MAO:499/2023
Asian tausta
Huoltovarmuuskeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.6.2022 julkaistulla puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevalla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta kirurgisten maskien (osa 1) ja hengityssuojainten (osa 2) tuotantovalmiuden ylläpitoa koskevasta tavarahankinnasta kahdelle vuodelle ja kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan sijainen on hankinnan osaa 2 koskevalla 4.4.2023 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut tarjouskilpailusta muun ohella yhden Lifa Air Oyj:n tarjouksen sekä valinnut yhden Eagle Filters Oy:n tarjouksen ja yhden SJT-Investment Group Oy:n aputoiminimellä Jedx Medcare annetun tarjouksen.
Koko hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 10.000.000–20.000.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Lifa Air Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua sekä määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.274.50 eurolla, mistä 1.000 euroa yhteisvastuullisesti SJT-Investment Group Oy:n kanssa, lisättynä markkinaoikeuden määräämällä oikeudenkäyntimaksulla viivästyskorkoineen.
Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus määrää valituksen liitteenä toimitetut eräät asiakirjat salassa pidettäviksi.
Perustelut
LMp 800 -hengityssuojaimia sisältänyt tarjous on hankintasäännösten vastaisesti suljettu tarjouskilpailusta, vaikka tarjotut hengityssuojaimet ovat olleet hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten mukaisia. Osallistumispyynnön vaatimus siitä, että tarjottavissa hengityssuojaimissa ei ole saanut olla korvalenkkejä, on tulkittava koskeneen ainoastaan FFP3hengityssuojaimia. Mikäli myöskään FFP2-hengityssuojaimissa ei olisi saanut olla korvalenkkejä, olisi tämä tullut todeta nimenomaisesti hankintaasiakirjoissa. Valittaja olisi kyennyt tarjoamaan FFP2hengityssuojaimia ilman korvalenkkejä.
Lisäksi osallistumispyynnössä on tuomioihin liittyvänä perusteena esitetty petosrikoksia koskeva kysymys, jonka olisi tullut olla tarjoajan poissulkemisperuste. SJT-Investment Group Oy:n toiminnassa tosiasiallisesti keskeisessä asemassa mukana ollut henkilö on saanut vuonna 2018 rikostuomion törkeästä petoksesta. Yhtiön toimintaan näyttäisi siten liittyvän poissulkemisperuste.
Vastine
Vaatimukset
Huoltovarmuuskeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.672,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Osallistumispyynnössä asetettu vaatimus korvalenkittömyydestä on koskenut sekä FFP2- että FFP3-hengityssuojaimia. Vaatimuksen sanamuodon mukaan korvalenkittömyyttä ei ole rajattu vain FFP3-hengityssuojaimiin, eikä hankintayksiköllä ole ollut syytä edellyttää korvalenkittömyyttä vain FFP3suojaimilta, mikä kaikkien alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää. Hankintayksiköllä on ollut velvollisuus sulkea tarjouskilpailusta ne tarjoukset, joihin on sisältynyt korvalenkillisiä hengityssuojaimia.
Valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta, koska sen korvalenkillisiä hengityssuojaimia sisältävän tarjouksen hyväksyminen tarjousvertailuun ei olisi vaikuttanut hankinnan lopputulokseen. Valitus tulee hylätä tälläkin perusteella.
Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta sulkea SJT-Investment Group Oy:tä tarjouskilpailusta. Rikokset, joista yhtiön toimintaan osallistunut henkilö on tuomittu, eivät ole olleet pakollisia poissulkemisperusteita. Kyse on ollut korkeintaan harkinnanvaraisesta poissulkemisperusteesta, jonka soveltaminen on kuulunut hankintayksikön harkintavaltaan.
Lisäksi asiassa saadun selvityksen mukaan henkilöllä ole ollut yhtiössä sellaista asemaa, jonka perusteella rikostuomio olisi muodostanut harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen. Kaupparekisteritietojen perusteella rikoksesta tuomitulla henkilöllä ei ole ollut virallista asemaa yhtiössä. Saadun selvityksen perusteella henkilö ei ole ollut yhtiön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen, eikä hän ole käyttänyt yhtiössä päätös-, edustus- tai valvontavaltaa. Kyseinen henkilö ei ole omistanut osakkeita yhtiössä, eikä hänellä ole ollut allekirjoitus- tai hankintaoikeutta eikä hän tee sopimuksia yhtiön puolesta. Henkilön tehtävänä on ollut tuotteiden kehittäminen yhdessä tuotantojohtajan kanssa.
