MAO:510/2024


Asian tausta

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 1.2.2024 julkaistulla ja 20.2.2024 sekä 29.2.2024 korjatulla EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Eepos-ohjelman teknologia-alustojen ja -palvelujen hankinnasta.

Kansaneläkelaitoksen Head of development ja Program director ovat 27.3.2024 tekemällään päätöksellä 7/2024 § valinneet kilpailullisen neuvottelumenettelyn neuvotteluvaiheeseen ryhmittymän CGI Suomi Oy ja Merative UK Ltd, ryhmittymän Fast Enterprises LLC ja Accenture Oy, ryhmittymän Tietoevry Tech Services Oy ja SAP Fioneer Solutions GmbH sekä PricewaterhouseCoopers Business Services SRL:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 250.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Capgemini Finland Oy on sen osallistumishakemuksen numero 3 osalta vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 47.219,50 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti pisteyttäessään valittajan osallistumishakemuksen numero 3.

Osallistumispyynnössä on vaadittu kolme pakollisen vaatimuksen 1 täyttävää referenssiä. Tämän lisäksi referensseistä on pisteytetty vaatimukset 2–7. Hankintayksikkö on tehnyt valittajan osallistumishakemuksen numero 3 referensseistä 2 ja 3 yhteensä kolme pistevähennystä kohdista, joiden osalta valittaja on ilmoittanut vaatimuksen täyttyvän.

Valittajan referenssi 2 on jätetty pisteittä vaatimuksen 5 osalta. Päätöksen perustelujen mukaan valittajan referenssin kuvaus on ollut epäselvä ja datamigraation sisältymistä referenssiin ei ole mainittu. Hankintayksikkö on arvioinnissaan tarkastellut vaatimusta sen sanamuotoa kapeammin eli muuttanut vaatimuksen kohteen migraatiosta datamigraatioon. Osallistumispyynnössä ei ole vaadittu tiettyjen identtisten termien käyttämistä referenssikuvauksessa. Valittajan referenssikuvauksen perusteella on ollut selvää, että referenssi on täyttänyt vaatimuksen, minkä valittaja on erikseen myös vastauksellaan vakuuttanut.

Valittajan referenssi 3 on vaatimuksen 2 osalta jätetty pisteittä. Päätöksen perustelujen mukaan valittajan referenssiä koskeva kuvaus on ollut epäselvä, eikä valittaja ole tehnyt selkoa siitä, miten vaatimukset i) ja ii) ovat täyttyneet. Valittajan referenssi on kuitenkin täyttänyt vaatimukset, minkä valittaja on myös vastauksellaan vakuuttanut.

Valittajan referenssin 3 osalta hankintayksikkö on myös vähentänyt valittajan vaatimuksesta 4 saamia pisteitä viitaten perusteluissaan vaatimuksen 2 täyttymättä jäämiseen. Referenssi on kuitenkin täyttänyt kyseisen vaatimuksen.

Oikein suoritetulla pisteytyksellä valittaja olisi ollut kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn valittujen ehdokkaiden joukossa tai ainakin tasatilanteessa ja siten sillä olisi ollut mahdollisuus tulla valituksi ehdokkaaksi kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn.

Lisäksi on syytä epäillä, että referenssien arviointi ja pisteytys on suoritettu syrjivästi, koska valituksenalaisessa päätöksessä ei ole ilmoitettu osallistumishakemuksille annettujen pisteiden yksilöityjä perusteluja.

Vastine

Vaatimukset

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yhteensä 28.236,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikön menettely ei ole ollut syrjivää ja se on perustellut referenssien pisteytyksen hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Hankintayksikkö on valinnut tarjoajat kilpailullisen neuvottelumenettelyn neuvotteluvaiheeseen soveltamalla hankintailmoituksessa esitettyjä arviointiperusteita. Valittaja on saanut vähemmän vertailupisteitä kuin seuraavaan vaiheeseen valituksi tulleet ehdokkaat, koska valittajan referenssit ovat olleet osallistumispyynnön vaatimuksiin nähden heikommat ja sen referenssikuvaukset osittain puutteelliset.

