MAO:499/2025

Asian tausta

Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.2.2025 julkaistulla ja 5.3.2025 korjatulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta siltateeman asiantuntija- ja rakennuttamispalvelujen hankinnasta ajalle 8.4.2025–31.12.2027 sekä enintään kahden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu viiteen osa-alueeseen.

Väylävirasto on 15.4.2025 tekemillään hankintapäätöksillä valinnut Ramboll CM Oy:n tarjouksen hankinnan osa-alueelle 3 ja Welado Oy:n tarjouksen hankinnan osa-alueelle 4 sekä 15.4.2025 tekemillään päätöksillä sulkenut RailDog Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueilla 3 ja 4.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.500.000 euroa, josta hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 kummankin ennakoitu osuus on ollut 937.500 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Valitukset

Vaatimukset

RailDog Oy on samansisältöisissä valituksissaan asioissa diaarinumerot 213/2025 ja 214/2025 vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset hankintapäätökset ja niihin liittyvät päätökset RailDog Oy:n tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna kummassakin asiassa 88.965 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asioissa diaarinumerot 213/2025 ja 214/2025 yhteensä 11.906,80 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjoukset virheellisesti tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueilla 3 ja 4, eikä hankintayksikkö ole perustellut kyseisiä päätöksiään riittävällä tavalla. Projekti-insinöörin kokemusta koskeva referenssivaatimus on ollut perustelematon ja syrjivä, eikä se ole liittynyt hankinnan kohteeseen. Lisäksi se on asettanut tarjoajat epätasapuoliseen asemaan ja rajoittanut perusteettomasti kilpailua.

Projekti-insinöörin urakkareferenssissä edellytetty RALA-nimikkeistön kohdan 9.2.2 ”Suuret tai vaativat sillankorjausurakat (K1)” vaatimukset täyttävän siltakohteen vaatiminen on ollut epätarkoituksenmukaista suhteessa hankinnan luonteeseen. Hankinta-asiakirjoista ei ilmene perustetta sille, miksi projekti-insinööriltä edellytetyksi referenssiksi on valittu edellä mainitut vaatimukset täyttävä kohde.

Hankintayksikkö on katsonut virheellisesti, ettei valittajan projekti-insinöörin referenssinä ilmoitettu siltakohde täyttäisi RALA-nimikkeistön kohdan 9.2.2 vaatimusta. Valittajan projekti-insinöörin urakkareferenssi on ollut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täyttävä ja osin pidemmälle menevä.

Valittajan projekti-insinöörin referenssissä ei ole ollut valituksenalaisissa päätöksissä todetun mukaisesti kysymys uudisrakennusurakasta, eikä tällaista termiä ole mainittu RALA-nimikkeistössä tai Väyläviraston omissa ohjeissa. Referenssiurakan tulkitseminen RALA-nimikkeistön kohdan 9.1 mukaiseksi uudiskohteeksi on ollut vastoin hankintayksikön omaa ohjeistusta. Väyläviraston ryhmittelyohjeet mahdollistavat, että valittajan referenssikohdetta pidetään RALA-nimikkeistön kohdan 9.2.2 mukaisena sillankorjausurakkana. Valituksenalaisten päätösten perustelut ovat olleet puutteelliset ja jättäneet epäselväksi, millaiseen harkintaan valittajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta on perustunut.

Valittaja on esittänyt referenssiurakaksi Inkeroisten alikulkusiltaa koskevan hankkeen. Hankintayksikkö ei ole selvityspyynnöissä tiedustellut tarkempia tietoja hankkeen luonteesta, ja valittaja on ollut siinä käsityksessä, että myös hankintayksikkö pitää sitä tarjouspyynnössä edellytettynä sillankorjausurakkana.

Siltaurakoitsijoiden vaativuusluokituksen osalta vuoden 2017 ohjeen on 15.2.2025 alkaen korvannut Väyläviraston vuoden 2025 ohje, joka on ollut valittajan tarjouksen jättämisen hetkellä voimassa. Molempia ohjeita on tullut soveltaa arvioitaessa, onko valittajan projekti-insinöörin referenssikohde täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset. Kyseinen referenssikohde on täyttänyt tarjouspyynnössä edellytetyt vaatimukset molempien ohjeiden perusteella.