Kuultavien lausunnot
Eagle Filters Oy on ilmoittanut, että sillä ei ole lausuttavaa asiassa.
SJT-Investment Group Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.300 eurolla.
SJT-Investment Group Oy on esittänyt, että tarjouspyynnön vaatimukset ovat olleet selkeitä ja hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on pyytänyt SJT-Investment Group Oy:ltä selvitystä erään sen toiminnassa mukana olleen henkilön tuomiosta ja kyseisen henkilön asemasta yhtiössä. Hankintayksikkö on saatuaan selvityksen käyttänyt sille hankintasäännösten mukaista harkintavaltaa ja arvioinut, ettei kyseisen henkilön tuomio ole ollut peruste yhtiön poissulkemiselle tarjouskilpailusta.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että korvalenkillisiä FFP2-suojaimia käytetään yleisesti ammattikäytössä esimerkiksi terveydenhuollossa. Näin ollen hankintayksikön väite siitä, että sillä ei ole ollut perusteita edellyttää korvalenkittömyyttä vain FFP3-suojaimilta, ei pidä paikkaansa. Vaatimus korvalenkittömyydestä ei ole ollut selvä.
Valittajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta on ollut tarjoajien tasapuolisen kohtelun ja avoimuuden periaatteiden vastaista. Hankintayksikön olisi tullut kohdella kaikkia tarjouskilpailuun osallistuneita tarjoajia samalla tavalla. Hankintayksikön hankinnan osassa 1 soveltamaa menettelyä noudattaen tuotteen ei olisi tarvinnut täyttää asetettuja vaatimuksia tarjouksen tai hankintapäätöksen tekohetkellä, vaan riittävää olisi ollut, että hankintayksikkö on voinut luotettavasti varmistua vaatimusten täyttymisestä sopimushetkellä.
Valittajalla on oikeussuojan tarve, koska virheellisen hankintapäätöksen korjaamisen myötä valittajan tarjous tulisi valituksi.
Hankintayksikkö ei ole noudattanut itse asettamaansa poissulkemisperustetta. Osallistumispyynnöstä ei ole ilmennyt, että kyse olisi ollut harkinnanvaraisesta poissulkemisperusteesta. Tuomitulla henkilöllä on ollut SJT-Investment Group Oy:ssä keskeinen asema. Yhtiön osakasluettelon mukaan yhtiön omistaja on petoksesta tuomitun henkilön puolison isä. Tuomion saanut henkilö on LinkedIn-profiilissaan ilmoittanut olevansa SJT-Investment Group Oy:n ”Executive Director”, minkä lisäksi kyseinen henkilö on ollut Yhdysvalloissa toimitusjohtajana JedX Medcare Inc. -nimisessä yhtiössä.
Ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö saa joka tapauksessa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimus on perusteeton ja määrältään liiallinen 325 euroa ylittäviltä osin.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjoajan olisi tullut kyetä päättelemään hankinta-asiakirjoissa olleen sanamuodon perusteella, että korvalenkittömyyttä koskeva vaatimus on koskenut FFP2- ja FFP3-suojaimia. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta sulkea SJT-Investment Group Oy:tä tarjouskilpailusta harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen vuoksi. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjoajalta saamiinsa tietoihin, eivätkä valittajan esittämät tiedot tuomitun henkilön LinkedIn-profiilista tai tarjouskilpailuun osallistumattoman JedX Medcare Inc:n tiedoista anna aihetta arvioida asiaa toisin.
SJT-Investment Group Oy on antanut lausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Salassapitovaatimus
Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää valituksen liitteinä toimitetut eräät asiakirjat salassa pidettäviksi.
Markkinaoikeudelle hallintolainkäytöllisessä asiassa toimitettujen oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus ja salassa pidettävyys määräytyy oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) säännösten perusteella.
Valittajan edellä todetussa salassapitovaatimuksessa ei ole kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 1 momentissa tai julkisuuslaissa tarkoitetusta asiakirjan antamisesta päättämisestä eikä myöskään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetusta asiakirjan antamisesta päättämisestä.
Puheena oleva salassapitovaatimus ennen kuin kyseisiä asiakirjoja on pyydetty tai niiden salassapito on tullut oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ratkaistavaksi ei perustu lakiin. Valittajan salassapitovaatimus on sen vuoksi hylättävä.
Pääasiaratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on arvioitavana, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti, kun hankintayksikkö ei ole sulkenut yhtä tarjoajaa tarjouskilpailusta sen toimintaan liittyvän henkilön törkeää petosta koskevan tuomion vuoksi ja kun hankintayksikkö on sulkenut valittajan yhden tarjouksen tarjouskilpailusta, koska sen tarjoamat FFP2-hengityssuojaimet ovat olleet korvalenkillisiä.
Hankinta on kilpailutettu julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (jäljempänä puolustus- ja turvallisuushankintalaki) mukaisena hankintana. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden vuoksi hankintaan sovellettavaa lakia tulisi arvioida toisin. Näin ollen asiaa on arvioitava kyseisen lain säännösten perusteella.
Puolustus- ja turvallisuushankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen, jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista valtion keskeisistä turvallisuuseduista muuta johdu.
Puolustus- ja turvallisuushankintalain 33 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Puolustus- ja turvallisuushankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.
Puolustus- ja turvallisuushankintalain 47 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokas tai tarjoaja taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu muun ohella jostakin seuraavasta rikoksesta: 3) rikoslain 29 luvun 1 §:n mukainen veropetos tai 29 luvun 2 §:n mukainen törkeä veropetos, 29 luvun 5 §:n mukainen avustuspetos, 29 luvun 6 §:n mukainen törkeä avustuspetos, 29 luvun 7 §:n mukainen avustuksen väärinkäyttö tai 29 luvun 7 a §:n mukainen törkeä avustuksen väärinkäyttö.
Pykälän esitöiden (HE 76/2011 vp s. 92) mukaan mainittuja rikoksia koskeva tuomio voi olla annettu tarjouskilpailuun osallistumishakemuksen tai tarjouksen tehneelle yrityksen, yhdistyksen tai muun oikeushenkilön johtohenkilölle, kuten toimitusjohtajalle, varatoimitusjohtajalle, hallituksen puheenjohtajalle tai vastaavassa asemassa olevalle henkilölle sekä myös ehdokkaan tai tarjoajan muulle edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävälle henkilölle.
Puolustus- ja turvallisuushankintalain 48 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle muun ohella ehdokkaan tai tarjoajan:
3) joka on saanut ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, kuten vientivalvontaa koskevan lainsäädännön rikkomisesta, lainvoimaisen tuomion;
5) jonka luotettavuus on todettu siinä määrin riittämättömäksi, että valtion turvallisuudelle aiheutuvaa riskiä ei voida sulkea pois;
7) joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle tämän luvun soveltamista koskevia tietoja tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.
Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa säädetään ehdokkaasta ja tarjoajasta, sovelletaan myös, kun virheeseen syyllistynyt tai velvollisuuden laiminlyönyt on ehdokkaan tai tarjoajan johtohenkilö tai sen edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö. Poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot.
Pykälän esitöiden (HE 76/2011 vp s. 93) mukaan pykälän tarkoituksena on vähentää tarjoajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksiköllä on harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Poissulkemisoikeuden käyttäminen ei edellytä siitä mainittavan tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa, vaikkakin ilmoitus on suositeltava. Ehdokkaiden ja tarjoajien poissulkemisessa hankintayksikön tulee noudattaa suhteellisuuden periaatetta.
Hankintamenettely merkityksellisiltä osin
Hankintayksikkö on pyytänyt hankinnan osassa 2 tarjouksia hengityssuojainten tuotantovalmiuden ylläpidosta.
Osallistumispyynnön kohdan ”Hankinnan kohde” alakohdasta ”Lyhyt kuvaus” ilmenee muun ohella, että hankintayksikön on ollut tarkoituksena valita noin kaksi valmistajaa ja että hankittavista hengityssuojaimista kaksi kolmasosaa olisi FFP2-hengityssuojaimia ja kolmasosa FFP3-hengityssuojaimia.
Osallistumispyynnön kohdassa ”Muut ehdot” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tarjoajan tuotantolaitoksessa tulee kyetä valmistamaan seuraavia tuotteita (sen mukaan mihin osioihin osallistuu):
- TYPEII ja/tai TYPEIIR ja/tai
- FFP2 ja/tai FFP3 (ei korvalenkillinen)
Edellä mainittujen tuotteiden tulee täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset.”