Hankintailmoituksessa ja osallistumispyynnön liitteessä on esitetty referenssejä koskevat tarkat vaatimukset, jotka kunkin esitetyn referenssin on tullut täyttää. Pakolliset vaatimukset täyttäviä referenssejä on tullut esittää vähintään kolme. Ehdokkaiden on osallistumispyynnön ja sen liitteiden mukaan tullut kuvata referenssiensä sisältö ja epäselvästi kuvatusta referenssistä on ilmoitettu voitavan vähentää pisteitä. Pelkkä ehdokkaan ilmoitus referenssivaatimusten täyttymisestä ei ole ollut riittävää pisteiden saamiseksi.

Hankintayksikkö on perustanut referenssien arvioinnin yksinomaan osallistumispyynnössä esitettyihin vaatimuksiin. Jos pisteytyksen perusteena oleva seikka ei ole käynyt ilmi ehdokkaan toimittamasta selvityksestä, kullekin ehdokkaalle on yhtäläisesti tehty pistevähennys. Hankintayksikkö ei ole voinut perustaa osallistumishakemusten tarkastusta oletuksiin tai sanamuodosta poikkeaviin tulkintoihin.

Valittajalle tehdyt pistevähennykset ovat olleet perusteltuja, eikä valittaja siten ole voinut tulla valituksi. Jo yksikin valittajalle tehdyistä pistevähennyksistä olisi riittänyt siihen, että valittaja ei olisi tullut valituksi neuvottelumenettelyyn, viiden muun ehdokkaan saatua täydet vertailupisteet.

Valittajan referenssin 2 kuvaus ei ole täyttänyt vaatimusta 5. Kuvauksesta ei ole vaaditulla tavalla käynyt ilmi sekä nykyisten järjestelmien järjestelmäarkkitehtuurin että tietoarkkitehtuurin migraatiota uuteen järjestelmä- ja tietoarkkitehtuuriin. Kuvauksesta ei ole myöskään käynyt ilmi, mikä taho olisi toteuttanut nämä tehtävät tai mihin järjestelmään migraatio olisi toteutettu. Näin ollen kuvauksesta ei ole käynyt ilmi vaadittu ehdokkaan merkittävä rooli migraation toteutuksessa. Kuvaus on ollut epäselvä, eikä siinä ole mainittu keskeisiä osallistumispyynnössä referensseiltä vaadittuja tietoja. Valittajalle on siten tullut tehdä pistevähennys. Hankintayksikkö ei ole valittajan esittämällä tavalla muuttanut tai kaventanut arvioinnissaan esittämänsä vaatimuksen tulkintaa millään tavalla. Kyse ei ole ollut vain siitä, että valittaja ei olisi käyttänyt osallistumispyynnön mukaisia termejä. Päätöksen perusteluissa on nimenomaisesti viitattu pistevähennyksen perusteena vastauksen epäselvyyteen ja migraation kuvauksen puuttumiseen.

Valittajan referenssin 3 kuvaus ei ole täyttänyt vaatimusta 2. Kuvauksesta ei ole käynyt ilmi vaadittuja toiminnallisuuksia ”i) citizen customers make social security benefit applications and claims” eikä ”ii) benefit application is processed, and benefit payment to applicants through the system is handled”. Valittajan toimittamasta kuvauksesta ei ole käynyt ilmi sosiaaliturvaetuuksien ja korvaushakemusten käsittelyn toimenpiteitä (prosessointia) eikä toiminnallisuuksia, sillä referenssikuvauksessa ei ole minkäänlaista selvitystä referenssijärjestelmän maksamisen toiminnallisuuksista (payment to applicants).

Edellä käsiteltyyn vaatimukseen 2 on viitattu myös vaatimuksessa 4. Kun valittajan referenssi 3 ei ole edellä kuvatulla tavalla täyttänyt vaatimusta 2, se ei myöskään ole voinut täyttää vaatimusta 4.