Valittajan referenssikohde on täyttänyt vuoden 2017 ohjeen RALA‑nimikkeistön kohdan 9.2.2 mukaisen sillankorjausurakan laveasti muotoillut vaatimukset suuresta ja vaativasta sillankorjausurakasta. Kyseisessä urakassa on purettu vanha alikulkusilta ja rakennettu uusi silta kahdessa osassa vanhan sillan tilalle. Urakkaan on sisältynyt muun muassa uusien siltojen paalutus, siltakansien teko radan sivussa, siirtorakenteiden rakentaminen ja uusien siltojen siirtäminen paikoilleen. Siltaa on levennetty aiempaan vanhaan siltaan nähden, mikä on mainittu Väyläviraston vuoden 2017 ryhmittelyohjeessa esimerkkinä vaativista sillankorjaustöistä. Edellä mainitut työvaiheet ovat lisäksi sisältäneet teräsrakennetöitä, joita voidaan pitää vaativina töinä. Muita vastaavia vaativia töitä ovat olleet porapaalutukiseinä sekä kahdessa eri lohkossa toteutettu sillankansirakenne. Töissä on hyödynnetty vanhan sillan rakennetta siten, että vanhan sillan kansirakenne on halkaistu kahtia rakentamisen mahdollistamiseksi. Lisäksi siltakannen puolikasta on käytetty liikennöintiin rakentamisen aikana.

Valittajan referenssikohde on tullut hyväksyä myös Väyläviraston vuoden 2025 ohjeen perusteella. Silloin kun vanhan sillan rakenteita hyödynnetään uudessa sillassa, kyse voi olla sillan korjaamisesta. Kohteen rakennuttaja voi tässä tilanteessa päättää, vaatiiko se urakoitsijalta K (Korjaus) vai R (Rakentaminen) -sertifikaattia. Kun vanhasta sillasta on hyödynnetty yksittäisiä rakenneosia ja silta on uusittu muilta osin, sertifiointia hakiessa hakija voi valita, esittääkö se hanketta sillanrakentamiseen vai -korjaamiseen.

RALA-nimikkeistössä tai Väyläviraston ohjeissa ei ole annettu tarkkoja määritelmiä sillan korjaamiselle. Valittajan projekti-insinöörin referenssikohteessa tehdyissä töissä on ollut kysymys infran ennallistamista koskevista toimista, minkä lisäksi työt ovat sisältäneet parantavia toimenpiteitä kuten sillan vahventamista ja leventämistä korvaavan uuden sillan rakentamisen yhteydessä.

Sillä, kuuluvatko urakkareferenssissä tehdyt työt yleiskielen merkityksessä rakentamiseen vai korjaamiseen, ei ole merkitystä. Hankintayksikkö on pitänyt valittajan kohdetta “uudisrakennusurakkana” perustelematta näkemystään. Koska termiä “uudisrakennusurakka” ei ole mainittu hankintayksikön ohjeissa tai hankinta-asiakirjoissa, asiassa jää epäilys siitä, että hankintayksikkö on perustanut päätöksensä asiaankuulumattomiin syihin ja asettanut päätökselleen asiaan liittymättömiä ehtoja.

Vastineet

Vaatimukset

Väylävirasto on samansisältöisissä vastineissaan asioissa diaarinumerot 213/2025 ja 214/2025 vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kummassakin asiassa 1.908,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjouksessa nimetyn projekti-insinöörin referenssi ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia, ja hankintayksikön on tullut sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankinnan kohteena on ollut olemassa olevien siltojen korjausurakoihin sekä uusiin siltoihin liittyvät suunnitteluttamis- ja rakennuttamistehtävät. Valittu konsultti avustaa tilaajaa sekä siltasuunnitelmien että varsinaisen rakennusurakan teettämisessä. Hankintayksikön arvio on, että siltojen korjausurakoihin liittyviä toimeksiantoja on lukumäärällisesti eniten.

Vanhan sillan korjaaminen on teknisesti vaativampaa kuin kokonaan uuden sillan rakentaminen eli uudisrakentaminen. Vanhan sillan korjausurakkaan liittyvät suunnitteluttamis- ja rakennuttamistehtävät ovat uudisrakentamiseen nähden teknisesti haastavampia, koska korjaamisessa täytyy aina huomioida monia vanhan sillan rakenteeseen liittyviä lähtökohtia kuten olemassa olevan sillan rakenne, kantavuus, elinkaari ja käytettävyys sekä ennen korjaustöitä että korjaustöiden jälkeen. Korjausurakoihin liittyy aina olemassa olevan rakenteen tosiasialliseen kuntoon liittyvää ennakoimattomuutta, mikä selviää vasta korjaustyöhön ryhdyttäessä. Tämä aiheuttaa myös työnaikaisiin liikennejärjestelyihin liittyviä haasteita ja riskejä.

Projekti-insinöörille asetetun vähimmäisvaatimuksen lisäksi asiassa on otettava huomioon, että projektipäällikölle asetetun vähimmäisvaatimuksen on voinut täyttää joko korjausurakkaa tai uudisrakentamista koskevalla referenssillä. Koska hankinnassa painottuvat teknisiltä lähtökohdiltaan uudisrakentamista vaativammat korjausurakoiden rakennuttamistehtävät, on ollut perusteltua vaatia, että tarjouksessa nimettävältä keskeiseltä projektiorganisaatiolta löytyy kokemusta myös sillankorjausurakoista. Projekti-insinöörille asetettu vaatimus liittyy keskeisesti hankinnan kohteeseen ja on tehtävästä suoriutumisen kannalta perusteltu, eikä sen voida katsoa olevan syrjivä.

