MAO:483/18

Asioiden tausta

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut kuudella 13.4.2017 julkaistuilla ja 23.5.2017 korjatuilla sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskevilla EU-hankintailmoituksilla avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen tuottamista koskevasta hankinnasta sopimuskaudelle 1.11.2017–31.12.2019 ja optiovuosille 2020–2021.

Hankintailmoitukset ovat koskeneet erikseen pohjoista, Pohjanmaan, keskistä, itäistä, läntistä ja Uudenmaan hankinta-aluetta. Kukin hankinta on ollut jaettuna viiteen osaan, jotka ovat olleet kuulovammaisten tulkkaus (osa 1), kuulonäkövammaisten tulkkaus (osa 2), kuulovammaisten kirjoitustulkkaus (osa 3), kuulonäkövammaisten kirjoitustulkkaus (osa 4) ja puhevammaisten tulkkaus (osa 5).

Kansaneläkelaitoksen etuuspalvelujen tulosyksikkö on 12.9.2017 tekemällään päätöksellä sulkenut VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy:n tarjouksen osittain tarjouskilpailuista Uudenmaan hankinta-alueen osalta ja 13.9.2017 tekemillään hankintapäätöksillä valinnut toimittajat puitejärjestelyyn osakohtaisesti kullekin hankinta-alueelle.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoitusten mukaan ollut pohjoisen hankinta-alueen osalta 12.000.000 euroa, Pohjanmaan hankinta-alueen osalta 11.000.000 euroa, keskisen hankinta-alueen osalta 25.000.000 euroa, läntisen hankinta-alueen osalta 60.000.000 euroa, itäisen hankinta-alueen osalta 15.000.000 euroa ja Uudenmaan hankinta-alueen osalta 49.000.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Valitukset

Vaatimukset

Tampereen Tulkkikeskus Oy on asioissa dnrot 2017/614–617 vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa keskistä, itäistä, läntistä ja Uudenmaan hankinta-aluetta koskevat muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Tampereen Tulkkikeskus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 11.383,46 eurolla viivästyskorkoineen.

Käsitys Oy on asioissa dnrot 2017/618–620 vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa itäistä, läntistä ja Uudenmaan hankinta-aluetta koskevat muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Käsitys Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 11.265,66 eurolla viivästyskorkoineen.

Tulkkaus Trilog Oy on asioissa dnrot 2017/621–625 vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa pohjoista, Pohjanmaan, itäistä, läntistä ja Uudenmaan hankinta-aluetta koskevat muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Tulkkaus Trilog Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 11.972,46 eurolla viivästyskorkoineen.

Tulke Oy on asioissa dnrot 2017/626–627 vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa läntistä ja Uudenmaan hankinta-aluetta koskevat muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Tulke Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 11.383,46 eurolla viivästyskorkoineen.

VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy on asioissa dnrot 2017/628–631 vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa keskistä, itäistä, läntistä ja Uudenmaan hankinta-aluetta koskevat muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 12.325,86 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintailmoitus on ollut virheellinen. Hankintailmoituksessa on käytetty väärää CPV-koodia 85000000-9 "Terveys- ja sosiaalitoimen palvelut", joka on ollut liian yleinen CPV-koodi kyseiseen hankintaan. Oikea CPV-koodi olisi ollut 7954000-1 "Tulkkauspalvelut". Hankintayksikön olisi tullut asettaa vähintäänkin useampi CPV-koodi, joita olisivat voineet olla esimerkiksi myös 85311200-4 "Vammaishuoltopalvelut", 85300000-2 "Sosiaalityö ja siihen liittyvät palvelut" tai 85142000-6 "Avustavan hoitohenkilöstön palvelut".

Hankintayksikkö on alimoittanut hankittavien palveluiden määrän. Sopimusluonnoksessa oleva lisähankintoja koskeva sopimusehto on otettu hankintaan mukaan keinotekoisesti, jotta hankintayksikkö voisi kesken sopimuskauden lisätä tulkkausresurssejaan ilman kilpailutusta. Sopimusehdon mukaan lisähankinnat tullaan kohdistamaan vain hyväksytyille sopimuksen mukaisille palveluntuottajille, mikä syrjii sopimuksen ulkopuolelle jääneitä toimijoita. Järjestelyllä on voitu keinotekoisesti sulkea toimijoita puitejärjestelystä.

Lisähankintoja koskeva sopimusehto on ollut epäselvä ja se johtaisi sovellettaessa hankintasäännösten vastaiseen olennaiseen sopimuksen tai puitejärjestelyn muutokseen, mikä vaatisi uutta kilpailutusta. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty sitä, millä perusteella ja kenelle palveluntuottajista lisähankintoja tullaan kohdentamaan. On epäselvää, miten mahdollisuus lisäresurssien tuottamiseen jakautuu hankinta-alueittain ja/tai osakohtaisten hyväksyttyjen palveluntarjoajien kesken. Lisäksi on epäselvää, millaisissa tarpeissa tai tilanteissa kyseistä ehtoa voisi käyttää tai kuinka laajasta lisähankinnasta voisi olla kysymys.

Hankinnan kohde on määritelty hankintasäännösten vastaisesti. Tarjouspyynnössä on ollut kuuroja viittomakielen tulkkeja syrjivä ehto, jonka mukaan kuurojen tulkkien asiakasryhmä on rajattu vain kuulonäkövammaisiin asiakkaisiin. Kuurot tulkit voivat tuottaa myös kuulovammaisille suunnattuja osakohtaisia palveluita. Mainittu ehto on ollut perusteeton tai ainakin suhteellisuusperiaatteen vastainen. Se on rajoittanut kilpailua ja asettanut tarjoajat keskenään epätasapuoliseen asemaan.

Tarjouspyynnössä ei ole riittävästi otettu huomioon hankintasäännösten ja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetussa laissa mainittuja asiakkaiden yksilöllisiä tai erityistarpeita.

Tarjoukset ovat saaneet laatupisteitä tulkkien koulutuksen ja työkokemuksen perusteella nimettyjen henkilöiden saamien pisteiden keskiarvon verran. Tarjouspyynnössä on soveltuvuutta koskevassa osiossa sallittu tulkkaushenkilöstön rekrytointi ennen sopimuskauden alkamista, jos tarjoajalla ei ole sellaista vielä ollut. Tarjouspyynnössä on kuitenkin ilmoitettu, että pyydetyn rekrytointisuunnitelman mukaisen "tarjotun resurssin katsotaan täyttävän vähimmäisvaatimukset, mutta koulutusta ja työkokemusta koskevia lisäpisteitä ei anneta." Kyseiset vertailuperusteet on asetettu epäselvästi ja syrjivästi. Tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, kuinka laatupisteet määräytyvät, jos tarjoaja ilmoittaa sekä nimettyjä tulkkeja että vielä rekrytoitavia tulkkeja. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä ilmoittanut, että nimetyistä tulkeista saatavat laatupisteet jaetaan sekä nimettyjen tulkkien että rekrytoitavien tulkkien määrällä. Laatuvertailu on suosinut niitä, jotka ovat ilmoittaneet tarjouksessaan vain jo olemassa olleita nimettyjä tulkkeja.

Tarjousvertailussa on hankintasäännösten vastaisesti käytetty vertailuperusteena tarjoajan soveltuvuuteen liittyviä ominaisuuksia. Asetetut vertailuperusteet ovat johtaneet siihen, että tarjousvertailussa on tosiasiassa otettu huomioon rekrytoitavien tulkkien määrä. Tarjoajien volyymitiedot ja resurssit liittyvät tarjoajan soveltuvuuteen ja niillä ei ole voitu arvioida tarjoajien ammattitaitoa tai osaamista.

Laadun vertailuperusteiden avulla ei ole voitu selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin, koska rekrytoitavat tulkit ovat vähentäneet nimettyjen tulkkien ammattitaidon ja osaamisen perusteella annettuja laatupisteitä.

Vastine

Vaatimukset

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.750 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintailmoituksissa käytetty CPV-koodi on ollut oikea. Valituksessa mainittu CPV-koodi 79540000-1 "Tulkkauspalvelut" ei kuulu julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain liitteessä E ja 12 luvussa tarkoitettuihin palveluihin. Valituksessa esitetyt muut CPV-koodit olisivat antaneet hankittavan palvelun sisällöstä virheellistä tietoa. Hankintailmoitus on löydetty varsin hyvin, ja viikon sisällä sen julkaisemisesta tarjouspyyntöön on käyty tutustumassa yli 300 kertaa. Hankintamenettelyissä on saatu kaikkiaan 138 tarjousta.

Hankintayksiköllä on lakisääteinen velvollisuus järjestää hankinnan kohteena olevat tulkkauspalvelut, eikä se ole tarkoituksellisesti alimitoittanut hankittavien palveluiden määrää. Tulkkiresursseja on valittu hankinnassa puitejärjestelyyn riittävä määrä arvioidun kysynnän kattamiseksi. Hankintasopimusluonnokseen on otettu lisähankintoja koskeva sopimusehto, jos todellinen kysyntä poikkeaa sopimuskaudella arvioista. Jos lisähankintaan on tarvetta, hankintayksikkö toimii hankintasäännösten mukaisesti ja tarjoaa kaikille kyseisen hankinta-alueen hyväksytyille palveluntarjoajille tasapuolisen mahdollisuuden lisäresurssin tarjoamiseen. Valittajien väitteet lisähankintojen mahdollisesta hankintasäännösten vastaisuudesta ovat ennenaikaisia.

Tarjouspyynnössä on riittävästi otettu huomioon palvelujen käyttäjien yksilölliset tarpeet ja erityistarpeet.

Tarjouspyynnön rajaus, jonka mukaan kuuroja viittomakielisiä tulkkeja voi tarjota tuottamaan tulkkauspalvelua vain kuulovammaisille asiakkaille, on ollut perusteltu. Kuurot tulkit pystyvät tekemään kuulovammaisten tulkkausta koskevan hankinnan osan sisällöstä vain hyvin vähäistä osaa, lähinnä pienimuotoisten kirjallisten dokumenttien kuten lomakkeiden kääntämistä. Tämän kaltaista tulkkausta on niin vähän, ettei hankintayksikkö erikseen hanki siihen tulkkausresursseja eikä se riitä työllistämään tulkkia.

Vertailuperusteet eivät ole olleet epäselvät. Tarjouspyyntöaineistosta on selkeästi ilmennyt, että tarjotun henkilöstön koulutuksen perusteella pistekeskiarvoa laskettaessa otetaan huomioon jakajana sekä nimetyt tulkit että rekrytoitavat tulkit. Tämä on ilmennyt viimeistään tarjouspyynnöstä esitetyistä kysymyksistä ja niihin annetuista vastauksista. Selvää on myös ollut, että rekrytoitavista tulkeista ei ole voinut saada tarjousvertailussa pisteitä.

Vertailuperusteilla on voitu selvittää kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Jos rekrytoitavia tulkkeja ei olisi otettu huomioon tarjousvertailussa, olisivat korkeat laatupisteet omaavan tulkin tarjoavat saaneet perusteetonta etua. Tarjoaja olisi voinut tällöin tarjota vain yhden tulkin korkeilla laatupisteillä ja sen lisäksi rekrytoitavia tulkkeja, joilta kuitenkin olisi edellytetty vain vähimmäisvaatimusten täyttymistä.

Tarjousvertailussa ei ole käytetty soveltuvuuteen liittyviä seikkoja. Tulkkien yksilöintiä tai vaihtoehtoisesti rekrytointisuunnitelmaa ei ole tarjouspyynnössä pyydetty soveltuvuuteen liittyvien seikkojen kohdalla.

Kuultavien lausunnot

TulkkausILONA Oy on esittänyt, että hankintailmoituksessa on käytetty virheellistä CPV-koodia. Tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja tulkinnanvarainen. Hankintayksikkö on tarkoituksellisesti määritellyt hankittavat resurssit alimitoitetusti. Tarjouspyyntöaineistossa ei ole lainkaan avattu sitä, millä perusteilla ja kenelle palveluntuottajista lisähankintoja tullaan kohdentamaan. Rekrytointisuunnitelmalla ilmoitettujen tulkkien laatupisteytys on vääristynyt, koska vasta hankintapäätöksen jälkeen on ilmoitettu todelliset resurssit tulkkikohtaisilla profiililomakkeilla. Profiililomakkeiden täyttäminen vasta kilpailutuksen päätyttyä on mahdollistanut suuren määrän henkilöstövaihdoksia, minkä johdosta vertailu ja laatupisteytys eivät ole kohdistuneet nimettyjen tulkkien osaamiseen ja kokemukseen. Hankinnassa on rikottu tulkkien perustuslaillista oikeutta työhön ja elinkeinonvapauteen.

Viittomakielialan Osuuskunta Via on esittänyt muun ohella, että tarjouspyyntö on ollut valittajien esittämällä tavalla epäselvä. Koska hankintayksikön ja tuottajien välinen sopimus ei velvoita hankintayksikköä ostamaan palvelua tiettyä määrää, tulkkiresurssien ja sitä kautta palveluntuottajien määrää ei olisi ollut tarpeen rajoittaa. Kuurojen tulkkien asiakasryhmän rajoittaminen on ollut syrjivää, sillä se on loukannut kuuron tulkin yhdenvertaista asemaa työmarkkinoilla.

Kuultava Mielenliike Oy on esittänyt muun ohella, että CPV-koodilla ei ole ollut merkitystä tarjouspyynnön löytymisen kannalta. Valittajien esittämät muut CPV-koodit eivät ole kuvanneet hankinnan kohdetta paremmin, koska tulkkaustyö ei ole vammaishuoltoa eikä avustavaa hoitotyötä. Vertailuperusteet ovat olleet selvät. Pisteiden antaminen kuvitteellisille rekrytoitaville olisi vääristänyt kilpailua, koska kaikki olisivat ilmoittaneet täydet pisteet, vaikka eivät todennäköisesti olisi voineet rekrytoida juuri sellaiset taidot ja koulutuksen omaavia henkilöitä. Nyt käytetty menettely on taannut myös aloittelevien yritysten ja pienyritysten osallistumisen kilpailuun. Tarjouspyynnössä esitetty lisähankintamahdollisuus on esitetty epäselvästi. Suuri määrä vastavalmistuneita tulkkeja on vertailuperusteiden takia todennäköisesti jäänyt työllistymättä, koska hankintayksikkö hallinnoi käytännössä koko alaa.

Ilme Oy Viittomakielialan tulkkaus- ja asiantuntijapalvelut on antanut lausunnon.

Suomen Cp-Liitto ry, Finlands CP-förbund rf on esittänyt muun ohella, että myös vastavalmistuneilla tulkeilla on koulutusta ja mahdollisesti työkokemusta, mistä olisi tullut saada pisteitä. Lisähankintoja koskevan sopimusehdon perusteella on jäänyt epäselväksi, mikä on sen suhde suorahankintaan. Hankinnassa ei ole otettu huomioon riittävällä tavalla asiakkaiden erityispiirteitä. Tietyt tulkit tuntevat esimerkiksi autisminkirjon asiakkaiden tavat ja asiakkaat pystyvät toimimaan näiden tulkkien kanssa. Monien autisminkirjon asiakkaiden elämä saattaa mennä muutoksista sekaisin.

Sivupersoona Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja esittänyt, että hankintayksikkö on tiedottanut kaudella 2014–2017 mukana olleita palveluntuottajia hyvissä ajoin ja säännöllisesti uuden hankintamenettelyn aloittamisesta. Käytetyn CPV-koodin seuraaminen ei ole ollut tarjoajille kohtuutonta. Rekrytoitavan henkilöstön vaikutus laatupisteisiin on ollut tarjouspyynnön perusteella selvä. Tämä pisteytystapa on kuitenkin suosinut pieniä yrityksiä, koska niissä tarjottavat tulkit ovat samankaltaisia. Koko palveluntarpeen täyttäminen nostaa palvelun hallinnan kustannuksia, kun sopimuskumppaneita on suuri määrä. Suuryrityksissä työntekijät ovat kokemusvuosiltaan ja osaamiseltaan heterogeenisempiä. Kuluva hankintakausi on osoittanut, että palvelua on hankittu riittävästi. Sopimuskaudella tapahtuvia lisärekrytointeja koskeva sopimusehto on ollut epäselvä.

A on esittänyt muun ohella, että kilpailutuksen etusijajärjestys ja tilausten välitys ei ole toteutunut asianmukaisesti Uudenmaan hankinta-alueella. Tilausten välitys rikkoo palveluntuottajien kanssa tehtyä sopimusta, hankintasäännöksiä ja tulkkauspalvelulakia.

Sinun Aika Oy on esittänyt muun ohella, että hankinnan kohdetta määriteltäessä ei ole otettu riittävästi huomioon asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Hankinnan kohde on määritelty siten, että se heikentää tulkkien ammattitaitoa ja estää asiakkaita saamasta pätevän tulkin. Vertailuperusteet ovat kohdelleet tarjoajia epätasapuolisesti. Osa tuottajista on nimennyt vain tulkkeja, joista on saanut hyvät laatupisteet mutta jotka eivät lopullisessa kilpailutuksessa ole mukana tai sopimuskaudella käytettävissä.

Prosodia Oy on esittänyt, että kilpailuasiakirjat ovat löytyneet ongelmitta ja tarjouspyyntö on ollut riittävän selkeä ja ymmärrettävä.

Työosuuskunta Varjo on esittänyt muun ohella, että palvelujen käyttäjien tarpeita ei ole otettu riittävästi huomioon. Kilpailutetun resurssin määrä on ollut riittämätön. Käytännössä resurssi on kuitenkin riittänyt, koska hankinta ei tällä hetkellä toteudu alun perin suunnitellulla tavalla. Lähes kaikki hankinnan ulkopuolelle rajautuneet ammattilaiset ovat työllistyneet muihin yrityksiin, joiden resurssimäärän on tullut olla ennalta määrätty. Tarjousten jättämishetkellä ilmoitetut tulkkiresurssit eivät ole vastanneet todellisuutta, kun sopimuskaudella ilmoitetut resurssit eivät enää todellisuudessa edusta sitä työnantajaa, jonka henkilöstöön heidät on alun perin laskettu kuuluvan. Laadun vertailuperusteet ovat siten jääneet vaille todellista merkitystä.

B on esittänyt, että tarjouspyyntöaineisto on ollut riittävän selkeä ja ymmärrettävä.

Oy Käännös- ja tulkkauspalvelu Mokoma ab on esittänyt muun ohella, että tarjouspyyntö ei ole ollut valittajien esittämällä tavalla epäselvä. Sen sijaan hankintayksikön tapa laskea tulkkaustunteja on osoittautunut epäonnistuneeksi. Laskutapa ei ole ottanut huomioon sitä, että samaan tilaisuuteen tai rinnakkaisiin tilanteisiin tarvitaan yhtä aikaa useita tulkkeja.

TulkkiäMMät Oy on esittänyt, että tarjouspyyntöaineisto on ollut selkeä.