Kuultavien lausunnot

Ryhmittymä Merative UK Ltd ja CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan Merative UK Ltd:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.810 eurolla viivästyskorkoineen.

Ryhmittymä Merative UK Ltd ja CGI Suomi Oy on esittänyt, että hankintayksiköllä on ollut oikeus olla antamatta valittajalle pisteitä valittajan epäselvien kuvausten vuoksi. Pisteiden saamiseksi ei ole ollut riittävää, että ehdokas on ilmoittanut referenssivaatimuksen täyttyvän, vaan ehdokkaan vastuulla on ollut varmistaa, että hankintayksikkö on pystynyt todentamaan vaatimuksen täyttymisen ehdokkaan antamista kuvauksista. Vaatimuksessa 5 mainittu migraatio tarkoittaa siirtämistä ja tietojärjestelmän ollessa kyseessä on kaikille ammattimaisille toimijoille ollut selvää, että kyse on nimenomaan datamigraatiosta. Sana data on tietojärjestelmien migraation yhteydessä tarpeeton tarkenne. Hankintayksikön antamista vastauksista osallistumispyyntöä koskeviin kysymyksiin on käynyt ilmi, että asiakasjärjestelmän migraatiolla viitataan datan migraatioon.

PricewaterhouseCoopers Business Services SRL ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Ryhmittymä Fast Enterprises LLC ja Accenture Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Ryhmittymä Tietoevry Tech Services Finland Oy ja SAP Fioneer Solutions GmbH ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että osallistumispyynnön mukaan pisteiden saamiseen on riittänyt, että kuvausten perusteella voidaan selvästi todeta, että liitteessä kuvatut pakolliset vaatimukset täyttyvät ja olosuhteet oikeuttavat saamaan lisäpisteitä. Hankintayksikkö on edellyttänyt ainoastaan vaatimusten täyttymisen toteamista kuvauksen perusteella. Hankintayksikkö ei ole tarkentanut millaista erityistä toteamista tällä tarkoitetaan. Siltä osin kuin hankintayksikkö on viitannut lisäpisteitä oikeuttaviin olosuhteisiin, hankintayksikkö ei ole tarkentanut mihin tällä vaatimuksen mahdollisella lisäedellytyksellä viitataan. On selvää, että vaatimuksille ei voida luoda lisäedellytyksiä myöskään jälkikäteen.

Valittaja on osallistunut hankintamenettelyyn neljällä eri osallistumishakemuksella ja sittemmin valittaja on verrannut näiden osallistumishakemusten referenssikuvauksia hankintayksikön suorittamiin arviointeihin. Jo tällä perusteella valittaja on havainnut, että arviointilinjaukset eivät ole kaikilta osin olleet yhtenäiset.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että se ei ole menettelyn aikana muuttanut tai joutunut tulkitsemaan osallistumispyyntönsä vaatimuksia millään tavalla ja on perustanut osallistumishakemusten arvioinnin puhtaasti niissä esitettyihin tietoihin.

Hankintayksikkö on korostanut osallistumispyynnön kysymys-vastausvaiheessa, että migraatio tarkoittaa samaa kuin datamigraatio.

Valittaja on vastaselityksensä liitteessä 2 viitannut vaatimuksen täyttymisen perusteena referenssikuvauksessaan referenssin 3 vaatimuksen 1 yhteydessä olleeseen mainintaan, joka ei itsessään eikä valittajan osallistumishakemuksessaan kuvaileman kokonaisuuden osana luettunakaan ole kuvannut sitä, että valittajan referenssissä olisi ollut kyse vaatimuksen 2 täyttävästä toimituksesta.

Valittajan väite vertailun syrjivyydestä on yksilöimätön. Valituksen kohteena on vain valittajan osallistumishakemus numero 3. Valittaja on jättänyt neljä itsenäistä ja rinnakkaista osallistumishakemusta, jotka on arvioitu toisistaan riippumatta ja kaikkia hankintayksikön saamia osallistumishakemuksia koskeva päätös tarjoajien valinnasta on annettu ehdokkaille tiedoksi yhtäaikaisesti.