Osallistumispyynnön liitteenä olleen yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD-lomakkeen) ”III osan: Poissulkemisperusteet” kohdassa ”A: Tuomioihin liittyvät perusteet” ehdokkaiden on tullut vastata alakohdassa ”Petokset” kysymykseen ”Onko tarjoajalle itselleen tai mille tahansa henkilölle, joka on sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai jolla on siinä päätös-, edustus- tai valvontavaltaa, annettu petoksesta lainvoimainen tuomio, joka on annettu enintään viisi vuotta sitten tai jolla suoraan vahvistettu poissulkeminen on edelleen voimassa?”
SJT-Investment Group Oy on osallistumishakemuksessaan vastannut mainittuun kohtaan ”Ei”.
Hankintayksikkö on 4.4.2023 tekemällään valituksenalaisella hankintapäätöksellä valinnut erään Eagle Filters Oy:n tarjouksen ja erään SJTInvestment Group Oy:n aputoiminimellä JedX Medcare annetun tarjouksen. Hankintapäätöksessä on todettu muun ohella, että valittajan eräs tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö on myös tehnyt 3.4.2023 erillisen päätöksen valittajan kyseisen tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:
”Testauksen lopputuloksena todettiin, että Lifa Air Oyj:n tarjoama LMp 800 -hengityssuojain ei ole hyväksyttävä korvalenkillisyyden vuoksi. Hankintayksikön velvollisuutena on sulkea kyseisiä hengityssuojaimia sisältävä Lifa Air Oyj:n tarjous tarjouskilpailun ulkopuolelle.”
SJT-Investment Group Oy:n soveltuvuus
Asiassa on ensin arvioitavana, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut SJT-Investment Group Oy:tä tarjouskilpailusta. Valittajan mukaan osallistumispyynnössä on tuomioihin liittyvänä perusteena esitetty kysymys petosrikoksista, jonka olisi tullut olla tarjoajan poissulkemisperuste. Osallistumispyynnöstä ei ole ilmennyt, että kyse olisi ollut harkinnanvaraisesta poissulkemisperusteesta. Yhtiössä tosiasiallisesti keskeisessä asemassa ollut henkilö on saanut vuonna 2018 tuomion törkeästä petoksesta.
Tarjoajia on edellä selostetusti pyydetty ESPD-lomakkeessa vastaamaan kysymykseen siitä, onko tarjoajalle tai kohdassa yksilöidylle henkilölle annettu lainvoimainen tuomio petoksesta enintään viisi vuotta sitten. ESPD-lomakkeen kysymyskohta on tältä osin poikennut puolustus- ja turvallisuushankintalain 47 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädettyjä pakollisia poissulkemisperusteita koskevasta vero- ja avustuspetoksia tai avustuksen väärinkäyttöä selvittävästä tavanomaisesta kysymyksestä.
Markkinaoikeus toteaa, että osallistumispyynnössä ei ole nimenomaisesti tuotu esiin, että kyseinen kysymys muodostaisi poissulkemisperusteen, eikä etenkään sellaista poissulkemisperustetta, jonka soveltamisessa hankintayksiköllä ei olisi harkintavaltaa. Puolustus- ja turvallisuushankintalain 47 §:ssä on lueteltu tyhjentävästi ne rikokset, joiden perusteella hankintayksikön on suljettava tarjoaja tarjouskilpailusta. Valittajan esittämä tuomio törkeästä petoksesta ei ole kyseisessä lainkohdassa lueteltu rikostuomio. ESPD-lomakkeen kysymyksen osalta asiaa ei näin ollen voida arvioida puolustus- ja turvallisuushankintalain 47 §:n perusteella, vaan ainoastaan 48 §:n perusteella.
Edellä selostetusti tiettyjen puolustus- ja turvallisuushankintalain 48 §:ssä säädettyjen harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden osalta ehdokkaan poissulkeminen on mahdollista myös silloin, kun virheeseen syyllistynyt tai velvollisuuden laiminlyönyt on ehdokkaan johtohenkilö tai sen edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan SJT-Investment Group Oy:n toimintaan osallistunut henkilö on saanut vuonna 2018 tuomion törkeästä petoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta.