Evantia Oy, HLS-Sosiaalipalvelut Oy ja Sign Line Oy ovat esittäneet, että vertailuperusteet eivät ole olleet valittajien esittämällä tavalla epäselvät. Hankintayksikön olisi tullut varmistaa, että jokaisen yksittäisen tulkin koko osaamisen tarjoaminen olisi ollut mahdollista. Hankintayksikkö on rajoittanut työnantajan direktio-oikeutta. Hankinta on johtanut työvoiman vuokraamista vastaavaan tilanteeseen eikä tulkkauspalvelun hankintaan. Hankintayksikkö määrittää ja rajaa yksipuolisesti resurssit ja omalla välitystoiminnallaan määrää kunkin resurssin suorittamat työtehtävät.

Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä esittänyt muun ohella, että käytetyn CPV-koodin vuoksi on ollut vaikea havaita, milloin hankintailmoitus on julkaistu. Hankinta-asiakirjoissa tarjoajan laatuvertailuperusteet ja tulkkien soveltuvuusvaatimukset ovat sekoittuneet keskenään. Tulkkeja koskevat vähimmäisvaatimukset eivät ole kohdelleet tarjoajia tasapuolisesti. Tarjousten vertailu ei ole tosiasiallisesti kohdistunut tulkkien koulutukseen ja kokemukseen.

Muut kuultavat eivät ole markkinaoikeuden niille varaamasta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittajat ovat asioissa dnrot 2017/614–631 esittäneet muun ohella, että koska kysymys rekrytoitavien tulkkien vaikutuksesta tarjousten pisteytykseen on ollut olennainen, olisi hankinta tullut keskeyttää ja kilpailuttaa uudelleen siten, että uudet vertailuperusteet olisi ilmoitettu selkeästi tarjouspyynnössä. Muutos on ollut siinä määrin merkittävä, ettei pelkkä maininta kysymys/vastaus-osiossa ole ollut riittävä. Vaihtoehtoisesti tarjouspyyntöä olisi tullut tarkentaa tältä osin ja siitä olisi tullut julkaista korjausilmoitus.

Perusteetonta etua vertailussa olisi syntynyt myös silloin, kun on vertailtu vielä rekrytoitavia tulkkeja, joiden koulutuksesta ja työkokemuksesta ei ole ollut varmuutta. Nämä tulevat resurssit ovat todellisuudessa voineet olla täysien vertailupisteiden arvoisia.

Laatuvertailussa ei ole otettu huomioon tulkkien osaamiseen liittyviä olennaisia osaamisalueita kuten esimerkiksi kielitaitoa.

Tarjouspyynnön ehto, jonka mukaan kuuro tulkki ei voisi tuottaa tulkkauspalveluja kuulovammaisille asiakkaille, on ollut olennainen rajoitus kuuron tulkin työskentelymahdollisuuksiin.

VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy on asiassa dnro 2017/631 lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti hylännyt sen tarjoamia kuuroja tulkkeja tarjouspyynnön vastaisina Uudenmaan hankinta-alueen osalta hankinnan osassa 2, vaikka se oli tarjonnut kuuroja tulkkeja tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti kuulonäkövammaisten tulkkaukseen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt muun ohella, ettei sosiaali- ja terveyspalveluiden osastossa ole CPV-koodia, joka olisi tuottanut lisäarvoa hankinnan kohteen kuvaamisessa.

On epätodennäköistä, että tarjoaja saisi rekrytoitua täydet pisteet koulutuksesta ja työkokemuksesta saavan tulkin. Hankintayksikkö ei ole voinut vertailla rekrytoitavien tulkkien vähimmäisvaatimukset ylittäviä ominaisuuksia, jotka eivät ole olleet todennettavissa.

Rekrytoitavien tulkkien vaikutus tarjousten pisteytykseen on ollut selvä viimeistään tarjouspyynnöstä esitettyjen kysymysten ja niihin annettujen vastausten perusteella. Kysymykseen annettu vastaus ei ole muuttanut tarjouspyyntöä eikä hankintaa sen perusteella ole tullut kilpailuttaa uudelleen.

Kuulovammaisten tulkkausta koskevissa hankintojen osissa on vain harvoin sellaisia tilauksia, joita kuurot tulkit pystyvät tekemään. Niiden erotteleminen muista tilauksista olisi vaatinut hankintayksiköltä suhteettoman paljon ylimääräistä työtä.

Hankintayksikkö on lisäksi asiassa dnro 2017/631 esittänyt, että VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy:n kuurojen tulkkien hylkäyspäätöstä koskeva väite tulee ensisijaisesti jättää myöhässä esitettynä tutkimatta ja toissijaisesti hylätä.

Valittajat ovat lisävastaselityksessään esittäneet, että pisteytys ei ole ollut tarjoajien ennakoitavissa ja se on suosinut pienempiä ja syrjinyt suurempia tulkkausyrityksiä. Laatuvertailussa ovat menneet sekaisin tarjoajien soveltuvuus ja tarjousten laatu, minkä vuoksi laatuvertailu ei ole mitannut tarjousten todellista laadukkuutta. Tarjoajien tulevia resursseja ei ole tosiasiallisesti mahdollista arvioida laatupisteytyksessä; tulevien resurssien toteutumisesta tai asiantuntija-arvosta ei ole mitään varmaa tietoa tarjousten vertailuvaiheessa. Kun rekrytoitavia resursseja tarjonnut tarjoaja ryhtyy sopimuskaudeksi rekrytoimaan ilmoittamiaan rekrytoitavia tulkkeja, kyseiset tulkit voisivat yltää nollan pisteen arvoisina tosiasiallisesti laatupisteissä korkeammalle sijalle. Epävarmojen tulevaisuuden tapahtumien ottaminen mukaan laatuvertailuun ei ole mitannut hankinnan todellista laatua.

VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy on asiassa dnro 2017/631 vielä esittänyt, että sen valitus on koskenut myös hylkäyspäätöstä, eikä valitusta tule jättää sen osalta tutkimatta. Kyse on ollut uusien valitusperusteiden esittämisestä.

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen hankintayksikön 12.9.2017 tekemän päätöksen osalta

VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy on asiassa dnro 2017/631 antamassaan vastaselityksessä esittänyt, että hankintayksikkö on sulkenut hankintasäännösten vastaisesti osan sen tarjouksesta tarjouskilpailuista Uudenmaan hankinta-aluetta koskevan hankinnan osassa 2, vaikka se on tarjonnut kuuroja tulkkeja tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti kuulonäkövammaisten tulkkaukseen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että markkinaoikeuden tulee jättää väitteet 12.9.2017 tehdyn kyseisen tarjoajan tarjouksen osan hylkäämistä koskevan päätöksen lainvastaisuudesta myöhässä esitettyinä tutkimatta.

Hankintayksikön 13.9.2017 asiassa 61/331/2017 (Uudenmaan hankinta-alue) tekemän päätöksen mukaan "tarjouksista on erillisillä päätöksillä hylätty tarjouspyynnön vastaisina yksittäisiä tulkkeja koskevia osia".

Hankintayksikön 12.9.2017 asiassa 61/331/2017 (Uudenmaan hankinta-alue) tekemä VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy:tä koskeva viitattu päätös ei ole sisältänyt liitteitä eikä siinä ole mainittu muutoksenhausta päätökseen. Sen sijaan hankintayksikön 13.9.2017 tekemissä varsinaisissa hankintapäätöksissä on mainittu liitteiksi tarjoajat, tarjousvertailu sekä valitusosoitus ja oikaisuohje. Kaikki päätökset liitteineen on annettu tiedoksi yhdellä sähköpostiviestillä 19.9.2017.

Markkinaoikeus toteaa, ettei mainitussa 12.9.2017 tehdyssä päätöksessä ole kyseisen päätöksen mukaan todettu mitään muutoksenhausta, eikä kyseisestä päätöksestä ilmene, että siihen olisi liitetty kyseistä päätöstä koskevaa valitusosoitusta ja oikaisuohjetta.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Markkinaoikeus toteaa, että kun otetaan huomioon hankintayksikön 12.9.2017 ja 13.9.2017 tekemien päätösten muodostama kokonaisuus, VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy on 12.12.2017 antamassaan vastaselityksessä katsottava kohdistaneensa valituksensa myös kyseessä olevaan 12.9.2017 tehtyyn päätökseen. Kun edellä mainittuun päätökseen ei ole liitetty valitusosoitusta ja kun VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy on joka tapauksessa tehnyt valituksen kyseessä olevan päätöksen osalta kuuden kuukauden kuluessa sen tekemisestä, asiassa ei ole ilmennyt perustetta jättää VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy:n vaatimuksia kyseiseltä osin tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintailmoitus, hankintalaji ja sovellettavat säännökset

Valittajat ovat esittäneet, että hankintailmoituksessa on käytetty väärää CPV-koodia 85000000-9 "Terveys- ja sosiaalitoimen palvelut", joka on ollut liian yleinen CPV-koodi kyseiseen hankintaan. Oikea CPV-koodi olisi ollut 7954000-1 "Tulkkauspalvelut". Hankintayksikön olisi tullut asettaa vähintäänkin useampi CPV-koodi, joita olisivat voineet olla esimerkiksi myös 85311200-4 "Vammaishuoltopalvelut", 85300000-2 "Sosiaalityö ja siihen liittyvät palvelut" tai 85142000-6 "Avustavan hoitohenkilöstön palvelut".

Hankintayksikökkö on esittänyt, että hankintailmoituksissa käytetty CPV-koodi on ollut oikea. Valituksessa mainittu CPV-koodi 79540000-1 "Tulkkauspalvelut" ei kuulu julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain liitteessä E ja 12 luvussa tarkoitettuihin palveluihin. Valituksessa esitetyt muut CPV-koodit olisivat antaneet hankittavan palvelun sisällöstä virheellistä tietoa.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 4 §:n 15 kohdan mukaan yhteisellä hankintanimikkeistöllä (CPV) tarkoitetaan yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 sekä yhteisestä hankintasanastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2195/2002 sekä julkisista hankintamenettelyistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta ja yhteisen hankintasanaston tarkistuksesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 213/2008 tarkoitettua viitenimikkeistöä.

Markkinaoikeus toteaa, että jos käsillä olevassa hankinnassa olisi kysymys valittajien esittämin tavoin CPV-koodissa 7954000-1 tarkoitetusta tulkkauspalvelusta, sovellettaviksi tulisivat hankintalain II osan säännökset EU-kynnysarvon ylittävistä palveluhankinnoista. CPV-koodit 85000000-9–85323000-9 puolestaan kuuluvat hankintalain III osan 12 luvun 107 §:n mukaisesti liitteessä E tarkoitettuihin sosiaali- ja terveyspalveluihin, joihin sovellettaisiin lain I ja IV osan lisäksi kyseisen luvun säännöksiä. Myös kyseisen luvun 111 §:n mukaan hankintayksikön on ilmoitettava tämän luvun mukaisista palveluhankinnoista siten kuin 7 luvussa säädetään. Asiassa tulee näin ollen määritettäväksi myös hankintalaji ja sovellettavat säännökset.

Hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi muun ohella hankintailmoitus EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta ja sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskeva ilmoitus liitteessä E tarkoitettuja palveluja koskevasta hankinnasta.

Hankintalain 59 §:n 2 momentin mukaan hankintojen määrittelyssä on käytettävä 4 §:n 15 kohdassa tarkoitettua yhteistä hankintanimikkeistöä (CPV).

Yhtenäisen viitenimikkeistön käytöllä on pyritty turvaamaan hankintojen avoimuus ja läpinäkyvyys. Viitenimikkeistön ja numeerisen koodin käyttö on pakollista, koska ilmoitustila ei salli pitkiä sanallisia selostuksia ja koska ilmoitusten käännökset tehdään CPV-koodien perusteella. Menettely mahdollistaa tuotekohtaisten hakupalveluiden käytön ilmoitusten seurannassa. Jos koodi on määritelty virheellisesti, ilmoitusten löytäminen on vaikeata ja sattumanvaraista.

Euroopan komissio on 20.12.2011 tekemässään ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisista hankinnoista (KOM(2011) 896 lopullinen s. 11) todennut sosiaalipalveluista seuraavaa:

"Julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön vaikutusta ja tuloksekkuutta koskeva arviointi on osoittanut, että sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutuspalveluilla on erityisominaisuuksia, joiden vuoksi niihin ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tavanomaisia tekomenettelyjä. Näitä palveluja tarjotaan tyypillisesti tietyssä kontekstissa, joka vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen erilaisten hallinto-, organisaatio- ja kulttuuriolosuhteiden vuoksi. Näiden palvelujen rajatylittävä ulottuvuus on niiden luonteesta johtuen vähäinen."

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasäännöksistä tai niiden esitöistä ei löydy suoraan perusteita sen arvioimiseen, mitä on pidettävä sosiaali- tai sosiaalitoimen palveluina. Asiassa on arvioitava sitä, onko hankittavissa palveluissa kysymys ensisijaisesti tulkkauspalvelusta vai sosiaalipalvelusta.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain (tulkkauspalvelulaki) 4 §:n 1 kohdan mukaan tässä laissa tulkkauksella tarkoitetaan viittomakielellä tai jollakin kommunikaatiota selventävällä menetelmällä tapahtuvaa viestin välittämistä; viestin välittäminen voi tapahtua kahden kielen välisenä taikka kielen sisäisenä, kun käytetään jotakin kommunikaatiota täydentävää tai selventävää menetelmää.

Tulkkauspalvelulain 5 §:n mukaan oikeus tulkkauspalveluun on henkilöllä, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.

Tulkkauspalvelulain esitöiden (HE 220/2009 vp s. 31) mukaan palvelun kilpailuttaminen vaikuttaa jossakin määrin palvelun tuottamiseen liittyviin menettelytapoihin erityisesti niillä alueilla, joilla välitystoimintaa tai tulkkien palveluita ei kuntien toimesta ole aiemmin kilpailutettu. Asiakkaan yksilölliset tarpeet tulee kuitenkin jatkossakin ottaa huomioon sekä palvelua kilpailutettaessa että yksittäistä tulkkauspalvelua järjestettäessä. Palvelua kilpailutettaessa asiakkaan yksilölliset tarpeet tulee ottaa huomioon muun muassa edistämällä tulkkauspalvelun laatua. Lisäksi yksittäistä tulkkauspalvelua järjestettäessä voi olla tarpeen poiketa kilpailutusjärjestyksestä esimerkiksi sen varmistamiseksi, että valitulla tulkilla on riittävä ammattitaito vaativaan tulkkaustapahtumaan.

Kysymyksessä olevat hankintamenettelyt on aloitettu 13.4.2017 julkaistuilla ja 23.5.2017 korjatuilla sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskevilla EU-hankintailmoituksilla. Hankintailmoitusten mukaan hankinnan kohteena on tulkkauspalvelujen tuottaminen kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille ja hankittavaa palvelua tuotetaan tulkkauspalvelusta annetun lain mukaan oikeutetuille henkilöille.

Kussakin hankintamenettelyssä julkaistun tarjouspyynnön yhtenevässä liitteessä 1 "Palvelukuvaus" kohdassa 1 "Kelan järjestämisvelvollisuus" on todettu seuraavaa:

"Kela järjestää kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalveluja tulkkauspalvelulain (laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 133/2010) nojalla. Vammaisella henkilöllä voi olla oikeus tulkkauspalveluun myös muun lain kuin tulkkauspalvelulain nojalla. Tällaisia lakeja ovat mm. perusopetuslaki, hallintolaki, yhdenvertaisuuslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista (ns. potilaslaki), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (ns. asiakaslaki). Jos henkilöllä on oikeus tulkkauspalveluun muun lain kuin tulkkauspalvelulain nojalla, se on ensisijainen tapa vammaisen henkilön tulkkauspalvelun järjestämiseksi.– –Tulkkauspalvelulain mukaan palveluun on oikeutettu Suomessa asuva henkilö, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi henkilön tulee pystyä ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on oltava käytössään jokin toimiva kommunikointikeino."

Hankinnassa on ollut kysymys tulkkauspalvelulain perusteella Kansaneläkelaitoksen järjestettäväksi säädetyistä tulkkauspalveluista. Näiden palveluiden saamisen edellytykset on määritelty tulkkauspalvelulain 5 §:ssä ja ne on toistettu tarjouspyynnössä.

Kussakin hankintailmoituksessa on CPV-koodina käytetty osaston otsikkotason koodia 85000000 Terveyspalvelut ja sosiaalitoimen palvelut. Kyseiseen osastoon kuuluu muun ohella erilaisia lääkäri-, hoito- ja sosiaalityön palveluja, joita ovat olleet muun ohella valittajien esittämät CPV-lisäkoodit 85300000-2 "Sosiaalityö ja siihen liittyvät palvelut", 85142000-6 "Avustavan hoitohenkilöstön palvelut" ja 85311200-4 "Vammaishuoltopalvelut". Toisaalta hankintayksikön mukaan mainitut lisäkoodit olisivat antaneet palvelusta virheellistä tietoja eikä palveluun ole kuulunut asiakkaan avustamista tai muuta hoitotyötä.

Valittajien esittämä CPV-koodi 79540000-1 "Tulkkauspalvelut" kuuluu osastoon 79000000-4 "Liike-elämän palvelut: laki, markkinointi, neuvonta, työhönotto, painatus ja turvallisuus". Kyseiseen osastoon kuuluu muun ohella erilaisia toimistotyön ja liike-elämän tukipalveluita.

Markkinaoikeus toteaa, että tulkkauspalvelulain nojalla myönnettävät palvelut perustuvat lain 5 §:ssä määriteltyyn henkilön vammaan ja toisaalta tulkkauksen tarpeeseen. Kyseiset vammat voivat olla luonteeltaan hyvin erilaisia ja asiakkaiden tarvitsemat tulkkauspalvelut voivat vaihdella suuresti asiakkaasta riippuen. Tulkkaus voi olla keskeisenä tekijänä mahdollistamassa vammaisen henkilön kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen muiden henkilöiden kanssa. Korostuneessa asemassa tulkkauspalvelulain mukaisten palveluiden järjestämisessä ja siten myös kilpailutuksessa on lain ja sen esitöiden perusteella asiakkaiden henkilökohtaisten tarpeiden huomioiminen. Nämä tarpeet on otettava huomioon palveluja tuotettaessa niin liike-elämän alueella kuin muillakin elämän alueilla. Palvelujen laatu huomioon ottaen on myös selvää, ettei niihin liity merkittävää rajat ylittävää intressiä.

Asiassa esitetyn selvityksen ja palvelukuvauksen perusteella edellä todetusti markkinaoikeus katsoo, että hankinnassa on kysymys hankintalain liitteessä E tarkoitetusta terveyspalveluiden ja sosiaalitoimen palveluiden osastoon (85000000-9) kuuluvasta palvelusta. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti hankinnasta ilmoittaessaan.

