Asian tausta

Helsingin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.11.2023 julkaistulla ja 5.12.2023 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta liikenteen suunnittelu-, tutkimus- ja asiantuntijapalveluiden hankinnasta ajalle 1.3.2024–28.2.2025 ja optiokausille 1.3.2025–28.2.2026 sekä 1.3.2026–29.2.2028. Hankinta on jaettu seitsemään osa-alueeseen.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta on 25.1.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 9 valinnut hankinnan osa-alueessa 1 puitejärjestelyyn toimittajat seuraavassa järjestyksessä: WSP Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sitowise Oy sekä Destia Oy:n, Sweco Finland Oy:n ja AFRY Finland Oy:n muodostama ryhmittymä. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta on samassa päätöksessä valinnut hankinnan osa-alueessa 2 puitejärjestelyyn toimittajat seuraavassa järjestyksessä: WSP Finland Oy, Ramboll Finland Oy ja Sitowise Oy.

Puitejärjestelyn ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 6.000.000 euroa ja arvonlisäveroton enimmäisarvo 7.800.000 euroa. Hankinnan osa-alueen 1 ennakoitu enimmäisarvo on ollut 1.560.000 euroa ja osa-alueen 2 ennakoitu enimmäisarvo 1.040.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

FLOU Oy, Kaponieeri Oy, Traficon Oy, WayStep Consulting Oy ja Wuutis Oy, jotka ovat tehneet hankintamenettelyssä tarjouksen ryhmittymänä, ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen hankinnan osa-alueiden 1 ja 2 osalta, kieltää hankintayksikköä jatkamasta mainituilta osin virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.206 eurolla sisältäen toimistokulut 431 euroa ja lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä, kaikki viivästyskorkoineen.

Valittajat ovat edelleen vaatineet, että markkinaoikeus antaa niille tiedon WSP Finland Oy:n ja Sitowise Oy:n mainittujen osa-alueiden tarjousten liitteenä olleista arviointilomakkeista.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvä tarjoajien nimeämien projektipäälliköiden työkokemusta koskevien vertailuperusteiden osalta. Tarjoajat eivät ole voineet antaa tarjouspyynnön perusteella keskenään vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia. Tarjouspyynnön vertailuperusteet ovat antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan vertailupisteitä laskettaessa.

Hankintayksikkö ei myöskään ole soveltanut vertailuperusteita tasapuolisesti kaikkiin tarjouksiin, eikä soveltanut kaikkia tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoittamiaan vertailuperusteita.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan nimeämän projektipäällikön osalta on saanut pisteitä tarjousvertailussa muun ohella sen perusteella, kuinka monta vuotta työkokemusta nimetyllä projektipäälliköllä on ollut. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan otettu kantaa työkokemuksen ilmoittamiseen tai laskemiseen. Tarjouspyynnössä ei ole esimerkiksi määritelty sitä, onko projektipäällikön tullut työskennellä täysipäiväisesti nimetyssä tehtävässä. Hankintayksikölle on hankintamenettelyn aikana esitetty kysymys siitä, miten tarjousvertailussa huomioitu työkokemusvuosi määritellään. Hankintayksikkö ei ole vastannut kysymykseen, vaan todennut, että kysymyksessä esitetyssä esimerkkitapauksessa, jossa projektipäällikön työaika on ollut 150 tuntia, kokemusvuosia katsotaan olleen 0,5. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut yleistä laskentakaavaa tai muutakaan selvää ohjetta työkokemusvuoden määrittämiseksi. Tämä kilpailutuksen lopputulokseen ratkaisevasti vaikuttava asia on näin ollen jäänyt jokaisen tarjoajan oman tulkinnan varaan. Valittajat ovat laskeneet ja ilmoittaneet nimeämiensä projektipäälliköiden työkokemusvuodet projekteissa toteutuneiden työtuntien perusteella, kun taas osa muista tarjoajista on ilmoittanut ainoastaan sen ajanjakson, jonka aikana työkokemusvuodet ovat kertyneet.

Hankintayksikön hankintamenettelyn aikana tarjoajien kysymyksiin antama edellä kuvattu vastaus viittaa siihen, että tarjousvertailussa huomioitu työkokemusvuosi ei ole sama asia kuin se ajanjakso, jonka kuluessa työkokemus on kertynyt. Puitejärjestelyyn valittujen toimittajien tarjousten osalta on kuitenkin huomioitu juuri ajanjakso, jonka kuluessa työkokemus on kertynyt. Näin ollen sellaiset tarjoajat, jotka ovat ilmoittaneet yleisellä tasolla ajanjakson, jonka aikana työkokemusvuodet ovat kertyneet, ovat saaneet selvästi enemmän pisteitä tarjousvertailussa kuin valittajat, jotka ovat noudattaneet hankintayksikön ohjeistusta ja ilmoittaneet erikseen työkokemusvuosien todellisen määrän. Lisäksi tarjoajat, jotka eivät ole ilmoittaneet työkokemusvuosien todellista määrää, ovat voineet saada saman nimetyn projektipäällikön osalta lukuisista erilaisista työtehtävistä täydet työkokemusvuodet. Vaikka samoja työkokemusvuosia on voinut hyödyntää useassa eri tarjouksen kohdassa, vaikuttaa mahdottomalta, että esimerkiksi yksi henkilö olisi voinut kerryttää noin kymmenen vuoden aikana 60 tosiasiallista työkokemusvuotta usealta eri alalta siten kuin erään toisen ryhmittymän tarjouksesta ilmenee.