Hankintayksikkö ei ole voinut valittajan tarjouksen perusteella todeta, täyttyvätkö projekti-insinöörille asetetut vähimmäisvaatimukset. Hankintayksikkö on lähettänyt valittajalle selvityspyynnön, jossa osa-alueiden 3 ja 4 osalta on pyydetty täsmentämään, mikä kolmesta tarjouksessa ilmoitetusta rautatiesiltakohteesta on täyttänyt yksinään kaikki tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Hankintayksikkö on lähettänyt valittajalle myös toisen selvityspyynnön, jonka perusteella on selvinnyt, että valittaja on esittänyt tarjouksessaan vähimmäisvaatimukset täyttäväksi yksittäiseksi rautatiesiltakohteeksi referenssiä ”Inkeroisten AKS”.

Valittajan projekti-insinöörin referenssinä ilmoittama urakka on ollut hankintayksikön oma urakka. Urakassa ei ole korjattu alikulkusiltaa, vaan se on purettu ja sen tilalle on rakennettu kaksi uutta siltaa. Näin ollen kyse on ollut uudisrakennusurakasta. Valittajan esittämä Inkeroisten AKS -siltaurakka ei ole siten täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua vaatimusta RALA-nimikkeistön kohdan 9.2.2 mukaisesta sillankorjausurakasta (K1).

Lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä, sovelletaanko asiassa Väyläviraston siltaurakoiden ohjetta vuodelta 2017 vai 2025. Valittajan ilmoittama projekti‑insinöörin referenssi ei ole kummankaan ohjeen perusteella sillankorjausurakka, vaan kysymyksessä on ollut uudisrakennusurakka. Valittaja on myös itse todennut valituksessaan, että urakassa on purettu alikulkusilta ja rakennettu uusi silta. Vanhaa siltaa ei ole levennetty, vaan uudisrakennuksina tehdyt kaksi siltaa ovat olleet yhdessä leveämmät kuin purettu silta. Myös valittajan esittämät vaativat teräsrakennetyöt ovat kohdistuneet uusiin siltoihin eikä korjattavana olevaan siltaan. Vanhan sillan rakennetta ei ole käytetty millään tavoin hyväksi uusien siltojen rakenteissa.

Korjausurakan ja uudisrakentamisurakan sisällöllinen määrittely on alan ammattilaisille hyvin selvä. Purkaminen ja kokonaan uuden sillan rakentaminen ei ole korjaamista. Korjausurakan lähtökohtana on, että olemassa oleva rakenne huomioidaan koko hankkeen ajan ja sen käyttöä jatketaan urakan jälkeen korjattuna tai parannettuna. Kokonaan uuden sillan rakentaminen on uudisrakentamista. Infran ennallistamisella tarkoitetaan vaurioiden korjaamista ja palvelutason pitämistä ennallaan. Toisaalta korjaamisena pidetään myös olemassa olevan sillan vahventamista kantamaan lisäkuormituksia tai sen leventämistä siten, että vanhaa rakennetta hyödynnetään.

Valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta koskevat päätökset ovat olleet alalla toimivalle ammattilaiselle riittävän yksityiskohtaisesti perusteltuja. Päätösten perusteluista ilmenee, että hankintayksikkö on pitänyt valittajan esittämää referenssikohdetta RALA-nimikkeistön kohdan 9.1 mukaisena uudisrakennusurakkana RALA-nimikkeistön kohdan 9.2.2 mukaisen sillankorjausurakan sijaan. Siltakohteiden rakennuttamistehtäviä tarjoavalla yrityksellä on täytynyt olla ymmärrys siltaurakoiden RALA-nimikkeistön luokittelusta uudiskohteisiin ja korjauskohteisiin. Tarjoajan on tullut myös huolellisesti lukea tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset ja varmistua siitä, että sen ilmoittama referenssikohde on ollut vaaditusta luokasta.

Tässä tapauksessa tieto olisi ollut helposti saatavilla RALA:n verkkosivujen referenssihakupalvelun kautta. RALA:n referenssihakupalvelun avulla on mahdollista selvittää tiedot Inkeroisten AKS -urakan pääurakoitsijasta sekä siitä, että urakka on luokiteltu RALA:n lautakunnan toimesta luokkaan ”9.1 Uudiskohteet”.

