MAO:509/2025
Asian tausta
Lahden kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.1.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 5.2.2025 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta maanteitse tapahtuvan joukkoliikennepalvelun hankinnasta Lahden kaupungin toimialueella ajalle 1.6.2026–3.6.2035 (kohde 5) sekä ajalle 1.6.2026–2.6.2030 ja kahdelle mahdolliselle yhden vuoden pituiselle optiokaudelle (kohde 6).
Lahden kaupungin kaupungininsinööri on 11.3.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 14 valinnut Koiviston Auto Lahti Oy:n tarjouksen.
Lahden kaupungin kaupungininsinööri on 25.3.2025 tekemällään päätöksellä § 21 keskeyttänyt hankintamenettelyn.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 65.700.000 euroa kohteen 5 osalta ja 16.200.000 euroa kohteen 6 osalta.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Koiviston Auto Lahti Oy (jäljempänä myös valittaja) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen hankinnan keskeyttämisestä, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 15.012,50 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintamenettelyn keskeyttämispäätös ei perustu todelliseen ja perusteltuun syyhyn ja on siten hankintasäännösten vastainen. Lisäksi keskeyttämispäätöksen perustelut ovat puutteelliset ja epäselvät. Päätöksen pääasiallisena perusteena on esitetty, että tarjouspyynnössä esitetyt tarjousten vertailuperusteet olisivat olleet epäselvät. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole millään tavoin perustellut, millä tavoin vertailuperusteet olisivat olleet epäselvät.
Keskeyttämispäätöksessä on tehty viittaus "ristiriitaan tarjouspyynnössä ilmoitetun valintaperusteen kanssa” perustelematta lainkaan, mitä hankintayksikkö ristiriidalla tarkoittaa. Keskeyttämispäätös on tältä osin puutteellinen ja epäselvä. Mikäli hankintayksikkö tarkoittaa ristiriidalla, että jokin toisenlainen hintojen vertailutapa olisi voinut olla hankintayksikölle hinnan osalta edullisempi, tämä ei ole perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle.
Valittaja kuitenkin olettaa, että hankintayksikön viittaama vertailuperusteiden epäselvyys liittyy toisen tarjoajan tekemässä hankintaoikaisuvaatimuksessa esille tuotuun tarjouspyynnössä ilmoitettuun hinnan vertailuun, jonka mukaan vertailuhintana on pidetty kummankin kohteen osalta tarjottua yhden vuoden tarjoushintaa. Vertailuperusteet eivät kuitenkaan ole olleet miltään osin epäselvät. Tarjouspyynnön ja hankintayksikön tarjoajien esittämiin kysymyksiin antamien vastausten perusteella tarjoajille on ollut selvää, että vertailuhintoina käytetään kohteista tarjottuja yhden vuoden tarjoushintoja. Myöskään edellä mainitussa hankintaoikaisuvaatimuksessa ei ole väitetty, että vertailuperusteet olisivat olleet epäselvät.
Keskeyttämispäätöksessä on viitattu edellä mainittuun hankintaoikaisuvaatimukseen ja todettu, että vaatimuksen mukaan tarjousten vertailutapa ja kilpailutusmalli on johtanut siihen, että tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia ja tarjouskilpailun voittajaksi on virheellisesti valittu tarjous, joka ei ole ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.
Hankintaoikaisuvaatimuksessa on esitetty, että hankintamenettely olisi ollut omiaan tuottamaan vertailukelvottomia tarjouksia. Tätä on perusteltu sillä, että hankintamenettelyssä annettuja kohteiden 5 ja 6 erillistarjouksia sekä toisaalta voittanutta valittajan yhdistelmätarjousta arvioitaessa voitaisiin havaita, että tarjouspyynnön mukaisen hinnan vertailuperusteen johdosta yhdistelmätarjous voisi tulla sopimuskaudella erillistarjousten hinnoittelua jonkin verran kalliimmaksi, jos vertailuperusteena ei käytettäisikään tarjouspyynnössä ilmoitettua vertailuperustetta (yhden vuoden vertailuhinta), vaan vertailuperusteena pidettäisiin hintaa koko sopimuskaudelta. Tämä spekulointi ei kuitenkaan tee tarjouspyynnön mukaisesti annettuja tarjouksia vertailukelvottomiksi. Tarjoukset ovat olleet täysin vertailukelpoisia tarjouspyynnössä asetettujen kriteerien perusteella.
Hankintayksiköllä on oikeus määritellä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet, kunhan ne ovat selkeitä eivätkä syrji tarjoajia. Pelkästään se seikka, että jossain tarjoustilanteessa ja joitakin erillis- ja yhdistelmätarjousten variantteja vertaillen voitaisiin todeta, että jokin muu kuin hankintayksikön tarjouspyynnössä käyttämä vertailuhintojen laskentatapa voisi mahdollisesti johtaa sopimuskaudella toteutuviin alhaisempiin kustannuksiin, ei tee vertailuperusteista epäselviä, syrjiviä eikä hankintasäännösten vastaisia.
Hankintamenettelyssä kaikilla tarjoajilla on ollut mahdollisuus kohteita 5 ja 6 koskevan yhdistelmätarjouksen jättämiseen. Tarjoajilla on siten ollut mahdollisuus sekä erillistarjousten että yhdistelmätarjouksen jättämiseen.