Valittajat eivät ole saaneet haltuunsa WSP Finland Oy:n ja Sitowise Oy:n tarjousten liitteinä olleita arviointilomakkeita, koska kyseiset tarjoajat ovat määritelleet lomakkeiden sisällön liikesalaisuuksiksi. Valittajat eivät ole siten voineet arvioida hankintayksikön tarjousvertailua näiden tarjoajien tarjousten osalta. Tämä on ollut myös tarjouspyynnön liikesalaisuuksia koskevien vaatimusten vastaista. Tarjoajien ilmoittamat projektipäälliköiden työkokemusvuosien määrät eivät itsessään voi olla liikesalaisuuksina salassa pidettäviä.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.822,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ei ole ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvä. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana tarjoajille antamassaan vastauksessa todennut, että projektipäälliköiden työkokemus lasketaan kokoaikaisen työn perusteella, eikä näin ollen 150 tuntia vuodessa tehty työ tarkoita, että projektipäälliköllä olisi vuoden työkokemus. Alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat ovat voineet päätellä tarjouspyynnön perusteella, että arvioitavina ovat työkokemusvuodet eivätkä osa-aikatyön työkokemusvuodet. Hankinnan kohteena olevat palvelut edellyttävät vankkaa osaamista hankinnan kohteina olevien palveluiden tuottamisesta, mikä puolestaan edellyttää, että kokemuksen on tullut muodostua kokoaikaisesta työskentelystä.

Myös vakiintuneessa oikeuskäytännössä kuten korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO 18.2.2015 taltio 440 on katsottu, ettei tarjouspyyntöasiakirjoissa tarvitse nimenomaisesti määritellä tarjousten käsittelyssä arvioidun työkokemusvuoden tai -vuosien käsitteitä.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti tarjousvertailussa. Kaikkien tarjoajien tarjoukset on pisteytetty samalla tavoin. Kaikki muut tarjoajat kuin valittajat ovat ilmoittaneet projektipäälliköidensä työkokemusvuodet juuri siten kuin ne on pyydetty ilmoittamaan. Mikäli ilmoitettu työkokemus ei olisi muodostunut yhtäjaksoisen ajanjakson aikana, tarjousten arviointilomakkeisiin on myös voitu ilmoittaa vain työkokemusta kerryttäneet ajanjaksot.

Mikään puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien tarjouksissaan esittämä ei osoita, etteivät ne olisi ilmoittaneet projektipäälliköidensä työkokemusvuosia tarjouspyynnön mukaisesti kokoaikatyönä ja tosiasiallisen työkokemuksen mukaisesti. Tarjouksista ei myöskään ilmene, että ilmoitetut työkokemusvuodet perustuisivat esimerkiksi osa-aikatyöhön tai että ne eivät pitäisi paikkaansa. Hankintayksiköllä on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjoajien tarjouksissaan esittämät seikat pitävät paikkansa ja että tarjoukset on annettu tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti.

Valittajien tarjouksen pisteytys on perustunut siihen, mitä ne ovat itse tarjouksessaan ilmoittaneet, ja pisteytyksessä on otettu huomioon valittajien tarjousasiakirjojen kohdassa ”Kuvaus kokemuksesta” todettu. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä, ja tarjouksia arvioidaan vain niistä ilmenevien tietojen perusteella. Vaikka valittajien tarjous olisi pisteytetty siten, että huomioon olisi otettu koko se aika, jona kokemus on saatu, eivät valittajat tässäkään tilanteessa olisi tulleet valituksi puitejärjestelyyn.

Pisteytettävät työkokemukset eroavat toisistaan. On normaalia, että nimetylle projektipäällikölle kertyy monenlaista työkokemusta samoista projekteista. Tällaisen työkokemuksen huomioiminen pisteytettävänä työkokemuksena on ollut tarjouspyynnön mukaan sallittua.

Valittajilla ei ole oikeutta saada tietoa puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien tarjousasiakirjoista. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä, jotta puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien liikesalaisuudet eivät paljastu valittajille. Vaaditut asiakirjat sisältävät yksityiskohtaisia tietoja puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien työntekijöistä ja niiden osaamisesta sekä kokemuksesta. Tietojen paljastuminen voisi vahingoittaa puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien mahdollisuuksia menestyä tulevissa tarjouskilpailuissa. Oikeudenkäynti ei voi muodostua valittajien keinoksi saada tietoonsa kilpailijoiden liikesalaisuuksia. Valittajille on lisäksi toimitettu hankintapäätöksen liitteenä selvitys siitä, miten tarjoukset on pisteytetty. Valittajilla on hankintapäätöksen perusteella oikeus ajaa asiaansa, eikä niiden oikeusturva vaarannu. Asia tulee riittävästi selvitetyksi, kun markkinaoikeus tutustuu valittajien vaatimuksen kohteina oleviin asiakirjoihin.

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajien oikeudenkäyntikulujen määrää siltä osin kuin ne ylittävät hankintayksikön oikeudenkäyntikulut. Asia ei ole laajuudeltaan tai laadultaan poikkeuksellisen suuri tai vaativa.