Hankinnan kohteen määritteleminen hankinnan laajuuden osalta

Valittajat ovat myös esittäneet, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hankinnan kohdetta määritellessään. Valittajien mukaan hankintayksikkö on ensinnäkin alimitoittanut hankittavan palveluiden määrän ja ottanut hankintasopimuksen liitteenä olleeseen sopimusluonnokseen lisähankintoja koskevan sopimusehdon, jotta hankintayksikkö voisi kesken sopimuskauden lisätä tulkkausresurssejaan ilman kilpailutusta. Edelleen valittajat ovat esittäneet, että mainitun sopimusehdon mukaan lisähankinnat tullaan kohdistamaan vain hyväksytyille sopimuksen mukaisille palveluntuottajille, mikä syrjii sopimuksen ulkopuolelle jääneitä toimijoita. Valittajat ovat lisäksi esittäneet, että lisähankintoja koskeva ehto on ollut epäselvä ja että sen soveltaminen johtaisi kiellettyyn hankintasopimuksen muutokseen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on lakisääteinen velvollisuus järjestää hankinnan kohteena olevat tulkkauspalvelut eikä se ole tarkoituksellisesti alimitoittanut hankittavien palveluiden määrää. Tulkkiresursseja on valittu hankinnassa puitejärjestelyyn riittävä määrä arvioidun kysynnän kattamiseksi. Jos lisähankintaan on tarvetta, hankintayksikkö toimii hankintasäännösten mukaisesti ja tarjoaa kaikille kyseisen hankinta-alueen hyväksytyille palveluntarjoajille tasapuolisen mahdollisuuden lisäresurssin tarjoamiseen. Valittajien esittämät väitteet lisähankintojen mahdollisesta hankintasäännösten vastaisuudesta ovat hankintayksikön mukaan ennenaikaisia.

Tarjouspyynnön kohdassa "Päätöksenteon perusteet" on kuvattu puitejärjestelyä muun ohella seuraavasti:

"Puitejärjestelyyn valitaan tarjoajia hinta-laatusuhteen perusteella määräytyvässä tuotekohtaisessa etusijajärjestyksessä vähintään kolme tarjoajaa ja niin monta kuin on tarpeen hankinta-alueen arvioidun tuotekohtaisen kysynnän täyttämiseksi. Tämän lisäksi puitejärjestelyyn voidaan valita myös alemmalla sijalla oleva tarjoaja, jos se on palvelun maantieteellisen kattavuuden saamiseksi tarpeen."

Tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen kohdassa 10 on todettu seuraavaa:

"Mikäli tulkkauspalvelun tuottaminen Kelan asiakkaille saattaa vaarantua eikä tulkkauspalveluun hankittu resurssi riitä kattamaan tulkkauspalvelun tarvetta, voi Kela kohdentaa hankinta-alue ja/tai tuotekohtaisesti hyväksytyille palveluntuottajille lisäresurssien hankinnan. Lisähankinta tapahtuu tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla ja hinnoilla."

Hankintalain 2 §:n 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 109 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan pykälä vastaa 100 §:ssä kansallisten hankintojen osalta säädettyä. Tähän täydennyksenä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden erityisten palveluiden hankintamenettelyn osalta hankintayksikkö voi jo menettelyvaiheessa ottaa huomioon esimerkiksi asiakaskunnan, jolle kyseinen palvelu on suunnattu. Tämä voidaan huomioida osana jotakin hankintayksikön käyttämää perinteistä menettelyä tai vaihtoehtoisesti hankintayksikkö voi luoda oman, asiakaslähtöisen hankintamenettelyn kyseisten palveluiden hankintaan. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa käyttökelpoinen voi olla EU-menettelyissä kuvattu puitejärjestely, jossa asiakas tekee lopullisen valinnan palveluntuottajien välillä. Pykälän tarkoituksena on mahdollistaa joustavammat hankintamenettelyt luvun tarkoittamiin hankintoihin, joilla voi olla suurta merkitystä asiakkaan kannalta, kunhan lainkohdassa säädetyistä reunaehdoista huolehditaan.

Hankintalain 100 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 211) on myös todettu, että puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa voidaan soveltaa erityisalojen hankintalain kevyitä säännöksiä.

Edellä viitattua EU-menettelyä koskevan hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot. Pykälän 4 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien ja sellaisten hankintayksiköiden kesken, jotka on selkeästi ilmaistu puitejärjestelyn kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa.

Edellä viitattua EU-menettelyä koskevan hankintalain 43 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa ja puitejärjestelyn kaikki ehdot ja järjestelyyn perustuvien hankintojen tarjoajien valinnan määrittävät puolueettomat ehdot on vahvistettu tarjouspyynnössä, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä ilman kilpailuttamista valitsemalla toimittaja noudattamalla puitejärjestelyn ehtoja ja puitejärjestelyn tarjouspyynnössä esitettyjä perusteita. Pykälän 3 momentin mukaan jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa ja puitejärjestelyn kaikkia ehtoja ei ole vahvistettu, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä kilpailuttamalla puitejärjestelyyn valitut toimittajat noudattamalla puitejärjestelyä perustettaessa esitettyjä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita, joita voidaan täsmentää, sekä muita ehtoja, jotka on ilmoitettu puitejärjestelyn tarjouspyynnössä.

Hankintalain 136 §:n 1 momentin mukaan hankintasopimusta tai puitejärjestelyä ei saa EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tai kansalliset kynnysarvot ylittävissä liitteen E mukaisissa palveluhankinnoissa taikka käyttöoikeussopimuksissa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman tämän lain mukaista uutta hankintamenettelyä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan kohteen sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen eli myös hankittavan palvelun määrän. Hankintayksikön on kuitenkin aina kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt muun ohella, että hankittavaksi ilmoitettu tulkkauspalvelun määrä on perustunut vuosien 2014–2016 tilastoihin, joiden pohjalta asiakasmäärän kasvu ja palvelun käyttö viimeisenä optiovuonna on arvioitu. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on esittänyt riittävät perusteet nyt kyseessä olevilla hankintamenettelyillä hankittaville palvelumäärille.

Lisäksi hankintapäätöksillä on perustettu puitejärjestely, johon perustuvat hankintasopimukset on, niin hankintayksikön kuvaaman menettelyn kuin EU-menettelyistä säädetyn ja puitejärjestelyjen yleinen luonne huomioon ottaen, lähtökohtaisesti tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien kanssa. Hankintayksikön menettely puitejärjestelyyn mahdollisesti perustuvissa lisähankinnoissa ei tule tämän valitusasian yhteydessä arvioitavaksi. Niin ikään arvioivaksi tässä yhteydessä ei tule se, voisiko sopimuskaudella mahdollisesti tehtävissä lisähankinnoissa olla kysymys hankintalain 136 §:ssä tarkoitetuista olennaisista muutoksista puitejärjestelyyn. Näin ollen hankintayksikön ei ole katsottava asiaa nyt arvioitaessa menetelleen virheellisesti hankinnan laajuutta määrittäessään.

Hankinnan kohteen määrittely kuurojen tulkkien kannalta

Valittajat ovat lisäksi esittäneet, että tarjouspyynnössä on ollut kuuroja viittomakielen tulkkeja syrjivä ehto, jonka mukaan kuurojen tulkkien asiakasryhmä on rajattu vain kuulonäkövammaisiin asiakkaisiin.

Hankintayksikön mukaan rajaus on ollut perusteltu ja se perustuu tulkkauspalvelulaissa olevaan tulkkauksen määritelmään. Kuurot tulkit pystyvät tekemään kuulovammaisten tulkkausta koskevan hankinnan osan sisällöstä vain hyvin vähäistä osaa, lähinnä pienimuotoisten kirjallisten dokumenttien kuten lomakkeiden kääntämistä.

Hankintalain 2 §:n 3 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 73) mukaan hankintojen toteuttamisessa lähtökohtana on hankintayksikön näkemys toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisimmasta hankintakokonaisuudesta.

Tarjouspyynnön liitteen 1 "Palvelukuvaus" kohdassa 1 "Kelan järjestämisvelvollisuus" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Puhutun ja viitotun kielen välinen tulkkaus on viestin kääntämistä kieleltä toiselle. Kirjoitustulkkaus on tulkkausmuoto, jossa tulkki välittää puhujan suullisen viestin kirjoitettuun muotoon joko käsin tai tietokoneella. Kirjoitustulkkaus on kielen sisäistä tulkkausta – –.Vammaisten tulkkauspalvelun syöte voi olla myös kirjallisessa muodossa, jolloin tulkkaus tehdään kirjoitetusta tekstistä lähtien. Tulkkauspalveluun kuuluu pienimuotoisen kirjallisen dokumentin kääntäminen. Sen sijaan tulkkauspalveluun ei kuulu kirjojen tmv. kääntäminen esim. viittomakielelle tai päinvastoin (eoa ratkaisu dnro 2205/4/13)."

Tarjouspyyntöjen saman liitteen kohdan 2.2 "Muut vaatimukset henkilöstölle" alakohdassa 2.2.1 "Ruotsinkielinen palvelu ja kuurot tulkit" on todettu seuraavaa:

"Jos tulkki on kuuro viittomakielen tulkki, rastitetaan kohta: vain kuulonäkövammaisille asiakkaille (kuuro viittomakielen tulkki)."

Tarjouspyynnön liitteen 3 "Selvitys tulkin osaamisesta ja työkokemuksesta: kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten tulkkauspalvelu" kohdassa 6 "Tulkkiresurssi, asiakasryhmät ja tulkkaustuotteet" on pyydetty muun ohella tarjoajia rastittamaan, työskenteleekö tulkki kokopäiväisesti vai osa-aikaisesti ja mille asiakasryhmälle tulkkia tarjotaan. Kohdassa ovat olleet työskentelyajan osalta vaihtoehdot "kokopäiväinen (5h/pv)" ja "osa-aikainen (2,5h/pv)".

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön perusteella tarjoajat ovat voineet tarjota kuuroja viittomakielen tulkkeja vain kuulonäkövammaisille asiakkaille, eli hankintojen osiin 2 ja 4. Siten kuuroja viittomakielen tulkkeja ei ole voitu tarjota osiin 1, 3 ja 5 eli kuulovammaisille tai puhevammaisille. Edelleen tarjouspyynnön perusteella tarjoajat ovat voineet tarjota tulkkeja joko kokopäiväisenä tai osa-aikaisena edellä mainituilla työskentelyajoilla.

Kuten edellä on todettu, hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä ja hankittavan kohteen toiminnallisten ja teknisten vaatimusten asettamisessa. Hankinnan kohde on kuitenkin määriteltävä siten, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja eivätkä ne saa olla syrjiviä tai perusteettomasti rajoittaa kilpailua.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kuurot tulkit voivat tehdä vain vähäisessä määrin töitä kuulovammaisten tulkkauksessa. Kyseeseen tulevat lähinnä kirjallisen aineiston kääntäminen esimerkiksi viittomakielelle. Niin ikään kuuron tulkin voi olla haasteellista toimia myös puhevammaisen henkilön tulkkauksessa. Kuulonäkövammaisten kanssa työtehtävät sen sijaan sisältävät asiassa esitetyn selvityksen mukaan paljon suomalaisen viittomakielen kääntämistä kuurosokeiden kädestä-käteen (taktiililla) viittomakielellä. Edelleen esitetyn selvityksen perusteella hankintayksiköllä on ollut aikaisemmin palveluntuottajana vain hyvin vähäinen määrä kuuroja tai kuulovammaisia tulkkeja.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa palvelujen laadun varmistamiseksi rajoittaa hankkimansa tulkkiresurssit kokopäiväisiin ja osa-aikaisiin tulkkeihin. Hankintayksikkö on myös voinut tarkoituksenmukaisuusnäkökohdista jättää tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla kuurot viittomakielen tulkit hankinnan kuulovammaisten ja puhevammaisten palveluita koskevien osien ulkopuolelle.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella tarjouspyyntö olisi ollut valittajien esittämällä tavalla syrjivä tai kilpailua perusteetta rajoittava taikka suhteellisuusperiaatteen vastainen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa asettaa edellä mainitut vaatimukset.

Valittajat ovat myös hankintalain 108 §:ään viitaten esittäneet, ettei hankinnassa ole otettu huomioon palvelun käyttäjien tarpeita. Valittajat ovat muutoinkin kritisoineet hankinnan onnistuneisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Hankintalain 108 §:n 1 momentin mukaan tämän luvun mukaisissa palveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoito- tai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen siten kuin muualla laissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, hankintayksikön on sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa otettava huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Pykälän 3 momentin mukaan pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevan sosiaali- ja terveyspalvelun hankinnassa hankintayksikön on määritettävä sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole todettavissa, että hankintayksikkö olisi menetellyt ainakaan hankintalain 154 §:n 4 momentissa tarkoitetusti hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä vaikuttavalla tavalla siten hankintalain 108 §:ssä säädettyjen velvoitteiden ja hankintalain 3 §:n 1 momentissa mainittujen periaatteiden vastaisesti, että seuraamusten määrääminen voisi tulla kysymykseen, eikä asiasta ole näin ollen tarpeellista tältä osin enemmälti lausua.

Vertailuperusteiden selkeys ja ilmoittaminen

Valittajat ovat edelleen esittäneet, että vertailuperusteet ovat olleet epäselvät. Tarjouspyyntöaineistosta ei ole ilmennyt, kuinka laatupisteet määräytyvät, jos tarjoaja ilmoittaa sekä nimettyjä tulkkeja että vielä rekrytoitavia tulkkeja. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä ilmoittanut, että nimetyistä tulkeista saatavat laatupisteet jaetaan sekä nimettyjen tulkkien että rekrytoitavien tulkkien määrällä. Valittajat ovat lisäksi esittäneet, että asian selventäminen tarjouspyynnöstä tehtyihin kysymyksiin annetuissa vastauksissa ei ole ollut riittävää.

Hankintayksikön mukaan vertailuperusteet eivät ole olleet valittajien esittämillä tavoin epäselvät. Tarjouspyyntöaineistosta on selkeästi ilmennyt, että tarjotun henkilöstön koulutuksen perusteella pistekeskiarvoa laskettaessa otetaan huomioon jakajana sekä nimetyt tulkit että rekrytoitavat tulkit. Selvää on ollut myös, että ennen sopimuskautta rekrytoitavista tulkeista ei ole voinut saada tarjousvertailussa pisteitä. Rekrytoitavien tulkkien vaikutus tarjousten pisteytykseen on ollut selvä viimeistään tarjouspyynnöstä esitettyjen kysymysten ja niihin annettujen vastausten perusteella.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Valintaperusteena tarjouspyynnöissä on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuperusteina ovat olleet hinta 50 prosentin painoarvolla ja laadun vertailuperusteet 50 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyyntöjen kohdan "Lisätietoja" mukaan tarjouspyynnöistä on voinut esittää kysymyksiä 2.5.2017 kello 9.00 mennessä. Tarjouspyynnön mukaan tarjoaja on ollut velvollinen perehtymään tarjouspyyntöä ja tarjouskilpailua koskeviin kysymyksiin ja niihin annettuihin vastauksiin. Kysymysten ja vastausten suuren määrän vuoksi tarjousten jättämiselle varattua määräaikaa on korjausilmoituksilla jatkettu noin viikolla.

Tarjouspyyntöjen kohdassa "Hankinnan kohteen kriteerit" on hankinnan osien 1–5 osalta ilmoitettu, että kunkin osan tulkkausta tarjoavien tulkkien koulutuksesta ja työkokemuksesta saatavat laatupisteet lasketaan tarjouspyynnön liitteen 4 mukaisesti liitteellä 3 ilmoitettujen tietojen perusteella. Kunkin tulkin koulutuksesta ja työkokemuksesta saamat pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan kutakin osaa tarjoavien tulkkien lukumäärällä.

Tarjouspyynnöissä on kaikille osille yhteisessä kohdassa "Tiedot tarjotusta tulkkausresurssista" todettu seuraavaa:

"Tarjoajan tulee yksilöidä tarjotut resurssit ilmoittamalla tarjouksessa tarjottujen tulkkien nimet. Jos tarjoajalla ei ole vielä rekrytoitua tulkkaushenkilöstöä, voi tämä esittää tarjouksessaan rekrytointisuunnitelman. Rekrytointisuunnitelma arvioidaan laatupisteytyksen osalta niin, että tarjotun resurssin katsotaan täyttävän vähimmäisvaatimukset, mutta koulutusta ja työkokemusta koskevia lisäpisteitä ei anneta."

Tarjouspyyntöjen liitteessä 1 "Palvelukuvaus" on kohdassa 2.2.8 "Henkilöstön tietojen ilmoittaminen (lomake: Selvitys tulkin osaamisesta ja työkokemuksesta)" todettu seuraavaa:

"Jos palveluntuottajalla ei ole tarjouksen jättämishetkellä vielä henkilöstöä rekrytoituna, täytetään tällöin lomake Selvitys tulkin osaamisesta ja työkokemuksesta jokaisesta suunnitellusta tulkkiresurssista, jonka palveluntuottaja aikoo rekrytoida ennen sopimuskauden alkua. Lomake toimii tällöin ns. rekrytointisuunnitelmana, jonka toteutuminen tarkistetaan ennen sopimuskauden alkua 31.10.2017.Rekrytointisuunnitelmassa ilmoitettavat resurssit tulkitaan vähimmäisvaatimukset täyttäviksi, mutta niistä ei voi saada laatuarvioinnissa huomioitavia pisteitä."

Tarjouspyyntöjen liitteellä 3 on tullut ilmoittaa muun ohella tarjoajien tarjoamien tulkkien koulutus ja työkokemus.

Tarjouspyyntöjen liitteessä 4 "Vammaisten tulkkauspalvelun hankinnan laatuarviointi" on kohdassa 1 "Kuulo- ja näkövammaisten tulkkaus (tuotteet 1 ja 2)" esitetty tarjouksissa tarjottujen tulkkien pisteytysperusteet, joiden jälkeen on todettu tulkkien koulutuksen pisteytyksestä seuraavaa:

"Tarjouksessa, joka sisältää useamman tulkin, lasketaan kaikkien tulkkien koulutuksista tulevat pisteet yhteen ja yhteenlaskettu pistemäärä jaetaan tulkkien lukumäärällä."

Samassa kohdassa on todettu tulkkien työkokemuksen pisteytyksestä seuraavaa:

"Jos tarjoaja on yritys, jossa työskentelee useampi tulkki, kaikkien tulkkien kokemusvuosista saamat pisteet lasketaan yhteen ja yhteenlaskettu pistemäärä jaetaan tulkkien lukumäärällä."

Vastaavaa on todettu liitteen kohdassa 2 kirjoitustulkkausta koskevien osien sekä kohdassa 3 puhevammaisten tulkkausta koskevan osan osalta.