Tarjouspyynnössä on myös varauduttu tilanteeseen, jossa yhdistelmätarjouksen todettaisiin olevan vertailuperusteiden perusteella erillistarjouksia kalliimpi. Hankintayksikkö on siten tarjouspyynnössä tiedostanut, että joissakin ti-lanteissa yhdistelmätarjous voi tulla erillistarjouksia kalliimmaksi. Tarjous-pyynnössä on kuitenkin myös todettu, että yhdistelmätarjouksen sivuuttaminen edellyttää, että yhdistelmätarjous tulisi tilaajalle selvästi kalliimmaksi kuin yksittäiset kohteet. Tähän tarjouspyynnössä varattuun menettelytapaan hankintayksikkö ei kuitenkaan ole vedonnut. Huomioiden tarjouspyynnössä hankintayksikölle varattu mahdollisuus yhdistelmätarjouksen sivuuttamiseen, hankinnan keskeyttäminen hankintayksikön ilmoittamilla perusteilla osoittaa, että hankinnan keskeyttäminen ei ole perustunut todellisiin ja perusteltuihin syihin.
On myös huomattava, että vertailuperusteena ei ole ollut ainoastaan halvin hinta ja kohteiden 5 ja 6 hankintakausien eroavaisuus on huomioitu laatupisteytyksessä.
Keskeyttämispäätös näyttää perustuvan käytännössä siihen, että hankintayksikkö on tarjouspyynnön mukaisilla kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteilla tehdyn hankintapäätöksen jälkeen havainnut, että sen päättämät ja tarjouspyynnössä ilmoittamat vertailuperusteet eivät mahdollisesti olisikaan kaikissa tarjoustilanteissa optimaaliset ja että juuri tässä tarjouskilpailussa vastaanotettujen erillis- ja yhdistelmätarjousten laskenta voisi johtaa hieman alhaisempaan sopimuskauden hintaan, jos vertailuperusteena olisikin käytetty hintaa koko sopimuskaudelta. Tämä ei kuitenkaan ole todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Hankintayksikkö on sidottu ilmoittamiinsa vertailuperusteisiin ja tarjoajien tulee voida luottaa siihen, että hankintayksiköllä on vakaa aikomus toteuttaa hankinta ilmoittamansa tarjouspyynnön ja siinä esitettyjen vertailuperusteiden mukaisesti.
Keskeyttämispäätöksessä toteutettavaksi ilmoitettu uusi kilpailutus tarkoittaisi käytännössä tinkimiskierrosta. Lisäksi hankinnan keskeyttämispäätös syrjii valittajaa, joka on tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti tehnyt kohteista 5 ja 6 myös yhdistelmätarjouksen ja tullut tarjouspyynnön yksiselitteisten vertailuperusteiden mukaisesti valituksi kokonaistaloudellisesti edullisimpana tarjouskilpailun voittajaksi. On selvää, että tarjoajalla, joka on päättänyt tehdä yhdistelmätarjouksen, on yhdistelmätarjouksen hinnoittelussa oikeus painottaa osa-alueiden hinnoittelua haluamallaan tavalla ja että yhdistelmätarjousta käsitellään kokonaisuutena. Tämä mahdollisuus on ollut yhtäläinen kaikille tarjoajille. Se seikka, tuleeko yhdistelmätarjous sopimuskaudella hinnaltaan halvemmaksi tai kenties kalliimmaksi kuin erillistarjoukset, on myös vahvasti riippuvainen annetuista tarjouksista ja niissä kohteittain tarjotuista hinnoista.
Vastine
Vaatimukset
Lahden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.640 eurolla viivästyskorkoineen.
Lahden kaupunki on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus sallii valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon muutoksenhausta huolimatta.
Perustelut
Hankintamenettely on keskeytetty, koska tarjouspyynnössä esitetyt tarjousten vertailuperusteet ovat mahdollistaneet ristiriidan tarjouspyynnössä ilmoitetun tarjouksen valintaperusteen kanssa. Virhettä ei ole myöskään voitu korjata siten, että valituksi olisi tullut kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Hankintayksikkö ei saa kesken tarjouskilpailun lisätä, poistaa tai muuttaa etukäteen asettamiaan vertailuperusteita, niiden osatekijöitä tai painotuksia.
Hankinnassa on kysymys erityisalojen EU-hankintailmoituksella ilmoitetusta, avoimella menettelyllä toteutettavasta bruttomallin mukaisesta joukkoliikenteen kohteiden 5 ja 6 tarjouskilpailusta. Kohteen 5 sopimuskausi on kesä 2026 – kevät 2035. Kohteen 6 sopimuskausi on kesä 2026 – kevät 2030 ja optiona 1 + 1 vuotta. Tarjous on ollut mahdollista antaa osatarjouksena tai yhdistelmätarjouksena. Tarjousten keskinäistä kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa vertailuhinta on laskettu vuosisuoritteilla ottamatta huomioon sitä, että kohteiden 5 ja 6 sopimukset ovat eri pituisia.
