MAO:50/17

ASIAN TAUSTA

Porin kaupungin perusturvalautakunta on 4.5.2015 tekemällään päätöksellä § 110 päättänyt hyväksyä Porin kaupungin perusturvajohtajan päätösehdotuksen, jonka mukaan vammaispalvelun asiakkaiden työ- ja päivätoimintayksiköiden taksi- ja invataksikuljetukset kilpailutetaan sekä vammaispalvelun asiakkaiden työ- ja päivätoimintakuljetukset neljän reitin osalta toteutetaan matalabussikuljetuksina Porin kaupungin omana kuljetuksena Porin Linjat Oy:n toimesta sopimuskaudella 3.8.2015–24.6.2016 ja kahdella yhden vuoden optiokaudella.

Porin kaupungin perusturvalautakunta on 4.5.2015 tekemällään päätöksellä § 111 muun ohella päättänyt toteuttaa vammaispalvelun asiakkaiden työ- ja päivätoimintayksiköiden kuljetukset taksi- ja invataksikuljetuksia lukuun ottamatta matalabussikuljetuksina Porin kaupungin omana kuljetuksena Porin Linjat Oy:n toimesta sopimuskaudella 3.8.2015–24.6.2016 ja kahdella yhden vuoden optiokaudella.

Mainituista päätöksistä ilmenevä Porin Linjat Oy:n tarjoukseen perustuva hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ollut noin 600.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu, mutta hankinta on ollut välttämätöntä järjestää väliaikaisesti.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Lyttylän Liikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.154 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole järjestänyt kilpailutusta kysymyksessä olevasta hankinnasta. Hankintayksikkö on virheellisesti pitänyt Porin Linjat Oy:tä sen sidosyksikkönä ja hankintaa sidosyksikköhankintana. Perusteita suorahankinnalle ei ole ollut.

Vaikka Porin Linjat Oy on kokonaan Porin kaupungin omistama yhtiö ja muodollisesti erillinen omistajastaan, se ei kuitenkaan harjoita pääosaa toiminnastaan Porin kaupungin kanssa, vaan toimii henkilökuljetuspalveluiden markkinoilla ja kilpailee muiden yritysten kanssa. Merkittävä osa Porin Linjat Oy:n liikevaihdosta syntyy muille kuin Porin kaupungille myydyistä kuljetuspalveluista. Porin Linjat Oy:n myyntituloista suuri osa tulee kausilipuista, sarja- ja arvokorteista, käteismyynnistä sekä tilausajopalveluista esimerkiksi urheiluseuroille ja siten muilta kuin Porin kaupungilta.

Vastine

Vaatimukset

Porin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Lyttylän Liikenne Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Perusteet

Porin Linjat Oy on Porin kaupungin kokonaisuudessaan omistama yhtiö, jonka toimintaa Porin kaupunki valvoo ja jossa kaupunki käyttää määräysvaltaa. Porin Linjat Oy:n palveluista ja liikevaihdosta noin 98 prosenttia muodostuu Porin kaupungin joukkoliikennelautakunnan tilaamista palveluista. Henkilökuljetustoiminta perustuu Porin kaupungin joukkoliikennelautakunnan kanssa tehtyyn sopimukseen ja muodostaa pääosan Porin Linjat Oy:n toiminnasta. Toiminnan luonne ei muutu siitä, että osa kassavirrasta muodostuu lipunmyynnistä saaduista tuloista. Tilausliikenteen osuus Porin Linjat Oy:n toiminnasta on hyvin pientä.

Porin kaupungin perusturvalautakunnan ja Porin Linjat Oy:n välisessä sopimuksessa on kysymys Porin kaupunkiin kuuluvien yksiköiden välisestä toimeksiannosta eikä hankintasäännöksissä tarkoitetusta erillisten oikeushenkilöiden välisestä hankintasopimuksesta. Kysymyksessä on hankinta sidosyksiköltä, eivätkä hankintasäännökset tule sovellettaviksi.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Porin Linjat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Lyttylän Liikenne Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Porin Linjat Oy on Porin kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö, jota on pidettävä hankintayksikön sidosyksikkönä. Porin Linjat Oy:n liikevaihdosta yli 90 prosenttia tulee hankintayksikön järjestämästä joukkoliikenteestä.

Porin kaupungin alueella Porin Linjat Oy:n toiminta on perustunut Porin kaupunginhallituksen päätökseen 31.5.2016 asti, ja sen jälkeen osapuolten väliseen, toistaiseksi voimassa olevaan käyttöoikeussopimukseen. Porin Linjat Oy on tehnyt vastaavan sopimuksen Ulvilan kaupungin kanssa, ja se perustuu 30.5.2008 tehtyyn ostoliikennesopimukseen ja sen korvanneeseen 11.6.2014 tehtyyn sopimukseen.

Porin, Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan yhtiölle maksamilla liikennöintikorvauksilla, jotka ilmenevät tuloslaskelman tileiltä 3047–3049, on katettu se osa liiketoiminnasta, jota ei ole saatu katettua matkalipputuloilla. Kunnallisen subvention määrä yhtiön liikevaihdosta on vuosina 2011–2015 ollut 43,4–46,3 prosenttia.

Porin Linjat Oy:n liiketoiminnan tuotoista tileiltä 3010–3045 ilmenevät rahastustulot, Matkahuollon korttituotot ja älykorttituotot ovat perustuneet siihen, että Porin Linjat Oy toteuttaa joukkoliikennelain mukaista joukkoliikennettä joukkoliikennelain 12 §:ssä tarkoitetun Porin, Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Ulvilan sekä Porin alueella toimivaltaisen viranomaisen, Porin kaupungin luvalla. Sanottuja liiketoiminnan tuottoja koskevien tuloslaskelman tilien yhteenlaskettu määrä yhtiön liikevaihdosta on vuosina 2011–2015 ollut 38,3–42,3 prosenttia. Kysymyksessä olevien tilien 3010–3045 maksutulo on perustunut kausi- ja sarjalippuihin sekä kunta- ja seutulippuihin. Eri lippujen ja korttien taksat ja hinnat, lukuun ottamatta kertalippuja ja eräitä sarjalippuja, määräytyvät kuntien tekemän päätöksen mukaisesti. Kerta- ja sarjalippujen hintoihin liittyy kunnan määrittämä hintakatto, jota yhtiö ei saa lippujen hinnoittelussa ylittää.