Markkinaoikeus toteaa tarjouspyynnöstä ilmenevän, että tarjousten vertailussa kussakin hankinnan osassa lasketaan yhteen kaikkien tarjottujen tulkkien koulutuksen ja työkokemuksen perusteella saamat pisteet ja nämä pisteet jaetaan tarjottujen tulkkien määrällä. Tarjoukset eivät ole saaneet laatuarvioinneissa huomioon otettavia pisteitä rekrytoitavien tulkkien perusteella. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan tehty laatupisteiden jakajaa määrittäessä eroa sen välillä, onko kyse ollut jo nimetyistä tulkeista vai vasta rekrytoitavista tulkeista. Siten jo alkuperäisen tarjouspyyntöaineiston perusteella on ollut selvää, että myös rekrytoitavaksi ilmoitetut tulkit on otettu huomioon pistekeskiarvossa eli laatupisteiden jakajaa määritettäessä. Hankintayksikkö on tämän myös nimenomaisesti vahvistanut kysymyksiin annetuissa vastauksissa, eikä se ole tältä osin menetellyt hankinnassa hankintasäännösten vastaisesti.

Vertailuperusteiden hyväksyttävyys

Valittajat ovat vielä esittäneet, että tarjousten vertailuperusteet on asetettu syrjivästi ja ne ovat laatuvertailun osalta suosineet niitä, jotka ovat ilmoittaneet tarjouksessaan vain jo tarjouksen jättämishetkellä olemassa olleita nimettyjä tulkkeja.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Säännös vastaa sen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 217) mukaan lain 106 §:n 1 momentissa kuvattua, jonka esitöiden (HE 108/2016 vp s. 213) mukaan kyseinen pykälä vastaa pääosin lain 93 §:ssä ja kyseisen pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä.

Hankintalain 93 §:n 2 momentista ilmenevän periaatteen mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Hankintalain 93 §:n 5 momentista ilmenevän periaatteen mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 203) mukaan on riittävää, että hankintayksikön käyttämä vertailuperuste mahdollistaa tarjoajan kirjallisessa tarjouksessaan antamien tietojen tarkistamisen.

Tarjouspyynnöissä on edellä kuvatulla tavalla viitattu tarjouspyynnön liitteeseen 4 "Vammaisten tulkkauspalvelun hankinnan laatuarviointi", jossa on kuvattu tarjottavien tulkkien pisteytysperusteet tulkin koulutuksen ja työkokemuksen perustella.

Tarjouspyyntöjen mukaan sopimuksen kesto on ollut 1.11.2017–31.12.2019. Korjausilmoituksin jatkettu tarjousten vastaanottamisen määräpäivä on ollut 5.6.2017.

Tarjouspyyntöjen liitteessä 1 "Palvelukuvaus" on kohdassa 2.2.8 "Henkilöstön tietojen ilmoittaminen" todettu seuraavaa:

"Palveluntuottajan tulee huomioida seuraavat asiat tarjotessaan tulkkiresurssia:- Tarjotut tulkkiresurssit tulee yksilöidä. Palveluntuottaja ilmoittaa henkilöresurssit yksilöidysti ilmoittamalla tulkin nimen, jonka avulla tiedot voidaan todentaa ennen sopimuksen allekirjoittamista tai viimeistään 31.10.2017. ¬– –- Jos palveluntuottajalla ei ole tarjouksen jättämishetkellä vielä henkilöstä rekrytoituna, täytetään tällöin lomake Selvitys tulkin osaamisesta ja työkokemuksesta jokaisesta suunnitellusta tulkkiresurssista, jonka palveluntuottaja aikoo rekrytoida ennen sopimuskauden alkua. Lomake toimii tällöin ns. rekrytointisuunnitelmana, jonka toteutuminen tarkistetaan ennen sopimuskauden alkua 31.10.2017. ¬¬– –Rekrytointisuunnitelma raukeaa 31.10.2017, eikä palveluntuottaja voi tämän jälkeen vedota mahdollisesti täyttämättä jääneisiin rekrytointisuunnitelman resursseihin."

Tarjouspyyntöjen liitteessä 1 "Palvelukuvaus" on kohdassa 2.4.2 "Henkilöstömuutokset" todettu seuraavaa:

"Jos tulkki lähtee pois palveluntuottajan resursseista joko väliaikaisesti tai pysyvästi, tulee tulkki mahdollisuuksien mukaan pyrkiä korvaamaan saman tasoisella tulkilla.Pienten palveluntuottajien (t:mi tai vastaava), jotka työllistävät vain yhden henkilön, on mahdollista käyttää oikeuttaan pitkiin poissaoloihin, kuten esim. perhevapaisiin, ilmoittamalla vapaasta hyvissä ajoin Kelalle. Palveluntuottaja voi halutessaan rekrytoida tilalleen sijaisen."

Tarjouspyyntöjen liitteessä 5 "Sopimusmalli" on kohdassa 7 "Palvelun tuottamiseen käytettävä henkilöstö" todettu muun ohella seuraavaa:

"Palveluntuottaja vastaa siitä, että tulkkauspalvelua tuotetaan sovitun mukaisesti, huolellisesti sekä tehtävän edellyttämällä ammattitaidolla. Palveluntuottaja vastaa siitä, että tulkkauspalvelua suorittavat tulkit täyttävät sopimuksen Palvelukuvauksen (liite 1) kohdassa 2.1 kuvatut henkilöstön vähimmäisvaatimukset, ja että henkilöstö on käytettävissä tämän sopimuksen mukaisen palvelun tuottamiseen tehtävän edellyttämissä määrin.Palveluntuottajan on kaikin kohtuudella käytettävissä olevin keinoin vältettävä sellaisia nimetyn tulkkauspalvelua suorittavan henkilöstön vaihdoksia, jotka heikentävät palvelua tai palvelun laatua. Kela hyväksyy kaikissa henkilöstön vaihtamista koskevissa tilanteissa vaihtuneen henkilön tilalle nimetyn henkilön ennen kuin kyseinen henkilö voi aloittaa palvelun tuottamista. Kela ei saa evätä hyväksyntäänsä ilman pätevää syytä.– –Jos Palveluntuottajan palveluksesta lähtee pysyvästi tai tilapäisesti (perhe- ym. vapaat) pois tulkki, pois lähteneen tilalle tulee mahdollisuuksien mukaan rekrytoida uusi tulkki. Pienten palveluntuottajien (t:mi tai vastaava), jotka työllistävät vain yhden tulkin, on mahdollista käyttää oikeuttaan pitkiin poissaoloihin, kuten esim. perhevapaisiin, ilmoittamalla vapaasta hyvissä ajoin Kelan vammaisetuusryhmälle. Pieni palveluntuottaja voi halutessaan rekrytoida tilalleen sijaisen."

Kuten hankintalain 93 §:n 2 momentissa on todettu, hankintayksikkö voi jo EU-kynnysarvon ylittävässä palveluhankinnassa ottaa tarjousten vertailuperusteena huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa. Markkinaoikeus toteaa, että käsillä olevan hankinnan laatu huomioon ottaen henkilöstön laadulla voi olla merkittävää vaikutusta hankintasopimuksen toteuttamisessa. Hankintayksikkö on voinut käyttää vertailuperusteena henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta. Käsillä olevassa hankinnassa näitä kriteerejä ei ole sovellettu tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajalla ei lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä edellytettyjä resursseja vielä tarjousten vastaanottamiselle varatun määräajan päättyessä, vaan riittävää on, että tarjouksessa on sitouduttu tarjouspyynnössä edellytettyjen palvelujen tuottamiseen tarjouspyynnössä edellytetyillä resursseilla sopimuskauden alkaessa. Näin ollen vaatimus siitä, että palvelun tuottamisen edellyttämien voimavarojen on oltava tarjoajan tiedossa sekä tulevan hankinnan toteuttamiseen sidottuina tarjousta jätettäessä siten, että niitä koskeva sitova selvitys on esitettävissä hankintayksikölle ennen sopimuskauden alkamista, voi perusteettomasti rajoittaa pääsyä tarjouskilpailuun ja saattaa yritykset eriarvoiseen asemaan. Asiassa on tältä osin arvioitava, onko rekrytoitavat tulkit otettu tarjousvertailussa huomioon tarjoajia syrjimättömällä tavalla.

Kuten edellä vertailuperusteiden väitetyn epäselvyyden osalta on esitetty, tarjouksissa jo nimetyt tulkit on pisteytetty vertailussa, kun taas nimeämättömistä rekrytoitavista tulkeista ei ole saanut lainkaan pisteitä. Nimeämättömien rekrytoitavien tulkkien määrä on kuitenkin voinut alentaa kaikista tulkeista laskettavaa pistekeskiarvoa ja siten tarjouksen saamia kokonaispisteitä.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei rekrytoitaville tulkeille ole annettu pisteitä tarjousvertailussa, koska se ei voi ottaa huomioon vertailussa asioita, joita siinä vaiheessa ei ole vielä todennettavissa. Hankintayksikkö on vielä esittänyt, että rekrytoitavien tulkkien huomioimatta jättäminen vertailussa olisi antanut perusteetonta etua niille tarjoajille, joilla olisi ollut tarjota korkeat laatupisteet omaava tulkki. Hankintayksikön mukaan tarjoaja olisi voinut tällöin tarjota yhden tulkin korkeilla laatupisteillä ja sen lisäksi rekrytoitavia tulkkeja, joilta kuitenkin edellytettäisiin vain vähimmäisvaatimusten täyttymistä.

Määräaika tarjousten jättämiselle on päättynyt 5.6.2017. Tarjousten vertailu ja hankintapäätökset on tehty syyskuussa 2017. Tarjouspyyntöaineiston perusteella sekä nimettyjen että rekrytoitavien tulkkien osalta tarjoajien antamat tiedot on ilmoitettu varmennettavan ennen hankintasopimuksen tekemistä tai viimeistään 31.10.2017. Tänä ajankohtana tarjoajien on viimeistään täytynyt tietää myös rekrytoitavien tulkkien osalta tarjoamiensa tulkkien identiteetti, jotta tarjouksessa annetut tiedot on voitu varmentaa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan laatu ja laajuus sekä erityisesti tarjousajan päättymisen ja tietojen tarkistamisen välisen ajan kesto huomioon ottaen on ollut selvää, että myös tarjoajien tarjouksissaan nimeämissä tulkkiresursseissa on saattanut tapahtua muutoksia tarjousajan päättymisen ja sopimuskauden alkamisen ja tietojen tarkistamisen välillä. Tulkkien muutokset ovat tietyin ehdoin olleet sallittuja sopimuskaudella, vaikkakaan hankintayksikkö ei ole ehdottomasti edellyttänyt, että sopimuskaudella käytettävän tulkin on täytynyt olla koulutukseltaan ja työkokemukseltaan vähintään tarjottua tulkkia vastaava. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella henkilömuutosten johdosta hankintayksikkö on myös tehnyt hankintaoikaisupäätöksiä, joilla tarjouksia on suljettu osittain tarjouskilpailusta. Siten myös tarjouksissa nimettyjen tulkkien henkilöön on liittynyt vastaavia epävarmuustekijöitä kuin nimeämättömiin rekrytoitaviin tulkkeihin.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on pisteiden antamiseksi edellytetty nimenomaisesti henkilöresurssien olevan nimettyinä eli sitovasti yksilöityinä tarjouksen jättämiselle varatun määräajan päättymiseen mennessä. Tarjouksissa olisi voitu tarjota tietyn kokemus- ja koulutustason tulkkeja nimeämättä niitä vielä sitovasti tarjousta jätettäessä, etenkin kun tarjoajien antamat tiedot on ilmoitettu varmennettavan vasta ennen hankintasopimuksen tekemistä tai viimeistään 31.10.2017. Tämä tieto olisi voitu todentaa tarjoajien antamien kirjallisten tarjousten perusteella siten, että hankintayksikön olisi ollut mahdollista selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjoajat olisivat tällöin voineet 6.6.2017–31.10.2017 välisenä aikana tarjoukseen liitettävän rekrytointisuunnitelman mukaisesti rekrytoida sellaista henkilöstöä, jonka koulutus ja työkokemus olisi ollut vähintään tarjouksessa esitetyn ja sen perusteella pisteytettävän mukaista.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole esittänyt tasapuolisia ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia hyväksyttäviä perusteita sille, miksi se on laatupisteiden saamisen edellytyksenä vaatinut tarjottavien tulkkien nimeämistä jo 5.6.2017 mennessä. Vaatimus on johtanut siihen, että tarjoajien on jo noin viisi kuukautta ennen sopimuskauden alkua tullut pystyä nimeämään tarjoamansa tulkit saadakseen niistä pisteitä tarjousvertailussa ja jotta nimettyjen tulkkien laatupisteet eivät olisi pisteiden keskiarvoa laskettaessa heikentyneet. Vertailuperusteet ovat siten suosineet jo olemassa olevia toimijoita, joilla on jo ollut tulkkihenkilöstö siinä laajuudessa kuin palveluita tarjotaan. Kun otetaan lisäksi huomioon laatupisteiden huomattava painoarvo tarjousvertailussa, vertailuperusteet ovat olleet myös omiaan vaikeuttamaan uusien toimijoiden alalle pääsyä ja työvoiman liikkuvuutta ja rajoittaneet kilpailua.

Edellä esitetyin perustein markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti vertailuperusteita asettaessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; 3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Saman pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Edellä vertailuperusteiden asettamisessa todettu virhe on 4 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikuttanut valittajien asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Kansaneläkelaitos aikoo edelleen toteuttaa kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun tuottamisen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittajat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Kohtuullisia määriä harkitessa markkinaoikeus on ottanut huomioon asian laadun ja laajuuden, oikeudenkäyntikuluihin sisältyvän 6.000 euron suuruisen oikeudenkäyntimaksun ja sen miltä osin valittajien esittämät valitusperusteet eivät ole menestyneet. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittajilla ei arvonlisäverolain 59 ja 102 §:ssä säädetty huomioon ottaen ole oikeutta vähentää hankinnan kohdetta koskevaan liiketoimintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kuluihin sisältyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista ei siten ole vähennettävä niihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Kansaneläkelaitoksen etuuspalvelujen tulosyksikön 13.9.2017 tekemät hankintapäätökset asioissa 56/331/2017 (Pohjoinen hankinta-alue), 57/331/2017 (Pohjanmaan hankinta-alue), 58/331/2017 (Keskinen hankinta-alue), 59/331/2017 (Läntinen hankinta-alue), 60/331/2017 (Itäinen hankinta-alue) ja 61/331/2017 (Uudenmaan hankinta-alue) sekä 12.9.2017 tekemän päätöksen VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy:n tarjouksen osan sulkemisesta tarjouskilpailusta asiassa 61/331/2017 (Uudenmaan hankinta-alue). Markkinaoikeus kieltää Kansaneläkelaitosta tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätöksen perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 5.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Kansaneläkelaitoksen korvaamaan Tampereen Tulkkikeskus Oy:n, Käsitys Oy:n, Tulkkaus Trilog Oy:n, Tulke Oy:n ja VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy:n oikeudenkäyntikulut kunkin valittajan osalta 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kansaneläkelaitoksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 18.12.2019 taltionumero 5962.

Bakgrund

Folkpensionsanstalten (nedan även den upphandlande enheten) har i sex EU-upphandlingsannonser om social- och hälsovårdsservice samt annan särskild service som publicerats 13.4.2017 och som rättats 23.5.2017 utlyst upphandling av tolkningstjänster för hörselskadade, hörselsynskadade samt talskadade personer som ramavtal med öppet förfarande för kontraktsperioden 1.11.2017–31.12.2019 och optionsåren 2020–2021.

Upphandlingsannonserna har separat riktats till det, norra, mellersta, östra och västra upphandlingsområdet samt Österbottens och Nylands upphandlingsområde. Respektive upphandling har varit indelad i fem delar, dvs. tolkning för hörselskadade (del 1), tolkning för hörsel- och synskadade (del 2), skrifttolkning för hörselskadade (del 3), skrifttolkning för hörsel- och synskadade (del 4) och tolkning för talskadade (del 5).

Resultatenheten för Folkpensionsanstaltens förmånstjänster har genom sitt beslut 12.9.2017 delvis utestängt VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy:s anbud ur anbudsförfarandet när det gäller Nylands upphandlingsområde och genom upphandlingsbesluten 13.9.2017 valt leverantörer till varje del i ramavtalet för respektive upphandlingsområde.

Det uppskattade totala värdet på upphandlingen exklusive mervärdesskatt har enligt upphandlingsannonserna varit 12.000.000 euro för det norra upphandlingsområdet, 11.000.000 euro för Österbottens upphandlingsområde, 25.000.000 euro för det mellersta upphandlingsområdet, 60.000.000 euro för det västra upphandlingsområdet, 15.000.000 euro för det östra upphandlingsområdet och 49.000.000 euro för Nylands upphandlingsområde.

Enligt den upphandlande enheten har upphandlingskontrakten inte undertecknats.

Behandling i Marknadsdomstolen

Besvär

Yrkanden

Tampereen Tulkkikeskus Oy har i ärendena dnr 2017/614–617 yrkat på att marknadsdomstolen upphäver de upphandlingsbeslut som är föremål för ändringssökande och som gäller det mellersta, östra och västra upphandlingsområdet samt Nylands upphandlingsområde, förbjuder den upphandlande enheten att fortsätta det felaktiga upphandlingsförfarandet och ålägger den upphandlande enheten att rätta det felaktiga förfarandet. Dessutom yrkar Tampereen Tulkkikeskus Oy på att marknadsdomstolen ålägger den upphandlande enheten att ersätta dess rättegångskostnader inklusive mervärdesskatt på 11.383,46 euro jämte dröjsmålsränta.

Käsitys Oy har i ärendena dnr 2017/618-620 yrkat på att marknadsdomstolen upphäver de upphandlingsbeslut som är föremål för ändringssökande och som gäller det östra och västra upphandlingsområdet samt Nylands upphandlingsområde, förbjuder den upphandlande enheten att fortsätta det felaktiga upphandlingsförfarandet och ålägger den upphandlande enheten att rätta det felaktiga förfarandet. Dessutom yrkar Käsitys Oy på att marknadsdomstolen ålägger den upphandlande enheten att ersätta dess rättegångskostnader inklusive mervärdesskatt på 11.265,66 euro jämte dröjsmålsränta.

Tulkkaus Trilog Oy har i ärendena dnr 2017/621-625 yrkat på att marknadsdomstolen upphäver de upphandlingsbeslut som är föremål för ändringssökande och som gäller det norra, östra och västra upphandlingsområdet samt Österbottens och Nylands upphandlingsområde, förbjuder den upphandlande enheten att fortsätta det felaktiga upphandlingsförfarandet och ålägger den upphandlande enheten att rätta det felaktiga förfarandet. Dessutom yrkar Tulkkaus Trilog Oy på att marknadsdomstolen ålägger den upphandlande enheten att ersätta dess rättegångskostnader inklusive mervärdesskatt på 11.972,46 euro jämte dröjsmålsränta.

Tulke Oy har i ärendena dnr 2017/626-627 yrkat på att marknadsdomstolen upphäver de upphandlingsbeslut som är föremål för ändringssökande och som gäller det västra upphandlingsområdet och Nylands upphandlingsområde, förbjuder den upphandlande enheten att fortsätta det felaktiga upphandlingsförfarandet och ålägger den upphandlande enheten att rätta det felaktiga förfarandet. Dessutom yrkar Tulke Oy på att marknadsdomstolen ålägger den upphandlande enheten att ersätta dess rättegångskostnader inklusive mervärdesskatt på 11.383,46 euro jämte dröjsmålsränta.

VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy har i ärendena dnr 2017/628-631 yrkat på att marknadsdomstolen upphäver de upphandlingsbeslut som är föremål för ändringssökande och som gäller det mellersta, östra och västra upphandlingsområdet samt Nylands upphandlingsområde, förbjuder den upphandlande enheten att fortsätta det felaktiga upphandlingsförfarandet och ålägger den upphandlande enheten att rätta det felaktiga förfarandet. Dessutom yrkar VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy på att marknadsdomstolen ålägger den upphandlande enheten att ersätta dess rättegångskostnader inklusive mervärdesskatt på 12.325,86 euro jämte dröjsmålsränta.

Motivering

Upphandlingsannonsen har varit felaktig. CPV-koden 85000000-9 "Hälso- och sjukvård samt socialvård" som använts i upphandlingsannonsen har varit för allmän för denna upphandling. Rätt CPV-kod skulle ha varit 7954000-1 "Tolktjänster". Den upphandlande enheten borde åtminstone ha angett fler CPV-koder, till exempel 85311200-4 "Social omsorg för handikappade", 85300000-2 "Socialvård och tillhörande tjänster" eller 85142000-6 "Paramedicinska tjänster".

Den upphandlande enheten har underdimensionerat mängden upphandlade tjänster. Villkoret för tilläggsupphandling i utkastet till kontraktet har tagits med i upphandlingen på ett konstgjort sätt så att den upphandlande enheten mitt under kontraktsperioden ska kunna öka tolkningsresurserna utan anbudsförfarande. Enligt kontraktsvillkoret kommer tilläggsupphandlingar att endast riktas till kontraktsenliga tjänsteleverantörer, vilket diskriminerar aktörer som inte omfattas av kontraktet. Genom arrangemanget har man på ett konstgjort sätt kunnat utestänga aktörer från ramavtalet.

Kontraktsvillkoret för tilläggsupphandling har varit oklart och skulle vid tillämpning leda till en väsentlig ändring av kontraktet eller ramavtalet som strider mot upphandlingsbestämmelserna och som skulle kräva ny konkurrensutsättning. I anbudsförfrågan definieras inte på vilka grunder och till vilka tjänsteleverantörer tilläggsupphandlingar riktas. Det är oklart hur möjligheten att producera tilläggsresurser är fördelad mellan upphandlingsområdena och/eller de godkända tjänsteleverantörerna för de olika delarna. Dessutom är det oklart i vilka situationer villkoret kunde tillämpas eller hur omfattande tilläggsupphandlingen kunde vara.

Föremålet för upphandlingen har definierats i strid med upphandlingsbestämmelserna. Anbudsförfrågan har innehållit ett villkor som diskriminerar tolkar i teckenspråk med hörselskada, enligt vilket klientgruppen för dessa tolkar begränsar sig endast till hörsel- och synskadade klienter. Hörselskadade tolkar kan även tillhandahålla delspecifika tjänster för hörselskadade. Detta villkor har varit grundlöst eller åtminstone oförenligt med proportionalitetsprincipen. Det har begränsat konkurrensen och ställt anbudsgivarna i en olikvärdig ställning sinsemellan.

Anbudsförfrågan har inte i tillräcklig grad beaktat de individuella eller särskilda behoven hos klienterna enligt upphandlingsbestämmelserna och lagen om tolkningstjänst för handikappade personer.

Anbuden har fått kvalitetspoäng på basis av utbildning och arbetserfarenhet som motsvarar medeltalet för de utsedda personernas poängantal. I avsnittet om lämplighet i anbudsförfrågan tillåts rekrytering av tolkar innan kontraktsperioden börjar, om anbudsgivaren ännu inte haft någon sådan. I anbudsförfrågan anges dock att "en erbjuden resurs anses uppfylla minimikraven, men tilläggspoäng för utbildning och arbetserfarenhet ges inte." enligt den begärda rekryteringsplanen. Dessa jämförelsegrunder har ställts oklart och på ett diskriminerande sätt. Av anbudsförfrågan framgår inte hur kvalitetspoängen fastställs om anbudsgivaren anmäler både utsedda tolkar och tolkar som kommer att rekryteras. Den upphandlande enheten har inte i sin anbudsförfrågan meddelat att kvalitetspoängen för utsedda tolkar delas mellan de utsedda tolkarna och tolkar som rekryteras. Kvalitetsjämförelsen har gynnat dem som i sina anbud endast nämnt befintliga utsedda tolkar.

I anbudsjämförelsen har man i strid med upphandlingsbestämmelserna som jämförelsegrund använt egenskaper relaterade till anbudsgivarens lämplighet. De ställda jämförelsegrunderna har lett till att man i jämförelsen av anbuden de facto beaktat antalet tolkar som rekryteras. Anbudsgivarnas volymuppgifter och resurser anknyter till anbudsgivarens lämplighet, och med hjälp av dem har man inte kunnat bedöma anbudsgivarnas yrkesskicklighet eller kompetens.

Med hjälp av jämförelsegrunderna för kvalitet har man inte kunnat utreda vilket anbud som ekonomiskt sett är det fördelaktigaste, eftersom de tolkar som rekryteras har minskat kvalitetspoängen för de utsedda tolkarna.

Svar

Yrkanden

Folkpensionsanstalten har yrkat på att marknadsdomstolen förkastar besvären och ålägger ändringssökandena att solidariskt ersätta dess rättegångskostnader på 1.750 euro exklusive mervärdesskatt jämte dröjsmålsränta.

Motivering

CPV-koden i upphandlingsannonserna har varit korrekt. CPV-koden 79540000-1 "Tolktjänster" som nämns i besvären hör inte till de tjänster som avses i bilaga E till lagen om offentlig upphandling och koncession och i 12 kapitlet. De andra CPV-koderna som föreslås i besvären skulle ha gett felaktig information om innehållet i den upphandlade tjänsten. Upphandlingsannonsen har varit mycket lätt att hitta, och inom en vecka från publiceringen hade anbudsförfrågan setts över 300 gånger. Upphandlingsförfarandet har resulterat i sammanlagt 138 anbud.

Den upphandlande enheten har en lagstadgad skyldighet att ordna tolktjänster som varit föremål för upphandlingen, och den har inte uppsåtligt underdimensionerat mängden upphandlade tjänster. En tillräcklig mängd tolkningsresurser har i upphandlingen valts till ramavtalet för att täcka efterfrågan. Villkoret för tilläggsupphandling har tagits med i utkastet till upphandlingskontraktet med tanke på situationer där den faktiska efterfrågan skiljer sig från uppskattningen under kontraktsperioden. Om det förekommer behov av tilläggsupphandling agerar den upphandlande enheten enligt upphandlingsbestämmelserna och erbjuder alla godkända tjänsteleverantörer på upphandlingsområdet en likvärdig möjlighet att erbjuda tilläggsresurser. Ändringssökandenas påståenden om eventuell oförenlighet med upphandlingsbestämmelserna är förhastade.

Anbudsförfrågan beaktar i tillräcklig grad tjänsteanvändarnas individuella och särskilda behov.

Avgränsningen av anbudsförfrågan enligt vilken hörselskadade tolkar i teckenspråk endast kan erbjuda hörselskadade klienter tolkningstjänster är motiverad. Hörselskadade tolkar kan endast utföra en mycket liten del av innehållet i upphandlingsdelen, främst småskalig översättning av skriftliga dokument såsom blanketter. Det finns så lite tolkningsuppdrag av denna typ att den upphandlande enheten inte separat upphandlar tolkningsresurser för detta, och de räcker inte till för att sysselsätta tolken.

Jämförelsegrunderna har inte varit oklara. Av materialet för anbudsförfrågan framgår det tydligt att man vid beräkningen av poängmedeltalet på basis av den erbjudna personalen som divisor beaktar både utsedda tolkar och tolkar som rekryteras. Detta framgår senast i frågorna om anbudsförfrågan och svaren på dem. Det är också klart att tolkar som rekryteras inte kan ge poäng i anbudsjämförelsen.

Med hjälp av jämförelsegrunderna har man kunnat utreda det ekonomiskt fördelaktigaste anbudet. Om tolkar som rekryteras inte hade beaktats i anbudsjämförelsen skulle de som erbjudit tolkar med höga kvalitetspoäng ha fått ogrundad fördel. Anbudsgivaren skulle då endast ha kunnat erbjuda en tolk med höga kvalitetspoäng och dessutom rekryterade tolkar som dock endast förutsatts uppfylla minimikraven.

I anbudsjämförelsen har lämplighetsrelaterade omständigheter inte använts. Specificering av tolkar eller alternativt rekryteringsplaner har i anbudsförfrågan inte begärts när det gäller lämplighetsrelaterade omständigheter.

Utlåtanden av hörda

TulkkausILONA Oy har framfört att fel CPV-kod använts i upphandlingsannonsen. Anbudsförfrågan har varit otydlig och tolkningsbar. Den upphandlande enheten har uppsåtligen underdimensionerat de upphandlade resurserna. I anbudsförfrågan definieras inte överhuvudtaget på vilka grunder och till vilka tjänsteleverantörer tilläggsupphandlingar riktas. Kvalitetspoängsättningen av tolkar i rekryteringsplanen är förvrängd, eftersom de faktiska resurserna uppgetts först efter upphandlingsbeslutet på tolkspecifika profilblanketter. Användningen av profilblanketter först efter utgången av anbudsförfarandet har möjliggjort en stor mängd personbyten, och därför har jämförelsen och kvalitetspoängsättningen inte baserat sig på de utsedda tolkarnas kompetens och erfarenhet. Upphandlingsförfarandet har brutit mot tolkarnas grundlagsenliga rätt till arbete och näringsfrihet.

Viittomakielialan Osuuskunta Via har bland annat framfört att anbudsförfrågan varit otydlig såsom ändringssökandena hävdat. Eftersom kontraktet mellan den upphandlande enheten och leverantörerna inte ålägger den upphandlande enheten att köpa en viss mängd tjänster skulle man inte ha behövt begränsa tolkresurserna och därigenom antalet tjänsteleverantörer. Avgränsningen av hörselskadade tolkars klientel har varit diskriminerande, eftersom den kränkt hörselskadade tolkars jämställda ställning på arbetsmarknaden.

Kuultava Mielenliike Oy har bland annat framfört att CPV-koden inte haft betydelse med tanke på hur anbudsinfordran hittats. De andra CPV-koderna som ändringssökandena föreslagit beskriver inte föremålet för upphandlingen bättre, eftersom tolkningsarbete inte är social omsorg för handikappade eller paramedicinska tjänster. Jämförelsegrunderna har varit klara. Poängsättning av fiktiva rekryterade skulle ha förvrängt anbudsförfarandet, eftersom alla skulle ha meddelat fulla poäng även om de sannolikt inte hade kunnat rekrytera så kvalificerade personer. Det tillämpade förfarandet har gjort det möjligt även för nystartade och små företag att delta i anbudsförfarandet. Möjligheten till tilläggsupphandling i anbudsförfrågan har presenterats otydligt. Ett stort antal nyutexaminerade tolkar har sannolikt inte fått arbete, eftersom den upphandlande enheten i praktiken styr hela branschen.

Ilme Oy Viittomakielialan tulkkaus- ja asiantuntijapalvelut har gett ett utlåtande.

Suomen Cp-Liitto ry, Finlands CP-förbund rf har bland annat framfört att även nyutexaminerade tolkar har kompetens och eventuellt arbetserfarenhet, vilket borde ha gett poäng. När det gäller kontraktsvillkoret för tilläggsupphandling har det förblivit oklart hur detta relaterar till direktupphandling. Upphandlingen har inte i tillräcklig grad beaktat klienternas särskilda drag. Vissa tolkar känner till exempel hur klienter med autismspektrum agerar, och klienterna kan sköta ärenden med dessa tolkar. Livet för många klienter med autismspektrum kan rubbas på grund av förändringarna.

Sivupersoona Oy har yrkat på att marknadsdomstolen förkastar besvären och har framfört att den upphandlande enheten under perioden 2014–2017 i god tid och regelbundet informerat de involverade tjänsteleverantörerna om ett nytt upphandlingsförfarande. Det har inte varit orimligt för anbudsgivarna att följa den CPV-kod som använts. Den rekryterade personalens inverkan på kvalitetspoängen har varit klar enligt anbudsförfrågan. Denna poängsättning har dock gynnat små företag, eftersom deras tolkar liknar varandra. Att uppfylla hela servicebehovet ökar de administrativa kostnaderna för tjänsterna, eftersom det finns ett stort antal avtalsparter. Anställda på stora företag har en mer heterogen erfarenhet och kompetens. Den pågående upphandlingsperioden har visat att en tillräcklig mängd tjänster har anlitats. Kontraktsvillkoret för tilläggsupphandling under kontraktsperioden har varit otydligt.

A har bland annat framfört att anbudsförfarandets rangordning och förmedling av beställningar inte har ordnats ändamålsenligt på Nylands upphandlingsområde. Förmedlingen av beställningar bryter mot kontraktet med tjänsteleverantörerna, upphandlingsbestämmelserna och lagen om tolkningstjänst.

Sinun Aika Oy har bland annat framfört att man i definitionen av föremålet för upphandlingen inte tillräckligt har beaktat klienternas individuella behov. Föremålet för upphandlingen har definierats så att detta försvagar tolkarnas yrkeskompetens och förhindrar klienter att få en kompetent tolk. Jämförelsegrunderna har behandlat anbudsgivarna olikvärdigt. En del leverantörer har endast utsett tolkar som gett höga kvalitetspoäng men som inte deltar i det slutliga anbudsförfarandet eller inte är tillgängliga under kontraktsperioden.

Prosodia Oy har framfört att handlingarna om anbudsförfarandet varit lätta att hitta och att anbudsförfrågan varit tillräckligt tydlig och förståelig.

Työosuuskunta Varjo har bland annat framfört att behoven hos tjänsternas användare inte har beaktats tillräckligt. Mängden resurser som anbudsförfarandet omfattat har varit otillräcklig. I praktiken har resurserna dock räckt till, eftersom upphandlingen för närvarande inte sker enligt den ursprungliga planen. Nästan alla yrkesutbildade personer som hamnat utanför upphandlingen har fått arbete i andra företag, vars resurser bör ha varit fastställda på förhand. De tolkresurser som uppgetts när anbuden inlämnats har inte motsvarat verkligheten, eftersom de resurser som uppgetts för kontraktsperioden inte längre de facto representerar den arbetsgivare i vars personal de ursprungligen inräknats. Jämförelsepoängen för kvalitet har således saknat faktisk betydelse.

B har framfört att materialet om anbudsförfrågan har varit tillräckligt tydligt och förståeligt.

Oy Käännös- ja tulkkauspalvelu Mokoma ab har bland annat framfört att anbudsförfrågan inte har varit otydligt på det sätt som ändringssökandena hävdat. Däremot har den upphandlande enhetens sätt att beräkna tolkningstimmar visat sig vara misslyckat. Faktureringssättet har inte beaktat att man på samma evenemang eller i parallella situationer behöver flera tolkar samtidigt.

TulkkiäMMät Oy har framfört att materialet om anbudsförfrågan har varit tydligt.

Evantia Oy, HLS-Sosiaalipalvelut Oy och Sign Line Oy har framfört att jämförelsegrunderna inte har varit oklara på det sätt som ändringssökandena hävdat. Den upphandlande enheten borde ha säkerställt möjligheten att erbjuda varje enskild tolks hela kompetens. Den upphandlande enheten har begränsat arbetsgivarens direktionsrätt. Upphandlingen har lett till en situation som motsvarar hyrning av arbetskraft och inte till upphandling av tolkningstjänster. Den upphandlande enheten fastställer och avgränsar resurserna ensidigt och bestämmer genom sin förmedlingsverksamhet arbetsuppgifterna för respektive resurs.

Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä har bland att framfört att det på grund av den använda CPV-koden varit svårt att upptäcka när upphandlingsannonsen publicerats. I upphandlingsdokumenten har grunderna för jämförelsen av anbudsgivare och tolkarnas lämplighetskrav blandats ihop. Minimikraven på tolkarna har inte behandlat anbudsgivarna likvärdigt. Jämförelsen av anbuden har de facto inte hänfört sig till tolkarnas utbildning och erfarenhet.

Övriga hörda har trots att marknadsdomstolen berett dem tillfälle inte gett några utlåtanden.

Genmäle

Ändringssökandena har i ärendena dnr 2017/614–631 bland annat framfört att eftersom frågan om de rekryterade tolkarnas inverkan på poängsättningen av anbuden har varit väsentlig, borde upphandlingen ha avbrutits och ny konkurrensutsättning ordnas så att de nya jämförelsegrunderna tydligt skulle ha angetts i anbudsförfrågan. Ändringen har varit så betydelsefull att det inte varit tillräckligt att endast nämna den i avsnittet om frågor och svar. Alternativt borde anbudsförfrågan ha preciserats på denna punkt, och en annons om rättelse publiceras.

Grundlös fördel skulle också ha uppstått i jämförelsen även när man jämfört rekryterade tolkar, vars utbildning och arbetserfarenhet ännu varit oklara. Dessa framtida resurser har de facto kunnat ge fulla jämförelsepoäng.

I kvalitetsjämförelsen har man inte beaktat alla väsentliga kompetensområden för tolkar såsom språkkunskaper.

Villkoret i anbudsförfrågan, enligt vilket en hörselskadad tolk inte skulle kunna tillhandahålla tolkningstjänster för hörselskadade klienter, har varit en väsentlig begränsning för hörselskadade tolkars arbetsmöjligheter.

VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy har i ärendet dnr 2017/631 dessutom framfört att den upphandlande enheten i strid med upphandlingsbestämmelserna förkastat dess erbjudna hörselskadade tolkar för att de ansetts strida mot anbudsförfrågan när det gäller Nylands upphandlingsområde i del 2, även om de hörselskadade tolkarna i enlighet med villkoren för anbudsförfrågan erbjudits för tolkningstjänster för personer med hörselsynskada.

Övriga skrivelser

Den upphandlande enheten har i sitt tilläggsgenmäle framfört bland annat att avdelningen för social- och hälsovårdstjänster saknar CPV-kod som skulle ha gett mervärde för beskrivningen av föremålet för upphandlingen.

Det är osannolikt att en anbudsgivare skulle lyckas rekrytera en tolk med fulla poäng för utbildning och arbetserfarenhet. Den upphandlande enheten har inte kunnat jämföra tolkarnas egenskaper som överstiger minimikraven, eftersom de inte varit verifierbara.

De rekryterade tolkarnas inverkan på poängsättningen av anbuden har varit tydlig senast på basis av frågorna om anbudsförfrågan och svaren på dem. Svaret på en fråga har inte förändrat anbudsförfrågan, och därför har det inte funnits skäl för ett nytt anbudsförfarande.