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 5.000 euroa ylittäviltä osin.

Valittaja on esittänyt muun ohella, että valittajan referenssiin 2 on kuvauksen mukaan sisältynyt vanhojen järjestelmien poistaminen käytöstä ja uuden IT-arkkitehtuurin käyttöönotto. Nämä työvaiheet edellyttävät migraation toteuttamista. Vaatimus on täyttynyt. Valittaja on lisäksi referenssin 3 kuvauksen osana viitannut osallistumispyynnön määritelmään ja kuvannut CORE-järjestelmää. Referenssi 3 on siten täyttänyt vaatimuksen 2.

Hankintayksikkö ei ole arvioinut valittajan eri osallistumishakemuksia yhteneväisesti.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Hankintayksikkö on julkaisemallaan hankintailmoituksella pyytänyt osallistumishakemuksia Kansaneläkelaitoksen Eepos-kehittämisohjelman teknologia-alustojen ja -palvelujen hankintaan, joka on järjestetty kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Hankintamenettelyn käsiteltävänä olevassa vaiheessa on ollut kysymys vasta tarjoajaehdokkaiden valinnasta neuvottelumenettelyyn. Valituksessa on esitetty hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti valittajan osallistumishakemuksessa numero 3 esitettyjä referenssejä pisteyttäessään.

Hankintailmoituksen kohdan 5.1.6 mukaan hankintayksikkö valitsee kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn enintään neljä osallistujaa. Valittaja on saanut vertailussa 185 pistettä osallistumishakemuksen numero 3 referensseistä. Jokainen kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn valituksi tulleista neljästä ehdokkaasta on saanut esittämistään referensseistä täydet 225 vertailupistettä. Kun otetaan huomioon osallistumispyynnön liitteessä 2 ilmoitetut asetettujen referenssivaatimusten täyttymisestä annettavat enimmäispistemäärät ja valittujen ehdokkaiden saamat täydet pisteet, jo yhden sellaisen referenssivaatimuksen täyttämättä jääminen, jonka valittaja on esittänyt tulleen virheellistesti pisteytetyksi, merkitsee sitä, ettei valittajan osallistumishakemus numero 3 ole voinut tulla valituksi.

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö on virheellisesti jättänyt sen pisteittä arvioidessaan erikseen määritellyn CORE-järjestelmän toimittamista koskevaa referenssivaatimusta 2 valittajan referenssin 3 osalta ja migraation toteuttamista koskevaa referenssivaatimusta 5 valittajan referenssin 2 osalta. Markkinaoikeus ottaa ensin arvioitavaksi sen, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti pisteyttäessään kyseisiä valittajan referenssejä.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 36 §:n 1 momentin mukaan kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa kartoittaakseen ja määritelläkseen keinot, joilla sen tarpeet voidaan parhaiten täyttää.

Pykälän 3 momentin mukaan kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö voi ennalta rajata niiden ehdokkaiden määrää, jotka kutsutaan neuvotteluihin. Neuvotteluihin kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärä sekä tarvittaessa enimmäismäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajiksi hyväksyttävät ehdokkaat on valittava noudattamalla hankintailmoituksessa esitettyjä soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksia sekä arviointiperusteita. Hankintayksikkö ei saa ottaa menettelyyn ehdokkaita, jotka eivät ole toimittaneet osallistumishakemusta tai jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vaatimuksia.

Hankintalain 36 §:n 3 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 128–129) mukaan lainkohdassa täsmennetään, että toimittajien valinta tarjoajiksi voi tapahtua sekä soveltuvuuteen liittyvien vähimmäisvaatimusten että vertailtavien kriteerien perusteella. Näitä perusteita käytetään vähimmäisvaatimukset täyttävien ehdokkaiden kesken tehtävässä valinnassa. Kyseessä ei ole kuitenkaan tarjousten vertaileminen, vaan ehdokkaiden vertaileminen toimittajaan liittyvien syrjimättömien kriteerien perusteella ehdokkaiden määrän karsimiseksi.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Keskeiset ehdokkaiden referenssejä koskevat vaatimukset

Hankintailmoituksessa on ilmoitettu soveltuvuusvaatimusten asettamisesta ja viitattu muun ohella osallistumispyyntöön liitteineen.