Yhtiön liikevaihdosta on joukkoliikenteen järjestämisen ja kuntien subvention kautta muodostunut vuosina 2011–2015 84,6–86,1 prosenttia. Kun sanottuihin lukuihin lisätään vielä koulukuljetusten ja sisäisen tilausliikenteen maksutulot, hankintayksikön osuus yhtiön liikevaihdosta on ollut yli 90 prosenttia.

Yhtiön tuloslaskelmissa tililtä 3090 ilmenevät koululaislipputulot ovat liittyneet seutukunnan järjestämiin koululaiskuljetuksiin. Tulot ovat perustuneet suoraan kuntien Porin Linjat Oy:ltä tekemiin ostopalvelutilauksiin, joten ne ovat sisäiseltä yksiköltä kokonaisuudessaan hankittua palvelun ostamista.

Tililtä 3100 ilmenevä kotimaan tilausajojen tuotto on ulkopuoliselta saatua maksutuloa. Sen osuus on 2011–2015 ollut enintään kolme prosenttia yhtiön koko liikevaihdosta. Vuoden 2015 tuloslaskelmassa maksutulon osuus tilikauden liikevaihdosta on ollut 1,9 prosenttia.

Porin Linjat Oy on kaupungin sisäinen liikenteenharjoittaja. Koska Porin kaupunki ja seudullisena viranomaisena toimiva Porin joukkoliikennelautakunta ovat toteuttaneet joukkoliikenteen joukkoliikennelain 36 §:n ja rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 (jäljempänä palvelusopimusasetus) 4–8 artiklan mukaisesti, kysymyksessä olevassa hankinnassa ei ole tarvinnut järjestää tarjouskilpailua. Yhtiö ei ole osallistunut ulkopuolisiin tarjouskilpailuihin.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että Porin kaupungin joukkoliikenteen toteuttamismalli eroaa muissa Suomen suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa noudatetusta mallista.

Porin kaupunki tukee joukkoliikennettä. Kaupungin maksaman tuen/ostoliikennerahan lisäksi liikennöitsijöiden tulot muodostuvat rahastustuloista, lipputuloista ja kaupungin maksamista koululaislipuista. Joukkoliikenteen liikennöitsijä pitää lippujen myynnistä autossa syntyneet rahastustulot itsellään. Kausilipun sekä sarja- tai arvokortin voi ostaa eri lipunmyyntipaikoista. Porin Linjat Oy tilittää lipputulot suoraan liikennöitsijälle clearing-taulukoiden perusteella. Lipputulot eivät ole osa kaupungin joukkoliikenteen tukijärjestelmää. Ainoastaan koululaisten liput ovat kaupungin ostamia ja sisältyvät Porin kaupungin joukkoliikennelautakunnan tilaamiin palveluihin.

Koska joukkoliikenteen kausilippujen sekä sarja- ja arvokorttien myynti lukuun ottamatta Porin kaupungin maksamien koululaislippujen myyntiä, tilausajopalveluiden myynti sekä joukkoliikennepalveluiden myynti muille kunnille kuten Ulvilalle, ovat myyntiä ulkopuolisille, vain noin 50 prosenttia Porin Linjat Oy:n liikevaihdosta on Porin kaupungin ostoista syntyvää liikevaihtoa. Porin Linjat Oy ei siten ole Porin kaupungin sidosyksikkö.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että Porin kaupungin joukkoliikenteen toimintamalli perustuu joukkoliikennelain 2 §:n sekä palvelusopimusasetuksen 4–8 artiklan säännöksiin siten, että joukkoliikennelaissa tarkoitettu siirtymävaihe päättyy 31.5.2016 ja 30.6.2016. Tällöin toimivalta-alueen kaikki siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät ja liikenteen järjestäminen tulee toimivaltaisen viranomaisen vastuulle. Osa liikenteestä tullaan hoitamaan Porin Linjat Oy:n toimesta omana tuotantona ja osasta järjestetään tarjouskilpailut.

Porin Linjat Oy ei osallistu liikennepalveluiden kilpailutuksiin tai muuten kilpaile markkinoilla. Tämän vuoksi se niin sanottuna in house -yhtiönä täyttää sisäiselle liikenteenharjoittajalle asetetut edellytykset. Lipputulojen tilittämisestä kuljetuspalveluihin osallistuville yrityksille tai Porin Linjat Oy:n liikevaihdon muodostumisesta ei myöskään seuraa, että se kilpailisi markkinoilla kuljetuspalveluista. Clearing-järjestelmän perusteella liikennöitsijä saa omaa reittiään vastaavan osuuden paikallis- ja seutuliikenteen sekä kausi- ja sarjalipuilla tehdyistä matkoista. Myös sarjakorttien sekä kunta- ja seutulippujen osalta kysymys on tuetusta liikenteestä, eikä niistä peritä asiakkailta markkinaehtoista hintaa. Kunnat voivat päättää kuntakohtaisten lippujen hinnoista ja tuen määrästä.

Porin kaupunki on joukkoliikennelain 12 §:ssä tarkoitettu seudullinen kunnallinen viranomainen Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodostamalla alueella. Porin seudun joukkoliikennelautakunta toimii kuntalaissa tarkoitetun kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sanottujen kuntien alueella yhteisenä seudullisena joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena. Joukkoliikennelautakunnan johtosäännön mukaan se päättää yksinomaan toimivalta-alueellansa harjoitettavan palvelusopimusasetuksen mukaisen joukkoliikenteen järjestämistavasta ja hankinnasta. Porin Linjat Oy ei siten kilpaile sanottujen muiden kuntien joukkoliikenteestä.