De upphandlingsdelar som gäller tolkningstjänster för hörselskadade innehåller endast sällan sådana beställningar som hörselskadade tolkar kan utföra. Att separera dem från de övriga beställningarna skulle ha krävt orimligt mycket extra arbete av den upphandlande enheten.

Den upphandlande enheten har dessutom i ärendet dnr 2017/631 framfört att VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy:s påstående om beslutet om avslag för hörselskadade tolkar bör i första hand lämnas därhän och i andra hand förkastas för att det framförts för sent.

Ändringssökandena har i sina tilläggsgenmälen framfört att anbudsgivarna inte kunnat förutse poängsättningen och att den gynnat mindre och diskriminerat större tolkningsföretag. I kvalitetsjämförelsen har anbudsgivarnas lämplighet och anbudens kvalitet blandats ihop, och därför har kvalitetsjämförelsen inte bedömt anbudens faktiska kvalitet. Anbudsgivarnas framtida resurser kan de facto inte bedömas i poängsättningen av kvalitet, eftersom det inte finns några som helst säkra fakta om framtida resurser eller sakkunnigvärde när anbuden jämförs. När en anbudsgivare som erbjudit resurser som kommer att rekryteras börjar rekrytera tolkar för kontraktsperioden kan dessa tolkar som nu fått noll poäng de facto få högre kvalitetspoäng. Att osäkra framtida händelser tagits med i kvalitetsjämförelsen har inte mätt upphandlingens verkliga kvalitet.

VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy har i ärendet dnr 2017/631 dessutom framfört att dess besvär även gällt beslutet om avslag och att besvären därför inte bör lämnas därhän. Det är fråga om nya besvärsgrunder.

Den upphandlande enheten har lämnat ett tilläggsgenmäle.

Marknadsdomstolens avgörande

Undersökning av besvären över den upphandlande enhetens beslut 12.9.2017

VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy har i sitt genmäle till ärendet dnr 2017/631 framfört att den upphandlande enheten i strid med upphandlingsbestämmelserna utestängt en del av dess anbud från anbudsförfarandet när det gällt Nylands upphandlingsområde i del 2, även om de hörselskadade tolkarna i enlighet med villkoren för anbudsförfrågan erbjudits för tolkningstjänster för personer med hörselsynskada.

Den upphandlande enheten har framfört att marknadsdomstolen bör låta bli att undersöka påståendena om att beslutet 12.9.2017 om att avslå anbudsgivarens en del i anbudet är lagstridigt, eftersom det framförts för sent.

Enligt beslutet 13.9.2017 i ärendet 61/331/2017 (Nylands upphandlingsområde) av den upphandlande enheten "har enskilda delar av anbud avseende tolkar förkastats genom separata beslut, eftersom de inte varit förenliga med anbudsförfrågan".

Det syftade beslutet som den upphandlande enheten fattat 12.9.2017 i ärendet 61/331/2017 (Nylands upphandlingsområde) avseende VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy har inte innehållit bilagor och i det har ändringssökande inte nämnts. Däremot har den upphandlande enheten till sina egentliga upphandlingsbeslut 13.9.2017 bifogat anbudsgivarna, anbudsjämförelsen, besvärsanvisningen och rättelseanvisningen. Alla beslut inklusive bilagor har delgivits med ett e-postmeddelande 19.9.2017.

Marknadsdomstolen konstaterar att det i beslutet från 12.9.2017 inte nämnts något om ändringssökande och att det av beslutet inte framgår att en besvärsanvisning och rättelseanvisning skulle ha bifogats.

Enligt 147 § 1 mom. i upphandlingslagen ska besvär anföras skriftligt inom 14 dagar efter det att anbudssökanden eller anbudsgivaren har fått del av upphandlingsbeslutet med besvärsanvisning, om inte något annat föreskrivs nedan. Enligt 3 mom. i paragrafen ska besvär lämnas in till marknadsdomstolen senast sex månader efter det att upphandlingsbeslutet har fattats, om anbudssökanden eller anbudsgivaren har fått del av upphandlingsbeslutet med besvärsanvisning och upphandlingsbeslutet eller besvärsanvisningen har varit väsentligt bristfälliga.

Marknadsdomstolen konstaterar att när man beaktar den helhet som den upphandlande enhetens beslut av 12.9.2017 och 13.9.2017 bildar så bör det anses att VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy i sitt genmäle av 12.12.2017 även riktat besvären mot det nu aktuella beslutet av 12.9.2017. Eftersom en besvärsanvisning inte fogats till ovan nämnda beslut och eftersom VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy i vilket fall som helst anfört besvär över beslutet inom sex månader från fattandet av beslutet har det i ärendet inte framkommit omständigheter som talar för att inte undersöka VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy:s yrkanden.

Motivering till avgörandet av huvudärendet

Upphandlingsannons, typ av upphandling och tillämpliga bestämmelser

Ändringssökandena har framfört att CPV-koden 85000000-9 "Hälso- och sjukvård samt socialvård" som använts i upphandlingsannonsen har varit för allmän för denna upphandling. Rätt CPV-kod skulle ha varit 7954000-1 "Tolktjänster". Den upphandlande enheten borde åtminstone ha angett fler CPV-koder, till exempel 85311200-4 "Social omsorg för handikappade", 85300000-2 "Socialvård och tillhörande tjänster" eller 85142000-6 "Paramedicinska tjänster".

Den upphandlande enheten har framfört att CPV-koden i upphandlingsannonserna har varit korrekt. CPV-koden 79540000-1 "Tolktjänster" som nämns i besvären hör inte till de tjänster som avses i bilaga E till lagen om offentlig upphandling och koncession och i 12 kapitlet. De andra CPV-koderna som föreslås i besvären skulle ha gett felaktig information om innehållet i den upphandlade tjänsten.

Enligt 3 § 1 mom. i lagen om offentlig upphandling (upphandlingslagen) ska den upphandlande enheten behandla deltagare i upphandlingsförfaranden och andra leverantörer på ett likvärdigt och icke-diskriminerande sätt samt förfara öppet och med beaktande av proportionalitetskraven.

Enligt 4 § 15 punkten i upphandlingslagen avses med gemensam terminologi vid offentlig upphandling(CPV) det referenssystem som avses i Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 2195/2002 om en gemensam terminologi vid offentlig upphandling (CPV) och i kommissionens förordning (EG) nr 213/2008 om ändring av Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 2195/2002 om en gemensam terminologi vid offentlig upphandling (CPV) samt av Europaparlamentets och rådets direktiv 2004/17/EG respektive 2004/18/EG om förfaranden vid offentlig upphandling, när det gäller revidering av CPV.

Marknadsdomstolen konstaterar att om det i den aktuella upphandlingen i enlighet med ändringssökandenas uppfattning hade varit fråga om tolktjänster som avses i CPV-koden 7954000-1, så skulle bestämmelserna i avdelning II i upphandlingslagen om tjänsteupphandlingar som överstiger EU-tröskelvärdet bli tillämpliga. CPV-koderna 85000000-9–85323000-9 hör i sin tur enligt 12 kap. 107 § i avdelning III i upphandlingslagen till social- och hälsovårdstjänster som avses i bilaga E och på vilka utöver avdelning I och IV tillämpas bestämmelserna i detta kapitel. Även enligt 111 § i detta kapitel ska den upphandlande enheten annonsera om tjänsteupphandlingar på det sätt som anges i 7 kap. Således ska även upphandlingsform och tillämpade bestämmelser fastställas i ärendet.

Enligt 58 § 1 mom. i upphandlingslagen ska en upphandlande enhet sända bland annat en upphandlingsannons om upphandling som överstiger EU-tröskelvärdena samt en sådan annons om social- och hälsovårdstjänster samt andra särskilda tjänsteupphandlingar som gäller upphandling av de tjänster som avses i bilaga E.

Enligt 59 § 2 mom. i upphandlingslagen ska den gemensamma terminologi vid offentlig upphandling (CPV) som avses i 4 § 15 punkten användas när upphandlingen beskrivs.

Syftet med den gemensamma terminologin är att trygga upphandlingars öppenhet och transparens. Det är obligatoriskt att använda terminologin och den numeriska koden, eftersom annonsutrymmet inte tillåter långa verbala beskrivningar och eftersom annonserna översätts utifrån CPV-koderna. Förfarandet möjliggör användning av produktspecifika söktjänster i uppföljningen av annonser. Om koden har fastställts felaktigt är det svårt att hitta annonserna.

Europeiska kommissionen har i sitt förslag till Europaparlamentets och rådets direktiv om offentlig upphandling av 20.12.2011 (KOM(2011) 896 slutlig s. 10) konstaterat följande om socialtjänster:

"Utvärderingen av effekterna av och effektiviteten hos EU:s lagstiftning om offentlig upphandling har visat att sociala tjänster, hälso- och sjukvårdstjänster och utbildningstjänster har särskilda egenskaper som gör det olämpligt att tillämpa de vanliga förfarandena för tilldelning av offentliga tjänstekontrakt på dem. Sådana tjänster brukar tillhandahållas i ett särskilt sammanhang som varierar starkt mellan medlemsstaterna på grund av skilda administrativa, organisatoriska och kulturella omständigheter. Tjänsterna har på grund av sin natur endast en mycket begränsad gränsöverskridande dimension."

Marknadsdomstolen konstaterar att det i upphandlingsbestämmelserna eller förarbetena till dem inte finns direkta grunder för bedömning av vad som bör betraktas som socialtjänster eller socialväsendets tjänster. I ärendet gäller det att bedöma om de upphandlade tjänsterna i första hand bör betraktas som tolkningstjänster eller socialtjänster.

Enligt 4 § 1 punkten i lagen om tolkningstjänst för handikappade personer (lagen om tolkningstjänst) avses med tolkning förmedling av budskap på teckenspråk eller med någon metod som förtydligar kommunikationen; förmedlingen av budskap kan ske mellan två språk eller språkinternt, när en metod som kompletterar eller förtydligar kommunikationen används.

Enligt 5 § i lagen om tolkningstjänst har synhörselskadade, hörselskadade eller talskadade som på grund av sin funktionsnedsättning behöver tolkning för att kunna arbeta, studera, uträtta ärenden, vara samhälleligt delaktiga, för hobbyn eller rekreation rätt till tolkningstjänst. En vidare förutsättning är att personen kan uttrycka sin egen vilja med hjälp av tolkning och använda sig av någon fungerande kommunikationsmetod.

Enligt förarbetena till lagen om tolkningstjänst (RP 220/2009 rd s. 31) påverkar konkurrensutsättning av tjänsten i någon mån förfaringssätten vid serviceproduktionen särskilt på sådana områden, där förmedlingsverksamheten eller tolkarnas tjänster inte tidigare har konkurrensutsatts av kommunerna. Klientens individuella behov ska dock också i fortsättningen beaktas både vid konkurrensutsättningen och när en enskild tolkningstjänst ordnas. Vid konkurrensutsättningen av tjänsten ska klientens individuella behov beaktas bland annat genom att tolkningstjänstens kvalitet främjas. Vidare kan det när en enskild tolkningstjänst ordnas vara nödvändigt att avvika från konkurrensutsättningsordningen till exempel för att säkerställa att den valda tolken har tillräcklig yrkeskunskap för ett krävande tolkningstillfälle.

De aktuella upphandlingsförfarandena har inletts med EU-upphandlingsannonser om social- och hälsovårdstjänster samt andra särskilda tjänsteupphandlingar som publicerats 13.4.2017 och rättats 23.5.2017. Enligt upphandlingsannonserna är föremålet för upphandlingen tillhandahållande av tolkningstjänster för hörselskadade, hörselsynskadade och talskadade personer, och de tjänster som upphandlas tillhandahålls för personer som har rätt till dem enligt lagen om tolkningstjänst.

I den gemensamma bilagan 1 "Tjänstebeskrivning" punkt 1 "FPA:s skyldighet att ordna tjänster" till anbudsförfrågan för respektive upphandlingsförfarande konstateras följande:

"FPA ordnar tolktjänst för personer som har hörselskada, syn- och hörselskada eller talskada med stöd av lagen om tolkningstjänst (lag om tolkningstjänst för handikappade personer 133/2010). En person med funktionsnedsättning kan ha rätt till tolkningstjänster även med stöd av annan lagstiftning, till exempel lagen om grundläggande utbildning, förvaltningslagen, diskrimineringslagen, lagen om patientens ställning och rättigheter (s.k. patientlagen), lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården (s.k. klientlagen). Om en person har rätt till tolkningstjänst med stöd av en annan lag än lagen om tolkningstjänst fastställs tolkningstjänsten primärt av denna lag.– –Enligt lagen om tolkningstjänst har synhörselskadade, hörselskadade eller talskadade bosatta i Finland som på grund av sin funktionsnedsättning behöver tolkning för att kunna arbeta, studera, uträtta ärenden, vara samhälleligt delaktiga, för hobbyn eller rekreation rätt till tjänsten. Dessutom ska personen kunna uttrycka sin egen vilja med hjälp av tolkning och använda sig av någon fungerande kommunikationsmetod."

I upphandlingen har det varit fråga om tolkningstjänster som enligt lagen om tolkningstjänst ska ordnas av Folkpensionsanstalten. Förutsättningarna för beviljande av dessa tjänster fastställs i 5 § i lagen om tolkningstjänst, och de anges i anbudsförfrågan.

I respektive upphandlingsannons har man som CPV-kod använt rubrikkoden 85000000 Hälsovård och socialtjänster. Denna avdelning omfattar bland annat läkar-, vård och socialtjänster, bland annat CPV-tilläggskoderna som ändringssökandena nämnt 85300000-2 " Socialvård och tillhörande tjänster", 85142000-6 "Paramedicinska tjänster" och 85311200-4 "Social omsorg för handikappade". Å andra sidan skulle de nämnda tilläggskoderna enligt den upphandlande enheten ha gett felaktig information om tjänsten, och tjänsten har inte omfattat assistens för klienter eller annat vårdarbete.

CPV-koden 79540000-1 "Tolktjänster" som ändringssökandena nämnt hör till avdelning 79000000-4 "Företagstjänster: lagstiftning, marknadsföring, rådgivning, rekrytering, tryckning och säkerhet". Denna avdelning omfattar bland annat olika stödtjänster för kontorsarbete och näringslivet.

Marknadsdomstolen konstaterar att de tjänster som beviljas med stöd av lagen om tolkningstjänst baserar sig på personens handikapp och på behovet av tolkning som fastställs i 5 § i lagen. Dessa handikapp kan vara mycket olika till sin karaktär, och de tolkningstjänster som klienterna behöver kan variera avsevärt mellan klienterna. Tolkning kan vara en central faktor som möjliggör en handikappad persons kommunikation och växelverkan med andra personer. Beaktandet av klienternas individuella behov har en framhävd ställning i ordnandet av tjänster enligt lagen om tolkningstjänst och således även i konkurrensutsättningar på basis av lagen och förarbetena till den. Dessa behov ska beaktas när tjänster tillhandahålls både inom näringslivet och på andra levnadsområden. Med beaktande av tjänsternas kvalitet är det också klart att betydande gränsöverskridande intressen inte anknyter till dem.

Enligt den framlagda utredningen i ärendet och tjänstebeskrivningen anser marknadsdomstolen att det i upphandlingen är fråga om en tjänst som hör till avdelningen för hälso- och sjukvård samt socialvård (85000000-9) och som avses i bilaga E till upphandlingslagen. Den upphandlande enheten har således inte förfarit i strid med upphandlingsbestämmelserna i annonsen om upphandling såsom ändringssökanden hävdat.

Definition av föremålet för upphandlingen när det gäller upphandlingens omfattning

Ändringssökandena har också framfört att den upphandlande enheten har förfarit felaktigt när föremålet för upphandlingen definierats. Enligt ändringssökandena har den upphandlande enheten för det första underdimensionerat mängden upphandlade tjänster och kompletterat kontraktsutkastet som fogats till upphandlingskontraktet med ett kontraktsvillkor, så att den upphandlande enheten skulle kunna öka tolkningsresurserna under kontraktsperioden utan konkurrensutsättning. Ändringssökandena har dessutom framfört att tilläggsupphandlingar endast kommer att riktas till kontraktsenliga tjänsteleverantörer enligt kontraktsvillkoret, vilket diskriminerar aktörer som inte omfattas av kontraktet. Vidare har ändringssökandena framfört att villkoret för tilläggsupphandlingar varit oklart och att tillämpningen av det skulle leda till en förbjuden ändring av upphandlingskontraktet.

Den upphandlande enheten har framfört att den har en lagstadgad skyldighet att ordna tolktjänster som varit föremål för upphandlingen och den har inte uppsåtligt underdimensionerat mängden upphandlade tjänster. En tillräcklig mängd tolkningsresurser har i upphandlingen valts till ramavtalet för att täcka efterfrågan. Om det förekommer behov av tilläggsupphandling agerar den upphandlande enheten enligt upphandlingsbestämmelserna och erbjuder alla godkända tjänsteleverantörer på upphandlingsområdet en likvärdig möjlighet att erbjuda tilläggsresurser. Ändringssökandenas påståenden om eventuell oförenlighet med upphandlingsbestämmelserna är förhastade enligt den upphandlande enheten.

I punkten "Grunder för beslutsfattandet" i anbudsförfrågan beskrivs ramavtalet på bland annat följande sätt:

"Till ramavtalet väljs minst tre anbudsgivare på basis av förhållandet mellan priset och kvaliteten enligt en produktspecifik rangordning och så många som behövs för att svara på den uppskattade produktspecifika efterfrågan inom upphandlingsområdet. Dessutom kan man till ramavtalet välja en anbudsgivare på en lägre nivå, om det behövs för att täcka det geografiska behovet."

I punkt 10 i kontraktsutkastet som fogats till anbudsförfrågan konstateras följande:

"Om tillhandahållandet av tolkningstjänsten för FPA:s klienter kan äventyras och tolkningstjänstens resurser inte täcker behovet av tolkningstjänster kan FPA rikta upphandlingen av tilläggsresurser till tjänsteleverantörer som godkänts enligt upphandlingsområde och/eller produkt. Tilläggsupphandlingen sker till villkor och priser enligt detta kontrakt."

Enligt 2 § 3 mom. i upphandlingslagen ska upphandling genomföras i form av ändamålsenliga helheter. Upphandlingen ska om möjligt ordnas så att små och medelstora företag och andra sammanslutningar är likvärdiga med andra anbudsgivare när de deltar i anbudsförfarandet.

Enligt 3 § 1 mom. i upphandlingslagen ska den upphandlande enheten behandla deltagare i upphandlingsförfaranden och andra leverantörer på ett likvärdigt och icke-diskriminerande sätt samt förfara öppet och med beaktande av proportionalitetskraven.

Enligt 109 § 1 mom. i upphandlingslagen ska den upphandlande enheten vid konkurrensutsättning av upphandling använda ett förfarande där de principer som avses i 3 § 1 mom. följs. Den upphandlande enheten ska i upphandlingsannonsen eller anbudsförfrågan beskriva det upphandlingsförfarande som används.