Osallistumispyynnössä on kohdassa ”Grounds for decision” alakohdassa ”C. Evaluation of the applications” esitetty osallistumishakemusten arviointiperusteista muun ohella seuraavaa:

”The candidates applications are scored according to the information presented in the Annex 2, "References" and 2.1 "Reference descriptions". Scoring will be made based on the information that the tenderer has given in its application. The contracting authority has the right to verify the information provided in the application. Verified deficiencies in the information provided may affect the scoring of references or lead to rejection.”

Osallistumispyynnössä on kohdassa ”Other terms of the call for tenders” alakohdassa ”2. References” esitetty seuraavaa:

”The candidate must have sufficient technical and professional ability to complete the procurement, for which the candidate must fill in Annex 2 "References CORRECTED" and Annex 2.1 "Reference descriptions" to the application to participate, at least as regards the mandatory requirements for references, and upload documents as part of the application.”

Osallistumispyynnön referenssejä koskevassa liitteessä 2 kohdassa ”Instructions” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”A mandatory reference is rejected if one or more of the mandatory requirements is left unanswered, or if the candidate has answered "No, the reference does not fulfill the requirement" in one or more of the mandatory requirements, or if the reference does not meet each mandatory criteria. If a mandatory reference is rejected, the contracting authority may take into account any of the given optional references as mandatory, if the optional reference would also qualify as mandatory reference. In that case, the candidate is not excluded. The candidate will be excluded from the tender procedure if the requirements for mandatory references are not fulfilled.
The candidate must describe the content of the references in Annex 2.1 "Reference descriptions" so that, based on the description, it can be clearly stated that the mandatory requirements are met and that the circumstances entitle them to receive additional points. An unclearly described reference may result in a loss of points.”

Osallistumispyynnön liitteessä 2 on esitetty referensseille pisteytettävät vaatimukset. Vaatimuksen 2 osalta on esitetty seuraavaa:

”Requirement 2: The candidate has delivered to the reference client a CORE system (as defined in Annex 1 chapter 2.1.4 Core). Acceptable reference client is a government entity, other legal entity responsible for executing social security benefits and related services.
Execution of social security benefit handling and processing means:
i) citizen customers make social security benefit applications and claims
ii) benefit application is processed, and benefit payment to applicants through the system is handled.
iii) benefits delivery is executing national, federal or state legislation.
Scoring: 10 points if the qualifying reference meets the requirement.
The maximum score for column G is 30 points.”

Osallistumispyynnön liitteessä 2 on vastaavasti kuvattu muistakin vaatimuksista saatava enimmäispistemäärä kolmella referenssillä laskettuna. Koska referenssejä on ollut mahdollista ilmoittaa yhteensä viisi, täydet pisteet kolmesta pakollisesta referenssistä on ollut mahdollista saada, vaikka kaikki vaatimukset eivät täyttyisi jokaisen referenssin osalta.

Osallistumispyynnön liitteessä 2 on esitetty pisteytettävien referenssien vaatimuksen 4 osalta on esitetty seuraavaa:

”Requirement 4: The CORE system (as defined in Requirement 2) delivered in the reference client's project has based on COTS (Commercial off-the-shelf) commercially available ready-made software products and not custom-made software nor low-code/no-code based solution specifically developed for client organization or other single user. The Core COTS system in question must be the same that the candidate is offering to Kela within this procurement.
Scoring: 20 points if the qualifying reference meets the requirement.
The maximum score for column I is 60 points”

Edellä mainitussa liitteessä on vaatimuksen 5 osalta on esitetty seuraavaa:

”Requirement 5: The CORE system (as defined in Requirement 2) delivery has included migration from existing client system and data architecture with transitional architectures and transition planning and implementation where supplier has significant role.
Scoring: 10 points if the qualifying reference meets the requirement.
The maximum score for column J is 30 points”

