunnitelmissa pääsisääntuloaulaksi on esitetty pääsisääntuloon liittyvät käytävämäiset tilat. Varsinaista aulaa, jolla yleisesti ottaen tarkoitetaan avaraa yhtenäistä tilaa, ei suunnitelmasta löydy.

Valittaja on kiistänyt hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimukset perusteeltaan sekä paljoksunut kuultavan kuluvaatimusta 3.000 ylittäviltä osin.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa toinen erityisopettajan luokka on sijoitettu 3.–4.- ja 5.–6.-luokkien yhdistetyn aulatilan reunalle. Siten toinen erityisopettajan luokka on tilaselosteessa esitetyllä tavalla 3.–4.-luokkien läheisyydessä ja helposti saavutettavissa ja näin tarjouspyynnön mukainen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on suunniteltu eskari-viskarin puolelle yhteensä 60 naulakkopaikkaa ja koulun puolelle 203 paikkaa. Mitään muuta vähimmäisvaatimusta naulakkopaikkojen määrästä ei tarjouspyynnössä ole ollut.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole mainintaa siitä, että aulatilassa ei saisi olla ”käytävämäisiä” osuuksia, tai että sellaisia ei laskettaisi pääsisääntuloaulan pinta-alaan.

Valittaja on muun ohella esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta on tarkasteltava kokonaisuutena. Tarjous on sisältänyt useita ratkaisuja, jotka eivät ole vastanneet tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia tai toiminnallisuuden perusvaatimuksia.

Voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoissa toinen erityisopettajan luokka on sijoitettu 5.–6.-luokkien soluun, joka on käytännössä rakennuksen toisessa päässä, kun tarkastellaan solun sijaintia suhteessa 3.- ja 4.-luokkien solun sijaintiin.

Voittanut tarjoaja on sijoittanut rakennuksen 1. kerrokseen liian vähän naulakkopaikkoja. Voittaneen tarjoajan ratkaisu johtaa väistämättä siihen, että osan 1.- ja 2.-luokkien oppilaista on vietävä vaatteensa ja kenkänsä 5.- ja 6.- luokkien soluun säilytettäväksi, koska 5.- ja 6.-luokkien solussa naulakkopaikkoja on enemmän kuin ryhmäkokojen perusteella olisi tarpeen. Tällöin jotkut 1.- ja 2.-luokkien oppilaista kulkevat ulkoa toisen solun kautta omaan soluunsa, joka on vastoin niitä toiminnallisia perusvaatimuksia, jotka tarjouspyyntöasiakirjoissa on asetettu. Sellainen tulkinta, jonka mukaan suunnitelmien tulisi eteiskalusteiden osalta täyttää ainoastaan määrällinen vähimmäisvaatimus, ei vastaa hankintasäännöksiä tai nyt puheena olevan hankinnan tarkoitusta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksessa esitetyn perusteella arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Tähän liittyen asiassa on lisäksi arvioitava, ovatko tarjouspyyntöasiakirjat olleet siten selvät, että niiden perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Kilpailullisen neuvottelumenettelyn kulusta on säädetty hankintalain 37 §:ssä. Mainitun pykälän
1 momentin mukaan hankintayksikön on määriteltävä hankintailmoituksessa hankintaa koskevat tarpeensa ja vaatimuksensa. Hankintayksikkö voi laatia lisäksi hankinnan tavoitteita ja sisältöä tarkentavan hankekuvauksen. Hankintayksikön on vahvistettava hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa alustava aikataulu sekä asetettava hinta-laatusuhteen vertailuperusteet.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö aloittaa valittujen ehdokkaiden kanssa neuvottelun, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja määritellä keinot, joilla hankintayksikön tarpeet voidaan parhaiten täyttää. Hankintayksikkö voi neuvotella valittujen ehdokkaiden kanssa kaikista hankinnan näkökohdista.

Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti neuvotteluissa.

