MAO:504/20
Asioiden tausta
Savon Voima Oyj on ilmoittanut 26.2.2020 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Karjalankosken vesivoimalaitoksen kalatien sekä optiona Juankosken vesivoimalaitoksen kalatien rakennusurakasta.
Savon Voima Oyj on 27.3.2020 tekemällään päätöksellä 300649 muun ohella sulkenut Ykkös Infra Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut tarjouskilpailun voittajan.
Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on valituksenalaisen päätöksen mukaan ollut 832.000 euroa.
Urakkasopimus on allekirjoitettu 20.4.2020.
Asioiden käsittely markkinaoikeudessa
Asia diaarinumero 2020/139
Valitus
Vaatimukset
Ykkös Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 59.500 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.540 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikön päätös sulkea valittaja tarjouskilpailun ulkopuolelle sillä perusteella, ettei valittaja ole täyttänyt asetettua vähimmäisliikevaihtoa koskevaa vaatimusta, on ollut kohtuuton ja hankintasäännösten tavoitteiden ja periaatteiden vastainen.
Valittaja on esittänyt tarjouksessaan selvityksen taloudellisesta suorituskyvystään ja toimittanut tarjouksensa liitteinä asiakirjat, joista taloudellista suorituskykyä osoittavat seikat ovat ilmenneet. Valittajan tarjous on sisältänyt vaaditut erittelyt ja selvitykset riittävässä laajuudessa. Mikäli hankintayksikkö on katsonut selvityksen puutteelliseksi, olisi sen tullut pyytää valittajalta lisäselvitystä.
Liikevaihtovaatimuksen tulee olla perusteltu hankinnan kohteen kannalta, eikä sen tulisi tarpeettomasti rajoittaa kilpailua. Valittajalla on ollut miljoonan euron vastuuvakuutus, ja se on asettanut arvonlisäverottomasta urakkahinnasta laskettuna 10 prosentin rakennusajan vakuuden. Hankintayksikkö on lisäksi ilmoittanut rahoittavansa urakkaa maksamalla siitä työn edistymisen mukaisesti maksuerätaulukon mukaan. Näin ollen tarjoajan liikevaihtohistoria on ollut urakan toteuttamisen kannalta täysin merkityksetön ja hankinnan kohteeseen liittymätön. Kun yrityksen tila on vahva ja taloudellisesti riittävän hyvä, vähäiset puutteet vaaditun liikevaihdon suhteen olisi pitänyt voida korvata vastaavalla näytöllä. Vaatimus, jonka mukaan tarjoajan liikevaihdon tulee ylittää tarkasti jokin tietty euromäärä, on ollut liian tiukka eikä se ole ollut perusteltu hankinnan kohteen kannalta. Hankintayksikön menettely on tarpeettomasti rajoittanut kilpailua, eikä hankintayksikkö ole noudattanut tavoitetta julkisten varojen mahdollisimman tehokkaasta käytöstä.
Hankintayksikkö ei ole perustellut yli kaksinkertaista vähimmäisliikevaihtoa koskevaa vaatimustaan tarjouspyynnössä eikä hankintapäätöksessä. Hankinnan kohteena on ollut Karjalankosken kalatie, jonka valittaja on tarjonnut hintaan 345.000 euroa. Juankosken kalatie on ollut ainoastaan optiona ja sen toteutusaika on ollut eri kuin Karjalankosken kalatien. Ottaen huomioon, että hankintasäännösten mukaan vähimmäisliikevaihtoa koskevaa vaatimusta sovelletaan erikseen kuhunkin hankinnan osaan, hankinnan kohteen mukainen vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus olisi siten voinut olla enimmillään 690.000 euroa. Valittaja on edellisen tilikautensa perusteella täyttänyt vähimmäisliikevaihtovaatimuksen hankinnan kohteen osalta, sillä sen myynti 2019 päättyneellä tilikaudella on ollut yli 690.000 euroa. Toiselta päättyneeltä tilikaudelta on esitetty vastaava korvaava näyttö muun muassa vastuuvakuutuksella ja myös meneillään oleva tilikausi tulee todennäköisimmin ylittämään vaatimuksen. Mahdolliset puutteet liikevaihdon osalta ovat olleet niin vähäisiä, etteivät ne ole muodostaneet hyväksyttävää perustetta valittajan sulkemiselle tarjouskilpailusta.
