Asian tausta

Helen Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.10.2023 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkon uudisrakennus-, korjaus- ja modernisointitöitä koskevasta rakennusurakasta ajalle 1.5.2024–30.4.2026 ja kahdelle kolmen vuoden pituiselle optiokaudelle.

Helen Oy:n hallitus on 22.3.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitejärjestelyyn tarjoajat seuraavassa etusijajärjestyksessä: Maalinja Oy, Maarakennusliike Pusku Oy ja KVL-Tekniikka Oy.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 220.000.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Markkinaoikeus on välipäätöksellään 18.6.2024 numero 355/2024 hylännyt hankintayksikön vaatimuksen valituksenalaisen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

TLT-Energy Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 600 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on jättänyt tarjousvertailussa antamatta valittajan tarjoukselle siinä nimetyn vastaavan työnjohtajan osalta neljä pistettä. Tarjouspyynnön mukaan nimetystä vastaavasta työnjohtajasta annetaan tarjoukselle neljä pistettä, mikäli vastaava työnjohtaja on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Tarjouspyynnössä on lisäksi määritelty, että diplomi-insinöörin koulutus on oltava soveltuvalta alalta.

Hankinnan kohteena on kaukolämpö- ja kaukokylmäverkostojen kokonaisvaltainen urakointi. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan tilaaja voi käyttää sopimusta sähköverkon rakentamiseen perusyksikköhinnoin. Valittajan tarjouksessaan nimeämän vastaavan työnjohtajan koulutus on sähkövoimatekniikan diplomi-insinöörin tutkinto (sähkön tuotanto ja siirto), joka on sisältänyt sivuaineena lämpövoimatekniikan (lämmöntuotanto ja siirto, voimalaitostekniikka). Nimetyn vastaavan työnjohtajan koulutus soveltuu nyt kyseessä olevan hankinnan vastaavan työnjohtajan tehtävään. Lisäksi valittajan nimeämällä vastaavalla työnjohtajalla on yli 22 vuoden kokemus kaukolämpöurakoiden johtamisesta.

Vastine

Vaatimukset

Helen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjousvertailussa. Tarjousten pisteytysperusteet on alustavan tarjouspyynnön saataville asettamisesta lähtien tuotu selkeästi kaikkien tarjoajien tietoon, eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa pisteytyksessä. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana tarjoajien esittämiin kysymyksiin antamissaan vastauksissa todennut diplomi-insinöörin soveltuvaksi alaksi esimerkiksi rakennustekniikan alan. Lisäksi lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleessa vertailuperusteita koskevassa asiakirjassa on todettu diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuviksi aloiksi esimerkiksi rakennustekniikan ja ympäristötekniikan alat.

Hankinnan kohde koostuu maanrakennustöistä, materiaaleista, putkistourakoinnista ja eristystöistä. Rakentaminen on pääasiassa infrarakentamista, minkä lisäksi rakentajalla tulee olla muun ohella betoni- ja talonrakennustekniikan osaamista. Urakoinnista noin 50 prosenttia on olemassa olevan kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkon perusparannus- sekä modernisointitöitä. Työt toteutetaan Helsingin kaupungin yleisillä katualueilla, ja rakennustyön yhteydessä on oleellista ymmärtää muun ohella kadun rakentamisen perusasioita ja muiden risteilevien infrarakenteiden vaikutuksia rakentamiseen.

Koska hankinnan kohde on rakentamista, rakennustekniikka on selvästi soveltuva diplomi-insinöörin tutkinnon ala. Vertailuperusteiden kaikki muut pisteytettävät tutkintonimikkeet ovat myös rakennusalan tutkintoja. Ympäristötekniikan diplomi-insinöörin tutkinnon hyväksyminen soveltuvaksi alaksi perustuu niin ikään hankinnan kohteeseen ja hankintayksikön strategiaan. Hankintayksikkö on strategiansa kautta sitoutunut Helsingin kaupungin asettamiin kiertotaloustavoitteisin ja Green Deal -sopimukseen, jonka tavoitteena on kiihdyttää työmaatoiminnan vihreää siirtymää sekä vähentää jätteiden syntymistä muun ohella tehostamalla kiertotaloutta ja hyödyntämällä uusiomateriaaleja rakentamisessa.