Porin Linjat Oy:n myyntituotot muodostuvat lähes yksinomaan siltä suorahankintana tilatuista liikennepalveluista. Esimerkiksi Porin Linjat Oy:n vuoden 2014 6,5 miljoonan euron liikevaihdosta kaupungin ostoliikennekorvaus on ollut 2,8 miljoonaa euroa ja joukkoliikennelautakunnan omana toimintana tilaamien reittien lipputulot noin 1,5 miljoonaa euroa. Sanottujen reittien rahdeista ja Porin kaupungin koululaiskuljetuksista on tullut noin 0,5 miljoonaa euroa. Porin Linjat Oy:n tilausajoista kertyneestä 300.000 euron liikevaihdosta Porin kaupungin tilaaman tilausajon osuus on ollut noin 170.000 euroa ja ulkopuolisten tilaaman tilausajon osuus 130.000 euroa. Porin Linjat Oy:n liikennöinnistä saamat tulot ovat siten kertyneet kaupungin sisäisistä ostoliikennekorvauksista ja lipputuloista.

Muutoksenhaun kohteena olevat päätökset koskevat vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain perusteella myönnettävien kuljetuspalveluiden järjestämistä. Näiden lakisääteisten sosiaalihuollon palveluiden osalta toimivalta on perusturvalautakunnalla. Kysymyksessä ei ole joukkoliikenteen järjestäminen tai hankkiminen, josta päättäminen kuuluu joukkoliikennelautakunnalle.

Kysymyksessä olevien palvelujen hankinnasta ei ole tehty kirjallista tarjouspyyntöä. Porin Linjat Oy suorittaisi kysymyksessä olevat vammaispalvelut tarjoamallaan kiinteällä hinnalla. Tähän yhteyteen ei ole kuulunut muita palveluja. Porin kaupungin perusturvakeskuksen vammaispalveluyksikkö laskuttaisi sosiaalihuollon asiakasmaksut, jos sellaiset tulevat kysymykseen.

Hankintayksikkö on lisäksi täsmentänyt Porin Linjat Oy:n liikevaihdosta antamiaan tietoja siten, että yhtiön lipputulot ovat olleet noin 2,6 miljoonaa euroa, tilausajot Porin kaupungille noin 200.000 euroa ja muut satunnaiset tulot noin 240.000 euroa.

Valittaja on esittänyt, että kausilippujen sekä sarja- ja arvokorttien myynnistä Porin Linjat Oy:lle syntyvä tulo ei ole Porin kaupungin ostoista syntyvää liikevaihtoa, vaikka lippujen hinnat eivät olisi markkinaehtoisia. Asiakkaat ostavat itse kausiliput sekä sarja- ja arvokortit eri lipunmyyntipaikoista. Kaupunki kustantaa ainoastaan koululaisten liput.

Asiassa on ratkaisevaa se, mikä osuus Porin Linjat Oy:n liikevaihdosta on kohdistunut yhtiön ainoana omistajana olevaan Porin kaupunkiin. Porin kaupunki suunnittelee Porin Linjat Oy:n ja muiden liikennöitsijöiden reitit ja aikataulut ja maksaa liikennöitsijöille liikennöintikorvauksen. Sanottu liikennöintikorvaus on alle 50 prosenttia Porin Linjat Oy:n liikevaihdosta. Porin Linjat Oy pitää itsellään rahastus- ja lipputulot. Lipunmyynnistä linja-autoissa kertyvien rahastustulojen osuus on noin 15 prosenttia, tilausajojen noin seitsemän prosenttia, muilta kuin omistajalta saatavien liikennöintikorvausten noin kolme prosenttia ja muiden tulojen noin kahdeksan prosenttia Porin Linjat Oy:n vuoden 2015 liikevaihdosta. Näin ollen Porin Linjat Oy:n liikevaihdosta yli 90 prosenttia ei kohdistu Porin kaupunkiin eikä Porin Linjat Oy siten harjoita pääosaa toiminnastaan ainoana omistajanaan olevan Porin kaupungin kanssa.

Porin Linjat Oy on esittänyt, että sen tilinpäätöksissä 2013–2015 tililtä 3010 rahastustulot on käynyt ilmi yksittäisistä lipunmyynneistä kertynyt rahastettu tulo, josta valtaosa on kertynyt hankintayksikön sisäisestä liikenteestä ja vajaan prosentin osuus Ulvilan paikallisliikenteestä. Tilin 3012 konsernin rahastustulot tuotto on kertynyt hankintayksikön eri yksiköiden maksamista lipuista. Tili konsernin älykortit 3044 on sisältänyt hankintayksikön eri yksiköiden hankkimista älykorteista kertyneen myyntitulon. Tili 3046 kaupunki/Kokemäki on sisältänyt hankintayksikön maksaman korvauksen Pori – Kokemäki -linjaliikenteestä. Tili 3047 on sisältänyt Porin kaupungin ostoliikennekorvauksen, tili 3080 Porin kaupungin koululaistilausajot, tili 3090 kaupungin koululaiskuljetukset, tili 3102 konsernin sisäiset tilausajot, tili 3111 konsernin sisäiset ulkomaan tilausajot, tili 3131 konsernin sisäiset mainostuotot, tili 3140 Porin kaupungin osuuden muista myyntituotoista ja tili 3141 konsernin muut myyntituotot.