Vastine
Vaatimukset
Savon Voima Oyj on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi se on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.818,75 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Savon Voima Oyj:n kysymyksessä oleva hankinta ei ole kuulunut hankintasäännösten soveltamisalaan, joten hankintaa koskevan valituksen tutkiminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.
Hankinnan kohteena on ollut Savon Voima Oyj:n Karjalankosken ja Juankosken vesivoimalaitosten kalateiden rakennusurakat. Savon Voima Oyj on kuntien Savon Energiaholding Oy:n välityksellä omistama sähköntuotantoa, kaukolämmöntuotantoa ja -jakelua, sekä tytäryhtiönsä Savon Voima Verkko Oy:n välityksellä sähkön siirtoa harjoittava yhtiö. Savon Voima Oyj ei ole julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa tarkoitettu hankintayksikkö, eikä sen hankintoihin normaalisti sovelleta mainitun lain säännöksiä. Savon Voima Oyj:n vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa tarkoitettuja toimintoja varten tekemiin hankintoihin sovelletaan kyseisen lain säännöksiä. Koska kysymyksessä olevassa hankinnassa on kuitenkin ollut kyse sähköntuotantoon liittyvästä hankinnasta, ei siihen ole tullut sovellettavaksi myöskään viimeksi mainitun lain säännökset.
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä Pohjois-Savon ELY-keskus) vaatimuksesta hankinta on kuitenkin kilpailutettu kansallisena hankintana, koska Savon Voima Oyj on saanut Karjalankosken kalatien rakentamista varten valtiontukea 349.000 euroa. Pohjois-Savon ELY-keskus on katsonut, että koska Karjalankosken kalatien rakentamiseen myönnetyn valtiontuen määrä on ollut yli 50 prosenttia sen arvioidusta kokonaiskustannuksesta 582.320 euroa, on koko Karjalankosken ja Juankosken kalateiden hankinta tullut kilpailuttaa julkisena hankintana. Valtiontuen määrä on kuitenkin ollut alle 50 prosenttia kokonaiskustannuksista, kun otetaan huomioon sekä Karjalankosken että Juankosken kalateiden rakennusurakat. Kysymyksessä on ollut kahden kalatien rakentamista koskeva kokonaisuus, jota ei ole voinut jakaa osiin. Koska valtiontuen määrä on alittanut 50 prosenttia hankinnan kokonaiskustannuksesta, ei hankintaan ole tullut sovellettavaksi mainitulla perusteella myöskään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain säännökset.
Valittaja ei ole täyttänyt tarjoajille asetettuja taloudellista suorituskykyä koskevia soveltuvuusvaatimuksia.
Valittajan oikeudenkäyntikulut ovat määrältään kohtuuttomat. Valituksen on laatinut yrityksen omistaja, joten kohtuullinen tuntiveloitus on 15 euroa.
Vastaselitys
Valittaja on antanut vastaselityksen.
Asiadiaarinumero2020/154
Valitus
Vaatimukset
RAPinsto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 85.000 euroa.
Perustelut
Hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun pisteytyksen virheellisesti. Oikein suoritetussa vertailussa valittajan tarjous olisi ollut vertailuhinnaltaan edullisin.
Työnjohdon referensseistä valittajan olisi tullut saada kaksi pistettä enemmän, sillä vastaavan työnjohtajan kokemusta patotyömaista, ei ole otettu huomioon pisteytyksessä.
Yrityksen referensseistä valittajan olisi tullut ensinnäkin saada kaksi pistettä enemmän, sillä valittajalla on kokemusta kahdesta kalatiekohteesta, Jyräänkosken pohjapadosta ja Kellokosken teknisestä kalatiestä. Lisäksi Konnuksen vanhan kanavan kunnostus on liittynyt vesistöpatojen korjaamiseen ja ollut urakkasummaltaan yli miljoona euroa, joten siitä olisi tullut saada kolme pistettä lisää.