Valittaja on tarjouksessaan nimennyt vastaavaksi työnjohtajaksi henkilön, jolla on sähkötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto (pääaineena sähkövoimatekniikka ja sivuaineena lämpövoimatekniikka). Soveltuvaa alaa tulee tarkastella hankinnan kohteen perusteella. Hankinnan kohde ei sisällä sellaista urakointia, jossa sähkö- tai lämpövoimatekniikan asiantuntijuus olisi edellytyksenä tai tulkittavissa hankinnan kohteen asiantuntijuudeksi. Sähkövoimatekniikka tai lämpövoimatekniikka eivät ole yhteydessä tämän kilpailutuksen perusteella tehtävien sopimusten hankinnan kohteeseen tai urakoitsijan rooliin ja vastuisiin sopimuskumppanina.

Vaikka hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnöissä on ilmoitettu, että Helen Oy:n tytäryhtiö Helen Sähköverkko Oy voi hyödyntää tehtäviä sopimuksia vähäisissä määrin sopimusten perusyksikköhinnaston puitteissa, tarjouspyynnön urakkalaskentamateriaaleissa ei erikseen ole huomioitu Helen Sähköverkko Oy:n hankkeisiin liittyviä vaatimuksia, määräyksiä tai ohjeita. Lisäksi hankintasopimuksen yksikköhinnasto määräytyy täysin kaukolämpöverkon rakentamisen tarpeiden pohjalta.

Mittavalla työkokemuksella voi saavuttaa ammattitaitoa ja osaamista, mutta hankintayksikkö ei voi huomioida työkokemusta vertailukriteerissä, jossa arvioidaan koulutustasoa. Työkokemuksen huomioinen koulutustasoa arvioivassa vertailukriteerissä vaarantaisi tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Hankintayksikkö on koulutuksen alan soveltuvuutta arvioidessaan ottanut huomioon, antaako esitetty koulutustausta riittävät valmiudet ja asiantuntijuuden hankinnan kohteen mukaiseen urakointiin, mikäli nimetyllä henkilöllä ei olisi työkokemusta hankinnan kohteen mukaisista tehtävistä lainkaan. Harkinnan perusteella on todettu, että sähkötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto ei täytä soveltuvan alan diplomi-insinöörin tutkinnon vertailukriteeriä.

Hankintayksikkö on menetellyt tarjousten vertailussa johdonmukaisesti tarjouspyynnön kirjausten ja hankintasäännöksissä asetettujen periaatteiden edellyttämällä tavalla. Ammattimaisesti toimiva tarjoaja on pystynyt tarjouspyynnön vertailuperusteiden perusteella päättelemään, mitä hankintayksikkö arvostaa.

Kuultavien lausunnot

Kuultava Maalinja Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.260 eurolla viivästyskorkoineen.

Maalinja Oy on esittänyt, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se on jättänyt antamatta valittajan tarjoukselle pisteitä vastaavan työnjohtajan koulutustason osalta. Valittajan nimeämän vastaavan työnjohtajan sähkövoimatekniikan diplomi-insinöörin tutkinnossa ei ole kysymys
hankinta-asiakirjoissa tarkoitetusta soveltuvasta diplomi-insinöörin tutkinnosta.

Hankintailmoituksesta ilmenee, että kyseessä olevissa kokonaisurakointisopimuksissa on kysymys kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen kokonaisvaltaisen asentamisen edellyttämistä maanrakennustöistä, putkiasennus- ja hitsaustöistä sekä erikoissaumaus- ja eristystöistä. Hankintaan sisältyy lisäksi vähäisissä määrin mahdollisia sähköverkkotöihin liittyviä maanrakennustöitä; ei sen sijaan varsinaisia sähkötöitä.