Kuultavien lausunnot

Ramboll CM Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Welado Oy on esittänyt, että RALA-nimikkeistön ja Väyläviraston voimassa olevien ohjeistuksien perusteella on selvää, mitkä kohteet ovat vaativaa korjausrakentamista (K1) ja mitkä vaativaa uudisrakentamista (R1). Korjaus- ja uudisrakentamiselle on omat nimikkeensä ja vaatimuksensa. Termeissä tai nimikkeissä ei ole ollut mitään epäselvää tai tulkinnanvaraista.

Valittajan projekti-insinöörin referenssi eli Inkeroisten alikulkusillan urakka on koskenut uudisrakentamista eikä korjausrakentamista. Valittajan ilmoittamassa referenssissä uusi silta on ollut leveämpi kuin vanha silta, eikä vanhaa siltaa ole levennetty. Sillan purkaminen ja uuden sillan rakentaminen ei ole sama asia kuin jo olemassa olevan sillan korjaaminen tai leventäminen.

Tarjouspyynnön K1-vaatimus ja muut vaatimukset ovat olleet perusteltuja kyseessä olevassa hankinnassa, koska hankinnan mukaisissa toimeksiannoissa tehdään paljon vaativaa korjausrakentamista. Siltojen korjauskohteet ja uudiskohteet eivät ole samanlaisia toteuttaa, ja ne vaativat erilaista teknistä suorituskykyä, minkä vuoksi myös RALA-nimikkeistön vaativuusluokittelu on jaettu korjaus- (K) ja uudiskohteisiin (R).

Vastaselitykset

Valittaja on esittänyt samansisältöisissä vastaselityksissään, että hankintayksikkö on perustanut valittajaa koskevan päätöksensä virheelliseen tulkintaan siitä, että referenssikohteena olisi tullut olla sillankorjausurakka. Hankintayksikkö ei ole arvioinut tai tutkinut, onko valittajan referenssikohde tarjouspyynnön vaatimuksen mukaisesti täyttänyt RALA-nimikkeistön kohdan 9.2.2 ”Suuret tai vaativat sillankorjausurakat (K1)” mukaiset vaatimukset molempien Väyläviraston ryhmittelyohjeiden mukaan. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että projekti-insinöörin referenssiurakka on määritelty korjausurakaksi, vaan referenssikohteen on tältä osin tullut täyttää mainitut K1‑vaatimukset.

Väyläviraston vuoden 2017 ryhmittelyohjeesta ei ilmene vaatimusta siitä, että siltatöiden tulisi kohdistua olemassa olevaan tai vanhaan siltaan, jotta niitä voitaisiin pitää sillankorjaustöinä. Ryhmittelyohje ei sisällä vaatimusta olemassa olevan sillan rakenteiden käyttämisestä, hyödyntämisestä tai säilyttämisestä sillankorjausurakassa edellytyksenä töiden pitämiselle sillankorjausurakkaan kuuluvina. Se, voidaanko uudessa sillassa säilyttää olemassa olevan sillan osia, on sattumanvarainen asia ja selviää vasta töiden edetessä. Näin ollen sen ei tulisi jälkikäteen määrittää sitä, kummasta urakkatyypistä siltaurakassa on ollut kysymys.

Sillä, onko Inkeroisten alikulkusiltaa koskevassa urakassa käytetty tai hyödynnetty jotakin olemassa olevan sillan rakennetta tai säilytetty rakenne, ei ole merkitystä. Tästä huolimatta kyseisessä urakassa on huomioitu olemassa olevan sillan rakenteet ja töiden aikaiseen liikennöintiin liittyvät turvallisuus- ja muut seikat. Olemassa olleen sillan siltakannen puolikasta on hyödynnetty töiden aikana käyttämällä sitä työmaan liikennöinnissä. Olemassa olleen sillan tilalle rakennetut kaksi siltaa on myös rakennettu osittain olemassa olleen sillan perustuksille niitä hyödyntäen.

Puretun sillan tilalle valmistuneet kaksi uutta siltaa ovat leventäneet vanhaa siltaa ja parantaneet sillan kantavuutta suhteessa vanhaan siltaan, joten kysymys ei ole ollut vanhan sillan uusimisesta paikoilleen. Vanhan sillan rakenteita on hyödynnetty sekä fyysisesti että aineettomasti. Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen voi tarkoittaa myös muuta kuin olemassa olevien rakenteiden fyysistä säilyttämistä ja käyttämistä töiden kohteena olevassa sillassa.

Vuoden 2025 ryhmittelyohjeesta ei ilmene, että infran ennallistamiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden tai parantavien toimenpiteiden, kuten sillan vahventamisen ja leventämisen, tulisi kohdistua vanhaan siltaan tai että vanhan sillan käyttöä tulisi jatkaa parannettuna, jotta kyse olisi korjaamisesta.