Sopimuskausien pituuden painoarvolla laskettuna kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi olisivat tulleet yksittäistarjoukset, kun optioita ei oteta huomioon. Mahdolliset kohteen 6 optiokaudet huomioon ottaen edullisimmaksi olisi tullut yhdistelmätarjous. Sopimuskauden jatkaminen optiokausilla edellyttää kuitenkin molempien sopimusosapuolien hyväksynnän, eli se ei välttämättä toteudu. Hinnoittelemalla yhdistelmätarjous esimerkiksi siten, että kohteen 6 alhaista hintaa kompensoidaan kohteen 5 korkeammalla hinnalla, voidaan päästä hinnaltaan halvimpaan tarjoukseen ilman, että hankintasopimus muodostuu kuitenkaan hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.
Tarjouspyynnön mukaisella vertailuperusteella eli vuosihinnalla halvin kohteita 5 ja 6 koskeva yhdistelmätarjous on ollut 10.945.555,69 euroa ja halvimpien yksittäisiä kohteita koskevien tarjousten yhteishinta 11.723.244,56 euroa. Sopimuskausien pituuden perusteella ilman optiokausia laskettuna halvin yhdistelmätarjous on ollut 87.350.831,37 euroa koko sopimuskaudelta ja halvimpien yksittäisiä kohteita koskevien tarjousten hinnat yhteensä 86.815.384,30 euroa. Kun varsinaisten sopimuskausien lisäksi otetaan huomioon kohdetta 6 koskevat optiokaudet, halvimman yhdistelmätarjouksen hinta on ollut 91.814.499,29 euroa ja halvimpien yksittäisiä kohteita koskevien tarjousten hinnat yhteensä 94.292.910,98 euroa.
Tarkasteltaessa saatuja yksittäistarjouksia sekä yhdistelmätarjouksen hinnoittelua voidaan havaita, että voittaneen tarjoajan yhdistelmätarjouksen hinta kohteelle 6 on 40,31 prosenttia alempi kuin sen kyseiselle kohteelle antaman yksittäistarjouksen hinta. Kohteelle 5 voittaneen tarjoajan yhdistelmätarjouksen hinta on puolestaan ollut 9,13 prosenttia kalliimpi kuin edullisimman yksittäistarjouksen hinta.
Hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevasta päätöksestä tulee käydä ilmi keskeyttämiseen vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että tarjoaja voi arvioida, onko keskeyttämisessä noudatettu lain velvoitteita. Keskeyttämisen syyksi päätöksessä on todettu tarjouspyynnössä esitettyjen vertailuperusteiden epäselvyys, joka mahdollistaa ristiriidan ilmoitetun valintaperusteen kanssa. Lisäksi päätöksessä on viitattu asiassa tehtyyn hankintaoikaisuvaatimukseen, jonka mukaan hankintayksikön käyttämä vertailutapa ja kilpailutusmalli ovat johtaneet siihen, että tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia ja voittajaksi on valittu tarjous, joka ei ole kokonaistaloudellisesti edullisin. Nämä keskeyttämispäätöksestä ilmenevät seikat ovat riittäviä sen arvioimiseksi, että keskeyttämiselle on todellisia ja perusteltuja syitä.
Hankintayksikkö on jo ennakolta sinänsä tiedostanut, että yhdistelmätarjous voi tulla yksittäisiä tarjouksia kalliimmaksi. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole tiedostanut, että tarjouspyynnössä asetetuilla perusteilla kalliimpi tarjous voi saada halvempia tarjouksia korkeammat hintapisteet.
Hankintayksikkö voi keskeyttää hankintamenettelyn havaittuaan tehneensä ennen tarjouskilpailua sellaisen arviointivirheen, että tarjouspyynnön sisällön vuoksi sen ei ole mahdollista valita taloudellisesti edullisinta tarjousta. Edellytyksenä on, että hankintayksikkö noudattaa keskeytyspäätöstä tehdessään julkisia hankintoja koskevia perussääntöjä, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.
Vastaselitys
Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hankintayksikön pyynnön valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on keskeyttämispäätöksen perusteeksi vertaillut sopimuskaudella tarjoushintojen perusteella toteutuvia hintoja, mikä poikkeaa tarjouspyynnössä vertailuperusteena käytetystä kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnista hinta-laatusuhteen perusteella.
Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaperusteena ei ole ollut pelkästään hinta. Lisäksi hankintayksikkö on vastineessaan vertaillut tarjouspyynnön vastaisesti sopimuskausien ”pituuden painoarvolla laskettuja hintoja” sekä tehnyt arviointia myös teoretisoiden, mikä kohteen 6 kokonaishinta olisi ollut optiokausilla tai ilman.
Hankintayksikön tekemät vertailulaskelmat joka tapauksessa osoittavat, että tarjouspyynnön mukaisia vertailuperusteita (vuosisuorite) soveltaen valittajan yhdistelmätarjous on ollut myös hinnaltaan halvin. Lisäksi laskelmat osoittavat, että tarjouspyynnössä todettujen vertailuperusteiden vastaisessa ”sopimuskausien pituudella lasketussa” hintavertailussa (ilman optioita) ”halvimmat yksittäistarjoukset” ovat olleet kokonaisuudessaan ainoastaan 0,612 prosenttia halvempia kuin valittajan yhdistelmätarjous, eli kyse on häviävän pienestä erosta tällä sinänsä perusteettomalla laskentatavalla. Hankintayksikön laskelmat edelleen osoittavat, että valittajan yhdistelmätarjous on kustannuksiltaan selkeästi halvin, jos hintavertailu tehtäisiin huomioiden sekä varsinainen sopimuskausi että optiokaudet.