Aikatauluja koskevasta osiosta valittajan olisi tullut saada kaksi pistettä enemmän, sillä valittaja on tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti toimittanut tarjouksensa liitteenä laatukäsikirjan, jossa on ollut kuvaus aikataulukäytännöistä, yleisaikataulun sekä viikkoaikataulun ensimmäisen 2–4 viikon osalta.
Betonointia koskevista laatuasioista valittajan olisi tullut saada kolme pistettä enemmän, sillä valittaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä betonointisuunnitelman, jossa on tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti esitetty laadunvarmistussuunnitelma kohteeseen ja kuvattu betonointisuunnitelma jälkihoitoineen.
Vastine
Vaatimukset
Savon Voima Oyj on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi se on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.988,75 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Valitus tulee jättää tutkimatta, koska hankintaan ei ole tullut sovellettavaksi lainkaan hankintasäännökset, eikä markkinaoikeudella siten ole toimivaltaa tutkia valitusta.
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain soveltaminen riippuu ensisijaisesti yksikön toiminnan luonteesta, eikä hankinnan kohteesta. Kalateiden rakentamista koskevat rakennusurakat liittyvät vesivoimalaitoksen operointiin, eli sähkön tuotantoon ja myyntiin, ja näin ollen kyseisen lain alaan kuuluvaan toimintaan. Hankinta on toteutettu siksi, että on ollut ilmeistä, että lupaviranomainen tulisi asettamaan hankintayksikölle kalateiden rakentamisvelvoitteen Karjalankoskelle. Juankosken kalatien rakentamisvelvoite on jo aiemmin määrätty voimalaitosluvassa toteutettavaksi, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Karjalankosken kalatien rakentamisvelvoite synnyttää Juankosken kalatien rakentamisvelvoitteen. On selvää, että tällainen velvoite voi syntyä ainoastaan Savon Voima Oyj:n harjoittamasta ja omistamasta vesivoimalaitoksen operoinnista.
Hankinnassa on myös kysymys Savon Voima Oyj:n yrityskuvaan ja markkinointiin liittyvästä hankkeesta. Hankinnan toteuttaminen vaikuttaa positiivisesti Savon Voima Oyj:n julkisuuskuvaan ainakin paikallisesti ja sen toimialakokemuksen mukaan vastaava hanke kasvattaa sähkön myyntiä paikallisesti. Koska Savon Voima Oyj harjoittaa ainoastaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa määriteltyä toimintaa, tulee tällaisen toiminnan tueksi tehtävät hankinnat lukea kyseisen lain mukaiseen toimintaan.
Kalateiden rakentamisurakka on kuitenkin jäänyt mainitun lain soveltamisalan ulkopuolelle, koska sähkön tuotanto ja myynti on vapautettu sen soveltamisalasta, ja vaihtoehtoisesti koska hankinnan ennakoitu arvo on jäänyt mainitussa laissa asetetun kynnysarvon alle.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia ei puolestaan sovelleta vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa tarkoitettua toimintaa varten tehtäviin hankintoihin ja käyttöoikeussopimuksiin.
Mikäli markkinaoikeus kuitenkin katsoisi, että hankintaan olisi tullut soveltaa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia, tulee ottaa huomioon, ettei hankintaa varten saatu tuki ole ylittänyt puolta hankinnan arvosta. Hankinnan kohteena olevat kalatiet ovat muodostaneet yhden luontevan hankintakokonaisuuden, josta osoituksena on ollut muun ohella kalateiden maantieteellinen läheisyys, sijainti samassa vesistössä Juankoskella ja se, että kalatiet toteutetaan samanaikaisesti hyödyntäen työmaiden synergiaetuja, samankaltaisella teknisellä toteutustavalla ja hankintayksikön yhteisestä hankintaa varten varaamasta budjetista. Avustusta koskevassa päätöksessä on todettu, että Karjalankosken kalatien rakentaminen luo edellytykset yläpuolisen Juankosken voimalaitospadon yhteyteen määrätyn kalatievelvoitteen toimeenpanolle. Kalatiet ovat liittyneet näin yhteisen tarkoituksen toteuttamiseen, joka osoittaa, että kyseessä on ollut yksi hankintakokonaisuus. Hanketta varten saatu tuki on ollut 39,8 prosenttia hankinnan ennakoidusta arvosta ja 41,9 prosenttia hankintasopimuksen arvosta.