Osallistumispyyntöasiakirjoihin kuuluvissa lisäkysymyksiin annetuissa vastauksissa on hankintayksikölle esitetty datamigraatiota koskien seuraava kysymys:

“Requirement 5: The CORE system (as defined in Requirement 2) delivery has included migration from existing client system and data architecture with transitional architectures and transition planning and implementation where the supplier has a significant role. Can you please clarify this requirement? Does "migration of existing client system" mean migration of client register (customer data)? What does "data architecture with transitional architectures" mean? What is the difference between the terms "migration" and "transition"?

Hankintayksikkö on vastannut kyseiseen kysymykseen seuraavasti:

"Migration of existing client system" refers to planning, designing, and executing services for migration (as in Annex 1 chapter 2.3.4 Migration) of data including customers, benefits and transactions from existing benefits systems to delivered new CORE system. "Data architecture with transitional architectures" refers to redesigning, and executing transitional data architectures as part of the services provided. This includes "transition" planning and execution as well as needed data "migrations".

Valittajan osallistumishakemuksen numero 3 referenssejä on arvioitu edellä mainituilta osin seuraavasti valituksenalaisessa päätöksessä:

”Reference 2 (MANDATORY) description is unclear and data migration is not mentioned in the reference description. Based on the above, Kela does not accept Reference 2 (MANDATORY) requirement 5.

[– –]
Reference 3 (MANDATORY) descriptions are unclear and do not describe how requirements i) and ii) are fulfilled. If a reference does not meet reference requirement 2, it cannot also meet reference requirement 4. Based on the above, Kela does not accept Reference 3 (MANDATORY) requirement 2 and 4.”

Kunkin kohdan osalta hankintayksikkö on perusteluissa viitannut osallistumispyynnössä esitettyihin yllä kuvattuihin referensseille asetetuihin vaatimuksiin.

Asian arviointi

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 17.9.2018/4193 katsonut, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa, mutta ei niiden soveltamisessa. Vertailuperusteiden soveltamisessa hankintayksikkö on sidottu tarjouspyynnössä asettamiinsa vertailuperusteisiin.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan niistä ilmenevien tietojen perusteella.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittuja oikeusohjeita tulee soveltaa myös nyt kysymyksessä olevassa asiassa arvioitaessa täyttävätkö valittajan referenssikuvaukset osallistumispyyntöasiakirjoissa asetetut vaatimukset.

Valittaja on osallistumishakemuksellaan numero 3 toimittanut kuvaukset kolmesta pakollisesta referenssistä sekä vastannut myönteisesti osallistumispyynnön kysymykseen referensseille asetettujen vaatimusten täyttymisestä. Hankintayksikkö on arvioinut, että valittaja ei ole ollut oikeutettu pisteisiin kahden referenssin osalta muun ohella koskien referensseille asetettuja vaatimuksia 2 ja 5. Lisäksi valittaja on toimittanut kuvauksen vapaaehtoisesta referenssistä, jonka osalta valittaja ei ole esittänyt tapahtuneen virheitä pisteytyksessä.

Referenssivaatimus 2 on koskenut niin sanotun CORE-järjestelmän toimittamista tietyin osallistumisasiakirjoissa kuvatuin edellytyksin. Edellä kuvatuin tavoin pisteisiin oikeuttavan referenssin on muun ohella tullut olla nimenomaan sosiaalitukien hakemiseen tarkoitettu järjestelmä, jossa kansalaiset tekevät tukihakemuksia ja -vaatimuksia. Järjestelmän on tullut myös sisältää tukien maksatus hakijoille järjestelmän kautta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on osallistumishakemuksensa liitteessä ”Annex 2.1 Reference descriptions”, joka on liikesalainen, kolmannen referenssikuvauksen otsikon ”Description of the CORE system” alla käsitellyt referenssijärjestelmää ja esittänyt muun ohella järjestelmän päivittämistoimintoja lainsäädäntömuutosten huomioon ottamiseksi. Valittajan kuvauksesta ei kuitenkaan ole käynyt ilmi, onko referenssijärjestelmässä ollut sellainen sosiaalitukien hakemiseen tarkoitettu järjestelmä, jossa kansalaiset tekevät tukihakemuksista ja -vaatimuksia. Kuvauksessa ei ole myöskään tehty selkoa siitä, onko tukia maksettu hakijoille referenssijärjestelmän kautta. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan, että valittajan kolmas referenssi ole täyttänyt referenssivaatimusta 2.