Tili 3045 älykortit on sisältänyt yksittäisten ihmisten lipunmyyntipisteistä hankkimiin älykortteihin kertyneen lataustulon. Tili 3048 ostoliikennekorvaus/Ulvilan kaupunki on osoittanut Ulvilan kaupungin maksaman osuuden Pori – Ulvila -paikallisliikenteestä. Tili 3049 Kokemäen ostoliikenne on sisältänyt Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan suorittamat korvaukset Pori – Kokemäki -linjaliikenteestä. Tili 3030 matkahuollon älykortit on sisältänyt Matkahuolto Oy:n myymistä älykorteista kertyneen tulon, joka on jaettu eri liikennöitsijöiden kesken. Tili 3050 tuotot panteista on koskenut älykorttien panttituottoja. Tili 3055 MH-korttimaksu on sisältänyt Matkahuolto Oy:n ladattavien ja Porin Linjat Oy:n myymien matkakorttien tulon, joka tilitetään edelleen Matkahuolto Oy:lle. Tili 3070 on ollut Ulvilan kaupungin koululaiskuljetukset.

Tilit 3060, 3120, 3121, 3130, 3320, 3500 ja 3610 ovat olleet muita tilejä, joiden tuotot ovat olleet satunnaisia ja määrältään niin vähäisiä, ettei niillä ole yhtiön liiketoimintakokonaisuuden arvioinnin kannalta merkitystä.

Porin Linjat Oy tuottaa joukkoliikennepalvelut hankintayksikölle, seudulliselle kunnalliselle viranomaiselle. Edellä mainittujen tilien tuotot ovat koostuneet sen toimialueeseen kuuluville viranomaisille tuotetuista palveluista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Hankintayksikön mukaan muutoksenhaun kohteena olevissa päätöksissä tarkoitetussa kuljetuksessa on kysymys vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain perusteella myönnettävien kuljetuspalveluiden järjestämisestä. Hankintayksikkö ei ole kilpailuttanut kysymyksessä olevaa hankintaa.

Asiassa on arvioitava, onko hankintayksikön hankkimissa kuljetuspalveluissa kysymys julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, jäljempänä hankintalaki) mukaisesta palveluja koskevasta hankintasopimuksesta vai joukkoliikennelain mukaisesta käyttöoikeussopimuksesta, sekä onko hankintayksikön menettely hankkia kyseiset kuljetukset tarjouskilpailua järjestämättä Porin Linjat Oy:ltä ollut sovellettavien säännösten mukaista.

Hankintamenettely

Hankinnasta ei ole julkaistu hankintailmoitusta, eikä hankintayksikkö ole tehnyt asiassa kirjallista tarjouspyyntöä.

Porin kaupungin perusturvalautakunnan 4.5.2015 tekemän päätöksen § 110 mukaan yhteistoiminta-alueen vammaispalveluiden päivätoiminta hoidetaan keskitetysti Porin perusturvan vammaispalveluiden kautta. Vuonna 2014 vammaispalveluiden päivätoiminnan työ- ja päivätoimintakuljetukset on toteutettu ostopalvelusopimuksina 5.8.2013–30.6.2014, minkä lisäksi on ollut optiovuosi 2.8.2014–30.6.2015. Lisäksi päivätoimintakuljetuksia on tehty omana kuljetuksena 16 hengen pikkubussilla sekä sisäisenä hankintana. Porin Linjat Oy:n matalabussikuljetusta on ajettu kahdella reitillä. Päätöksessä on ehdotettu Porin Linjat Oy:n matalabussiliikenteen laajentamista neljälle linjalle reiteille 1–4 ja siten poistamista kilpailutuksen piiristä. Porin Linjat Oy on esittänyt tarkennetun tarjouksensa, jossa toimintapäivän hinnaksi on esitetty 1.000 euroa päivässä eli 222.000 euroa vuodessa. Päätöksen mukaan päivätoiminnan kuljetusten kilpailutuksen piiriin jäisivät taksi- ja invataksikuljetukset.

Porin kaupungin perusturvalautakunnan 4.5.2015 tekemässä päätöksessä § 111 on esitetty matalabussiliikennettä laajennettavaksi neljälle reitille, jolloin sopimuskaudella 3.8.2015–24.6.2016 ja kahdella optiovuodella työ- ja päivätoimintakuljetukset taksi- ja invataksikuljetuksia lukuun ottamatta toteutettaisiin Porin Linjat Oy:n kahdella matalabussilla. Päätöksessä on päätetty toteuttaa vammaispalvelun asiakkaiden työ- ja päivätoimintayksiköiden kuljetukset taksi- ja invataksikuljetuksia lukuun ottamatta matalabussikuljetuksina Porin Linjat Oy:llä. Päätöksen mukaan kysymyksessä on näin ollen ollut Porin kaupungin oma kuljetus ja "In house -hankinta".

Sovellettava laki

Hankintayksikkö on esittänyt, että kysymyksessä ei ole ollut joukkoliikenteen järjestäminen tai hankkiminen. Porin Linjat Oy suorittaisi kysymyksessä olevat vammaispalvelut tarjoamallaan kiinteällä hinnalla. Tähän yhteyteen ei ole kuulunut muita palveluja. Porin kaupungin perusturvakeskuksen vammaispalveluyksikkö laskuttaisi mahdolliset sosiaalihuollon asiakasmaksut.

Hankintalain 5 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Pykälän 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta sopimusta kuin julkista rakennusurakkaa tai julkista tavarahankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen. Pykälän 6 kohdan mukaan palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan muuten samanlaista sopimusta kuin palveluhankintasopimus, mutta palvelujen vastikkeena on joko oikeus hyödyntää palvelua tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Hankintalain 8 §:n 2 momentin mukaan hankintalakia sovelletaan joukkoliikennelain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin hankintasopimuksiin vain siltä osin kuin mainitussa laissa säädetään.