Kuultavien lausunnot

AFRY Finland Oy, Destia Oy ja Sweco Finland Oy ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet, että hankintayksikön menettely on ollut hankintasäännösten mukaista. Tarjouspyynnössä kuvattu tarjousvertailun toteuttamistapa on pääsääntö julkisissa hankinnoissa. Jos muuta ei ole ohjeistettu, on vastaavissa hankintamenettelyissä ollut riittävää ilmoittaa tarjouksessa ne vuodet, joina nimetty henkilö on tehnyt vaadittua työtä. Tilanteissa, joissa tästä toimintamallista on haluttu poiketa, on tarjouspyyntöasiakirjoissa erikseen pyydetty tarkempia tuntimääriin perustuvia kokemustietoja, missä yhteydessä kokemustietojen esittämiselle on annettu myös erillinen laskukaava. Nyt kyseessä olevassa hankinnassa tällaista laskentamallia ei ole annettu, eikä muutoinkaan viitattu tällaiseen tulkintaan. Tarjousvertailu on tehty selvästi kokemusvuosia koskevien tietojen perusteella.

Ramboll Finland Oy on esittänyt, että tarjouspyynnön laatuvertailun pisteytys on ollut selkeä, eikä hankintamenettelyssä ole tapahtunut virhettä. Projektipäällikön kokemus on tullut ilmoittaa siten, että tilaaja ymmärtää kokemuskuvauksesta, mitä tehtäviä henkilö on tehnyt. Mitään työkokemusvuoden määrittämiseen vaikuttavaa työtuntimäärää ei ole tarjouspyynnössä kuvattu, eikä tarjoajia ole muutoinkaan ohjeistettu toimimaan valittajien esittämällä tavalla. Ramboll Finland Oy on ilmoittanut pyydetyn mukaisesti sen aikavälin, jolta projektipäällikkö on saanut kokemuksen.

Sitowise Oy on esittänyt, että hankintamenettelyssä on noudatettu hankintasäännöksiä, eivätkä tarjouspyynnössä esitetyt vertailuperusteet ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa niiden soveltamisessa. Tarjouspyyntöasiakirjojen ohjeistuksen perusteella työkokemusvuodet lasketaan tutkinnon suorittamisen jälkeisten työvuosien perusteella. Ohjeistus on tältä osin ymmärrettävä. Tarjouspyyntöasiakirjojen ohjeistusta ei ole muutettu tarjoajien esittämien kysymysten perusteella.

Sitowise Oy:n liikesalaisuuksia ovat henkilöreferenssien osalta erityisesti nimettyjen henkilöiden henkilötiedot ja vähimmäisvaatimukset täyttävän tarjouksen osan kuvaukset. Yhtiön toiminta on henkilöresursseihin perustuvaa asiantuntijatyötä, joten yhtenä perusteena tietojen salaamiselle on kilpailijan tekemä tietojen hyödyntäminen rekrytointitarkoituksessa. Liikesalaisuuksilla on huomattavaa taloudellista arvoa Sitowise Oy:lle.

WSP Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Yhtiö on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti. Tarjousten vertailuperusteet on esitetty tarjouspyynnössä ja tarjouksia on vertailtu niiden mukaisesti. Valittajien arvio muiden tarjoajien tarjouksissa esitettyjen tietojen vaatimusten mukaisuudesta ei voi olla perusteena valittajien vaatimusten hyväksymiselle. Tarjoajilta ei ole edellytetty tosiasiallisten työkokemusvuosien esittämistä.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet, ettei asiassa ole kyse siitä, onko työkokemusvuotta tarpeen määritellä tarkasti tarjouspyynnössä tilanteessa, jossa tarjousten vertailu perustuu työkokemusvuosien määrään. Sen sijaan asiassa on kyse siitä, että hankintayksikön tarjouspyyntö ja sen antama vastaus tarjoajien kysymyksiin ovat yhdessä olleet hankintasäännösten vastaisella tavalla niin epäselvät, että tarjoajat eivät ole voineet antaa vertailukelpoisia tarjouksia ja pisteytys on tältä osin vääristynyt. Hankintayksikön viittaamassa oikeuskäytännössä arvioidut tilanteet poikkeavat nyt esillä olevasta hankintamenettelystä. Hankintayksikköä sitovat myös sen hankintamenettelyn aikana tarjoajien kysymyksiin antamat vastaukset.

Kyse ei myöskään ole siitä, että tarjoajat olisivat välttämättä ilmoittaneet tarjouksissaan paikkansapitämättömiä tietoja, vaan siitä, että tiedot on tarjouspyynnön epäselvyyden vuoksi ilmoitettu alun perin eri lähtökohdista käsin ja siten myös pisteytetty epätasapuolisesti.

Jo hankintayksikön määrittelemä työkokemusvuosien ilmoitustapa yhdistettynä hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antamaan vastaukseen on aiheuttanut epäselvyyttä työkokemusvuoden ilmoittamisessa. Ajanjaksosta, jona kokemus on kertynyt, ei voida päätellä sitä, kuinka monta työkokemusvuotta projektipäälliköllä on ollut. Sillä, että työkokemuksen pituuden on voinut ilmoittaa osissa, ei ole asiassa merkitystä.