RALA-referenssihakupalvelussa esitetty urakkatyyppitieto ei ole sitova kannanotto urakan luokitteluun. Kun urakka täyttää sillankorjausurakan määritelmän, sertifikaattia hakiessaan hakija voi valintansa mukaan esittää kohdetta joko sillanrakentamiseen tai -korjaamiseen. Inkeroisten AKS:n määrittely RALA-nimikkeistön 9.1. kohdan uudiskohteeksi, on voinut johtua tästä urakoitsijalle annetusta mahdollisuudesta valita, kumpaan urakkatyyppiin se esittää urakkaa.

Projekti-insinöörin referenssivaatimus on ollut joka tapauksessa vastoin tasapuolisuus-, syrjimättömyys- ja suhteellisuusperiaatteita sekä ristiriidassa hankintasäännösten yleisten tavoitteiden kanssa. Vaikka korjausurakoihin liittyviä toimeksiantoja tulisi olemaan lukumäärällisesti eniten, tämä ei ole näkynyt asiantuntijoiden urakkareferenssivaatimuksissa. Siltojenkorjausurakkaan tai sillanrakennusurakkaan liittyvää referenssiä on edellytetty asiantuntijoilta projekti-insinöörin lisäksi ainoastaan projektipäälliköltä.

Projekti-insinöörin referenssivaatimus on asettanut valittajan epätasapuoliseen asemaan suhteessa muihin tarjoajiin, koska valittaja ei ole voinut esittää referensseinä kohteita, joiden sisältämä työ voi olla tosiasiallisesti täysin vastaavaa kuin nimellisesti sillankorjausurakoiksi määräytyvien urakoiden yhteydessä suoritettu työ. Se, määrittyykö kohde uudis- vai korjausurakaksi voi myös suurelta osin olla täysin riippumatonta siitä, millaista osaamista urakkaan liittyvältä suunnitteluttajalta edellytetään.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten ei olisi kohtuullista, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan tai korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankinnan osa-alueita 3 ja 4 koskevilta osin vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (eritysalojen hankintalaki) vastaisesti asettaessaan nimettyä projekti-insinööriä koskevaksi vähimmäisvaatimukseksi kokemuksen suunnitteluttajana toimimisesta RALA:n nimikkeistön kohdan 9.2.2 ”Suuret tai vaativat sillankorjausurakat (K1)” vaatimukset täyttävässä rautatiesiltakohteessa ja sulkiessaan 15.4.2025 tekemillään päätöksillä valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittajan tarjous on ollut mainitun vaatimuksen vastainen.

Erityisalojen hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jos jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Erityisalojen hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankinta-asiakirjat ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankinta-asiakirjojen mukaan hankinnan kohteena ovat siltateeman asiantuntija- ja rakennuttamispalvelut tarjouspyynnössä ja sen liitteissä määritellyn mukaisesti. Hankinta on jaettu viiteen osa-alueeseen.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena on osa-alueen 3 osalta Itä-Suomen alueen ja osa-alueen 4 osalta Länsi-Suomen alueen siltateeman kohteiden suunnitteluttaminen, rakennuttaminen ja valvonta tarjouspyynnössä ja sen liitteissä määritellyn mukaisesti. Tehtäväsisältö ja työmäärä on ilmoitettu täsmennettävän sopimuskaudella kohteittain.

Tarjouspyynnön liitteessä ”Hankinnan kohteen kuvaus” on todettu muun ohella, että hankinta liittyy perusväylänpidon rahoituksella toteuttavaan Siltateema‑hankkeeseen, jossa teetetään yksittäisten rataverkolla olevien siltojen korjauksia ja jossa siltakohteet ohjelmoidaan ja toteutetaan ensisijaisesti taitorakenteiden kuntoluokituksen määrittämän prioriteetin perusteella. Hankinnan kohteena on Siltateeman ohjelmointiin ja hankkeen projektitoimintaan liittyvät asiantuntijatehtävät sekä siltojen korjaus- ja uusimiskohteiden suunnitteluttamis- ja rakennuttamispalvelut sekä valvontatehtävät vuosille 2025–2027.

Saman liitteen mukaan projekti-insinööri (avainasiantuntija) toimii osa-alueensa siltateeman rahoituksella suunniteltavien ja toteutettavien siltakohteiden rakennuttajakonsultin projektipäällikön työparina ja projekti‑insinöörin tehtävissä. Lisäksi projekti-insinöörin tulee tuntea Väyläviraston projektien toteutukseen liittyvä toiminta ja täyttää tehtävälle asetetut vaatimukset.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut ladata tarjoukseensa osa-alueiden 3 ja 4 osalta niitä koskeva tarjouspyynnön liite ”Asiantuntijat” ohjeiden mukaan täytettynä.