Tarjousten pisteytyksessä ei ole tapahtunut virhettä, jolla olisi ollut vaikutusta valittajan asemaan. Vaikka valittajan väite virheellisyydestä pisteytyksen suorittamisessa on ollut osittain oikea, hankintayksikön virheellisellä menettelyllä ei ole ollut vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen. Oikein suoritetussa vertailussa valittaja olisi saanut kaksi pistettä lisää työmaan yleisaikataulusta, mutta valittajan olisi myös tullut saada kaksi pistettä vähemmän laadunvarmistussuunnitelmasta. Jotta valittaja olisi voinut voittaa tarjouskilpailun, olisi sen tullut saada yhteensä seitsemän pistettä enemmän sillä edellytyksellä, ettei muiden tarjoajien pisteytykseen olisi tehty muutoksia. Jos pisteytysperusteita lievennettäisiin valittajan esittämällä tavalla, myös muiden tarjoajien pisteytystä tulisi tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun edellyttämällä tavalla korjata vastaavasti.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankinnasta on tehty julkinen hankintailmoitus ja menettelytapana on ollut hankintasäännösten mukainen avoin menettely. Hankinnassa on tehty hankintapäätös, jonka liitteenä on toimitettu hankintaoikaisuohje ja valitusosoitus. Tarjoajien kannalta olisi kohtuutonta, että hankintaa muutettaisiin kilpailutetusta vasta hankintapäätöksen ja valituksen tekemisen jälkeen. Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohtuuton.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 154 §:n 1 momentista seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintasäännösten vastaisesti. Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (jäljempänä erityisalojen hankintalaki) 128 §:n mukaan kyseisen lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista hankintalain 16 luvussa (145–169 §) säädetään. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain tai erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa.
Hankintalain 10 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta erityisalojen hankintalaissa tarkoitettua toimintaa varten tehtäviin hankintoihin ja käyttöoikeussopimuksiin.
Hankintalain 10 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 97) mukaan hankintalakia ei myöskään sovelleta sellaisiin hankintoihin, jotka on suljettu esimerkiksi erityisalojen hankintalain 2 tai 3 luvun säännösten perusteella erityisalojen hankintalain ulkopuolelle.
Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden mainitun lain 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin sanotussa laissa säädetään.
Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yhtä tai useaa sanotun lain 6–9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, valtion liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät (viranomaishankintayksikkö). Lain 5 §:n 2 momentin mukaan sanotussa laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat lisäksi 6–9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat julkiset yritykset sekä viranomaisen myöntämän erityis- tai yksinoikeuden nojalla toimivat yksiköt (muu hankintayksikkö).
Viimeksi mainitun lain 5 §:n 4 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitettuja julkisia yrityksiä ovat sellaiset yhteisöt, joihin viranomaishankintayksiköt voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella, yksikön katsotaan kuuluvan viranomaisen määräysvaltaan erityisesti silloin, jos viranomainen suoraan tai välillisesti omistaa enemmistön kyseisen yrityksen merkitystä pääomasta (kohta 1), hallitsee enemmistöä yrityksen osakkeisiin perustuvasta äänioikeudesta (kohta 2), taikka voi nimittää yli puolet yhteisön hallinto-, johto tai valvontaelimen jäsenistä (kohta 3).