Koska pisteytettäviä kategorioita on ollut 12 ja koska kokemusvuodet on tullut ilmoittaa tarjouslomakkeella sen ajanjakson perusteella, jona kokemus on saatu, on ymmärrettävää, että työkokemusvuosien ilmoittamisen ja pisteyttämisen tapa on herättänyt kysymyksiä tarjoajissa. Tarjoajien kysymykset työkokemusvuosista osoittavat jo itsessään, että pisteytyksen kuvaus on ollut tarjouspyynnössä epäselvä. Lisäksi työkokemusvuoden määritelmää koskeva kysymys on olennainen nyt kyseessä olevalla alalla, jossa projektipäälliköllä on voinut olla käynnissä useita erilaisia projekteja eri kokemuskategorioissa erilaisilla työtuntimäärillä.

Tarjouspyynnön vaatimuksista on pääteltävä, että jokaisessa kokemuskategoriassa hyväksyttävän työkokemuksen on tullut kertyä hankkeista, joissa kyseinen nimetty osaamisalue on ollut täysipäiväinen pääsisältö. Vaatimuksen täyttymiseen ei siten ole voinut riittää se, että projektipäällikkökokemus on hankkeesta, jossa on vain sivuttu nimettyä osaamisaluetta. On näin ollen tosiasiallisesti mahdotonta, että yhdellä projektipäälliköllä voisi olla täysipäiväistä kokemusta yli kuusi vuotta kustakin eri kokemuskategoriasta kymmenen vuoden ajanjaksolta. Tämäkin osoittaa, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä työkokemusvuoden määrittelyn osalta.

Myös kuultavien lausunnot osoittavat osaltaan, että kuultavat tulkitsevat tarjouspyyntöä työkokemusvuosien osalta hankintayksiköstä poikkeavasti.

Valittajien tarjouksen menestymismahdollisuuksilla ei ole asiassa merkitystä, koska tarjoukset eivät ole ylipäänsä olleet keskenään vertailukelpoisia.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että mikäli tarjouspyyntöä tulkittaisiin valittajien esittämällä tavalla, alan ammattimaisen toimijan käsite menettäisi merkityksensä, mikä ei olisi hankintojen kilpailuttamisen kannalta kohtuullista. Tarjouslomakkeen kohdassa ”Kokemus saatu ajalla” ilmoitettu tieto on tarkoittanut kertyneitä työkokemusvuosia, jollei tarjoaja ole muuta ilmoittanut. Jos tarjoajan nimeämä henkilö ei ole työskennellyt kokoaikaisesti kohdassa ”Kokemus saatu ajalta” ilmoitetun ajanjakson aikana, tarjoajien on tullut kohdassa ”Kuvaus kokemuksesta” ilmoittaa tästä poikkeamasta. Muutoin tarjoaja on antanut hankintayksikölle väärää tietoa.

Mikäli valittajien tarjous olisi saanut pisteitä koko sen ajankohdan osalta, jonka valittajat ovat ilmoittaneet kohdassa ”Kokemus saatu ajalta”, tarjous olisi saanut virheellisesti pisteitä, koska projektipäällikön tosiasiallinen työkokemus ei ole vastannut kyseistä valittajien ilmoittamaa ajankohtaa. Valittajat eivät ole edes väittäneet, että niiden projektipäälliköllä olisi pidempi tosiasiallinen työkokemus kuin ne ovat ilmoittaneet kohtaan ”Kuvaus kokemuksesta”. Mistään ei ilmene, että valittajien viittaamat muut tarjoajat eivät olisi ilmoittaneet projektipäälliköiden työkokemusvuosien määrää siten, että työskentely on ollut kokoaikaista.

Nyt kysymyksessä olevalle alalle on tyypillistä, että projekteissa pisteytettävät erilaiset työkokemukset on sidottu kiinteästi toisiinsa ja niitä jokaista hoidetaan kiinteässä vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden. Mikään muiden tarjoajien tarjouksissa esitetty ei osoita, että ilmoitettu projektipäällikkökokemus olisi hankkeista, joissa olisi vain sivuttu nimettyä osaamisaluetta. Ei ole ollut syytä epäillä, että samoista hankkeista saatu päällekkäinen työkokemus ei olisi ollut vaaditun mukaista.

Jokainen alalla ammattimaisesti toimiva tarjoaja on tiennyt tarjouspyynnön ja hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antamien vastausten perusteella, että pisteytyksessä huomioitavan työkokemuksen tulee olla kokoaikaista, vaikka hankintayksikkö ei ole erikseen käyttänyt vastauksissaan termiä ”osa-aikainen”.

Valittajat ovat antaneet lisälausuman.

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Valittajat ovat antaneet lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, ovatko tarjouspyyntöasiakirjat olleet hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvät, ja tarvittaessa, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjousvertailussa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteina ovat olleet liikenteen
suunnittelu-, tutkimus- ja asiantuntijapalvelut. Hankinta on jaettu seitsemään osa-alueeseen, joista valituksenalaiset hankinnan osa-alue 1 on koskenut liikennejärjestelmän kehittämistä ja osa-alue 2 liikenteen mallintamista.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on hankinnan osa-alueiden 1 ja 2 osalta yhdenmukaisesti todettu, että tarjoajan tulee nimetä osa-alueelle projektipäälliköitä. Nimettyjen projektipäälliköiden tiedot ja kokemus on tullut osoittaa tarjouspyynnön liitteenä olleilla osa-aluekohtaisilla arviointilomakkeilla. Lomakkeilla on tullut ilmoittaa muun ohella nimettyjen projektipäälliköiden vähimmäisvaatimukset ylittävä kokemus, josta tarjoajalla on ollut mahdollista saada laatupisteitä.