Pykälän 5 momentin mukaan hankintayksikön on jatkettava neuvotteluja siihen saakka, kun se on valinnut ne ratkaisumallit, joilla kyetään täyttämään sen määrittelemät tarpeet. Neuvottelujen päättymisestä on ilmoitettava tarjoajille. Hankintayksikön on pyydettävä tarjoajilta neuvotteluissa esitettyihin ja määriteltyihin ratkaisuihin perustuvat lopulliset tarjoukset. Tarjouksen on oltava lopullisessa tarjouspyynnössä määriteltyjen vaatimusten mukainen ja siihen on sisällytettävä kaikki hankinnan toteuttamiseksi pyydetyt ja tarpeelliset osat. Tarjouksia voidaan hankintayksikön pyynnöstä täsmentää ja selkeyttää, jos se ei johda tarjousten tai hankinnan olennaisten osien muuttumiseen tai uhkaa syrjiä tarjoajia taikka vääristää kilpailua.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankinta-asiakirjojen keskeinen sisältö

Hankintailmoituksen mukaan toisessa vaiheessa tarjoajiksi hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa käydään neuvottelut ja neuvotteluja jatketaan siihen saakka, kunnes hankintayksikkö on valinnut ne ratkaisumallit, joilla kyetään täyttämään sen määrittelemät tarpeet. Neuvotteluiden loputtua hankintayksikkö määrittelee ne lopulliset perusteet, joiden avulla hankinnan mukainen rakennushanke ja sille hankintayksikön asettamat tavoitteet voidaan parhaiten toteuttaa. Hankintayksikkö ilmoittaa neuvottelujen päättymisestä tarjoajille. Viimeisenä vaiheena pyydetään lopulliset tarjoukset ja tehdään valintapäätös hankintayksikön hankintailmoituksessa asetettujen vertailuperusteiden mukaisesti.

Tarjouspyynnön kohdassa 4.1 ”Tarjouksen liitteeksi tulevien suunnitelmien muoto ja taso” on vaadittu tarjousten liitteenä toimitettaviksi muun ohella asemapiirros, pohjapiirrokset, julkisivupiirustukset, leikkauspiirustukset, rakennuksen havainnepiirroksia, rakentamistapaselostus sekä tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen tilaohjelmataulukko, jonka mukaiset tilat ja pinta-alat ovat tarjoajan luonnossuunnitelmissa.

Tarjouspyynnön kohdassa 4.1 on lisäksi ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

”Suunnitelmista tulee olla tarkistettavissa seuraavat vähimmäisvaatimukset:

A. Pohjapiirrosluonnoksissa:

1. Kaikkien tilaohjelmassa lueteltujen tilojen sijoittuminen suunnitteluratkaisussa huomioiden Koskenkorvan koulun laatuvaatimuksissa määritellyt tilojen välille vaaditut kulkureitit/-yhteydet.

2. Tilaohjelman mukaiset vähimmäishuonealat tilakohtaisesti (neliömääristä merkinnät tiloittain) sekä kokonaisuuden vähimmäishuoneala pois lukien iv-konehuoneet ja sähkö- ja datajakokeskukset.