Joukkoliikennelain 2 §:n 1 kohdan mukaan laissa tarkoitetaan joukkoliikenteellä yleisesti käytettävissä tai tilattavissa olevaa, useiden ihmisten kuljettamiseen tarkoitettua ammattimaista markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti harjoitettua linja-autoliikennettä ja palvelusopimusasetuksen mukaisesti harjoitettua raideliikennettä. Pykälän 7 kohdan mukaan käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan hankintalain 5 §:n 6 kohdassa määriteltyä palveluja koskevaa käyttöoikeussopimusta.

Joukkoliikennelain 6 luvussa säädetään palvelusopimusasetuksen mukaisesta liikenteestä. Joukkoliikennelain 36 §:n 1 momentin mukaan muun ohella 6 luvun mukaisia hankintamenettelyjä käytetään tehtäessä maantieliikennettä koskevia käyttöoikeussopimuksia. Pykälän 2 momentin mukaan muihin kuin 1 momentissa mainittuihin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovelletaan hankintalain tai vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain mukaisia hankintamenettelyjä.

Joukkoliikennelain 36 §:n esitöissä (HE 110/2009 vp s. 39) on todettu muun ohella, että säännösten keskeisenä soveltamisalana ovat käyttöoikeussopimukset. Käyttöoikeudella tarkoitetaan oikeutta ja velvollisuutta joukkoliikenteen hoitamiseen erikseen määritellyllä osalla julkisen liikenteen verkkoa siten, että liikenteenharjoittaja saa matkalipuista kertyvät tulot ja vastaa liikenteen kustannuksista sekä voi vastaavasti omalla suunnittelu- ja markkinointityöllään vaikuttaa liikevaihtonsa lisäämiseen. Siten liikenteenharjoittajan kannettavaksi tulee palvelun tuottamiseen liittyvää taloudellista riskiä. Euroopan unionin tuomioistuimen tulkinnan mukaan käyttöoikeuden tunnusmerkistöön kuuluu, että oikeuden haltija saa merkittävän osan tuloista asiakkailta.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan palveluja koskevien hankintasopimusten ja palvelukonsession välinen ero on palvelujen tarjoamisesta saatavassa vastikkeessa. Palveluja koskeva hankintasopimus sisältää vastikkeen, jonka hankintaviranomainen maksaa suoraan palvelujen tarjoajalle, kun taas palvelukonsessiossa palvelujen tarjoamisen vastikkeena on joko palvelun hyödyntämisoikeus yksinään tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. Näin on silloin, kun liikennöitsijälle, joka tarjoaa julkisen liikenteen palveluja linja-autolla, myönnetään oikeus palvelujen hyödyntämiseen siten, että kyseisten palvelujen loppukäyttäjät maksavat sille vastiketta vahvistetun maksutariffin mukaisesti (ks. esimerkiksi tuomio Norma-A ja Dekom, C-348/10, EU:C:2011:721, 41–43 kohdat).

Vaikka korvaustapa onkin yksi ratkaisevista tekijöistä palvelukonsessioksi luokittelun näkökulmasta, oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi, että palvelukonsessio edellyttää sitä, että konsessionsaaja ottaa kantaakseen kyseisten palvelujen hyödyntämiseen liittyvän riskin. Jos palvelutoimintaan liittyvää riskiä ei siirretä palvelun tarjoajalle, kyseinen toimenpide on julkisia palveluja koskeva hankintasopimus eikä palvelukonsessio. Palvelukonsession olemassaolon toteamiseksi on tarpeen, että hankintaviranomainen siirtää tähän toimintaan liittyvän oman riskinsä täysimääräisesti tai ainakin pääosin konsessionsaajalle (ks. em. tuomion 44 ja 45 kohdat).

Tällainen riski on ymmärrettävä riskinä altistua markkinoiden epävarmuustekijöille, joka voi ilmetä muiden toimijoiden kilpailusta aiheutuvana riskinä; riskinä, joka aiheutuu siitä, etteivät palvelujen tarjonta ja kysyntä vastaa toisiaan; riskinä, joka aiheutuu siitä, että ne, joiden on maksettava hinta tarjotuista palveluista, ovat maksukyvyttömiä; riskinä, joka aiheutuu siitä, ettei tuloilla saada kokonaan katettua toimintakustannuksia; tai vielä riskinä palvelun puutteellisuudesta aiheutuvaan vahinkoon perustuvasta vastuusta (ks. esimerkiksi tuomio Kansaneläkelaitos, C‑269/14, EU:C:2015:329, 33 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa on hankintayksikön esittämän mukaan ollut kysymys vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 §:ssä tarkoitettujen kuljetuspalveluiden järjestämisestä, mistä kunta on lain 3 §:n nojalla vastuussa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on suunnitellut matalalattiabussien liikennöintireitit ja hankkii myös näitä täydentäviä taksi- ja invataksipalveluja. Liikenteenharjoittaja vastaa kyseisen reitityksen mukaisista omista liikennöinnin ylläpidon ja toteuttamisen aiheuttamista kustannuksista ja saa korvauksen tarjouksensa mukaisena hankintayksikön suorittamana toimintapäiväkohtaisena kiinteänä korvauksena. Sen sijaan mahdolliset sosiaalihuollon asiakasmaksut tulisivat hankintayksikön laskutettaviksi. Liikenteenharjoittajan kannettavaksi tulee siten jossain määrin palvelun tuottamiseen liittyvää riskiä, joka liittyy sen hankintayksiköltä saaman kiinteän korvauksen riittävyyteen suhteessa liikennöinnin ylläpitokustannuksiin. Hankintayksikkö kuitenkin vastaa palvelun tuottamisesta kokonaisuutena, minkä vuoksi sen osuus riskeistä on liikenteenharjoittajalle siirtyvää riskiä suurempi.