Kaikkien mainitussa liitteessä asiantuntijoille asetettujen vähimmäisvaatimusten on tullut täyttyä. Projektipäällikölle asetetun vähimmäisvaatimuksen mukaan projektipäällikön on tullut toimia vähintään yhdessä rautatiesiltakohteessa, joka muun ohella täyttää tai ylittää RALA-nimikkeistön 9.2.2 ”Suuret tai vaativat sillankorjausurakat (K1)” tai 9.1.2 ”Keskisuuret tai vaativat siltaurakat (R2)” vaatimukset.

Samassa liitteessä on asetettu projekti-insinöörille seuraava vähimmäisvaatimus:

”Projekti-insinööri on toiminut vähintään yhdessä (1) rautatiesiltakohteessa, joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:
- projekti-insinööri on toiminut koko suunnittelutoimeksiannon ajan suunnitteluttajan tehtävissä rautatiesiltakohteessa,
- kohde täyttää rautatiesillan RALA-nimikkeistön 9.2.2 Suuret tai vaativat sillankorjausurakat (K1) vaatimukset,
- kohteen suunnittelu on valmistunut, suunnitelmat hyväksytty ja toimeksianto on vastaanotettu ja
- kokemus on kertynyt kokonaisuudessaan viimeisen seitsemän (7) vuoden aikana tarjouspyynnössä ilmoitetusta tarjousten vastaanottamisen päivämäärästä laskettuna.

[– –]

Vähimmäisvaatimuksen täyttyminen

(vähimmäisvaatimus: tulee esittää seuraavat tiedot
1) ratahankkeen nimi ja
2) rautatiesiltakohteen nimi”.

Valittaja on ilmoittanut hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 osalta yhtenevästi tarjouksensa liitteissä projekti-insinööriä koskevan vähimmäisvaatimuksen mukaisen rautatiesiltakohteen nimeksi ”Kokoha hanke” ja yksilöinyt korjatuiksi rautatiesiltakohteiksi Summajoen ratasillan, Myllykosken AKK:n ja Inkeroisten AKS:n.

Hankintayksikkö on 26.3.2025 lähettänyt valittajalle selvityspyynnön, jossa se on pyytänyt valittajaa yksilöimään osa-alueiden 3 ja 4 osalta muun ohella sen, mikä valittajan ilmoittamista projekti-insinöörin rautatiesiltakohteista täyttää yksinään kaikki tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset. Valittaja on yksilöinyt vastauksessaan rautatiesiltakohteeksi Inkeroisten alikulkusillan (KaS-172, KaS‑173 ja KA-3000 Inkeroisten kävelyluiska laiturille).

Hankintayksikkö on 4.4.2025 lähettänyt valittajalle lisäselvityspyynnön, jossa se on pyytänyt valittajaa muun ohella yksilöimään osa-alueiden 3 ja 4 osalta ainoastaan yhden projekti-insinöörin rautatiesiltakohteen sillan virallisella nimellä. Valittaja on yksilöinyt vastauksessaan rautatiesiltakohteeksi Inkeroisten alikulkusillan (KaS-172).

Hankintayksikkö on sulkenut 15.4.2025 tekemillään päätöksillä valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueilla 3 ja 4. Päätösten perusteluissa on todettu yhtenevästi seuraavaa:

”Tarjouksenne hylätään, koska se ei ole tarjouspyynnön mukainen.

Tarjouksenne asiantuntijaliitteen ja Väyläviraston selvityspyyntöihin antamienne selvitysten perusteella projekti‑insinöörin rautatiesiltakohteen referenssiksi yksilöimänne siltakohde on ollut RALA-nimikkeistön kohdan 9.1. mukainen uudisrakennusurakka asiantuntijaliitteessä vaaditun RALA-nimikkeistön kohdan 9.2.2. mukaisen sillankorjausurakan sijaan. Siten tarjouksenne ei täytä tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia.”

Tarjoajan projekti-insinöörille asetetun referenssivaatimuksen hyväksyttävyys

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan kohteen sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen ja sitä koskevat vaatimukset. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen. Näin ollen lähtökohtaisesti se, että alalla olisi vain yksi tai muutama tarjoaja, joka voisi täyttää tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset, ei tee tarjouspyynnöstä syrjivää.

Hankinta-asiakirjojen mukaan hankinnan kohteena ovat olleet siltateeman asiantuntija- ja rakennuttamispalvelut. Hankinnan kohteena on ollut osa‑alueella 3 Itä-Suomen alueen ja osa-alueella 4 Länsi-Suomen alueen siltateeman kohteiden suunnitteluttaminen, rakennuttaminen ja valvonta tarjouspyynnössä ja sen liitteissä määritellyn mukaisesti.