3. Kalustusehdotus ruokasalin osalta, vähintään 100 pöytäpaikkaa

4. Kalustusehdotus vähintään kolmeen eri luokkaan 20 oppilaalle

5. Luokan kiintokalustusratkaisu yhden koululuokan ja yhden esiopetusluokan osalta tilaselosteen mukaisesti

6. Henkilökunnan huoneen ja rehtorin huoneen kalustusehdotus tilaselosteen mukaisesti

7. Eteiskalusteiden sijoittelu tilaselosteen mukaisesti

8. Tilavaraukset teknisen työn koneiden ja höyläpenkkien osalta tilaselosteen mukaisesti

9. Sisäänkäynnit merkittyinä pohjakuviin oppilaiden, henkilökunnan ja iltakäyttäjien osalta

10. Mahdolliset avattavat/muunneltavat seinärakenteet /siirtoseinät mittoineen

11. Palvelukeittiön kalustusehdotus tilaselosteen mukaisesti

12. Ruokasalin linjaston sijoittelu”.

Tarjouspyynnön 4.1 kohdassa on edelleen todettu, että luonnossuunnitelmista ei tarvitse käydä ilmi muita tietoja ja mahdollisia muita tietoja ei huomioida tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnön 4.2 kohdan mukaan tarjoajan tulee sitoutua kaikkiin tilaajan hankinta-asiakirjoissa määrittelemiin vähimmäisvaatimuksiin.

Markkinaoikeus toteaa, että lopullisessa tarjouspyynnössä tarjoajia on vaadittu toimittamaan tarjoustensa liitteinä lukuisia selvityksiä ja urakkasuunnitelmia. Tarjouspyynnön kohdassa 4.1 on ollut lista tiedoista ja selvityksistä, joiden on tullut sisältyä lopullisiin tarjouksiin. Kohdassa on lisäksi todettu, että tarjoajien toimittamista luonnossuunnitelmista ei ole tarvinnut käydä ilmi muita tietoja. Tarjouspyynnön kohdassa 4.2 on edelleen todettu, että tarjoajien on tullut sitoutua kaikkiin tilaajan hankinta-asiakirjoissa määrittelemiin vähimmäisvaatimuksiin. Markkinaoikeus toteaa kuitenkin, että viimeksi mainittua vaatimusta ei voida hankinta-asiakirjojen kontekstissa tulkita siten, että jokainen hankinta-asiakirjojen määritelmä tai kuvaus on ollut vähimmäisvaatimus, jonka täyttyminen on tullut käydä ilmi tarjousasiakirjoista.

Tarjouspyynnön kohdassa 4.1 on edellä kuvatusti ollut lista tarjoajien tarjoustensa yhteydessä toimittamien luonnossuunnitelmien vähimmäissisällöstä, minkä lisäksi kohdan A alakohdassa on ollut lista niistä vähimmäisvaatimuksista, joiden täyttyminen on tullut olla tarkastettavissa suunnitelmiin kuuluvista pohjapiirustusluonnoksista. Markkinaoikeus toteaa, että näitä vaatimuksia voidaan pitää pakollisina siten, että niiden täyttymättä jäämisen on tullut johtaa hankintalain 74 §:n 1 momentin perusteella tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä ollut tilaseloste on ollut tarjouspyynnön 4.1 kohtaan nähden yleisluonteisempi hankinnan kohteen kuvaus, jossa ei ole ollut nimenomaisia vaatimuksia siitä, minkä sen kuvauksista tarjoajan on tullut osoittaa nimenomaisesti täyttyvän tarjousaineistossa, kuten luonnossuunnitelmissa. Hankintayksikön on kuitenkin tullut ottaa tilaselosteen kuvaukset huomioon tarjousaineistoja arvioidessaan erityisesti siitä näkökulmasta, onko tarjousaineistosta käynyt ilmi tilaselosteeseen nähden ristiriitaista tietoa.

Todettu huomioon ottaen voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa on otettava huomioon erityisesti ne hankinta-asiakirjojen vaatimukset, jotka on määritelty vähimmäisvaatimuksiksi tai joiden on hankinta-asiakirjojen toteamusten mukaan tullut täyttyä. Tarjouspyynnön kohtien 4.1 ja 4.2 luonteeltaan erilaisia ja eri seikkoihin kohdistuvia vaatimuksia ja painotuksia ei voida pitää osoituksena siitä, että hankinta-asiakirjat olisivat olleet hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvät ja että tarjoajien ei olisi ollut mahdollista antaa niiden perusteella keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen luokkahuoneiden ja erityisopettajan tilan sijoittelun, sähköpääkeskuksen ja vesimittarin sijoittelun, naulakkopaikkojen ja niiden sijoittelun sekä pääaulan toteutuksen osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Hankintayksikön on noudatettava tätä velvoitetta myös kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä sen jälkeen, kun neuvottelut ovat päättyneet ja mukana olevilta tarjoajilta on pyydetty lopullisella tarjouspyynnöllä lopullisia tarjouksia.