Tarjouspyynnön liitteinä olleissa arviointilomakkeiden OA1 ja OA2 kohdassa 1. ”Yleistä” on yhdenmukaisesti todettu, että arviointilomakkeelle täytetään osa-alueelle nimettävien projektipäälliköiden tiedot ja kokemus ja että lomakkeella annettujen tietojen perusteella arvioidaan osa-alueelle nimetyille projektipäälliköille asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttyminen ja tehdään pisteytettävä laatuarviointi. Arviointilomake on tullut palauttaa täytettynä kaikkien pyydettyjen tietojen osalta. Arviointilomakkeen sisältöä ei ole saanut muuttaa.

Samojen lomakkeiden kohdassa 2.1 ”Nimettävälle projektipäällikölle asetetut vähimmäisvaatimukset” on muun ohella todettu, että projektipäälliköllä tulee olla vähintään kolmen vuoden työkokemus osa-alueen kohdetta vastaavaa aihealuetta edustavista projekteista. Työkokemusvuodet lasketaan kohdan mukaan soveltuvan korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeisten työvuosien perusteella.

Lomakkeiden kohdassa 2.2 ”Nimettävän projektipäällikön pisteytettävä kokemus” on todettu, että tilaaja huomioi ainoastaan ne projektipäällikön kokemukset, jotka vastaavat osa-alueen kuvausta. Lisäksi kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Esitettävän kokemuksen tulee olla projekteista, jotka ovat alkaneet 1/2000 jälkeen. Tätä aiempaa kokemusta ei arvostella.

Esitettyjen referenssikokemusten tulee olla projekteista, joiden tulee olla valmiita ja tilaajalle luovutettuja. Käynnissä olevia projekteja ei hyväksytä.

Työkokemus vuosina kuvaukseen tarjoajan tulee kuvata ensin vaatimuksen mukainen kokemus yleisellä tasolla ja sen lisäksi kuvauksessa tulee esittää vähintään yksi esimerkki tuoreimmasta referenssiprojektista. Yhteystieto ilmoitetaan esimerkki referenssiprojektin osalta.

Tilaajan tulee voida ymmärtää kokemuskuvauksista, mitä tehtäviä henkilö on tehnyt. Kuvauksen tulee osoittaa perusteet ko. kokemuksen täyttymiseen. Kuvauksesta tulee käydä ilmi juuri kyseiseen kohtaan sopiva perustelu.

Samaa esitettyä kokemusta/referenssiä voidaan käyttää useaan kertaan, jos esitetty kokemus/referenssi täyttää asetetun vaatimuksen.”

Tarjoajien on tullut täyttää tiedot muun ohella lomakkeiden kohdan ”Nimetyn projektipäällikön pisteytettävä kokemus” eri referenssejä koskeviin alakohtiin ”Kuvaus kokemuksesta” sekä alakohtiin ”Kokemus saatu ajalla kk/vvvv–kk/vvvv”.

Lomakkeista käy edelleen ilmi, että tarjouksille annetaan pisteitä sen mukaan, onko nimetyn projektipäällikön tietyn referenssin työkokemus täyttänyt vähintään tietyn lomakkeessa tältä osin esitetyn vuosimäärän kuten esimerkiksi vähintään kahden tai vähintään neljän vuoden määrän. Tarjoukset ovat saaneet sitä enemmän pisteitä, mitä pidemmän työvuosimäärän kokemus on täyttänyt.

Asiakirjasta ”Tarjouspyyntöön esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset kootusti” ilmenee, että hankintayksikölle on esitetty hankintamenettelyn aikana seuraava kysymys:

”Miten tarkalleen ottaen määritellään työkokemusvuosi? Jos on vaikka ollut viiden vuoden aikana joka vuosi projektipäällikkönä yhdessä aihetta vastaavassa projektissa, jossa projektipäällikön työaika on ollut vaikka 150 tuntia, niin onko kokemusvuosia silloin 5 vai 0,5?”

Hankintayksikkö on vastannut edellä mainittuun kysymykseen seuraavasti: ”Kyseisessä esimerkissä kokemus on 0,5 vuotta.”

Asian arviointi

Valittajat ovat esittäneet, että tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvä tarjoajien nimeämien projektipäälliköiden työkokemusta koskevien vertailuperusteiden osalta. Valittajien mukaan tarjouspyynnössä ei ole otettu kantaa työkokemuksen ilmoittamiseen tai laskemiseen kuten esimerkiksi siihen, onko projektipäällikön tullut työskennellä täysipäiväisesti nimetyssä tehtävässä. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössä tai hankintamenettelyn aikana yleistä laskentakaavaa tai muutakaan selvää ohjetta työkokemusvuoden määrittämiseksi. Ajanjaksosta, jona kokemus on kertynyt, ei voida päätellä sitä, kuinka monta työkokemusvuotta projektipäälliköllä on ollut. Tämä kilpailutuksen lopputulokseen ratkaisevasti vaikuttava asia on jäänyt jokaisen tarjoajan oman tulkinnan varaan. Valittajat ovat laskeneet ja ilmoittaneet nimeämiensä projektipäälliköiden työkokemusvuodet projekteissa toteutuneiden työtuntien perusteella, kun taas osa muista tarjoajista on ilmoittanut ainoastaan sen ajanjakson, jonka aikana työkokemusvuodet ovat kertyneet.