Hankintayksiköllä on oikeus määritellä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet, kunhan ne ovat selkeitä eivätkä syrji tarjoajia. Tarjous-kilpailuissa hintavertailun voi toteuttaa monilla eri tavoilla. Eri vertailutavat voivat johtaa erilaisiin edullisuusjärjestyksiin, mutta se seikka, että jossain tarjoustilanteessa ja joitakin erillis- ja yhdistelmätarjousten variantteja vertaillen voitaisiin todeta, että jokin muu kuin hankintayksikön tarjouspyynnössä käyttämä vertailuhintojen laskentatapa voisi mahdollisesti johtaa sopimuskaudella toteutuviin alhaisempiin kustannuksiin, ei tee vertailuperusteista epäselviä tai syrjiviä.
Hankintayksikkö on vastineessaan vertaillut valittajan yhdistelmätarjouksen hintoja valittajan antamiin kohdekohtaisiin erillistarjouksiin. Erillistarjousten kohdekohtaisia hintoja ei kuitenkaan ole mitenkään perusteltua vertailla yhdistelmätarjousten kohdekohtaisiin hintoihin. Erillis- ja yhdistelmätarjousten erot, joita hankintayksikkö on oletettavasti tavoitellutkin, johtuvat siitä, että yhdistelmätarjous mahdollistaa tarjoajalle yksikkökustannusten laskemisen eli yhdistelmätarjous on mahdollista hinnoitella erillistarjouksia alhaisemmilla hinnoilla, kuten valittaja on tehnyt. Lisäksi tarjoajalla on yhdistelmätarjouksessa oikeus painottaa osa-alueiden hinnoittelua haluamallaan tavalla ja yhdistelmätarjousta tulee käsitellä kokonaisuutena. Hankintayksikkö on tehdessään tarjouskilpailun valintaperusteiden vastaisia vertailuja käsitellyt yhdistelmätarjouksen kohdekohtaisia hintoja ikään kuin ne olisivat erillistarjouksia, mikä on hankintasäännösten vastaista.
Hankintayksikkö on sinänsä myöntänyt tiedostaneensa, että yhdistelmätarjous voi tulla yksittäisiä tarjouksia kalliimmaksi. Myös tällä perusteella hankinnan keskeyttämispäätös on vailla hankintasäännösten edellyttämää perusteltua syytä.
Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että se ei olisi ennakolta tiedostanut kalliimman tarjouksen voivan saada tarjouspyynnön mukaisilla vertailuperusteilla halvempia tarjouksia korkeammat hintapisteet. Tässä hankintayksikkö on kuitenkin sekoittanut erillistarjousten ja yhdistelmätarjousten logiikan. Lisäksi hankintayksikön väite siitä, että se ei olisi havainnut tarjouspyynnön osalta väittämäänsä epäselvyyttä ennen hankintaoikaisuvaatimusta on perusteeton myös siitä syystä, että hankintamenettelyn aikana tarjoajien esittämissä kysymyksissä asia on tuotu nimenomaisesti esille
Hankintayksikkö on siten tiedostanut hankintakausien eroavaisuuden merkityksen myös hintojen vertailun kannalta joka tapauksessa tarjouskilpailun aikana ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä. Mikäli hankintayksikkö olisi perustellusti arvioinut vertailukriteerien olevan epäselviä ja johtavan mahdollisesti muuhun kuin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitsemiseen, hankintayksikön olisi tullut muuttaa vertailukriteerejä tuossa vaiheessa ja julkaista mahdolliset muutokset huomioiva korjausilmoitus, taikka tuolloin keskeyttää hankintamenettely kokonaan uuden tarjouskilpailun järjestämiseksi. Siitä huolimatta, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintamenettelyn keskeyttäminen on sinänsä mahdollista hankintamenettelyn missä vaiheessa tahansa, hankintayksikön tietoisuudelle on annettava merkitystä sen arvioinnissa, onko hankintamenettelyn keskeyttämiselle hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ollut hankintasäännöksissä edellytetty perusteltu syy.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Oikeudelliset lähtökohdat
Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintamenettelyn keskeyttämisessä ja hankintamenettelyn keskeyttämispäätöstä perustellessaan hankintasäännösten vastaisesti.
Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan hankintayksikkönä toimiva Lahden kaupunki järjestää joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena tarjouskilpailun toimialueensa maanteitse tapahtuvan joukkoliikennepalvelun hoitamisesta bruttokorvaukseen perustuvan liikennöintisopimuksen mukaisesti. Kun lisäksi otetaan huomioon hankintayksikön toiminnan luonne, nyt kyseessä olevan hankinnan kohdetta kuvaavat luonnokset hankintasopimuksiksi, hankinnan ennakoitu arvo ja sen liittyminen mainittuun toimintaan sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 5, 8 ja
13 §:ssä säädetty, markkinaoikeus katsoo, että asiassa on sovellettava erityisalojen hankintalain säännöksiä.
Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Erityisalojen hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat.
Erityisalojen hankintalain 116 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Pykälän 2 momentin mukaan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun sovelletaan, mitä hankintaa koskevasta päätöksestä 114 §:ssä säädetään.
Viimeksi mainitun momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 276) perusteella säännös vastaa aiemmin voimassa olleen vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007) 58 a §:ää (700/2011), jonka esitöiden (HE 182/2010 vp s. 23) mukaan säännös vastaa sisällöltään aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ää (699/2011).
Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Esitöissä on myös todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallinnutta oikeuskäytäntöä. Hyväksyttävinä keskeyttämisperusteina on pidetty oikeuskäytännössä muun ohella hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Esitöissä on lisäksi todettu, että hankintaa ei ole saanut keskeyttää, jos keskeyttämisen tarkoituksena on ollut kiertää lain säännösten soveltaminen tai estää tarjoajan mahdollisuus saada oikeussuojaa. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.
Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 23) on vielä todettu, että päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi keskeyttämisratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko keskeyttämisessä noudatettu lain velvoitteita.
Hankintamenettely keskeisiltä osin
Tarjouspyynnössä on todettu seuraavaa: ”Hankinta sisältää tarjouskilpailun kohteet 5 ja 6. Kohteiden tarkat tiedot ja vaatimukset on esitelty tarjouspyynnön liitteissä. Tarjoaja voi tarjota yhtä tai useampaa kohdetta ja tekemiensä erillistarjousten lisäksi jättää myös molempia kohteita koskevan yhdistelmätarjouksen. Palveluntuottajaksi valitaan kohteittain yksi tarjoaja/tarjousyhteenliittymä.”
Tarjouspyynnön mukaan sopimuskauden on tarkoitus kummankin kohteen osalta alkaa kesäliikenteen 2026 alkaessa, jolloin arvioitu alkamispäivä on 1.6.2026. Kohteen 5 sopimuskauden on ilmoitettu päättyvän peruskoulujen lukuvuoden 2034–2035 kevätlukukauden viimeisen kouluviikon sunnuntaina ja arvioitu päättymispäivä on ollut 3.6.2035. Kohteen 6 sopimuskauden on ilmoitettu päättyvän peruskoulujen lukuvuoden 2029–2030 kevätlukukauden viimeisen kouluviikon sunnuntaina ja arvioitu päättymispäivä on ollut 2.6.2030. Kohteessa 6 on lisäksi ilmoitettu olevan 1 + 1 vuoden optiomahdollisuus.
Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisimman tarjouksen valintaperusteena on ollut hankintayksikön kannalta hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous. Tarjousvertailussa hinnan painoarvo on ollut jäljempänä selostetuin tavoin 92 pistettä ja laadun painoarvo 8 pistettä.
Tarjoushinnat on tullut ilmoittaa kohteita 5 ja 6 koskevissa erillistarjouksissa sekä molempia kohteita koskevissa yhdistelmätarjouksissa ajokilometrihintana (€/km), linjatuntihintana (€/h) ja autopäivähintana (€/ap). Tarjousvertailussa käytettävät hinnat ovat muodostuneet tarjouspyynnössä ilmoitetuilla vuosisuoritteen kertoimilla lasketuista yksikköhinnoista.
Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:
”[– –] Hyväksytyksi tulee se tarjous, joka on tilaajalle kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjousten keskinäistä kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vuosisuoritteilla laskettu vertailuhinta ja kaluston pisteytys.
Arvioinnissa kokonaishinnan painoarvo on 92 pistettä ja kaluston ympäristö- ja muiden teknisten ominaisuuksien 8 pistettä. Edullisin tarjous saa 92 pistettä. Muiden tarjousten hinta lasketaan kaavalla X/Y * 92 = Z, jossa
X = halvimman tarjouksen hinta
Y = tarjoajan hinta
Z = tarjoajan hintapisteetKaluston pisteet lasketaan kohteen kalustolomakkeella annettujen tietojen mukaisesti linjakilometreillä painotettuna.”
[– –]
”Tarjouskilpailun voittaa se tarjous, joka saa edellä mainituilla arviointiperusteilla laskettuna yhteensä eniten hinta- ja kalustopisteitä. Mikäli pisteet ovat samat kahden tai useamman tarjouksen välillä, voittaa hinnaltaan halvin tarjous.
Yhdistelmätarjousten ja yksittäisten tarjousten vertailussa käsitellään kohteiden 5 ja 6 voittaneita tarjouksia kuin yhtä yhdistelmätarjousta.
Kohteiden 5 ja 6 voittaneiden tarjousten tarjoushinnat lasketaan yhteen ja hintaa verrataan yhdistelmätarjousten hintoihin. Tässä vaiheessa edullisin tarjous saa hinnasta 92 pistettä ja siihen vertaamalla saadaan muiden tarjousten hintapisteet.
Yhdistelmätarjouksen ja kohteiden 5 ja 6 voittaneiden tarjousten vertailussa kalustopisteet lasketaan yhteen painottaen varsinaisten sopimuskausien pituutta kaavalla: Kohde 5:n kalustopisteet * 0,692 + Kohde 6:n kalustopisteet * 0,308 jolloin kaluston maksimi pistemäärä on 8 pistettä.
Mikäli kohteisiin 5–6 ei saada tarjouksia yhteen tai useampaan kohteista, eikä yhdistelmätarjousten ja yksittäisten tarjousten (kohteiden 5–6) vertailua voida tehdä edellä kuvatulla tavalla, tehdään tarjousvertailu vain saatujen yhdistelmätarjousten kesken.