Luokkahuoneiden ja erityisopettajan tilan sijoittelu

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole sijoittanut suunnitelmissaan 2.-luokkia siten kuin tilaselosteessa on edellytetty, eli valittajan mukaan luokkapareiksi, jotka ovat yhteydessä toisiinsa joko suoraan parioven tai luokkaparien yhteisen ryhmätilan kautta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei valittajan mukaan ole huomioitu myöskään tilaselosteen vaatimusta siitä, että luokista tulee olla selkeä kulku erityisopettajan luokkaan, jota voidaan tarvittaessa käyttää pienryhmätilana.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan tilaselosteen kohdassa ”Yleistä” on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

”Uusi Koskenkorvan koulu on viisivuotiaille (viskarit), esikoululaisille (eskarit) ja peruskoulun 1.–6.-luokkalaisille suunnattu, pääosin kaksisarjainen alakoulu. Tiloja suunnitellessa on huomioitava ikäryhmittäinen ’soluratkaisu’, jossa tietyt luokat ja ikäryhmät ovat toiminnallisesti lähellä toisiaan: viskarit ja esikoululaiset sijoittuvat lähekkäin, 1. ja 2. luokat (alkuopetus) sijoittuvat lähekkäin, 3. ja 4. luokat sijoittuvat lähekkäin ja 5. ja 6. luokat sijoittuvat lähekkäin. Vastaavasti toisiaan lähelle samaan kerrostasoon tulee saada viskari-/esikoulusolu ja alkuopetuksen solu. Näin muodostuu neljä toiminnallista nk. ’solua’. 5.–6. luokkien solussa on vain kaksi luokkaa. Luokkiin kuljetaan joko solun yhteisen käytävän tai yhteisen ’soluaulan’ kautta.

[– –]

1.–2.-luokkien yhteyteen tulevaa erityisopettajan luokkaa voidaan tarvittaessa käyttää myös pienryhmätilana, minkä vuoksi tila on jaettavissa taiteovella kahteen osaan, joista pienempään huomioidaan selkeä kulku 2.-luokista. 3.-, 4.-luokille tulee molemmille yksi pienryhmätila ja 5.–6.-luokille tulee yksi yhteinen pienryhmätila.

Laskennallisesti koulussa tulee opiskelemaan 200 perusopetuksen oppilasta sekä 60 esikoululaista/viskaria (20 lasta per ryhmä koulun puolella, 15 eskarissa ja viskarissa)”.

Tilaselosteen kohdassa ”Koululuokat” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Vähintään viidestä koulun luokasta tulee olla ovi pienryhmätiloihin. Luokkaparien välillä tulee olla joko pariovi tai vaihtoehtoisesti kahden luokan yhteiseen pienryhmätilaan molemmista luokista pariovi.”

Tilaselosteen kohdassa ”Esikoulu-/viskariluokat” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Esikoululuokkien yhteydessä on esikoulun leikkihuone.

[– –]

Luokkakohtainen varustus (tarjoajan tulee toimittaa):

[– –]

ovi yhteiseen leikkitilaan luokkaparista tai luokkaparien välillä ovi”.

Tilaselosteen kohdassa ”Erityisopettajien luokat” on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

”Toinen erityisopettaja toimii osana alkuopettajien joustavia ryhmittelyitä, jolloin suurempi erityisopettajan luokka sijoittuu lähelle pienten (1.–2.lk) solun aluetta. Toinen erityisopettajan luokka on isompien oppilaiden solujen (3.–4.lk) läheisyydessä.”