Valittajat ovat edelleen esittäneet, että hankintayksikön hankintamenettelyn aikana tarjoajien kysymyksiin antama vastaus viittaa siihen, että tarjousvertailussa huomioitu työkokemusvuosi ei ole sama asia kuin se ajanjakso, jonka kuluessa työkokemus on kertynyt. Puitejärjestelyyn valittujen toimittajien tarjousten osalta on kuitenkin huomioitu ajanjakso, jonka kuluessa työkokemus on kertynyt. Lisäksi tarjoajat, jotka eivät ole ilmoittaneet työkokemusvuosien todellista määrää, ovat voineet saada saman nimetyn projektipäällikön osalta lukuisista erilaisista työtehtävistä täydet työkokemusvuodet.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvä. Alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat ovat voineet päätellä tarjouspyynnön ja hankintayksikön hankintamenettelyn antamien vastausten perusteella, että arvioitavina ovat työkokemusvuodet eivätkä osa-aikatyön työkokemusvuodet. Tarjouslomakkeen kohdassa ”Kokemus saatu ajalla” ilmoitettu tieto on tarkoittanut kertyneitä työkokemusvuosia, jollei tarjoaja ole muuta ilmoittanut. Hankintayksikön mukaan vakiintuneessa oikeuskäytännössä on katsottu, ettei tarjouspyyntöasiakirjoissa tarvitse nimenomaisesti määritellä tarjousten käsittelyssä arvioidun työkokemusvuoden tai -vuosien käsitteitä.

Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, ettei mikään puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien tarjouksissaan esittämä osoita, etteivät ne olisi ilmoittaneet projektipäälliköidensä työkokemusvuosia tarjouspyynnön mukaisesti kokoaikatyönä ja tosiasiallisen työkokemuksen mukaisesti. Hankintayksikön mukaan pisteytettävät työkokemukset hankinnan osa-alueen sisällä eroavat toisistaan, ja on normaalia, että nimetylle projektipäällikölle kertyy monenlaista työkokemusta samoista projekteista. Tällaisen työkokemuksen huomioiminen pisteytettävänä työkokemuksena on ollut tarjouspyynnön mukaan sallittua.

Kuultava Ramboll Finland Oy on markkinaoikeudessa esittänyt ilmoittaneensa pyydetyn mukaisesti sen aikavälin, jolta projektipäällikkö on saanut kokemuksen.

Kuultava WSP Finland Oy on esittänyt, ettei tarjoajilta ole edellytetty hankinnassa tosiasiallisten työkokemusvuosien esittämistä.

Markkinaoikeus toteaa, että korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO 18.2.2015 taltio 440 arvioinut laadun vertailuperusteeksi asetettua lääkärin ammatillista pätevyyttä, jonka osalta merkitykselliseksi työkokemukseksi oli määritetty geriatrian erikoislääkärinä toimiminen työvuosina yhteensä sekä geriatrina toimiminen ikäihmisten asumispalveluissa työvuosina yhteensä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hankintayksikön ei ollut tarjousten vertailun mahdollistamiseksi tarpeen tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyä täsmällisemmin yksilöidä, oliko tarjousvertailussa huomioon otetun geriatrien työkokemuksen tullut muodostua kokoaikaisesta vai osa-aikaisesta työskentelystä. Hankintayksikön ei myöskään ollut tarpeen tarjouspyynnössä määriteltyä enempää yksilöidä, minkälaista geriatrin työkokemuksen oli tullut sisällöllisesti olla. Vertailuperuste ei tältä osin toisaalta ollut antanut hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta geriatrien ammattitaidon vertailussa.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien parhaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on hankintayksiköllä.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kyseessä olevassa hankinnassa tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella tarjoajat ovat tienneet, että tarjoukset voivat saada tarjousvertailussa nimettyjen projektipäälliköiden työkokemuksesta pisteitä sitä enemmän, mitä pidemmän vähimmäistyövuosikokemuksen nimetty projektipäällikkö tietyn referenssin osalta on täyttänyt. Tämän on katsottava olleen merkityksellinen tieto tarjoajille, kun ne ovat ilmoittaneet tietoja kyseistä arviointia varten samalla tavalla kuin korkeimman hallinto-oikeuden edellä mainitussa päätöksessä arvioidussa hankinnassa.

Toisaalta tarjouspyynnön liitteenä olleiden arviointilomakkeiden tietojen pyytämisen muotoilun ”Kokemus saatu ajalla” on ollut mahdollista tulkita tarkoittavan myös ajanjaksoa, jonka sisältämä työ ei ole ollut täysipäiväistä tai jota muutoin käytetään yhdessä muina ajanjaksoina kerrytetyn kokemuksen kanssa täysien työkokemusvuosien täyttymiseen.

Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana tarjoajille antamissaan vastauksissa vahvistanut esimerkin kautta, että täysipäiväistä työkokemusta vähäisempi kokemus on otettu huomioon pisteitä alentavana tekijänä työkokemusvuosien pituuden arvioinnissa. Vastauksen voidaan katsoa tukeneen sitä tarjouspyyntöasiakirjojen tulkintaa, että tarjousvertailussa huomioon otettujen työkokemusvuosien on tullut täysien pisteiden saamiseksi kertyä täysipäiväisestä työstä ja että tavalla tai toisella esimerkiksi tuntimäärien osalta vaillinaisista tai puutteellisista työkokemusvuosista on tullut ilmoittaa hankintayksikölle, kuten valittajat ovat asiassa esitetyn selvityksen mukaan tehneet arviointilomakkeiden kohdassa ”kuvaus kokemuksesta”.

Kuultava WSP Finland Oy on kuitenkin esittänyt markkinaoikeudessa, ettei tarjoajilta ole edellytetty hankinnassa nimettyjen projektipäälliköiden tosiasiallisten työkokemusvuosien esittämistä. Lisäksi kuultava Ramboll Finland Oy on tietoisena valittajien työkokemuksen pituuden tulkintaa koskevista väitteistä esittänyt markkinaoikeudessa ilmoittaneensa pyydetyn mukaisesti sen aikavälin, jolta projektipäällikkö on saanut kokemuksen. Kun otetaan huomioon valittajien ja hankintayksikön asiassa esittämä, tarjoajien on katsottava tarjouskilpailuun osallistuessaan tosiasiallisesti ymmärtäneen tarjousvertailua varten ilmoitetun projektipäällikön työkokemuksen sisältämän työn laajuuden eri tavoin. Eri käsitykset ovat olleet omiaan vaikuttamaan tarjousvertailuun, sillä täysipäiväisestä työkokemuksesta ja osapäiväisestä työkokemuksesta on hankintayksikön esittämän mukaan saanut eri pistemääriä tarjousvertailussa. Tarjouspyyntöasiakirjojen on siten katsottava olleen projektipäälliköiden työkokemuksen pituutta koskevien vertailuperusteiden ja niiden esittämistä koskevien tietojen osalta epäselvät.

Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa hankintamenettelyn aikana tarjoajien tarjouksissaan esittämään. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin myöskään korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessään KHO 18.2.2015 taltio 440 muiden alojen hankinnoissa eri tavalla muotoiltujen työkokemuksen vertailuperusteiden osalta toteama.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittajat ovat vaatineet, että niille annetaan tieto WSP Finland Oy:n ja Sitowise Oy:n tarjousten liitteinä olleista arviointilomakkeista. Valittajien mukaan tarjoajien ilmoittamat projektipäälliköiden työkokemusvuosien määrät eivät itsessään voi olla liikesalaisuuksina salassa pidettäviä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajilla ei ole oikeutta saada tietoa puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien tarjousasiakirjoista. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä, jotta puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien liikesalaisuudet eivät paljastu valittajille. Hankintayksikön mukaan vaaditut asiakirjat sisältävät yksityiskohtaisia tietoja puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien työntekijöistä ja niiden osaamisesta sekä kokemuksesta. Tietojen paljastuminen voisi vahingoittaa puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien mahdollisuuksia menestyä tulevissa tarjouskilpailuissa. Oikeudenkäynti ei voi muodostua valittajien keinoksi saada tietoonsa kilpailijoiden liikesalaisuuksia. Valittajille on lisäksi toimitettu hankintapäätöksen liitteenä selvitys siitä, miten tarjoukset on pisteytetty, eikä niiden oikeusturva vaarannu. Asia tulee riittävästi selvitetyksi, kun markkinaoikeus tutustuu valittajien vaatimuksen kohteina oleviin asiakirjoihin.

Kuultava Sitowise Oy on esittänyt, että sen liikesalaisuuksia ovat henkilöreferenssien osalta erityisesti nimettyjen henkilöiden henkilötiedot ja vähimmäisvaatimukset täyttävän tarjouksen osan kuvaukset. Yhtiön toiminta on henkilöresursseihin perustuvaa asiantuntijatyötä, joten yhtenä perusteena tietojen salaamiselle on kilpailijan tekemä tietojen hyödyntäminen rekrytointitarkoituksessa. Liikesalaisuuksilla on huomattavaa taloudellista arvoa Sitowise Oy:lle.