Siinä tilanteessa, että kaikkiin yksittäisiin kohteisiin 5–6 ei ole saatu tarjouksia ja Tilaaja arvioi, että voittava yhdistelmätarjous tulisi Tilaajalle selvästi kalliimmaksi kuin yksittäiset kohteet, voi Tilaaja olla valitsematta yhdistelmätarjousta kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Tällöin kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi tarjoukseksi ja tarjouskilpailun voittajaksi valitaan yksittäisten kohteiden 5–6 voittaneet tarjoukset.”
Hankintayksikölle on esitetty muun ohella seuraava lisätietokysymys:
”Tarjouspyynnön mukaan kohteiden 5 ja 6 voittaneiden tarjousten tarjoushinnat lasketaan yhteen ja hintaa verrataan yhdistelmätarjousten hintoihin. Tehdäänkö vertailu käyttäen yhden vuoden tarjoushintoja vai koko perussopimuskausien (kohteessa 5 9 vuotta ja kohteessa 6 4 vuotta) yhteenlaskettuja hintoja?”
Hankintayksikkö on vastannut lisätietokysymykseen seuraavasti:
”[– –]Sopimuskausien pituus on huomioitu kalustopisteiden vertailussa. Yhdistelmätarjouksen ja kohteiden 5 ja 6 voittaneiden tarjousten vertailussa kalustopisteet lasketaan yhteen painottaen varsinaisten sopimuskausien pituutta kaavalla: Kohde 5:n kalustopisteet * 0,692 + Kohde 6:n kalustopisteet * 0,308 jolloin kaluston maksimi pistemäärä on 8 pistettä. Tarjousten hintavertailu tapahtuu suunnitellun vuosisuoritteen kertoimilla.”
Hankintayksikkö on saanut kohteesta 5 yhteensä viisi tarjousta, joista kaikki ovat tarjousvertailussa saaneet kalustosta täydet laatupisteet eli kahdeksan pistettä. Halvin yksittäinen tarjoushinta on ollut 7.984.481,21 euroa/vuosi. Kohteesta 6 hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta, joista kumpikin on saanut kalustosta nolla laatupistettä. Halvempi tarjoushinta on ollut 3.738.763,34 euroa/vuosi. Yhdistelmätarjouksia kohteista 5 ja 6 on tehty kolme kappaletta, joista kaikki ovat saaneet täydet laatupisteet eli kahdeksan pistettä. Halvin yhdistelmätarjous on ollut 10.945.555,69 euroa/vuosi. Hankintayksikkö on 11.3.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut kyseisen yhdistelmätarjouksen.
Tämän jälkeen hankintayksikkö on valituksenalaisella hankintaoikaisupäätöksellä 25.3.2025 keskeyttänyt hankintamenettelyn. Hankintaoikaisupäätöksessä on ensinnäkin todettu, että eräs tarjoajista tehnyt hankintaoikaisuvaatimuksen, jonka mukaan tarjousten vertailutapa ja kilpailutusmalli on johtanut siihen, että tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia ja tarjouskilpailun voittajaksi on virheellisesti valittu tarjous, joka ei ole ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Tämän jälkeen hankintamenettelyn keskeyttämistä on päätöksessä perusteltu seuraavasti:
”Hankintayksikkö on havainnut hankintamenettelyssä tapahtuneen virheitä asiassa tehdyn oikaisuvaatimuksen vuoksi. Tarjouspyynnössä esitetyt tarjousten vertailuperusteet ovat epäselvät, joka mahdollistaa ristiriidan tarjouspyynnössä ilmoitetun valintaperusteen kanssa. Hankintayksikkö katsoo, ettei virhettä voida korjata laskemalla tarjousvertailu uudelleen vertailukelpoisella tavalla ilman, että muutos olisi voinut houkutella potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman muutosta olisi voineet jättää tarjousta. Vertailuperusteiden muuttaminen hankinnan tässä vaiheessa, kun tarjoukset on jätetty ja avattu ei mahdollistaisi tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelystä kiinnostuneita kohtaan, jolloin hankinta on keskeytettävä ja kilpailutettava uudelleen. Lisäksi keskeytys ajoittuu hankintamenettelyn muutoksenhakuvaiheeseen, jossa hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu lainvoimaiseksi.”
Asian arviointi
Valituksenalaisessa päätöksessä hankintamenettelyn keskeyttämistä on edellä todetuin tavoin perusteltu sillä, että hankintayksikkö on asiassa tehdyn hankintaoikaisuvaatimuksen vuoksi havainnut hankintamenettelyssä tapahtuneen virheitä. Päätöksessä on viitattu hankintaoikaisuvaatimukseen, jonka mukaan tarjouskilpailun voittajaksi on virheellisesti valittu tarjous, joka ei ole ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Päätöksen mukaan tarjouspyynnössä esitetyt tarjousten vertailuperusteet ovat olleet epäselvät, mikä mahdollistaa ristiriidan tarjouspyynnössä ilmoitetun valintaperusteen kanssa.
Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa lisäksi esittänyt, että tarjousten keskinäistä kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa vertailuhinta laskettiin vuosisuoritteilla ottamatta huomioon sitä, että kohteiden 5 ja 6 sopimuskaudet ovat eri pituisia. Sopimuskausien pituuden painoarvolla laskettuna kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi olisivat tulleet valitun yhdistelmätarjouksen sijasta kohteiden 5 ja 6 yksittäistarjoukset, kun optioita ei oteta huomioon. Hinnoittelemalla yhdistelmätarjous esimerkiksi siten, että kohteen 6 alhaista hintaa kompensoidaan kohteen 5 korkeammalla hinnalla, voidaan päästä hinnaltaan halvimpaan tarjoukseen ilman, että hankintasopimus muodostuu kuitenkaan hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Hankintayksikkö ei ole ennakolta tiedostanut, että kalliimmalla tarjouksella on mahdollisuus saada tarjouspyynnössä määritellyillä vertailuperusteilla halvempia tarjouksia korkeammat hintapisteet.