Markkinaoikeus katsoo, ettei kysymyksessä olevaan vammaisten kuljetuspalveluun liittyvän liiketaloudellisen riskin voida katsoa asiassa siirtyvän hankintayksiköltä liikenteenharjoittajalle sillä tavalla täysimääräisesti tai pääosin, että hankittavaa palvelua voitaisiin pitää hankintalaissa tarkoitettuna palveluja koskevana käyttöoikeussopimuksena ja siten joukkoliikennelaissa tarkoitettuna käyttöoikeussopimuksena. Kysymyksessä olevaan hankintaan on siten sovellettava hankintalain mukaisia hankintamenettelyjä.

Sidosyksikköaseman arviointi

Hankintayksikön mukaan se on voinut hankkia kysymyksessä olevat kuljetuspalvelut Porin Linjat Oy:ltä kilpailuttamatta, koska yhtiö on sen sidosyksikkö.

Valittajan mukaan hankintayksikön kokonaan omistama Porin Linjat Oy ei ole hankintayksikön sidosyksikkö, koska se ei harjoita pääosaa liiketoiminnastaan hankintayksikön kanssa.

Hankintalain 10 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.

Asiassa esitetyn mukaan Porin kaupunki omistaa kokonaan Porin Linjat Oy:n. Asiassa ei ole esitetty eikä muutoinkaan ole ilmennyt mitään sellaista, mikä antaisi aiheen epäillä, ettei Porin kaupunki käyttäisi säännöksessä tarkoitettua määräysvaltaa Porin Linjat Oy:ssä. Porin kaupungin on siten katsottava valvovan Porin Linjat Oy:tä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan.

Hankintalain 10 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 62) mukaan sidosyksikön harjoittaman toiminnan tulee lisäksi kohdistua pääasiallisesti niihin hankintayksiköihin, joiden omistuksessa sidosyksikkö on. Oikeuskäytännössä on katsottu, että edellytys merkitsee sitä, että sidosyksikön omistavalla hankintayksiköllä tai omistavilla hankintayksiköillä on lähes yksinoikeus sidosyksikön suorittamiin palveluihin, urakoihin tai tavarantuotantoon. Toiminnan on katsottu voivan kohdistua kuitenkin myös sellaisiin yksiköihin, jotka omistavat sidosyksikön omistajana toimivan yksikön. Hankinnat ilman kilpailuttamista eivät edellä mainituin perustein olisi mahdollisia sellaiselta sidosyksiköltä, jonka toiminta kohdistuu merkittävissä määrin muihin hankintayksiköihin tai yksityisille markkinoille, lukuun ottamatta tilanteita, joissa tällaisen toiminnan osuus koko sidosyksikön toiminnasta on hyvin pieni.

Unionin tuomioistuin on todennut asiassa Carbotermo ja Consorzio Alisei (C-340/04, EU:C:2006:308) antamassaan tuomiossa (60–63 kohdat), että vaatimuksella siitä, että kyseessä oleva henkilö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavan julkisyhteisön tai omistavien julkisyhteisöjen kanssa, pyritään erityisesti takaamaan hankintadirektiivien sovellettavuus silloin, kun yhden tai useamman julkisyhteisön määräysvallassa oleva yritys toimii markkinoilla ja voi siis kilpailla muiden yritysten kanssa. Yritykseltä ei nimittäin välttämättä vie toimintavapautta pelkästään se, että yrityksen omistavalla julkisyhteisöllä on määräysvalta sitä koskeviin päätöksiin, jos yritys voi edelleen harjoittaa merkittävää osaa taloudellisesta toiminnastaan muiden toimijoiden kanssa. Yritysten palvelujen on oltava tarkoitettuja pääasiassa tälle yhdelle julkisyhteisölle. Kyseessä oleva yritys harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavan julkisyhteisön kanssa vain silloin, kun kyseisen yrityksen toiminta on pääasiassa omistettu tälle julkisyhteisölle ja kun kaikella muulla toiminnalla on vain toisarvoinen merkitys.

Unionin tuomioistuin on katsonut (em. tuomio, 64–67 kohdat), että sen arvioimiseksi, harjoittaako yritys pääosaa toiminnastaan sen omistavan julkisyhteisön kanssa, toimivaltaisen tuomioistuimen on otettava huomioon kaikki käsiteltävänä olevan tapauksen olosuhteet, sekä laadulliset että määrälliset. Ratkaiseva liikevaihto on se, jonka kyseinen yritys saavuttaa sen perusteella, että valvova julkisyhteisö päättää tehdä hankintasopimukset kyseisen yrityksen kanssa, mukaan lukien liikevaihto, joka saavutetaan käyttäjien kanssa pantaessa näitä päätöksiä täytäntöön. Sen yrityksen, jonka kanssa hankintasopimus tehdään, huomioon otettavia toimintoja ovat nimittäin kaikki ne, joita kyseinen yritys harjoittaa hankintaviranomaisen kanssa tehdyn hankintasopimuksen yhteydessä vastaanottajan henkilöydestä riippumatta, eli oli sitten kyseessä hankintaviranomainen itse tai palvelujen käyttäjä. On merkityksetöntä, kuka suorittaa maksun kyseiselle yritykselle, eli suorittaako sen yrityksen omistava julkisyhteisö vai suorittavatko sen ulkopuoliset käyttäjät, joille palvelu on tarjottu jälleenmyyntioikeuden tai muun kyseisen julkisyhteisön luoman oikeudellisen suhteen perusteella. On myös merkityksetöntä, millä alueella kyseiset palvelut on tarjottu.

Unionin tuomioistuin on katsonut asiassa Asociación Nacional de Empresas Forestales (C-295/05, EU:C:2007:227) antamassaan tuomiossa (63 kohta), että kysymyksessä olleen yhtiön toiminnasta pääosa on toteutunut niiden julkisyhteisöjen ja julkisten elinten kanssa, jotka sen omistivat, kun yhtiö on harjoittanut keskimäärin yli 55 prosenttia toiminnastaan Espanjan eräiden itsehallintoalueiden kanssa ja lähes 35 prosenttia Espanjan valtion kanssa.