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleiden pohjapiirustusten perusteella 2.-luokkien luokkahuoneet on sijoitettu 1. kerrokseen siten, että ne eivät ole vierekkäin, eikä niiden välillä ole niitä yhdistävää leikki- tai muuta tilaa, vaan ne ovat rakennuksen samassa osassa saman käytävän varrella. Vain toisesta 2.-luokan luokkahuoneesta on ollut suora yhteys erityisopettajan tilaan/pienryhmätilaan, johon on lisäksi päässyt edellä mainitulta käytävältä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen tilaselosteen perusteella koululuokille on tullut suunnitella tilat siten, että kukin ikäryhmä sijoittuu toiminnallisesti lähelle toisiaan muodostaen niin kutsuttuja soluja. Luokkiin on tullut kulkea solun yhteisen käytävän tai solun yhteisen ”soluaulan” kautta. Tilaselosteessa on lisäksi vaadittu, että vähintään viidestä koulun luokasta on ovi pienryhmätiloihin, ja tässä yhteydessä, että luokkaparien välillä on oltava joko pariovi tai vaihtoehtoisesti kahden luokan yhteiseen pienryhmätilaan molemmista luokista pariovi. Edelleen tilaselosteen mukaan esikoulu- ja viskariluokissa on tullut olla luokkakohtaisena varustuksena ovi yhteiseen leikkitilaan luokkaparista tai luokkaparien välillä ovi.

Markkinaoikeus toteaa, että tilaselosteessa tai muualla hankinta-asiakirjoissa ei ole nimenomaisesti edellytetty, että kaikista saman ikäryhmän luokkahuoneista olisi yhteys toisiinsa joko parioven tai yhteisen ryhmätilan kautta, eikä tilaselosteen vaatimusten voida katsoa tällaista myöskään loogisesti edellyttävän. Tilaselosteen ”luokkapari”-termillä on katsottava tarkoitetun niitä vähintään viittä luokkaa, joista on tullut olla ovi pienryhmätiloihin, eikä näin ollen luokkaparien välistä tai yhteiseen leikkitilaan antavaa ovea ole ollut välttämätöntä kuvata kaikkien luokkien osalta. Koska valittajan tarjouksen liitteenä olleen pohjapiirustuksen mukaan tarjous on sisältänyt vaaditusti vähintään viisi luokkaa, joista on yhteys ja ovi pienryhmätilaan, sen tarjousta ei voida pitää tilaselosteen ja siten tarjouspyyntöasiakirjojen vastaisena sen perusteella, että 2.-luokan luokkahuoneita ei ole yhdistetty yhteisellä ovella tai yhteisellä pienryhmätilalla. Tarjousta ei voida pitää tarjouspyynnön vastaisena myöskään yksinomaan siitä syystä, että kulku 2.-luokista erityisopettajan luokkaan on toteutettu lyhyehkön käytäväosuuden kautta.

Valittaja on esittänyt toisen erityisopettajan tilan sijoittamisesta, että voittanut tarjoaja on sijoittanut mainitun erityisluokan tilaselosteessa esitetyn vaatimuksen vastaisesti 5.–6.-luokkien soluun pienryhmätilan taakse 5.–6.-luokkien väliin.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleiden pohjapiirustusten perusteella toinen erityisopettajan tila on sijoitettu toiseen kerrokseen, jossa sijaitsevat 3.–4.- ja 5.–6.-luokat. Pohjapiirustuksista voidaan myös todeta, että erityisopettajan tila on lähimpänä 5.–6.-luokkia, sekä varsin lähellä toista 4.-luokkaa.