Koska hankintaan ei sisälly varsinaisia sähkötöitä, valittajan vastaavaksi työnjohtajaksi nimeämän henkilön koulutus ei vastaa hankinnassa tehtävää työtä, eikä koulutus ole hankinta-asiakirjoissa edellytetyllä tavalla soveltuva. Asiassa on ratkaisevaa ainoastaan henkilön koulutus; ei henkilön työkokemus.

Kuultavat KVL-Tekniikka Oy ja Maarakennusliike Pusku Oy eivät ole niille varatuista tilaisuuksista huolimatta antaneet lausuntoja.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön hankintamenettelyn aikana tekemät täsmennykset työnjohtajaa koskevaan vertailuperusteeseen osoittavat, että kyseinen vertailuperuste on ollut epäselvä myös hankintayksikölle itselleen. Hankintayksikkö ei ole hankintamenettelyn aikana ilmoittanut yksiselitteisesti, että vastaavan työnjohtajan diplomi-insinöörin tutkinto tulisi olla rakennusalalta.

Hankintayksikkö on ilmoittanut ristiriitaisesti soveltuvaksi diplomi-insinöörin tutkinnon alaksi yhtäältä rakennusalan mutta toisaalta ympäristötekniikan alan ja viitannut viimeksi mainitun osalta hankintayksikön strategiaan. Nämä osoittavat radikaalisti erilaista vastaavan työnjohtajan roolia hankinnassa. Epäselvät hankinta-asiakirjat ja mainittu ristiriita osoittavat, että hankintayksikkö on voinut käyttää rajoittamattomasti harkintavaltaa tarjousten pisteytyksessä.

Valittaja on nimennyt tarjouksessaan vastaavan työnjohtajan ainoastaan kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkostojen kokonaisvaltaista rakentamista varten.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei vastaavan työnjohtajan koulutusta koskeva vertailuperuste ole ollut epäselvä hankintayksikölle. Alustavaan tarjouspyyntöön tehdyt täsmennykset on tarkoitettu poistamaan mahdollista tulkinnanvaraa sekä estämään hankintayksikölle muutoin mahdollisesti jäävä rajoittamaton harkintavalta vertailuperusteen soveltamisessa.

Hankintayksikkö on edellyttänyt vastaavalta työnjohtajalta hankinnan kohteeseen nähden soveltuvaa koulutusta, jolloin vertailukriteeristössä luetellut tutkintonimikkeet ovat painottuneet rakennusalaan. Lueteltujen rakennusalan tutkintojen lisäksi ympäristötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto on listattu vertailupisteisiin oikeuttavaksi, koska ympäristöteknisellä osaamisella on merkittävä yhteys hankinnan kohteen mukaiseen urakointiin. Valittajan esittämällä vastaavalla työnjohtajalla ei ole ollut hankinnan kohteeseen liittyvää alan tutkintoa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on jättänyt antamatta valittajan tarjoukselle neljä pistettä vastaavan työnjohtajan koulutusta koskevasta vertailuperusteesta. Asiassa on tähän liittyen arvioitava lisäksi, ovatko hankinta-asiakirjat olleet mainitun vertailuperusteen osalta hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvät.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 38 §:n 1 momentin mukaan neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen mainitun lain 92 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta, ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten.

Hankinta-asiakirjat, valittajan tarjous ja hankintapäätös

Alustavan ja lopullisen tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena ovat olleet Helen Oy:n kaukolämpö- ja jäähdytysverkon uudisrakennus-, korjaus- ja modernisointityöt.