Unionin tuomioistuin on asiassa Undis Servizi (C-553/15, EU:C:2016:935) antamassaan tuomiossa (34–35 kohdat) todennut, että sopimuspuoleksi valitun yksikön kaikkea sitä toimintaa, joka tapahtuu muiden kuin sen omistajien hyväksi eli joka tapahtuu sellaisten henkilöiden hyväksi, joilla ei ole tähän yksikköön määräysvaltasuhdetta, vaikka ne olisivat viranomaisia, on pidettävä ulkopuolisten hyväksi harjoitettuna toimintana. Tästä seuraa, että kyseisen oikeuskäytännön valossa pääasian oikeusriidassa niitä alueellisia julkisyhteisöjä, jotka eivät kuulu Cogesan osakkaisiin, on pidettävä ulkopuolisina. Ennakkoratkaisupyyntöön sisältyvien tietojen mukaan näiden julkisyhteisöjen ja kyseisen yhtiön välillä ei nimittäin ole minkäänlaista määräysvaltasuhdetta, joten sellaista hankintaviranomaisen ja sopimuspuoleksi valitun yksikön välistä erityistä sisäistä yhteyttä, joka unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan oikeuttaisi niin sanottuja in house -hankintoja koskevan poikkeuksen, ei ole.

Unionin tuomioistuin on lisäksi todennut (em. tuomio, 37 kohta), että tätä johtopäätöstä ei voi kumota se ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mainitsema seikka, että Cogesan sen osakkaisiin kuulumattomien alueellisten julkisyhteisöjen hyväksi harjoittama toiminta on sellaisen viranomaisen määräämää, joka ei myöskään kuulu yhtiön osakkaisiin. Vaikka kyseinen viranomainen on määrännyt Cogesan harjoittamaan mainittua toimintaa, ennakkoratkaisupyyntöön sisältyvistä tiedoista nimittäin ilmenee, että tämä viranomainen ei kuulu kyseisen yhtiön osakkaisiin eikä sillä ole siihen sellaista määräysvaltaa, jota niin sanottua in house -hankintaa koskevassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetaan. Koska kyseisellä viranomaisella ei ole määräysvaltaa, toimintaa, jota kyseinen viranomainen on määrännyt sen harjoittamaan, on pidettävä ulkopuolisten hyväksi harjoitettuna toimintana.

Markkinaoikeus katsoo, että arvioitaessa, harjoittaako Porin Linjat Oy pääosaa toiminnastaan sen omistavan Porin kaupungin kanssa, ratkaiseva liikevaihto on se, jonka Porin Linjat Oy saavuttaa Porin kaupungilta ja Porin kaupungin joukkoliikennepalvelun vastaanottajilta eli joukkoliikennepalvelun käyttäjiltä.

Porin kaupunki on joukkoliikennelain 12 §:ssä tarkoitettu seudullinen kunnallinen viranomainen, joka myöntää luvan yksinomaan Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodostamalla toimivalta-alueellaan harjoitettavaan reittiliikenteeseen. Porin Linjat Oy on harjoittanut kyseisten muiden kuntien alueella reittiliikennettä Porin seudun joukkoliikennelautakunnan myöntämän reittiliikenneluvan perusteella. Muilla säännöksessä mainituilla kunnilla on kullakin edustaja Porin seudun joukkoliikennelautakunnassa, muttei kuitenkaan omistusosuutta tai esitetyn selvityksen perusteella muutakaan määräysvaltaa Porin Linjat Oy:ssä. Näin ollen Porin Linjat Oy:n sanottujen kuntien joukkoliikenteen harjoittamisesta saamaa tuottoa ei voida ottaa kysymyksessä olevaa ratkaisevaa liikevaihtoa koskevassa arvioinnissa huomioon siitä huolimatta, että liikennöinti on osaltaan perustunut Porin Linjat Oy:ssä määräysvaltaa käyttävän Porin kaupungin lautakuntien määräyksiin.

Porin Linjat Oy on esittänyt selvitystä siitä, että vuosien 2013–2015 tuloslaskelmista ilmenevästä liikevaihdosta tilien 3010, 3012, 3044, 3046, 3047, 3080, 3090, 3102, 3131, 3140 ja 3141 tuotto on kohdistunut Porin kaupunkiin. Näiden tilien yhteenlasketun tuoton osuus on ollut 4,59 miljoonaa euroa (67 prosenttia) vuoden 2013, 4,62 miljoonaa euroa (71 prosenttia) vuoden 2014 ja 4,66 miljoonaa euroa (70 prosenttia) vuoden 2015 liiketoiminnan tuotoista, jotka ovat vastaavasti vuosittain olleet 6,5–6,7 miljoonaa euroa.

Muiden tuloslaskelmista ilmenevien tilien tuoton kohdistumisesta Porin kaupunkiin ei ole esitetty selvitystä. Esimerkiksi tilin 3045 osalta hankintayksikkö on ilmoittanut, että se on sisältänyt yksittäisten ihmisten lipunmyyntipisteistä hankkimiin älykortteihin kertyneen lataustulon määrittelemättä, miltä osin tilin tuotto on kohdistunut Porin kaupunkiin.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetulla tavalla määritelty Porin kaupunkiin kohdistuvan liikevaihdon määrä ei vastaa sitä, mitä unionin tuomioistuin on pitänyt sidosyksikkösuhteen olemassaolon kannalta riittävänä. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että Porin kaupunkiin kohdistuvan liikevaihdon osuus olisi jäänyt noin 86 prosenttiin eikä olisi ollut sidosyksikkösuhteen olemassaolon kannalta riittävä, vaikka edellä mainitun tilin 3045 liikevaihto otettaisiin vuosien 2013–2015 liikevaihdon osalta kokonaisuudessaan Porin kaupunkiin kohdistuvana liikevaihtona huomioon.