Markkinaoikeus toteaa, että tilaselosteen perusteella toisen erityisopettajan tila on tullut sijoittaa siten, että se on isompien oppilaiden solujen (3.–4. lk) läheisyydessä. Kun otetaan huomioon, että kaikki mainitut luokat ovat voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella toisen kerroksen samassa rakennuksen osassa verraten lähellä toisiaan ja että tilaselosteessa ei ole tarkemmin määritelty, mitä läheisyydellä on tarkoitettu, markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut erityisopettajan tilan sijoittamisen osalta tarjouspyynnön mukainen.

Sähköpääkeskuksen ja vesimittarin sijoittaminen

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan pohjapiirustusluonnoksissa ei ole esitetty tarjouspyyntöasiakirjojen mukaista kouluosan sähköpääkeskustilaa, joka olisi oma palo-osastoitu tila, eikä vesimittarille kouluosan teknistä tilaa, johon on käynti suoraan ulkoa.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan ”Selostus sähkötekniikasta” -asiakirjan kohdassa ”Sähkönjakelu ja johtotiet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Rakennuksen sähköpääkeskus sijoitetaan omaan, palo-osastoituun, tekniseen tilaan, josta sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta.”

Tarjouspyynnön liitteenä olevan ”Selostus LVIA-tekniikasta” -asiakirjan kohdassa ”Liittymät” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Vesimittari sijoitetaan tekniseen tilaan, johon on oltava käynti suoraan ulkoa.”

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleiden pohjapiirustusten perusteella kouluosassa ei ole erikseen nimettynä erillistä sähköpääkeskustilaa, joka olisi oma palo-osastoitu tila. Piirustusten perusteella vesimittarille ei ole nimetty erillistä kouluosan teknistä tilaa, johon olisi käynti suoraan ulkoa.

Markkinaoikeus toteaa, että tilaselosteen perusteella sähköpääkeskuksen ja vesimittarin sijoittamiselle on tullut varata tilat. Tilaselosteessa tai muualla hankinta-asiakirjoissa ei ole kuitenkaan edellytetty, että tarjoajan tulisi tarjousasiakirjoissaan yksityiskohtaisesti ilmoittaa, mihin tilaan sähköpääkeskus ja vesimittari sijoitetaan, kunhan näille on sinänsä varattu tilat. Voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteessä merkinnyt 1. kerrokseen ”Purunpoisto”-nimisen 6 m2-kokoisen tilan, josta on kulku suoraan ulos. Asiassa esitetyn perusteella vesimittari on tarkoitus sijoittaa kyseiseen tilaan. Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksesta on käynyt ilmi 2. kerroksen ”IVKH”-niminen tekninen 197,5 m2 suuruinen tila, johon on tarkoitus sijoittaa sähköpääkeskuksen tilat. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tältä osin tarjouspyynnön mukainen.