Referenssivaatimuksessa 5 on edellytetty muun ohella, että CORE-järjestelmän toimittaminen on käsittänyt migraatiota olemassa olemasta asiakasjärjestelmästä ja data-arkkitehtuurista sisältäen myös siirtymäsuunnittelua ja -toteuttamista siten, että ehdokkaalla on ollut toteutuksessa huomattava rooli. Lisäkysymyksiin annetuissa vastauksissa on tarkennettu, että migraatio tarkoittaa tässä yhteydessä datamigraatiota (migration of data).

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on osallistumishakemuksensa liitteessä ”Annex 2.1 Reference descriptions”, joka on liikesalainen, toisen referenssikuvauksen otsikon ”Description of the migration” alla esittänyt muun ohella että referenssijärjestelmän implementointi on käsittänyt olemassa olevien järjestelmien vaiheittaista lopettamista (phasing out), mutta kuvauksesta ei kuitenkaan yksiselitteisesti ole käynyt ilmi onko tietoja migroitu olemassa olevista järjestelmästä referenssijärjestelmään eikä myöskään sitä, että valittajalla itsellään olisi ollut huomattava rooli migraation toteuttamisessa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei tältäkään osin ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pisteyttäessään valittajan toista referenssiä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti arvioitaessa täyttääkö valittajan toisen referenssin kuvaus osallistumispyynnön referenssivaatimuksen numero 5 ja täyttääkö valittajan kolmannen referenssin kuvaus osallistumispyynnön referenssivaatimuksen numero 2. Valittajan muut kuin markkinaoikeuden edellä käsittelemät väitteet referenssien pisteytysten virheellisyyksistä ja päätöksen perustelujen puutteellisuudesta eivät voisi valittajan sijoitus huomioon ottaen enää menestyessäänkään johtaa valittajan osallistumishakemuksen numero 3 valintaan. Hankintamenettelyssä ei näin ollen ole tapahtunut hankintapäätöksen lopputulokseen vaikuttavaa virhettä, eikä myöskään valittajan oikeussuojan tarve edellytä lausumista muista asiassa esitetyistä pisteytyksen virheellisyyttä koskevista väitteistä. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut jäljempänä esitetyn mukaisesti. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 28.236,50 eurolla, josta asiamiehen kulujen osuus on 17.325 euroa, konsulttipalveluiden osuus 4.945,50 euroa ja hankintayksikön tekemän työn eli asianosaiskulujen osuus 5.966 euroa.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat osin sisältäneet hankintaoikaisuvaatimuksen tekemiseen liittyviä toimenpiteitä sekä oikeudenkäynnin kannalta tarpeettomia sisäisiä toimia. Valittaja on lisäksi paljoksunut asianosaiskuluvaatimuksen tuntihintaa.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Säännöksen esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan, mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata. Kansaneläkelaitoksella on markkinaoikeudessa ollut asiamies, minkä lisäksi se on käyttänyt konsulttipalveluita. Tämän vuoksi ja kun Kansaneläkelaitokselle ei voida muutoinkaan arvioida aiheutuneen sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata edellä mainitun säännöksen nojalla, on Kansaneläkelaitoksen vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Capgemini Finland Oy:n korvaamaan Kansaneläkelaitoksen oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla ja Merative UK Ltd:n oikeudenkäyntikulut 5.810 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kansaneläkelaitoksen vaatimuksen asianosaiskulujen korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.


Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Tobias von Schantz ja Suvi Karlén-Savolainen.


Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.