Enligt förarbetena till upphandlingslagen (RP 108/2016 rd s. 223) motsvarar 109 § det som föreskrivs om nationella upphandlingar i den föreslagna100 §. Som ett komplement till detta kan den upphandlande enheten vid ett upphandlingsförfarande som gäller social- och hälsovårdstjänster samt andra särskilda tjänster redan under förfarandet beakta t.ex. den klientel som tjänsten i fråga riktas till. Detta kan beaktas som ett led i något av de traditionella förfaranden som den upphandlande enheten använder. Alternativt kan den upphandlande enheten utforma ett eget, kundorienterat upphandlingsförfarande för upphandling av tjänsten i fråga. När det gäller social- och hälsovårdstjänster kan också det ramavtal som beskrivits i samband med EU-förfaranden vara användbart. Det är meningen att paragrafen ska möjliggöra mer flexibla upphandlingsförfaranden för de upphandlingar enligt kapitlet som kan ha stor betydelse för klienten, förutsatt att man värnar om de specialvillkor som anges i paragrafen.

I förarbetena till 100 § i upphandlingslagen (RP 108/2016 rd s. 211) konstateras också att de enkla bestämmelserna i den föreslagna försörjningslagen kan tillämpas vid konkurrensutsättning av upphandling som grundar sig på ramavtal.

Enligt 42 § 1 mom. i upphandlingslagen gällande EU-förfarande till vilket hänvisats ovan avses med ramavtal ett avtal som ingås mellan en eller flera upphandlande enheter och en eller flera leverantörer i syfte att fastställa priser och planerade kvantiteter för ingående av upphandlingskontrakt under en viss tidsperiod samt övriga villkor. Enligt 4 mom. i paragrafen ska upphandlingskontrakt som grundar sig på ramavtal ingås mellan de leverantörer som valts ut till ramavtalet och de upphandlande enheter som tydligt angetts i upphandlingsdokumenten för konkurrensutsättningen enligt ramavtalet..

Enligt 43 § 2 mom. i upphandlingslagen gällande EU-förfarande till vilket hänvisats ovan ska, om den upphandlande enheten har ingått ett ramavtal med flera leverantörer och alla villkor i ramavtalet och alla objektiva villkor för val av anbudsgivare vid upphandling som bygger på arrangemanget är fastställda i anbudsförfrågan, de upphandlingar som bygger på ramavtalet göras utan konkurrensutsättning så att en leverantör väljs i enlighet med villkoren i ramavtalet och på de grunder som anges i ramavtalets anbudsförfrågan. Enligt 3 mom. i paragrafen ska, om den upphandlande enheten har ingått ett ramavtal med flera leverantörer och alla villkor i ramavtalet inte är fastställda, den upphandling som bygger på ramavtalet göras så att de leverantörer som valts ut till ramavtalet konkurrensutsätts i enlighet med de kriterier för att ett anbud är det ekonomiskt mest fördelaktiga som angavs när ramavtalet ingicks och som kan preciseras, samt andra villkor som anges i ramavtalets anbudsförfrågan.

Enligt 136 § 1 mom. i upphandlingslagen får vid upphandlingar som överstiger EU-tröskelvärdena, sådana tjänsteupphandlingar enligt bilaga E eller koncessioner som överstiger de nationella tröskelvärdena i upphandlingskontraktet eller ramavtalet inte göras några väsentliga ändringar under kontraktsperioden utan ett nytt upphandlingsförfarande enligt denna lag.

Marknadsdomstolen konstaterar att bestämmelserna i upphandlingslagen inte reglerar upphandlingsobjektets innehåll eller ändamålsenlighet. Den upphandlande enheten har omfattande prövningsrätt när det gäller definitionen av föremålet för upphandlingen, dvs. också mängden upphandlade tjänster. Den upphandlande enheten ska dock alltid behandla deltagare i upphandlingsförfaranden och andra leverantörer på ett likvärdigt och icke-diskriminerande sätt samt förfara öppet och med beaktande av proportionalitetskraven.

Den upphandlande enheten har i marknadsdomstolen bland annat framfört att volymen för den annonserade upphandlingen av tolkningstjänster har baserat sig på statistik från 2014–2016, utifrån vilken ökningen i klientelet och användningen av tjänsten under det sista optionsåret har uppskattats. Marknadsdomstolen anser att den upphandlande enheten har framfört tillräckliga grunder för den mängd tjänster som upphandlas genom det nu aktuella upphandlingsförfarandet.

Dessutom har man genom upphandlingsbesluten upprättat ett ramavtal, där upphandlingskontrakt som baserar sig på det i regel ska ingås med leverantörer som valts ut till ramavtalet såväl med beaktande av det förfarande som beskrivs av den upphandlande enheten som EU-förfaranden och ramavtalens allmänna karaktär. Den upphandlande enhetens förfarande i eventuella tilläggsupphandlingar som baserar sig på ramavtalet bedöms inte i samband med detta besvärsärende. I detta sammanhang bedöms inte heller om det i eventuella tilläggsupphandlingar under kontraktsperioden kan vara fråga om väsentliga ändringar av ramavtal som avses i 136 § i upphandlingslagen. Således bör den upphandlande enheten inte anses ha förfarit felaktigt när upphandlingens omfattning definierats vid bedömningen av ärendet.

Definition av föremålet för upphandlingen när det gäller hörselskadade tolkar

Ändringssökandena har dessutom framfört att anbudsförfrågan har innehållit ett villkor som diskriminerar tolkar i teckenspråk med hörselskada, enligt vilket klientelet för dessa tolkar begränsar sig endast till hörsel- och synskadade klienter.

Enligt den upphandlande enheten har avgränsningen varit motiverad och baserat sig på definitionen av tolkning enligt lagen om tolkningstjänst. Hörselskadade tolkar kan endast utföra en mycket liten del av innehållet i upphandlingsdelen, främst småskalig översättning av skriftliga dokument såsom blanketter.

Enligt förarbetena till 2 § 3 mom. i upphandlingslagen (RP 108/2016 rd s. 74) ska upphandlingar genomföras i form av verksamhetsmässigt och ekonomiskt ändamålsenliga helheter.

I punkt 1 "FPA:s skyldighet att ordna tjänster" i bilaga 1 "Tjänstebeskrivning" till anbudsförfrågan konstateras bland annat följande:

"Tolkning mellan talat språk och teckenspråk handlar om att översätta meddelanden från ett språk till ett annat. Skrifttolkning är en tolkningsform där tolken förmedlar talarens muntliga meddelande som text antingen för hand eller med dator. Skrifttolkning är språkintern tolkning – –.Tolkningstjänsten för handikappade kan också utgå från skriven text. Tolkningstjänsten omfattar småskalig översättning av skriftliga dokument. Däremot omfattar tolkningstjänsten inte översättning av böcker etc. till exempel till teckenspråk eller tvärtom (eoa avgörande dnr 2205/4/13)."

I underpunkten 2.2.1 "Service på svenska och hörselskadade tolkar" i punkt 2.2 "Övriga krav på personalen" i samma bilaga till anbudsförfrågan konstateras följande:

"Om en tolk är en hörselskadad tolk i teckenspråk ska man kryssa för punkten Endast för hörselsynskadade klienter (hörselskadad tolk i teckenspråk)."

I punkt 6 "Tolkresurser, klientel och tolkningsprodukter" i bilaga 3 "Utredning av tolkens kompetens och arbetserfarenhet: tolkningstjänst för hörsel-, hörselsyn- och talskadade" till anbudsförfrågan har man bland annat bett anbudsgivare kryssa för om tolken arbetar på hel- eller deltid och för vilket klientel tolken erbjuds. Alternativen för arbetstid i punkten är "heltid (5 h/d)" och "deltid (2,5 h/d)".

Marknadsdomstolen konstaterar att anbudsgivare på basis av anbudsförfrågan endast har kunnat erbjuda hörselskadade tolkar i teckenspråk för hörselsynskadade klienter, dvs. för upphandlingsdelarna 2 och 4. Således har hörselskadade tolkar i teckenspråk inte kunnat erbjudas för delarna 1, 3 och 5, dvs. för hörsel- eller talskadade. Vidare har anbudsgivarna på basis av anbudsförfrågan kunnat erbjuda tolkar antingen på hel- eller deltid för ovan nämnda arbetstider.

Såsom det konstaterats ovan har den upphandlande enheten prövningsrätt i definitionen av föremålet för upphandlingen samt fastställandet av de verksamhetsmässiga och tekniska kraven på det upphandlade objektet. Föremålet för upphandlingen ska dock definieras så att anbudsförfrågan ger jämförbara anbud. Kraven i anbudsförfrågan ska vara motiverade med tanke på upphandlingen, och de får inte vara diskriminerande eller begränsa konkurrensen på ett omotiverat sätt.

Enligt den utredning som framlagts i ärendet kan hörselskadade tolkar endast i liten skala arbeta med tolkning för hörselskadade. Det är främst fråga om översättning av skriftligt material till exempel till teckenspråk. Det kan dock vara en utmaning för hörselskadade tolkar att tolka för talskadade personer. När det gäller hörselsynskadade omfattar arbetsuppgifterna enligt den framlagda utredningen däremot en hel del översättning av teckenspråk på finska till taktilt teckenspråk för hörselsynskadade. Enligt den framlagda utredningen har den upphandlande enheten tidigare haft mycket få hörselskadade tolkar som tjänsteleverantörer.

Marknadsdomstolen anser att den upphandlande enheten inom ramen för sin prövningsrätt har kunnat begränsa de upphandlade tolkresurserna till tolkar på heltid respektive deltid för att säkerställa servicekvaliteten. Den upphandlande enheten har också på basis av ändamålsenlighetssynpunkter kunnat utestänga hörselskadade tolkar i teckenspråk ur de delar av upphandlingen som gäller tjänster för hörsel- och talskadade i enlighet med anbudsförfrågan.

Med beaktande av ovan nämnda omständigheter anser marknadsdomstolen att det i ärendet inte framkommit omständigheter enligt vilka anbudsförfrågan på det sätt som ändringssökandena hävdat skulle ha varit diskriminerande eller omotiverat begränsa konkurrensen eller strida mot proportionalitetsprincipen. Marknadsdomstolen anser att den upphandlande enheten inom ramen för sin prövningsrätt har kunnat ställa ovan nämnda krav.

Ändringssökandena har också med hänvisning till 108 § i upphandlingslagen framfört att man i upphandlingen inte beaktat behoven hos användarna av tjänsten. Ändringssökandena har även i övrigt kritiserat upphandlingen och dess ändamålsenlighet.

Enligt 108 § 1 mom. i upphandlingslagen ska den upphandlande enheten vid tjänsteupphandling enligt detta kapitel beakta den lagstiftning som gäller tjänsten i fråga. Vid upphandling av social- och hälsovårdstjänster ska den upphandlande enheten, för att trygga individuella, långvariga och regelbundna vård- och socialtjänster för dem som använder tjänsterna, beakta användarnas särskilda behov och samråd med användarna på det sätt som föreskrivs annanstans i lag. Enligt 2 mom. i paragrafen ska den upphandlande enheten utöver det som föreskrivs i 1 mom. vid upphandlingen av social- och hälsovårdstjänster beakta faktorer som har samband med tjänsternas kvalitet, kontinuitet, åtkomlighet, överkomlighet, tillgänglighet och omfattning de olika användarkategoriernas särskilda behov, användarnas deltagande och ökade möjligheter till påverkan samt innovation. Enligt 3 mom. i paragrafen ska den upphandlande enheten vid upphandling av social- och hälsovårdstjänster som gäller långvariga vård- och klientförhållanden bestämma kontraktens längd och de andra kontraktsvillkoren så att kontrakten inte har oskäliga eller oändamålsenliga följder för tjänsteanvändarna.

Marknadsdomstolen anser att det på basis av den utredning som framlagts i ärendet inte kan konstateras att den upphandlande enheten uppsåtligt skulle ha påverkat slutresultatet eller parternas ställning i upphandlingsförfarandet som avses i 154 § 4 mom. i upphandlingslagen i strid med de föreskrivna skyldigheterna enligt 108 § i upphandlingslagen och de nämnda principerna enligt 3 § 1 mom. i upphandlingslagen så att de föreskrivna påföljderna skulle bli aktuella, och därför finns det inte skäl att yttra sig mer i ärendet.

Jämförelsegrundernas tydlighet och annonsering

Ändringssökandena har vidare framfört att jämförelsegrunderna har varit otydliga. Av anbudsförfrågan framgår inte hur kvalitetspoängen fastställs om anbudsgivaren anmäler både utsedda tolkar och tolkar som kommer att rekryteras. Den upphandlande enheten har inte i sin anbudsförfrågan meddelat att kvalitetspoängen för utsedda tolkar delas mellan de utsedda tolkarna och tolkar som rekryteras. Ändringssökandena har dessutom framfört att svaren på frågorna om anbudsförfrågan inte har varit tillräckligt tydliga.

Enligt den upphandlande enheten har jämförelsegrunderna inte varit otydliga på det sätt som ändringssökandena hävdat. Av materialet för anbudsförfrågan framgår det tydligt att man vid beräkningen av poängmedeltalet på basis av den erbjudna personalen som divisor beaktar både utsedda tolkar och tolkar som rekryteras. Det är också klart att tolkar som rekryteras före kontraktsperioden inte kan ge poäng i anbudsjämförelsen. De rekryterade tolkarnas inverkan på poängsättningen av anbuden har varit tydlig senast på basis av frågorna om anbudsförfrågan och svaren på dem.

Enligt 113 § 1 mom. i upphandlingslagen ska anbudsförfrågan utarbetas skriftligt och så att det utifrån den är möjligt att lämna anbud som är jämförbara.

Anbudsförfrågans urvalsgrund har varit ekonomisk förmånlighet. Jämförelsegrunderna har utgjorts av priset med en vikt på 50 procent och kvalitetspoängen med en vikt på 50 procent.

Enligt punkten "Ytterligare information" i anbudsförfrågan har frågor kunnat ställas om anbudsförfrågan fram till 2.5.2017 kl. 9.00. Enligt anbudsförfrågan har anbudsgivare haft en skyldighet att ta del av frågor om anbudsförfrågan och anbudsförfarandet samt svaren på dem. Till följd av det stora antalet frågor och svar har tidsfristen för inlämnandet av anbud förlängts med ca en vecka i en rättelseannons.

I punkten "Kriterier för föremålet för upphandlingen" i anbudsförfrågan har det i fråga om delarna 1–5 meddelats att kvalitetspoängen för tolkarnas utbildning och arbetserfarenhet i respektive del beräknas enligt bilaga 4 till anbudsförfrågan utifrån uppgifterna i bilaga 3. Poängen för respektive tolks utbildning och arbetserfarenhet räknas ihop och divideras med antalet erbjudna tolkar för respektive del.

I den gemensamma punkten för alla delar "Uppgifter om erbjudna tolkningsresurser" i anbudsförfrågan konstateras följande:

"Anbudsgivaren ska specificera de erbjudna resurserna genom att i anbudet ange de erbjudna tolkarnas namn. Om anbudsgivaren ännu inte har rekryterat tolkar kan anbudsgivaren foga en rekryteringsplan till anbudet. När det gäller kvalitetspoängen utvärderas rekryteringsplanen så att en erbjuden resurs anses uppfylla minimikraven, men tilläggspoäng för utbildning och arbetserfarenhet ges inte.

I bilaga 1 "Tjänstebeskrivning" i anbudsförfrågan konstateras följande i punkt 2.2.8 "Anmälan om uppgifter om personalen (blankett: Utredning av tolkens kompetens och arbetserfarenhet)":

"Om tjänsteleverantören inte har rekryterad personal när anbudet lämnas in ska man fylla i blanketten Utredning av tolkens kompetens och arbetserfarenhet för varje planerad tolkresurs som tjänsteleverantören tänker rekrytera innan kontraktsperioden börjar. Blanketten fungerar då som en rekryteringsplan vars utfall kontrolleras innan kontraktsperioden börjar 31.10.2017.De resurser som anmäls i rekryteringsplanen anses uppfylla minimikraven, men de ger inte poäng som beaktas i kvalitetsbedömningen."

I bilaga 3 till anbudsförfrågan har anbudsgivarna bland annat anmält de erbjudna tolkarnas utbildning och arbetserfarenhet.

I bilaga 4 "Kvalitetsbedömning av upphandlingen av tolkningstjänst för handikappade" till anbudsförfrågan beskrivs de erbjudna tolkarnas poängsättningsgrunder i punkt 1 "Tolkning för hörsel- och synskadade (produkt 1 och 2)", och därefter konstateras följande om poängsättningen av tolkarnas utbildning:

"När det gäller anbud som omfattar flera tolkar räknas poängen för alla tolkars utbildning ihop, varefter det totala antalet poäng divideras med antalet tolkar."

I samma punkt konstateras följande om poängsättningen av tolkarnas arbetserfarenhet:

"Om anbudsgivaren är ett företag med flera tolkar räknas poängen för alla tolkars erfarenhetsår ihop, varefter det totala poängantalet divideras med antalet tolkar."

Det samma konstateras om delarna som gäller skrifttolkning i punkt 2 och delen som gäller tolkning för talskadade i punkt 3.

Marknadsdomstolen konstaterar att det av anbudsförfrågan framgår att poängen för alla erbjudna tolkars utbildning och arbetserfarenhet räknas ihop i respektive upphandlingsdel och att dessa poäng divideras med antalet erbjudna tolkar. Anbuden har inte fått poäng för tolkar som kommer att rekryteras i kvalitetsbedömningarna. I anbudsförfrågan har man dock inte i definitionen av kvalitetspoängens divisor gjort en skillnad mellan redan utsedda tolkar och tolkar som kommer att rekryteras. Därför har det redan i det ursprungliga materialet om anbudsförfrågan varit klart att även de tolkar som kommer att rekryteras har beaktats i medeltalet för poängen, dvs. vid fastställandet av divisorn. Den upphandlande enheten har också uttryckligen bekräftat detta i svaren på frågorna, och på denna punkt har den inte förfarit i strid med upphandlingsbestämmelserna i upphandlingen.

Jämförelsegrundernas godtagbarhet

Ändringssökandena har dessutom framfört att jämförelsegrunderna för anbuden är diskriminerande och i kvalitetsjämförelsen gynnat dem som i anbuden endast angett befintliga utsedda tolkar.

Enligt 115 § 1 mom. i upphandlingslagen ska det anbud väljas som är det ekonomiskt mest fördelaktiga. Ekonomiskt mest fördelaktigt är det anbud som för den upphandlande enheten har det lägsta priset, är kostnadsmässigt mest fördelaktigt eller har det bästa förhållandet mellan pris och kvalitet. De jämförelsegrunder som används vid bedömningen av förhållandet mellan pris och kvalitet ska vara kopplade till föremålet för upphandlingen och möjliggöra en objektiv bedömning av anbuden. Den upphandlande enheten ska i upphandlingsannonsen eller anbudsförfrågan ange det kriterium som används för att bestämma att ett anbud är det ekonomiskt mest fördelaktiga och de eventuella jämförelsegrunder som används.