Naulakkopaikat sijoitteluineen

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on sijoittanut rakennuksen 1. kerrokseen 1.–2.-luokille solukohtaisesti laskettuna liian vähän naulakkopaikkoja ottaen huomioon luokkakohtainen oppilasmäärä.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa tilaselosteessa on ilmoitettu muun ohella, että oppilasryhmiä on koulun aloittaessa näillä näkymin 11 kappaletta ja että seuraavana vuonna ryhmien määrä putoaa todennäköisesti kymmeneen ja edelleen tulevina vuosina noin seitsemään/kahdeksaan ryhmään. Lisäksi tilaselosteessa on aiemmin todetun mukaisesti ilmoitettu, että ”Luokkiin kuljetaan joko solun yhteisen käytävän tai yhteisen ’soluaulan’ kautta” ja että ”Laskennallisesti koulussa tulee opiskelemaan 200 perusopetuksen oppilasta sekä 60 esikoululaista/viskaria (20 lasta per ryhmä koulun puolella, 15 eskarissa ja viskarissa)”.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta pohjapiirustuksesta on käynyt ilmi, että naulakko- ja kenkäeteiset on rakennuksessa sijoitettu sisäänkäyntien yhteyteen. Pohjapiirustuksesta on lisäksi käynyt ilmi, että sekä rakennuksen viskari/eskari-osalla että vanhempien oppilaiden osalla on omat erilliset sisäänkäyntinsä. Rakennuksen 1. kerroksen 1.–2.-luokkien sisäänkäynnin yhteyteen on naulakkoriviin piirretty 71 naulakkolokeroa. Rakennuksen 2. kerroksen sisäänkäynnin yhteyteen
3.–4.-luokkien eteiseen on piirretty 74 naulakkolokeroa ja 5.–6.-luokkien eteiseen 58 naulakkolokeroa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön tilaselosteen perusteella naulakoille ja kenkäeteiselle on tullut suunnitella tilat siten, että niiden sijoittelu näkyy suunnitelmapiirustuksissa. Lisäksi tilaselosteessa on ilmoitettu henkilömitoitus luokittain. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa laatuvaatimusasiakirjassa on edelleen todettu, että jokaisella solulla on oma sisäänkäyntinsä ja silloin ulkoa tullessa ei kuljeta toisen solun läpi. Tilaselosteessa tai muissa hankinta-asiakirjoissa ei ole kuitenkaan edellytetty tätä tarkemmin, miten naulakot sijoitetaan ja kuinka monta lokeroa sijoitetaan mihinkin tilaan. Kun otetaan huomioon edellä voittaneen tarjoajan toimittaman pohjapiirustuksen sisällöstä selostettu ja se, ettei pohjapiirustuksesta voi välttämättä päätellä sen naulakkoratkaisujen edellyttävän ulkoa tulemista rakennuksen toisen solun läpi, markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut naulakoiden sijoittelusuunnitelman ja tilavarauksen osalta tarjouspyynnön mukainen.

Pääsisääntuloaula

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan suunnitelmissa pääsisääntuloaulaksi on esitetty pääsisääntuloon liittyvät käytävämäiset tilat, eikä suunnitelmasta löydy varsinaista aulaa, jolla yleisesti ottaen tarkoitetaan avaraa yhtenäistä tilaa.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan tilaselosteen kohdassa ”Pääsisääntuloaula” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Pääsisääntuloaulan katsomoportaikkoa käytetään yhteisiin päivänavauksiin, esityksiin yms. Portaikkotila sijoittuu joustavasti koulun tiloihin, se voi olla yhteydessä kirjastoon, ruokasaliin, rappusiin ja olla esimerkiksi avattavissa liikuntasaliin. Tavoitteena on saada tila mukautumaan luontevaksi osaksi koulua, ei erilliseksi tilaksi.”

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleiden pohjapiirustusten perusteella 1. kerroksessa sijaitseva pääaula on ollut ulko-ovelta katsoen käytävämäinen, laajentuen naulakoiden ja hissin kohdalla leveämmäksi tilaksi. Aulaan on sijoitettu myös laajahkot istuinportaat.

Markkinaoikeus toteaa, että tilaselosteen perusteella päänsisääntuloaulalle on esitetty tietyt toiminnalliset vaatimukset, joissa on yleisluontoisesti otettu kantaa tilan luonteeseen, mutta ei kuitenkaan sen muotoon. Luonteen osalta on todettu, että pääsisääntuloaulaa käytetään yhteisiin päivänavauksiin ja tavoitteena on saada tila mukautumaan luontevaksi osaksi koulua. Kyseisistä maininnoista tai muualla hankinta-asiakirjoissa esitetystä ei voida johtaa vaatimusta siitä, että pääsisääntuloaulan olisi oltava tietyn muotoinen tai laajuinen. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on käynyt ilmi pääaulatila, joka käsittää muun ohella istuinportaat ja erisuuntaisia käytävämäisiä tiloja. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tältäkin osin tarjouspyynnön mukainen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Rakennus K. Karhu Oy:n korvaamaan Ilmajoen kunnan oikeudenkäyntikulut 3.200 eurolla ja WasaCon Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Markus Ukkola ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.