Hankintayksikkö on valituksen vireille tulemisen jälkeen 4.5.2023 päivätyllä selvityspyynnöllään pyytänyt SJT-Investment Group Oy:ltä selvitystä puolustus- ja turvallisuushankintalain 48 §:n 1 momentin 3, 5 ja 7 kohtaan viitaten muun ohella kyseisen henkilön asemasta ja tehtävistä yhtiössä. Selvityksessä on ilmoitettu, että henkilön tehtävänä on ollut kehittää tuotteita yhdessä yhtiön tuotantojohtajan kanssa. Selvityksessä on vastattu ”ei” kysymyksiin siitä, onko kyseinen henkilö yhtiön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen ja onko henkilöllä yhtiössä päätös-, edustus- tai valvontavaltaa. Selvityksen mukaan henkilö ei myöskään omista yhtiön osakkeita, eikä hänellä ole mahdollisuutta jonkin muun järjestelyn kautta käyttää osakkeenomistukseen liittyvää valtaa.
Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella kyseistä henkilöä ei ole voitu pitää puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 48 §:n 2 momentissa tarkoitettuna johtohenkilönä tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävänä henkilönä.
Markkinaoikeus toteaa vielä, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa puolustus- ja turvallisuushankintalain 48 §:ssä säädettyjen harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden soveltamisessa. Asiassa esitetyn perusteella ei ole todettavissa, että hankintayksikkö olisi ylittänyt harkintavaltansa, kun se ei ole sulkenut SJT-Investment Group Oy:tä tarjouskilpailusta millään harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella.
Osallistumispyynnön epäselvyys
Edellä SJT-Investment Group Oy:n soveltuvuudesta lausuttu huomioon ottaen valittajan tarjous ei olisi asiassa esitetyn perusteella voinut tulla tarjousvertailussa valituksi, vaikka valittajan tarjousta ei olisi suljettu tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta. Valittajalla on siitä huolimatta kuitenkin katsottava olevan oikeussuojan tarve ainakin siltä osin, onko osallistumispyyntö ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvä, koska tällöin hankinta voisi tulla uudelleen kilpailutetuksi. Asiassa on siten vielä arvioitava sitä, onko osallistumispyyntöä tullut tulkita siten, että vaatimus korvalenkittömyydestä on koskenut sekä FFP2- että FFP3-hengityssuojaimia.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittelemisessä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuitenkin kuvattava sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen.
Osallistumispyynnön mukaan tarjoajan tuotantolaitoksessa on tullut voida valmistaa tämän hankinnan osan osalta tuotteita ”FFP2 ja/tai FFP3 (ei korvalenkillinen)”. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kummastakin hengityssuojaimesta on ollut markkinoilla korvalenkillisiä ja korvalenkittömiä tuotteita. Hankintayksikön mukaan sillä ei ole ollut syytä edellyttää korvalenkittömyyttä vain FFP3-suojaimilta. Koska tuotteet on esitetty rinnasteisella tavalla ja hankintayksikkö on aikonut hankkia kumpiakin tietyn suhdeluvun mukaisesti, markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisina elinkeinonharjoittajina toimivien tarjoajien on tullut vaatimuksen perusteella ymmärtää, että korvalenkittömyyttä koskevalla vaatimuksella on ollut tarkoitus sulkea pois kaikki korvalenkilliset hengityssuojaimet niiden luokituksesta riippumatta.
Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että vaatimus on tältä osin ollut puolustus- ja turvallisuushankintalain 33 §:n 1 momentissa tarkoitetulla riittävän selvä vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi siitä huolimatta, että kaksi eri tarjoajien tarjousta on tällä perusteella suljettu tarjouskilpailusta. Koska tarjouspyyntö ei ole ollut kyseisellä tavalla epäselvä, ei valittajan tarjous olisi edellä todetuin tavoin voinut tulla valituksi, vaikka se olisi ollut tarjouspyynnön mukainen. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen lähemmin arvioida sitä, onko valittajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Puolustus- ja turvallisuushankintalain 91 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 10 luvussa säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan asian laatuun nähden määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus hylkää Lifa Air Oyj:n vaatimuksen eräiden sen toimittamien asiakirjojen salassa pitämisestä.
Markkinaoikeus Lifa Air Oyj:n korvaamaan Huoltovarmuuskeskuksen oikeudenkäyntikulut 3.672,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus velvoittaa Lifa Air Oyj:n korvaamaan SJT-Investment Group Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.300 eurolla.
Muutoksenhaku
Puolustus- ja turvallisuushankintalain 105 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupaa pyytämättä siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
Puolustus- ja turvallisuushankintalainlain 107 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pekka Savola ja Mika Kuuppo.
Huomaa
Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 25.2.2025 taltionumero 364/2025.