Bestämmelsen motsvarar enligt förarbetena till den (RP 108/2016 rd s. 224) det som beskrivs i 106 § 1 mom. i lagen, enligt vars förarbeten (RP 108/2016 rd s. 220) paragrafen i huvudsak motsvarar det som anförts i den föreslagna 93 § och i detaljmotiveringen till den paragrafen.

Enligt principen i 93 § 2 mom. i upphandlingslagen kan den upphandlande enheten bestämma sådana jämförelsegrunder angående förhållandet mellan pris och kvalitet som gäller kvalitativa, samhälleliga eller sociala aspekter, miljöaspekter eller innovativa egenskaper. Kvalitetskriterier kan vara tekniska fördelar, estetiska och funktionella egenskaper, tillgänglighet, utformning med tanke på samtliga användares behov, driftskostnader, kostnadseffektivitet, eftermarknadsservice och tekniskt stöd, underhåll samt leveransdag, leveranstid eller tid för fullgörande samt andra leveransvillkor. Den upphandlande enheten kan beakta även kvalifikationerna och erfarenheterna hos samt organisationen av den personal som utses att fullgöra upphandlingskontraktet, om kvaliteten på den personal som utses på ett betydande sätt kan påverka fullgörandet av upphandlingskontraktet.

Enligt principen i 93 § 5 mom. i upphandlingslagen ska jämförelsegrunderna vara kopplade till föremålet för upphandlingen i enlighet med 94 §, de får inte ge den upphandlande enheten obegränsad valfrihet och de ska vara icke-diskriminerande och säkerställa möjligheten till verklig konkurrens. Den upphandlande enheten ska bestämma jämförelsegrunderna så att anbudsgivaren kan verifiera de underliggande uppgifterna för att jämföra anbud. I oklara fall ska den upphandlande enheten de facto kontrollera att de uppgifter och bevis som anbudsgivarna har lämnat är korrekta.

Enligt förarbetena till 93 § 5 mom. i upphandlingslagen (RP 108/2016 rd s. 209) är det tillräckligt att den jämförelsegrund som den upphandlande enheten använder möjliggör kontroll av de uppgifter som anbudsgivaren lämnat i sitt skriftliga anbud

I anbudsförfrågan har man på det ovan beskrivna sättet hänvisat till bilaga 4 "Kvalitetsbedömning av upphandling av tolkningstjänst för handikappade" till anbudsförfrågan, där poängsättningsgrunderna för de erbjudna tolkarna beskrivs utifrån deras utbildning och arbetserfarenhet.

Enligt anbudsförfrågan är kontraktsperioden 1.11.2017–31.12.2019. Tidsfristen för inlämnande av anbud har med rättelseannonser förlängts till 5.6.2017.

I bilaga 1 "Tjänstebeskrivning" i anbudsförfrågan konstateras följande i punkt 2.2.8 "Anmälan om uppgifter om personalen:

"Tjänsteleverantören ska beakta följande omständigheter när tolkresurser erbjuds:- De erbjudna tolkresurserna ska specificeras. Tjänsteleverantören specificerar personalresurserna genom att ange tolkens namn, med vars hjälp uppgifterna kan verifieras innan kontraktet undertecknas eller senast 31.10.2017. – –- Om tjänsteleverantören inte har rekryterad personal när anbudet lämnas in ska man fylla i blanketten Utredning av tolkens kompetens och arbetserfarenhet för varje planerad tolkresurs som tjänsteleverantören tänker rekrytera innan kontraktsperioden börjar. Blanketten fungerar då som en rekryteringsplan vars utfall kontrolleras innan kontraktsperioden börjar 31.10.2017. – –Rekryteringsplanen förfaller 31.10.2017, varefter tjänsteleverantören inte längre kan hänvisa till eventuella uteblivna resurser i rekryteringsplanen."

I bilaga 1 "Tjänstebeskrivning" till anbudsförfrågan konstateras följande i punkt 2.4.2 "Personaländringar":

"Om en tolk tillfälligt eller permanent inte längre ingår i tjänsteleverantörens resurser bör tolken, om möjligt, ersättas med en tolk med motsvarande kvalifikationer.Små tjänsteleverantörer (firma etc.), som endast sysselsätter en person, kan använda sin rätt till lång frånvaro, såsom familjeledighet, genom att i god tid informera FPA om detta. Tjänsteleverantören kan vid behov anställa en vikarie."

I bilaga 5 "Kontraktsmall" till anbudsförfrågan konstateras i punkt 7 "Personal för tillhandahållande av tjänsten" bland annat följande:

"Tjänsteleverantören svarar för att tolkningstjänsten tillhandahålls enligt kontraktet, omsorgsfullt och med den yrkeskompetens som uppdraget förutsätter. Tjänsteleverantören svarar för att de tolkar som utför tolkningsuppdrag uppfyller minimikraven för personalen enligt punkt 2.1 i Tjänstebeskrivningen (bilaga 1) och för att personalen är tillgänglig i den grad som uppdraget förutsätter för att tillhandahålla tjänsten enligt detta kontrakt.Tjänsteleverantören ska på alla rimliga tillgängliga sätt undvika byte av sådana utsedda personer i tolkningstjänsten som försämrar tjänsten eller dess kvalitet. I alla byten av anställda godkänner FPA en ny utsedd person innan personen kan börja tillhandahålla tjänsten. FPA får inte vägra godkännande utan giltig orsak.– –Om en tolk permanent eller tillfälligt lämnar tjänsteleverantören (familjeledighet etc.) ska, om möjligt, en ny tolk rekryteras. Små tjänsteleverantörer (firma etc.), som endast sysselsätter en tolk, kan använda sin rätt till lång frånvaro, såsom familjeledighet, genom att i god tid informera FPA:s handikappförmånsgrupp om detta. Små tjänsteleverantörer kan vid behov anställa en vikarie."

Såsom det konstateras i 93 § 2 mom. i upphandlingslagen kan den upphandlande enheten redan i tjänsteupphandling som överstiger EU-tröskelvärdet som jämförelsegrund för anbuden beakta även kvalifikationerna och erfarenheterna hos samt organisationen av den personal som utses att fullgöra upphandlingskontraktet, om kvaliteten på den personal som utses på ett betydande sätt kan påverka fullgörandet av upphandlingskontraktet. Marknadsdomstolen konstaterar att personalens kvalitet kan ha avsevärd inverkan för fullgörandet av upphandlingskontraktet med beaktande av den aktuella upphandlingens kvalitet. Den upphandlande enheten har som jämförelsegrund kunnat använda personalens kompetens och erfarenhet. I den aktuella upphandlingen har dessa kriterier inte tillämpats på anbudsgivarnas lämplighet.

Marknadsdomstolen konstaterar att anbudsgivare i regel inte behöver ha de resurser som anbudsförfrågan förutsätter när tidsfristen för mottagande av anbud går ut, utan det räcker med att anbudsgivaren förbinder sig att ha de resurser för tillhandahållandet av tjänsterna som anbudsförfrågan förutsätter när kontraktsperioden börjar. Således kan kravet på att anbudsgivaren ska ha kännedom om de resurser som tillhandahållandet av tjänsten förutsätter samt förbinda sig till detta när anbudet lämnas in, så att en bindande utredning av dem kan lämnas till den upphandlande enheten innan kontraktsperioden börjar, omotiverat begränsa möjligheten att delta i anbudsförfarandet och sätta företagen i en ojämlik ställning. På denna punkt gäller det att bedöma om de tolkar som kommer att rekryteras har beaktats i jämförelsen av anbuden på ett icke-diskriminerande sätt.

Såsom det framförts ovan när det gäller påståendet om jämförelsepoängens otydlighet har de i anbuden utsedda tolkarna poängsatts i jämförelsen medan de icke utsedda tolkarna som rekryteras inte har fått några poäng. Antalet icke utsedda tolkar har dock kunnat sänka poängmedeltalet för alla tolkar och således anbudets totala poängantal.

Den upphandlande enheten har framfört att tolkar som rekryteras inte har fått poäng i jämförelsen av anbuden, eftersom den inte kunnat beakta omständigheter som i det skedet ännu inte kunnat verifieras. Den upphandlande enheten har dessutom framfört att ignorerandet av tolkar som rekryteras i jämförelsen skulle ha gett omotiverade fördelar till anbudsgivare som skulle ha kunnat erbjuda en tolk med höga kvalitetspoäng. Enligt den upphandlande enheten skulle anbudsgivaren då endast ha kunnat erbjuda en tolk med höga kvalitetspoäng och dessutom rekryterade tolkar som dock endast förutsatts uppfylla minimikraven.

Tidsfristen för inlämnandet av anbud gick ut 5.6.2017. Anbuden jämfördes och upphandlingsbesluten fattades i september 2017. På basis av materialet för anbudsförfrågan samt när det gäller utsedda och rekryterade tolkar har det meddelats att anbudsgivarnas uppgifter verifieras innan upphandlingskontrakt ingås eller senast 31.10.2017. Vid denna tidpunkt bör anbudsgivarna också senast ha känt till de rekryterade tolkarnas identitet för att verifiera uppgifterna i anbudet.

Marknadsdomstolen anser att det med beaktande av upphandlingens art och omfattning samt i synnerhet tidsperioden mellan utgången av anbudstiden och kontrollen av uppgifterna har varit klart att det kan ha inträffat förändringar i de utsedda tolkresurserna i anbudsgivarnas anbud mellan utgången av anbudstiden och kontraktsperiodens början och kontrollen av uppgifterna. Förändringar i tolkarna har på vissa villkor varit tillåtna under kontraktsperioden, även om den upphandlande enheten inte ovillkorligt förutsatt att de tolkar som används under kontraktsperioden bör ha minst samma utbildning och arbetserfarenhet som en erbjuden tolk. Enligt den framlagda utredningen i ärendet har den upphandlande enheten även fattat rättelsebeslut om upphandling genom vilka anbud delvis utestängts ur anbudsförfarandet. Därför har det även förekommit motsvarande osäkerhetsfaktorer relaterade till utsedda tolkar som till icke utsedda tolkar som rekryteras.

Marknadsdomstolen konstaterar att poängsättningen i anbudsförfrågan uttryckligen har förutsatt utsedda personalresurser, dvs. specificerade på ett bindande sätt fram till utgången av tidsfristen för inlämnande av anbud. I anbuden kunde man ha erbjudit tolkar med en viss erfarenhet och utbildning utan att ännu utse dem på ett bindande sätt vid inlämnandet av anbud, i synnerhet då det meddelats att anbudsgivarnas uppgifter verifieras först när upphandlingskontrakt ingås eller senast 31.10.2017. Denna uppgift kunde ha verifierats på basis av anbudsgivarnas skriftliga anbud så att den upphandlande enheten kunde ha utrett vilket anbud som är ekonomiskt mest fördelaktigt. Anbudsgivarna skulle då under perioden 6.6.2017–31.10.2017 ha kunnat rekrytera sådan personal i enlighet med rekryteringsplanen vars utbildning och arbetserfarenhet minst skulle ha motsvarat anbudet och poängsättningen enligt det.

Marknadsdomstolen anser att den upphandlande enheten inte har framställt likvärdiga och proportionerliga godtagbara grunder för varför den krävt att kvalitetspoäng förutsätter att erbjudna tolkar skulle utses redan fram till 5.6.2017. Kravet har lett till att anbudsgivarna redan ca fem månader före kontraktsperiodens början har varit tvungna att utse erbjudna tolkar för att få poäng för dem i jämförelsen av anbuden och för att undvika att de utsedda tolkarna skulle ha fått sämre poäng i beräkningen av medeltalet för poängen. Jämförelsegrunderna har således gynnat befintliga aktörer som redan haft tolkpersonal som motsvarat de erbjudna tjänsterna. Om man dessutom beaktar kvalitetspoängens stora vikt i jämförelsen av anbuden har jämförelsepoängen även för sin del gjort det svårare för nya aktörer att komma in i branschen samt begränsat arbetskraftens rörlighet och konkurrensen.

På ovan nämnda grunder anser marknadsdomstolen att den upphandlande enheten har förfarit felaktigt när jämförelsegrunderna fastställts.

Slutsats

På ovan nämnda grunder har den upphandlande enheten i upphandlingen förfarit i strid med rättsanvisningarna för offentliga upphandlingar. I ärendet gäller det således att bestämma påföljder enligt upphandlingslagen.

Med beaktande av upphandlingsförfarandets felaktighet och det som yttrats om påföljderna nedan finns det inte skäl att yttra sig om de övriga påståendena om upphandlingsförfarandets felaktighet.

Påföljder som bestäms

Enligt 154 § 1 mom. i upphandlingslagen kan marknadsdomstolenen om det vid en upphandling har förfarits i strid med upphandlingslagen

1) helt eller delvis upphäva ett beslut av en upphandlande enhet,
2) förbjuda den upphandlande enheten att tillämpa en oriktig punkt i ett dokument som gäller upphandlingen eller att annars iaktta ett oriktigt förfarande, 3) ålägga den upphandlande enheten att korrigera sitt oriktiga förfarande,
4) ålägga den upphandlande enheten att betala gottgörelse till en part som skulle ha haft en realistisk möjlighet att erhålla kontraktet, om förfarandet hade varit felfritt,
5) döma ut en ogiltighetspåföljd för den upphandlande enheten,
6) bestämma att den upphandlande enheten ska betala staten en påföljdsavgift,
7) förkorta kontraktsperioden för upphandlingskontraktet eller koncessionen så att den löper ut efter en tid som marknadsdomstolen bestämmer.

Enligt 4 mom. i samma paragraf kan en påföljd enligt 1 mom. kan dömas ut endast om det lagstridiga förfarandet har påverkat upphandlingsförfarandets resultat eller en parts ställning vid upphandlingsförfarandet.

Det ovan konstaterade felet i fastställandet av jämförelsegrunderna har påverkat ändringssökandenas ställning i upphandlingsförfarandet på det sätt som avses i 4 mom.

Enligt den upphandlande enheten har upphandlingskontrakten inte undertecknats, och upphandlingsbeslutet har inte heller i övrigt verkställts. Således kan de upphandlingsbeslut som är föremål för ändringssökande upphävas och verkställandet av dem förbjudas med stöd av 154 § 1 mom. i upphandlingslagen.

Enligt 161 § 1 mom. i upphandlingslagen kan marknadsdomstolen förena ett förbud eller ett åläggande enligt denna lag med vite.

Eftersom redan anbudsförfrågan avseende upphandlingsförfarandet har stridit mot upphandlingsbestämmelserna kan den upphandlande enhetens felaktiga förfarande i detta fall endast rättas så att ett helt nytt anbudsförfarande ordnas om upphandlingen.

Om Folkpensionsanstalten fortfarande tänker upphandla tolkningstjänsten för hörselskadade, hörselsynskadade och talskadade personer som offentlig upphandling ska den ordna ett nytt anbudsförfarande, i vilket de omständigheter som nämns i detta beslut beaktas.

Ersättning för rättegångskostnader

Enligt 149 § 2 mom. i upphandlingslagen tillämpas bestämmelserna i 74 § 1 och 2 mom. i förvaltningsprocesslagen på ersättande av rättegångskostnaderna i ett upphandlingsärende.

Enligt 74 § 1 mom. i förvaltningsprocesslagen är en part skyldig att ersätta en annan parts rättegångskostnader helt eller delvis, om det särskilt med beaktande av avgörandet i ärendet är oskäligt att denne själv får bära sina rättegångskostnader. Enligt 2 mom. i paragrafen ska särskilt beaktas om rättegången har orsakats av ett fel hos myndigheterna då frågan om en offentlig parts ersättningsskyldighet prövas.

Med beaktande av avgörandet av ärendet och den upphandlande enhetens felaktiga förfarande vore det oskäligt om ändringssökandena själva skulle få bära alla sina rättegångskostnader. Den upphandlande enheten ska därför åläggas att ersätta ändringssökandenas rättegångskostnader till ett rimligt belopp som marknadsdomstolen fastställer. Vid prövningen av rimliga belopp har marknadsdomstolen beaktat ärendets art och omfattning, rättegångsavgiften på 6.000 euro som ingår i rättegångskostnaderna och till den del som ändringssökandena inte fått igenom sina besvärsgrunder. Eftersom ärendet avslutas på detta sätt får den upphandlande enheten bära sina rättegångskostnader.

Med beaktande av 59 och 102 § i mervärdesskattelagen har ändringssökandena inte rätt avdra mervärdesskatt som ingår i rättegångskostnaderna och som gäller affärsverksamhet relaterad till föremålet för upphandlingen i sin beskattning. Mervärdesskatt som ingår i de rättegångskostnader för vilka ersättning yrkats ska således inte avdras.

Slutresultat

Marknadsdomstolen upphäver upphandlingsbesluten av Folkpensionsanstaltens resultatenhet för förmånstjänster 13.9.2017 i ärendena 56/331/2017 (Norra upphandlingsområdet), 57/331/2017 (Österbottens upphandlingsområde), 58/331/2017 (Mellersta upphandlingsområdet), 59/331/2017 (Västra upphandlingsområdet), 60/331/2017 (Östra upphandlingsområdet) och 61/331/2017 (Nylands upphandlingsområde) samt beslutet om att utestänga en del av VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy:s anbud ur anbudsförfarandet 12.9.2017 i ärendet 61/331/2017 (Nylands upphandlingsområde) Marknadsdomstolen förbjuder Folkpensionsanstalten att ingå upphandlingsbeslut på basis av de nämnda besluten eller att i övrigt verkställa dem vid vite på 5.000.000 euro.

Marknadsdomstolen ålägger Folkpensionsanstalten att ersätta rättegångskostnaderna för Tampereen Tulkkikeskus Oy, Käsitys Oy, Tulkkaus Trilog Oy, Tulke Oy och VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy till ett belopp på 10.000 euro jämte dröjsmålsränta per ändringssökande. Dröjsmålsränta ska betalas enligt räntesatsen i 4 § 1 mom. i räntelagen från och med det att en månad förflutit från det att denna detta beslut meddelats.

Marknadsdomstolen förkastar Folkpensionsanstaltens yrkande på ersättning för sina rättegångskostnader.

Ändringssökande

Enligt 165 § i lagen om offentlig upphandling och koncession får ändring i detta beslut sökas genom besvär hos högsta förvaltningsdomstolen endast om högsta förvaltningsdomstolen beviljar besvärstillstånd.

Med stöd av 168 § 1 mom. i lagen om offentlig upphandling och koncession ska ett beslut av marknadsdomstolen iakttas även om besvär anförts, om inte högsta förvaltningsdomstolen bestämmer något annat.

Besvärsanvisning bifogas.

Ärendet har enhälligt avgjorts av marknadsdomstolens domare Ville Parkkari, Pekka Savola och Markus Ukkola.

Observera

Beslutet har överklagats. Beslutet har överklagat i högsta förvaltiningsdomstolen 18.12.2019 liggarnummer 5962.