Tarjouspyynnön liitteessä ”Hankinnan kohteen kuvaus” on todettu hankinnan liittyvän perusväylänpidon rahoituksella toteuttavaan Siltateema-hankkeeseen, jossa teetetään yksittäisten rataverkolla olevien siltojen korjauksia ja jossa siltakohteet ohjelmoidaan ja toteutetaan ensisijaisesti taitorakenteiden kuntoluokituksen määrittämän prioriteetin perusteella. Liitteen mukaan hankinnan kohteena ovat Siltateeman ohjelmointiin ja hankkeen projektitoimintaan liittyvät asiantuntijatehtävät sekä siltojen korjaus- ja uusimiskohteiden suunnitteluttamis- ja rakennuttamispalvelut sekä valvontatehtävät. Tehtäviin kuuluvat hankintatehtävät ja suunnitteluttaminen sekä rakennusurakoiden rakennuttamis- ja valvontatehtävät tehtäväluetteloiden ja Väyläviraston ohjeiden ja teemahankkeen käytäntöjen mukaisesti. Tehtävän suorittaminen edellyttää lisäksi yhteistyötä Väyläviraston ja sidosryhmien kanssa projektipäälliköiden apuna.

Tarjouspyynnön saman liitteen mukaan projekti-insinööri on avainasiantuntija, joka toimii osa-alueensa siltateeman rahoituksella suunniteltavien ja toteutettavien siltakohteiden rakennuttajakonsultin projektipäällikön työparina ja projekti-insinöörin tehtävissä. Liitteessä on lisäksi todettu, että projekti‑insinöörin on tunnettava Väyläviraston projektien toteutukseen liittyvä toiminta ja täytettävä tehtävälle asetetut vaatimukset.

Tarjouspyynnön liitteen ”Asiantuntijat” kohdassa ”Avainasiantuntijarooli” on asetettu projekti-insinöörin kokemusta koskeva vähimmäisvaatimus, jossa on edellytetty, että projekti-insinööri on toiminut vähintään yhdessä rautatiesiltakohteessa, joka täyttää kaikki kyseisessä kohdassa asetetut vaatimukset: ”projekti-insinööri on toiminut koko suunnittelutoimeksiannon ajan suunnitteluttajan tehtävissä rautatiesiltakohteessa”, ”kohde täyttää rautatiesillan RALA-nimikkeistön kohdan 9.2.2 Suuret tai vaativat sillankorjausurakat (K1) vaatimukset”, ”kohteen suunnittelu on valmistunut, suunnitelmat hyväksytty ja toimeksianto on vastaanotettu” sekä ”kokemus on kertynyt kokonaisuudessaan viimeisen seitsemän vuoden aikana tarjouspyynnössä ilmoitetusta tarjousten vastaanottamisen päivämäärästä laskettuna”.

Asiassa on edellä todetulla tavalla esitetty selvitystä hankinnan kohteesta, projekti-insinöörin tehtävistä ja projekti-insinöörin kokemukselle asetetusta tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksesta. Selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että projekti-insinöörin kokemusta koskevalla vähimmäisvaatimuksella on perustellusti pyritty hankinnan kohdetta palvelevaan lopputulokseen, koska hankinnassa on muun ohella tarkoitus teettää yksittäisten rataverkolla olevien siltojen korjauksia ja hankintayksikön arvion mukaan kyseisiä sillankorjausurakoihin liittyviä toimeksiantoja on lukumäärällisesti eniten.

Asettamallaan kokemusvaatimuksella rautatiesillan RALA-nimikkeistön kohdan 9.2.2 ”Suuret tai vaativat sillankorjausurakat (K1)” vaatimukset täyttävän sillankorjausurakan suunnitteluttajan tehtävistä hankintayksikkö on voinut asianmukaisesti varmistaa, että avainasiantuntijaroolissa toimivalla projekti-insinöörillä on riittävät ammatilliset valmiudet toimia projekti‑insinöörin tehtävässä hankinnan kohteena olevien osa-alueiden 3 ja 4 siltateeman kohteiden suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa ja valvonnassa. Projekti-insinöörin vähimmäiskokemusvaatimus ei ole ollut myöskään hankinnan kohteeseen nähden suhteellisuusperiaatteen vastainen, eikä hankintayksikön ole tarvinnut hyväksyä kokemusta sillanrakennusurakan suunnittelusta vähimmäisvaatimuksen täyttymiseksi ottaen huomioon, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella sillankorjausurakat eroavat merkittävästi sillanrakennusurakoista ja sillankorjausurakoiden suunnitteleminen on yleensä sillanrakennusurakoita haastavampaa.