Alustavan ja lopullisen tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kuvaus” mukaan kilpailutuksen perusteella tehtävät kokonaisurakointisopimukset pitävät sisällään muun ohella maarakennus- ja rakennustekniset työt eli kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen kokonaisvaltaisen asentamisen edellyttämät toimet sopimuksen määritelmien mukaisesti. Kohdassa on todettu, että hankintayksikön kumppanilta edellytetään vahvan maanrakennusteknisen osaamisen lisäksi osaamista taloteknisten ratkaisujen toteuttamisessa sekä muussa kunnallisteknisessä rakentamisessa. Lisäksi sopimukset sisältävät kohdan mukaan putkiasennus- ja hitsaustyöt sekä erikoissaumaus- ja eristystyöt. Samassa kohdassa on edelleen esitetty, että hankinta sisältää yhteishankintaa, ja Helen-konsernin yhtiö Helen Sähköverkko Oy:llä on oikeus käyttää sopimusta soveltuvilta osin sen perusyksikköhinnaston puitteissa sähköverkon rakentamiseen liittyvissä hankkeissa. Kohdan mukaan Helen Sähköverkko Oy:n mahdollinen sopimuksenkäyttö on kuitenkin sopimuksen kokonaisvolyymin kannalta vähäistä.

Hankinta-asiakirjojen mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut paras hinta-laatusuhde.

Alustavan ja lopullisen tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on esitetty parhaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteena vastaavan työnjohtajan koulutustaso, jonka osalta on todettu tarjouksen jäävän pisteittä, mikäli vastaavalla työnjohtajalla ei ole vertailuperusteissa mainittua koulutustasoa. Tarjous on saanut kaksi pistettä, jos vastaava työnjohtaja on koulutustasoltaan ”RKM”, ja neljä pistettä, jos vastaava työnjohtaja on koulutustasoltaan ”soveltuvan tekniikan alan RI tai DI”.

Alustavan tarjouspyynnön perusteella hankintayksikölle on esitetty muun ohella seuraava kysymys: ”Tarjouspyynnössä vastaavan työnjohtajan koulutustason edellytys on soveltuvan tekniikan alan Ri tai Di saadakseen pisteytyksessä 4 p. Vastaako tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, energia- ja ympäristötekniikan tutkinto, joka oikeuttaa käyttämään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa tutkintonimikettä insinööri (AMK) tätä vaatimusta?” Hankintayksikkö on esittänyt vastauksena kysymykseen muun ohella seuraavaa: ”Ei vastaa. Vertailuperusteluissa on neljä (4) vertailupistettä saatavissa Rakennusinsinöörin (AMK) tutkinnolla, rakennusmestarin (AMK) tutkinnolla tai soveltuvan tekniikan alan DI tutkinnolla (esimerkiksi Rakennustekniikan DI).”

Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä 4 olleessa asiakirjassa ”Vertailuperusteet” on todettu vastaavan työnjohtajan koulutusta koskevaa vertailuperustetta täsmennetyn seuraavasti: ”DI (soveltuva ala esim. rakennustekniikka / ympäristötekniikka)”.

Valittaja on tarjouksensa täsmennyksessä nimennyt vastaavaksi työnjohtajaksi henkilön, jonka osalta koulutukseksi on ilmoitettu diplomi-insinöörin tutkinto sähkötekniikan opintosuunnasta. Tutkinnon pääaineeksi on ilmoitettu sähkövoimatekniikka ja sivuaineeksi lämpövoimatekniikka.

Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta ilmenee, että valittajan tarjous on jäänyt vastaavan työnjohtajan koulutusta koskevan vertailuperusteen osalta pisteittä.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti tarjousvertailussa, kun hankintayksikkö on jättänyt antamatta valittajan tarjoukselle pisteitä vastaavan työnjohtajan vertailuperusteen osalta. Valittajan mukaan sen nimeämän vastaavan työnjohtajan koulutus soveltuu nyt kyseessä olevan hankinnan vastaavan työnjohtajan tehtävään, kun otetaan huomioon hankinta-asiakirjoissa hankinnan kohteesta esitetty ja erityisesti se, että tarjouspyynnön mukaan tilaaja voi käyttää sopimusta sähköverkon rakentamiseen perusyksikköhinnoin. Valittajan nimeämällä vastaavalla työnjohtajalla on lisäksi yli 22 vuoden kokemus kaukolämpöurakoiden johtamisesta.