Erityisalojen hankintalain 5 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 249 ja 250) mukaan sanottua lakia sovelletaan laissa tyhjentävästi luetelluilla toimialoilla toimivien vesi- ja energiahuollon, liikenteen sekä postipalvelujen yksiköiden kynnysarvot ylittäviin tavara- ja palveluhankintoihin sekä rakennusurakoihin. Edelleen esitöiden mukaan sanotun lain soveltamiskysymysten selkeyttämisessä arvioinnin etenemisellä on olennainen merkitys. Arvioinnissa tulee ensin selvittää, mitä toimintaa hankkiva yksikkö harjoittaa ja liittyykö tehtävä hankinta kyseisen toiminnan harjoittamiseen. Lain soveltaminen riippuu ensisijaisesti yksikön toiminnan luonteesta, ei hankinnan kohteesta. Mikäli tehtävä hankinta liittyy erityisalatoiminnan harjoittamiseen, tarkastellaan seuraavaksi, onko hankkija erityisalojen hankintalain mukainen hankintayksikkö. Mikäli hankinta liittyy hankintalain mukaisen toiminnan harjoittamiseen, tarkastellaan hankintayksikköasemaa puolestaan hankintalain hankintayksikkösäännösten mukaisesti. Sovellettavilla hankintayksikkösäännöksillä on merkitystä, sillä erityisalojen hankintalain hankintayksikkösäännökset eroavat osin hankintalain vastaavista.
Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 250) on vielä todettu, että relevantin hankintalain ja hankintayksikköaseman selvittämisen jälkeen selvitettäväksi tulee vielä kynnysarvon ylittyminen sekä erityisalojen hankintalain soveltamisalapoikkeusten mahdollinen soveltuminen hankintaan. Mikäli jokin erityisalojen hankintalain soveltamisalapoikkeuksista on käsillä tai kynnysarvot eivät ylity, ei hankinta siirry kuitenkaan viranomaissektorin hankintalain soveltamisalaan, vaan tällöin hankinta jää molempien hankintalakien soveltamisalan ulkopuolelle.
Erityisalojen hankintalain 6 §:ssä säädetään energiahuoltotoiminnasta. Pykälän 1 momentin mukaan sanottua lakia sovelletaan sellaisten kiinteiden verkkojen antamiseen käyttöön tai toimintaan, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja. Kyseistä lakia sovelletaan myös kaasun tai lämmön toimittamiseen näihin verkkoihin ja maakaasumarkkinalaissa tarkoitetun järjestelmävastuun hoitamiseen.
Erityisalojen hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan sanottua lakia sovelletaan sellaisten kiinteiden verkkojen antamiseen käyttöön tai toimintaan, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle sähkön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja. Kyseistä lakia sovelletaan myös sähkön toimittamiseen näihin verkkoihin sekä sähkömarkkinalaissa tarkoitetun järjestelmävastuun hoitamiseen.
Markkinaoikeus toteaa, että arvioitaessa sitä, onko nyt kysymyksessä olevaan hankintaan sovellettava erityisalojen hankintalain säännöksiä, on otettava ensin kantaa siihen, harjoittaako hankkiva yksikkö erityisalojen hankintalaissa tarkoitettua toimintaa ja liittyykö nyt kysymyksessä oleva hankinta sanottuun toimintaan. Tämän jälkeen on otettava kantaa siihen, onko hankkivaa yksikköä pidettävä erityisalojen hankintalain 5 §:ssä tarkoitettuna hankintayksikkönä. Tässä arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, miten hankintamenettely on toteutettu.
Kysymyksessä olevassa tapauksessa hankinnan on tehnyt Savon Voima Oyj, jonka toimialana on sähkö- ja lämpölaitostoimintaa sekä niihin ja muuhun energiahuoltoon liittyvää liiketoiminta. Savon Voima Oyj:n on siten katsottava harjoittavan erityisalojen hankintalain 6 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettua energiahuoltotoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota yleisölle lämmön ja sähkön tuotantoon liittyviä palveluja.
Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena on ollut kalateiden rakennusurakat Karjalankosken ja Juankosken vesivoimalaitosten yhteyteen. Savon Voima Oyj on esittänyt, että kalateiden rakentamista koskevat rakennusurakat liittyvät vesivoimalaitoksen operointiin ja velvoite niiden rakentamiseen voi syntyä ainoastaan Savon Voima Oyj:n harjoittamasta vesivoimalaitoksen operoinnista. Lisäksi Savon Voima Oyj on esittänyt, että kalateiden rakentamisella on positiivinen vaikutus sen julkisuuskuvaan ja sähkön myyntiin. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevat hankinnat ovat liittyneet Savon Voima Oyj:n vesivoimalaitostoiminnan harjoittamiseen ja siten edellä mainittuun erityisalojen hankintalain 6 §:n 3 momentissa määriteltyyn toimintaan.
Savon Voima Oyj on kuntien Savon Energiaholding Oy:n välityksellä omistama julkinen osakeyhtiö. Se on siten erityisalojen hankintalaissa tarkoitettua toimintaa harjoittava julkinen yritys ja erityisalojen hankintalain 5 §:n 2 momentin mukainen muu hankintayksikkö.
Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että asiassa tulevat siten sovellettavaksi erityisalojen hankintalain säännökset.
Erityisalojen hankintalain 13 §:n 2 momentin mukaan mainittua lakia ei sovelleta kynnysarvot alittaviin hankintoihin. Asiassa on näin ollen seuraavaksi arvioitava, ylittääkö kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo erityisalojen hankintalaissa tarkoitetun kynnysarvon.
Asiassa on kysymys erityisalojen hankintalain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta rakennusurakkaa koskevasta hankinnasta, jonka osalta erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen kynnysarvo on ollut hankintailmoituksen julkaisemishetkellä 5.350.000 euroa.
Erityisalojen hankintalain 14 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muuhun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.
Savon Voima Oyj:n valituksenalaisen päätöksen mukaan hankinnan kokonaisarvo on ollut 832.000 euroa. Tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenee, että tarjousvertailuun hyväksyttyjen tarjousten hinnat ovat vaihdelleet 899.960 eurosta 1.356.110 euroon. Hankinnan kokonaisarvo on siten jäänyt alle erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon.
Edellä markkinaoikeuden toimivallasta, hankintalain soveltamisalasta ja erityisalojen hankintalain kynnysarvosta lausuttu huomioon ottaen valitukset on jätettävä pääasioiden osalta markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomina tutkimatta.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Ykkös Infra Oy on asiassa diaarinumero 2020/139 vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Savon Voima Oyj:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut yhteensä 2.040 eurolla viivästyskorkoineen.
Nyt tarkasteltavana olevassa asiassa Savon Voima Oyj on julkaissut kansallisen hankintailmoituksen ja liittänyt valituksenalaiseen päätökseensä valitusosoituksen asian saattamiseksi markkinaoikeuteen. Markkinaoikeudessa Savon Voima Oyj on kuitenkin katsonut, että valituksenalaista päätöstä koskevien valitusten tutkiminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan. Kun otetaan huomioon, että Ykkös Infra Oy on valittanut markkinaoikeuteen valituksenalaiseen päätökseen sisältyneen valitusosoituksen mukaisesti ja kysymys hankintalainsäädännön soveltamisesta on noussut esiin vasta markkinaoikeudessa, markkinaoikeus katsoo, että pääasian lopputuloksesta huolimatta olisi kohtuutonta, mikäli Ykkös Infra Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan (ks. KHO 2018:146 siinä mainittuine oikeudenkäyntikuluja koskevine ratkaisuineen). Savon Voima Oyj on näin ollen velvoitettava korvaamaan Ykkös Infra Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Lopputulos
Markkinaoikeus jättää valitukset pääasioiden osalta tutkimatta markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/139 ja 2020/154.
Markkinaoikeus velvoittaa markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/139 Savon Voima Oyj:n korvaamaan Ykkös Infra Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.040 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/139 ja 2020/154 Savon Voima Oyj:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asiat ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen ja Jenni Poropudas sekä asessori Anu Pitkänen.
Huomaa
Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 9.12.2021 taltionumero H4402/2021.