Edellä todetulla tavalla Porin Linjat Oy ei harjoita asiassa saadun selvityksen perusteella pääosaa toiminnastaan sen ainoana osakkeenomistajana olevan hankintayksikön kanssa. Porin Linjat Oy:tä ei näin ollen saadun selvityksen perusteella ole pidettävä Porin kaupungin sidosyksikkönä.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä muunkaan suorahankintaperusteen soveltumisesta. Suorahankinnalle ei siten ole ollut hankintalain mukaisia edellytyksiä. Porin kaupungin vammaispalvelun asiakkaiden työ- ja päivätoimintakuljetusten hankintaan matalabussikuljetuksina neljän reitin osalta on siten sovellettava hankintalain säännöksiä ja valitus on tutkittava.

Hankinnan kilpailuttamisvelvollisuus

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin laissa säädetään.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Porin kaupunki on pitänyt Porin Linjat Oy:tä hankintalain 10 §:n mukaisena sidosyksikkönään ja päättänyt hankkia siltä kuljetuspalveluja sanotulla perusteella ilman kilpailuttamista. Asiassa ei ole edellä todetulla tavalla esitetty selvitystä siitä, että hankinnan kilpailuttamatta jättämiselle olisi ollut muu hankintalaissa säädetty peruste.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Porin kaupunki on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole järjestänyt kysymyksessä olevista kuljetuspalveluista hankintalain mukaista tarjouskilpailua.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten tai muiden julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Saman pykälän 2 momentin mukaan pykälän 1 momentin 4–7 kohdassa mainittujen seuraamusten määräämisestä säädetään 95–98 §:ssä.

Hankintalain 94 §:n esitöiden (HE 190/2009 vp s. 69) mukaan markkinaoikeudella on lainsäädännön puitteissa harkintavaltaa seuraamusten määräämisessä. Markkinaoikeuden tulisi kuitenkin harkintavaltaansa käyttäessään ottaa huomioon tehokkaan oikeussuojan toteutuminen sekä hankintalainsäädännön tavoitteet. Näin ollen virheelliseen hankintamenettelyyn tulee ensisijaisesti puuttua pykälän 1 momentin 1–3 kohdassa luetelluilla ensisijaisilla seuraamuksilla eli reaalikeinoilla.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta tai aiemmalta toimittajalta, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Säännöksen esitöiden mukaan (HE 190/2009 vp s. 68) hankinnan väliaikainen järjestäminen edellyttää arviota siitä, onko hankinnan tarve välitön vai voidaanko hankinta lykätä muutoksenhaun ajaksi. Tarve hankinnan välittömälle järjestämiselle on lähtökohtaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa hankinnassa on kyse sellaisesta palveluhyödykkeestä, jota hankintayksikkö tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa. Hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti muun ohella hankintamenettelyyn osallistuneelta tarjoajalta. Hankintayksikkö voi kussakin yksittäistapauksessa hankinnan luonteen huomioon ottaen valita toimittajan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Hankintayksikön mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu, mutta hankinta on ollut välttämätöntä järjestää väliaikaisesti. Tämä ja lakisääteinen velvollisuus järjestää hankinnan kohteena olleet kuljetukset huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa on ollut kysymys hankinnan järjestämistä väliaikaisesti hankintalain 93 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hankintapäätös olisi siten kumottavissa ja sen täytäntöönpano kiellettävissä. Kysymyksessä olevan hankinnan varsinainen sopimuskausi on kuitenkin päätöksen 4.5.2015 § 111 mukaan ollut 3.8.2015–24.6.2016. Markkinaoikeus katsoo tähän nähden, että hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaiset virheellisen hankintamenettelyn ensisijaiset seuraamukset eivät voi tältä osin tulla kysymykseen.

Valittaja on toissijaisesti vaatinut tehottomuusseuraamusta, sopimuskauden lyhentämistä ja seuraamusmaksun määräämistä, mutta ei hyvitysmaksun määräämistä. Hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä johtuen sekä asiassa ilmenneet seikat huomioon ottaen vaaditut toissijaiset seuraamukset eivät tule kyseeseen, vaikka hankintapäätös ei olekaan tältä osin enää kumottavissa.

Kysymyksessä oleva hankinta on päätöksen 4.5.2015 § 111 mukaan sisältänyt edellä mainitun sopimuskauden ohella myös kaksi yhden vuoden pituista optiokautta. Ensimmäistä optiokautta on jäljellä yli puolet ja toista optiota ei ole vielä pantu täytäntöön. Siten asiassa voidaan tältä osin määrätä virheellisen hankintamenettelyn ensisijaisiksi seuraamuksiksi tarkoitetut hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdissa säädetyt seuraamukset. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota siltä osin, kuin ensimmäistä optiokautta on jäljellä sekä toisen yhden vuoden optiokauden osalta kokonaan, ja niiden täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Mikäli Porin kaupunki aikoo toteuttaa vammaispalvelun asiakkaiden työ- ja päivätoimintakuljetukset neljän reitin osalta matalabussikuljetuksina julkisena hankintana, sen on järjestettävä tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat sekä julkisia hankintoja koskevat oikeusohjeet.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Porin kaupungin perusturvalautakunnan päätökset 4.5.2015 § 110 ja 111 siltä osin, kuin ne koskevat vammaispalvelun asiakkaiden työ- ja päivätoimintayksiköiden kuljetuksia neljän reitin osalta matalabussikuljetuksina siltä osin, kuin ensimmäistä optiokautta on jäljellä sekä toisen yhden vuoden optiokauden osalta kokonaan. Markkinaoikeus kieltää Porin kaupunkia tältä osin tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Porin kaupungin korvaamaan Lyttylän Liikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.154 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus hylkää Porin kaupungin ja Porin Linjat Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Saini Siitarinen ja Pekka Savola.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 18.12.2020 taltionumero 4376.Avautuu uuteen välilehteen

Katso korkeimman hallinto-oikeuden välipäätös KHO:2019:52.

‍