Valittaja on edelleen esittänyt, että hankinta-asiakirjat ovat olleet epäselvät vastaavaa työnjohtajaa koskevan vertailuperusteen osalta ja että hankintayksikön menettely on ollut tältä osin myös ristiriitaista, minkä vuoksi hankintayksikkö on voinut käyttää rajoittamattomasti harkintavaltaa tarjousten pisteytyksessä.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti vastaavaa työnjohtajaa koskevan vertailuperusteen asettamisessa tai tarjousten vertailussa. Hankinnan kohde ei sisällä sellaista urakointia, jossa sähkö- tai lämpövoimatekniikan asiantuntijuus olisi edellytyksenä tai tulkittavissa hankinnan kohteen asiantuntijuudeksi, eivätkä sähkövoimatekniikka tai lämpövoimatekniikka ole yhteydessä nyt kyseessä olevan kilpailutuksen perusteella tehtävien sopimusten hankinnan kohteeseen tai urakoitsijan rooliin ja vastuisiin sopimuskumppanina. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että vaikka hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnöissä on ilmoitettu Helen Oy:n tytäryhtiön Helen Sähköverkko Oy mahdollisuudesta hyödyntää tehtäviä sopimuksia vähäisissä määrin sopimusten perusyksikköhinnaston puitteissa, tarjouspyynnön urakkalaskentamateriaaleissa ei erikseen ole huomioitu Helen Sähköverkko Oy:n hankkeisiin liittyviä vaatimuksia, määräyksiä tai ohjeita. Lisäksi hankintasopimuksen yksikköhinnasto määräytyy täysin kaukolämpöverkon rakentamisen tarpeiden pohjalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä ja soveltamisessa. Vertailuperusteet on kuitenkin ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Lisäksi hankintayksikön on tarjouksia pisteyttäessään vertailtava tarjoukset ilmoitettujen vertailuperusteiden perusteella tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen ja tarjoajia tasapuolisesti kohdellen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan alustavassa tarjouspyynnössä on ilmoitettu parhaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteena olleen tarjoajien nimeämän vastaavan työnjohtajan koulutus, jonka osalta täydet neljä pistettä on saanut, mikäli vastaava työnjohtaja on ollut koulutustasoltaan soveltuvan tekniikan alan rakennusinsinööri tai diplomi-insinööri. Hankintayksikkö on täsmentänyt mainittua soveltuvaa tekniikan alaa alustavan tarjouspyynnön jälkeen esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa ja lopullisissa tarjouspyyntöasiakirjoissa siten, että soveltuvana diplomi-insinöörin tekniikan alana on esitetty muun ohella rakennustekniikan ala. Lisäksi lopullisen tarjouspyynnön liitteessä toisena esimerkinomaisena soveltuvana tekniikan alana on esitetty ympäristötekniikan ala.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinta-asiakirjoissa vastaavan työnjohtajan koulutuksen vertailuperusteen osalta käytetty soveltuvan tekniikan alan tutkinnon maininta on ollut omiaan viittaamaan usean erilaisen tekniikan alan tutkinnon hyväksymiseen neljän pisteen arvoisena, mitä ovat tukeneet myös hankintayksikön neuvottelumenettelyn aikana tekemät täsmennykset, joissa soveltuviin tekniikan aloihin on viitattu esimerkinomaisesti. Toisaalta alustavan tarjouspyynnön jälkeen esitettyihin kysymyksiin annetuissa hankintayksikön vastauksissa on rajattu eräässä kysymyksessä mainittu ”tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, energia- ja ympäristötekniikan tutkinto, joka oikeuttaa käyttämään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa tutkintonimikettä insinööri (AMK)” neljän pisteen tason ulkopuolelle.