Valittaja on esittänyt ensinnäkin, että keskeyttämispäätöksen perustelut ovat olleet puutteelliset. Päätöksessä ei ole perusteltu, millä tavoin vertailuperusteet olisivat olleet epäselvät ja millä tavoin ne voivat johtaa ristiriitaan valintaperusteen kanssa. Valittaja on lisäksi esittänyt, että keskeyttämispäätös näyttää perustuneen yksinomaan hintaan, joka toteutuu varsinaisilta sopimuskausilta. Tämä ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen vertailuhinta. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden valintaperusteena on ollut hinta-laatusuhde eikä pelkkä halvin hinta. Valittajan mukaan hankintayksikön halu muuttaa tarjouspyynnön mukaisia vertailuperusteita mahdollisesti itselleen edullisemmiksi uudessa tarjouskilpailussa ei ole laissa edellytetty todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavia tai poikkeuksellisia seikkoja. Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei saa kuitenkaan olla tarjoajien kannalta syrjivää tai epätasapuolista. Hankintalaissa ei ole säädetty siitä, missä vaiheessa hankintamenettely voidaan keskeyttää. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä.
Edellä todetuin tavoin tarjouspyynnössä ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden valintaperuste on ollut paras hinta-laatusuhde. Kaikki tarjoukset ovat kaluston osalta saaneet samat laatupisteet kohteita 5 ja 6 koskevista erillistarjouksista sekä molempia kohteita koskevista yhdistelmätarjouksista. Tämä on johtanut siihen, että tarjoushinnoilla on ollut korostunut merkitys tarjousvertailussa.
Edellä todetun mukaisesti yhdistelmätarjousten ja yksittäisten tarjousten vertailussa käsitellään kohteissa 5 ja 6 eniten pisteitä saaneita erillistarjouksia kuin yhtä yhdistelmätarjousta. Kohteiden 5 ja 6 erillistarjousten hinnat lasketaan yhteen ja yhteishintaa verrataan yhdistelmätarjousten hintoihin.
Tarjousvertailussa on tarjouspyynnön mukaisesti käytetty vertailuhintana hintaa yhdeltä vuodelta. Hankintapäätöksellä valituksi on tullut kohteita 5 ja 6 koskeva yhdistelmätarjous, joka on ollut vertailuhinnaltaan 10.945.555,69 euroa. Kohteen 5 osalta halvin yksittäinen vertailuhinta on ollut 7.984.481,21 euroa ja kohteen 6 osalta 3.738.763,34 euroa eli halvimpien erillistarjouksien yhteenlaskettu yhden vuoden vertailuhinta on ollut 11.723.244,56 euroa.
Verrattaessa vastaavia hintoja koko sopimuskauden ajalta, ottamatta kuitenkaan lukuun mahdollisia optiokausia, tarjousvertailun lopputulokseen vaikuttaa se seikka, että kohteen 5 sopimuskausi päättyy vuonna 2035 ja on näin ollen selvästi pitempi kuin kohteen 6 vuonna 2030 päättyvä sopimuskausi. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tällä tavoin laskettuna halvin yhdistelmätarjouksen hinta on ollut 87.350.831,37 euroa ja halvimpien yksittäisiä kohteita koskevien tarjousten hintojen yhteismäärä 86.815.384,30 euroa. Valituksi tullut yhdistelmätarjous on näin ollen ollut koko varsinaiselta sopimuskaudelta kalliimpi kuin kohteissa 5 ja 6 parhaat pisteet saaneet erillistarjoukset yhteensä.
Kun otetaan huomioon kohteiden 5 ja 6 selkeästi eri pituiset sopimuskaudet ja se, että kohteet 5 ja 6 on ollut mahdollista hinnoitella yhdistelmätarjouksessa eri painotuksin kuin erillistarjouksissa, tämä on voinut johtaa tilanteeseen, jossa valituksi on tullut tarjous, joka ei ole ollut kokonaistaloudellisesti edullisin koko sopimuskauden ajalta, vaan ainoastaan yhden vuoden ajalta sinänsä tarjouspyynnön mukaisesti vertailtuna.
Hankintayksikölle on edellä todetuin tavoin esitetty lisätietokysymys, jossa on tuotu esille eri pituiset sopimuskaudet kohteissa 5 ja 6 sekä tiedusteltu niiden merkitystä vertailtaessa erillistarjousten yhteishintoja suhteessa yhdistelmätarjoukseen. Hankintayksikkö on edellä todetuin tavoin vastannut lisätietokysymykseen todeten muun ohella, että sopimuskausien pituus on huomioitu tarjousvertailussa kalustoa koskevien laatupisteiden painotuksessa kohteiden 5 ja 6 kalustopisteet yhteen laskettaessa ja hintavertailu tapahtuu vuosihintojen perusteella.