Koska kysymys on hankinnasta, jonka toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden henkilökohtaisella kokemuksella ja osaamisella on merkitystä palvelun toteuttamisessa, on ollut perusteltua, että asetetut vähimmäisvaatimukset kokemuksesta ovat koskeneet tarjoajan nimeämää projekti-insinööriä. Menettely on lisäksi mahdollistanut tarjoajien hankkia palvelukseensa vaatimukset täyttävät asiantuntijat, eikä sitä ole pidettävä kilpailua rajoittavana.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan projekti-insinööriä koskevan referenssivaatimuksen.

Valittajan projekti-insinöörin referenssin tarjouspyynnön mukaisuus

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, jos tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe.

Tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla edellytetty, että tarjoaja lataa hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 osalta tarjouspyynnön liitteen ”Asiantuntijat” ohjeiden mukaan täytettynä. Mainitussa liitteessä on edellytetty projekti‑insinöörin toimineen vähintään yhdessä rautatiesiltakohteessa, joka täyttää kaikki kyseisessä kohdassa asetetut vaatimukset. Kohteen on tullut muun ohella täyttää rautatiesillan RALA-nimikkeistön kohdan 9.2.2 ”Suuret tai vaativat sillankorjausurakat (K1)” vaatimukset. Tarjoajan on tullut ohjeiden mukaan esittää rautatiesiltakohteesta ratahankkeen nimi ja rautatiesiltakohteen nimi.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan projekti‑insinöörin kokemusta koskevan vähimmäisvaatimukset täyttävän rautatiesiltakohteen on tullut täyttää nimenomaan RALA-nimikkeistön kohdan 9.2.2 ”Suuret tai vaativat sillankorjausurakat (K1)” vaatimukset. RALA‑nimikkeistön kohdan 9.1 ”Uudiskohteet” mukaista sillanrakennusurakkaa ei voida luokitella sillankorjausurakaksi.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on lähettänyt valittajalle kaksi selvityspyyntöä, joilla se on tiedustellut valittajalta muun ohella, mikä sen tarjouksessaan ilmoittamista kolmesta projekti-insinöörin rautatiesiltakohteesta on täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetysti yksinään kaikki projekti-insinöörin kokemusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Valittaja on selvityksistään ilmenevällä tavalla yksilöinyt kaikki projekti-insinöörin kokemusta koskevat vähimmäisvaatimukset täyttäväksi rautatiesiltakohteeksi Inkeroisten alikulkusiltaa koskevan urakan.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Inkeroisten alikulkusilta on ollut hankintayksikön aikaisempi siltaurakka, jossa on purettu vanha Inkeroisten alikulkusilta ja sen tilalle on rakennettu kaksi uutta siltaa. Lisäksi asiassa esitetyn selvityksen perusteella vanhan Inkeroisten alikulkusillan rakenteita on hyödynnetty uusien siltojen rakennusvaiheen liikenne- ja työmaajärjestelyissä, mutta kyseisiä rakenteita ei ole sen sijaan käytetty kahden uuden sillan rakenteissa. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että Inkeroisten alikulkusiltaurakka on voinut sisältää vaativia teräsrakennetöitä tai muita vastaavia vaativia töitä, mutta ne ovat asiassa esitetyn selvityksen perusteella kohdistuneet siltaurakassa rakennettuihin uusiin siltoihin eikä olemassa olevaan siltaan.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan, että valittajan projekti‑insinöörin kokemukseksi ilmoitetussa Inkeroisten alikulkusiltaa koskevassa urakassa on ollut kyse RALA-nimikkeistön kohdan 9.1 mukaisesta uudisrakentamiseksi luokiteltavasta sillanrakennusurakasta eikä RALA‑nimikkeistön kohdan 9.2.2 ”Suuret tai vaativat sillankorjausurakat (K1)” vaatimukset täyttävästä sillankorjausurakasta. Näin ollen hankintayksikön on tullut sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena valittajan tarjousasiakirjoista ja valittajan hankintayksikön selvityspyyntöihin antamista vastauksista ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä ei ole ollut myöskään oikeutta sallia sitä, että valittaja olisi täydentänyt tarjoustaan kokonaan uudella projekti-insinöörin referenssillä tarjousajan päättymisen jälkeen.

Siltä osin kuin valittaja on viitannut hankintapäätösten ja siihen liittyvien valittajan tarjousten poissulkemispäätösten puutteellisiin perusteluihin, markkinaoikeus toteaa, että päätöksistä on käynyt riittävällä tavalla ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat. Valittajalla on siten ollut valituksenalaisten päätösten perustelujen pohjalta mahdollisuus arvioida oikeussuojansa tarvetta asiassa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti myöskään valituksenalaisia päätöksiä perustellessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitukset on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää RailDog Oy:n valitukset.

Markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 213/2025 RailDog Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 1.908,75 eurolla ja asiassa diaarinumero 214/2025 RailDog Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 1.908,75 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Eeva Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.