Markkinaoikeus toteaa, että vastaavan työnjohtajan rakennusinsinöörin tai diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvia aloja arvioitaessa on otettava huomioon, mitä hankinta-asiakirjoissa on esitetty kyseessä olevan hankinnan kohteen osalta. Sekä alustavan että lopullisen tarjouspyynnön hankinnan kohteen kuvauksessa on selvästi korostettu maarakennus- ja rakennusteknisiä töitä, jotka on määritelty ”kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen kokonaisvaltaisen asentamisen edellyttämiksi toimiksi”. Kohdassa on myös erikseen todettu, että hankintayksikön kumppanilta edellytetään vahvan maanrakennusteknisen osaamisen lisäksi osaamista taloteknistä töistä. Sähköteknisiä töitä tai sähkötekniikan alaa ei ole mainittu alustavan tai lopullisen tarjouspyynnön hankinnan kohteen pääasiallisessa kuvauksessa. Tarjouspyynnöissä on mainittu Helen Sähköverkko Oy:n mahdollisuudesta käyttää vähäisissä määrin hankintasopimusta, mutta tämäkin mahdollisuus on rajattu sopimuksen maanrakennukseen ja rakennusteknisiin töihin keskittyvän perusyksikköhinnaston puitteisiin.

Lopullisen tarjouspyynnön liitteessä vastaavan työnjohtajan koulutusta koskevan vertailuperusteen osalta esimerkinomaisesti viitatun ympäristötekniikan alan on katsottava laajentaneen tarjousvertailussa arvostetun soveltuvan tekniikan alan tutkinnon sisältöä pelkästä rakennustekniikan alan tutkinnosta. Ympäristötekniikan alan koulutuksella on toisaalta resurssien käyttöä sekä rakentamisen ja ympäristön suhdetta koskevine painotuksineen yhtymäkohtia rakennustekniikan alaan ja etenkin niihin töihin, joita tarjouspyyntöasiakirjoissa on kuvattu hankinnan kohteen osalta. Näin ollen ympäristötekniikkaa koskevasta tarjouspyynnön maininnasta tai tarjouspyyntöasiakirjoista muutoin ei ole ollut pääteltävissä, että tarjousvertailussa neljän pisteen arvoisena soveltuvana tekniikan alan koulutuksena on tältä osin voitu pitää sellaista sähkötekniikan alan koulutusta, joka on sisältänyt hankinnan kohteena kuvattujen töiden kannalta merkityksellisen koulutusalan kanssa vain vähän yhtymäkohtia jakavien sähkövoimatekniikan (pääaine) ja lämpövoimatekniikan (sivuaine) opintoja.

Kun otetaan huomioon kyseessä olevassa hankinnassa käytetty neuvottelumenettely, markkinaoikeus katsoo, ettei hankinta-asiakirjoja voida pitää niihin menettelyn aikana tehtyine täsmennyksineen siten epäselvinä tai ristiriitaisina, että alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat eivät olisi ymmärtäneet yhdenmukaisesti vastaavan työnjohtajan koulutusta koskevan vertailuperusteen sisältöä tai soveltamista. Hankinta-asiakirjojen ei tältä osin voida myöskään katsoa jättäneen mainitun vertailuperusteen osalta hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa sen soveltamisessa. Edelleen hankintayksikön menettelyä mainitun vertailuperusteen sisällön täsmentämisessä ei voida käytetty hankintamenettely huomioon ottaen pitää hankintasäännösten vastaisena.

Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon valittajan hankintamenettelyssä antamat tiedot sen nimeämän vastaavan työnjohtajan tutkinnon sisällöstä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myöskään, kun se on jättänyt antamatta valittajan tarjoukselle pisteitä nimetyn vastaavan työnjohtajan koulutusta koskevan vertailuperusteen osalta. Vastaavan työnjohtajan koulutusta koskevan vertailuperusteen soveltamisen arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, minkälainen työkokemus vastaavaksi työnjohtajaksi nimetyllä henkilöllä on ollut.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun mainitussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 16 luvussa (145 §–169 §) säädetään.

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain
95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava Maalinja Oy joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa TLT-Energy Oy:n korvaamaan Helen Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla ja Maalinja Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.260 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n ja julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Saija Laitinen ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.