Markkinaoikeus toteaa, että puheena olevat ja hankintayksikön salassa pidettäviksi esittämät Sitowise Oy:n ja WSP Finland Oy:n tarjousten arviointilomakkeet on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten näiden asiakirjojen osalta ja valittajien vaatimuksen johdosta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä oikeudenkäynnin osapuolena.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 17.11.2022, Antea Polska ym., C-54/21, EU:C:2022:888) on todettu, että julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen päätavoite on hankintojen avaaminen vääristymättömälle kilpailulle ja että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että hankintaviranomaiset eivät paljasta julkisia hankintoja koskevia sopimusten tekomenettelyjä koskevia tietoja, joiden sisältöä voitaisiin käyttää kilpailun vääristämiseen joko meneillään olevassa sopimuksentekomenettelyssä tai myöhemmissä sopimuksentekomenettelyissä (49 kohta). Luottamuksellisten tietojen suojaamisen periaate on kuitenkin sovitettava yhteen tehokkaan oikeussuojan vaatimusten kanssa (50 kohta). Hankintaviranomainen voi erityisesti toimittaa yhteenvetona tiettyjä tarjousta koskevia tietoja ja tämän tarjouksen tekniset ominaisuudet siten, että luottamuksellisia tietoja ei voida yksilöidä. Olettaen, että tiedot, jotka eivät ole luottamuksellisia, riittävät siihen, että hylätyn tarjoajan oikeutta tehokkaisiin muutoksenhakukeinoihin kunnioitetaan, hankintaviranomainen voi pyytää toimijaa, jonka tarjous on hyväksytty, toimittamaan sille luottamuksellisia tietoja sisältävistä asiakirjoista version, joka ei ole luottamuksellinen (67 kohta).

Unionin tuomioistuin on edellä mainitussa tuomiossaan todennut lisäksi, että koska tarjoajan kokemus ei yleensä ole salaista, sen kilpailijoilta ei lähtökohtaisesti voida evätä kyseiseen kokemukseen liittyviä tietoja muun ohella liikesalaisuuden käsitteen perusteella (75 kohta). Tarjoajien on joka tapauksessa avoimuuden ja hyvän hallinnon ja tehokkaan oikeussuojan vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi saatava tutustua ainakin niiden tietojen keskeiseen sisältöön, jotka kukin tarjoaja on toimittanut hankintaviranomaiselle kyseessä olevaa julkista hankintaa koskevan sopimuksen kannalta merkityksellisestä kokemuksestaan ja referenssikohteista, joilla tämä kokemus voidaan osoittaa (76 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä todetulla tavalla tarjoajan kokemus ei yleensä ole salaista, on nyt kyseessä olevissa asioissa Sitowise Oy:llä ja WSP Finland Oy:llä katsottava olevan perusteltu tarve salassapidolle niiden tarjousten arviointilomakkeista ilmeneviin palveluksessaan olevien keskeisten asiantuntijoiden yksilöintitietoihin ja että mainittujen liiketoiminnan harjoittamisen yksityiskohtia koskevien tietojen antaminen voittaneen tarjoajan kilpailijoina toimiville valittajille olisi omiaan aiheuttamaan puitejärjestelyyn valituille Sitowise Oy:lle ja WSP Finland Oy:lle taloudellista vahinkoa. Kyseisiä tietoja on näin ollen pidettävä Sitowise Oy:n ja WSP Finland Oy:n liikesalaisuuksina. Tietojen antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi.

Markkinaoikeus katsoo lisäksi merkitykselliseksi sen, että hankintayksikkö on esillä olevassa asiassa toimittanut valittajille hankintapäätöksen liitteenä selvityksen siitä, miten tarjoukset on pisteytetty. Kyseisestä selvityksestä, jossa on ilmoitettu kunkin tarjoajien nimeämän projektipäällikön ja kunkin arvioidun työkokemustekijän osalta enimmäispisteet ja tarjouksen saamat pisteet, on voitu päätellä tarjoajien kuten Sitowise Oy:n ja WSP Finland Oy:n projektipäälliköiden referenssitietoja osin samankaltaisesti kuin unionin tuomioistuimen asiassa C-54/21 antamassaan tuomiossa tarkoitetusta yhteenvedosta tarjoajan referenssiluettelosta. Kun edelleen otetaan huomioon asiassa annettu pääasiaratkaisu ja se, että markkinaoikeuden arviointi on kohdistunut tarjouspyyntöasiakirjojen eikä tarjousten käsittelyn hankintasäännösten mukaisuuteen, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajien pyytämillä Sitowise Oy:n ja WSP Finland Oy:n referenssitiedoilla ole merkitystä asiakokonaisuuden arvioinnissa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen tiedon antamista asiakirjasta koskeva valittajien vaatimus on hylättävä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvät. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole valituksen kohteena olevien osa-alueiden 1 ja 2 osalta allekirjoitettu. Näin ollen hankintapäätös voidaan tältä osin jäljempänä tarkemmin ilmenevin tavoin hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskevat tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hankintasäännösten vastaiset, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Helsingin kaupunki aikoo edelleen toteuttaa julkisena hankintana liikenteen suunnittelu-, tutkimus- ja asiantuntijapalvelut hankinnan osa-alueissa 1 ja 2, sen on järjestettävä tältä osin uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittajat joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajien yhteiset oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, joka sisältää oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän. Valittajien korvattaviksi vaatimat toimistokulut 431 euroa eivät yleiskuluina ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n mukaisia korvattavia oikeudenkäyntikuluja.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan 25.1.2024 tekemän hankintapäätöksen § 9 hankinnan osa-alueiden 1 ja 2 osalta. Markkinaoikeus kieltää Helsingin kaupunkia tältä osin tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus hylkää FLOU Oy:n, Kaponeeri Oy:n, Traficon Oy:n, WayStep Consulting Oy:n ja Wuutis Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan FLOU Oy:n, Kaponieeri Oy:n, Traficon Oy:n, WayStep Consulting Oy:n ja Wuutis Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Helsingin kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Markus Ukkola ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.