Edellä todettu huomioon ottaen tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut täysin yksiselitteistä, miten vertailuhinnat muodostuvat vertailtaessa yhdistelmätarjousta erillistarjouksiin. Myös hankintayksikön antama vastaus osaltaan osoittaa, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyyntöä laatiessaan kyennyt täysin ennakoimaan eri pituisten sopimuskausien merkitystä yhdistelmätarjouksen ja erillistarjouksien välisessä tarjousvertailussa.
Edellä todetuin tavoin tarjoushinnoilla on ollut korostunut merkitys tarjousvertailussa, koska kaikki tarjoukset ovat saaneet keskenään samat laatupisteet sekä kohteessa 5 että kohteessa 6 ja myös kaikki yhdistelmätarjoukset ovat saaneet keskenään samat laatupisteet. Markkinaoikeus katsoo tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella jääneen kuitenkin epäselväksi myös, millä tavoin yhdistelmätarjouksen laatupisteet on ollut tarkoitus määrittää vertailtaessa yhdistelmätarjousta kohteita 5 ja 6 koskeviin erillistarjouksiin. Tämä ei ole käynyt selkeästi ilmi myöskään hankintayksikön suorittamasta tarjousvertailusta. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on vielä jäänyt epäselväksi, miten tarjouskilpailun voittajaksi olisi ollut mahdollista valita yksittäisten kohteiden 5–6 voittaneet tarjoukset siinä tarjouspyynnössä todetussa tilanteessa, että kaikkiin yksittäisiin kohteisiin 5–6 ei ole saatu tarjouksia ja hankintayksikkö arvioi, että voittava yhdistelmätarjous tulisi hankintayksikölle selvästi kalliimmaksi kuin yksittäiset kohteet.
Edellä kuvattu tarjouspyynnön tulkinnanvaraisuus ja yllätyksellisyys huomioon ottaen tarjouspyyntö on ollut epäselvä, hankintalain mukaisen avoimuusperiaatteen vastainen, eikä se ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista kohtelua.
Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on edellä todetuin perustein ollut erityisalojen hankintalain 116 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely.
Markkinaoikeus toteaa kuitenkin, että keskeyttämispäätöksessä on esitetty keskeyttämisen perusteeksi, että tarjouspyynnössä esitetyt tarjousten vertailuperusteet ovat epäselvät, mikä mahdollistaa ristiriidan tarjouspyynnössä ilmoitetun valintaperusteen kanssa. Päätöksessä on tämän lisäksi ainoastaan viitattu kolmannen osapuolen tekemään hankintaoikaisuvaatimukseen, jonka mukaan tarjousten vertailutapa ja kilpailutusmalli on johtanut siihen, että tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia ja tarjouskilpailun voittajaksi on virheellisesti valittu tarjous, joka ei ole ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Keskeyttämispäätöksestä eivät ole käyneet ilmi ne konkreettiset seikat, joiden perusteella hankintayksikkö on katsonut vertailuperusteiden olevan epäselvät ja millä tavoin tämä on voinut johtaa siihen, että tarjouskilpailun on voittanut muu kuin kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Pelkkää viittausta kolmannen osapuolen tekemään hankintaoikaisuvaatimukseen ei ole tässä asiassa pidettävä riittävänä perusteluna, kun otetaan erityisesti huomioon edellä kuvattu verraten monimutkainen tarjousvertailun toteuttamistapa. Hankintayksikkö on vasta markkinaoikeudessa esittänyt tarkemmat perustelut keskeyttämispäätökselle.
Keskeyttämispäätöksestä eivät siten ole käyneet ilmi keskeyttämisratkaisuun vaikuttaneet seikat riittävällä tarkkuudella, eikä valittajalla ole ollut valituksenalaisen päätöksen perusteella mahdollisuutta arvioida sitä, onko hankintamenettelyn keskeyttämiselle tässä tapauksessa ollut erityisalojen hankintalain 116 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valituksenalaista keskeyttämispäätöstä perustellessaan.
Markkinaoikeus on hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän perusteella edellä katsonut, että hankintayksiköllä on ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Siten hankintayksikön lainvastainen menettely päätöksen perustelemisessa ei ole tässä tapauksessa vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen taikka valittajan asemaan hankintamenettelyssä. Asiassa ei näin ollen ole todetusta virheestä huolimatta erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 154 §:n
4 momentin perusteella edellytyksiä hankintalain 154 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämiseksi.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintamenettelyn keskeyttäessään sillä tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määrääminen tulisi harkittavaksi. Valitus on näin ollen pääasian osalta hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Päätöstä hankintamenettelyn keskeyttämisestä ei ole edellä todetuin tavoin perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, minkä vuoksi valittajalla ei ole pelkästään kyseisen päätöksen perusteella ollut mahdollisuutta asianmukaisesti arvioida valituksenalaisen päätöksen oikeellisuutta ja valitustarvettaan. Tähän nähden olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse kokonaan vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.
Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut asian laatuun ja hankintayksikön virheelliseksi todettuun menettelyyn nähden markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, johon sisältyy markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaava määrä. Vastaavasti hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Lahden kaupungin korvaamaan Koiviston Auto Lahti Oy:n oikeudenkäyntikulut 13.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Lahden kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimista koskevasta vaatimuksesta raukeaa.
Muutoksenhaku
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Ville Parkkari ja Markus Mattila.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuus tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.