MAO:518/20

Asian tausta

Nurmijärven kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.2.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta oppilaskuljetuksia koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.8.2020–31.7.2024. Hankinta on jaettu kuuteen osa-alueeseen.

Nurmijärven kunnan kunnanjohtaja on 1.4.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 11/2020 valinnut toimittajat puitejärjestelyn kaikkiin kuuteen osa-alueeseen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 8.600.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

HelpBus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen hankinnan osa-alueiden 1–4 ja 6 osalta, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä tältä osin ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.080 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä, viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti ensinnäkin, kun se ei ole pyytänyt tarjoajien soveltuvuutta koskevia referenssitietoja käyttämällä yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD) lomaketta.

Tarjouspyynnössä esitetty referenssivaatimus on lisäksi ollut epäselvä. Referenssivaatimuksesta ei ole käynyt yksiselitteisesti ilmi, mitä tarjottavaa osuutta ja miltä osin referenssitoimituksen on tullut olla hankinnan kohdetta vastaava. Edelleen referenssivaatimuksessa ei ole esitetty täsmällisesti referenssisopimuksen ajallista kestoa koskevaa vaatimusta. Epätarkka referenssivaatimus on lisäksi jättänyt hankintayksikölle rajoittamattoman valinnanvapauden sen suhteen, millaisen referenssin se tarjoajalta hyväksyy. Tämä menettely on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös hankintasopimuksen laajentamista koskevien tietojen osalta. Laajentamista koskeva ehto on jätetty niin avoimeksi, ettei tarjoaja ole pystynyt sen perusteella päättelemään, missä määrin sopimuksen laajentaminen sopimuskaudella on mahdollista ja miten ehto voi vaikuttaa tarjoajan asemaan. Kyseinen ehto on jättänyt hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden sen suhteen, miten se menettelee lisätilausten kanssa sopimuskauden aikana. Sopimuksen laajentamista koskeva ehto on mahdollistanut hankintayksikölle lisätilausten tekemisen myös kokonaan puitesopimuksen ulkopuolelta.

Hankinnan osa-alueiden 1–4 ja 6 osalta tarjoushinnat on tullut ilmoittaa kolmen desimaalin tarkkuudella. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina niiden tarjoajien tarjouksia, jotka ovat antaneet tarjoushinnan kahden desimaalin tarkkuudella. Hyväksyessään kyseiset tarjoukset tarjousten vertailuun hankintayksikkö on vertaillut tarjouksia, jotka eivät lähtökohtaisesti ole olleet vertailukelpoisia. Edelleen hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti ja tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua loukkaavasti, kun se on omatoimisesti lisännyt hankintapäätöksessä esitettyihin vertailuhintoihin kolmannen desimaalin, vaikka tämä on puuttunut tarjoajien ilmoittamista tarjoushinnoista. Hankintayksikkö ei ole tehnyt tarjoajan valintaa niiden kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteiden mukaisesti, jotka se on ilmoittanut tarjouspyynnössä, ja hankintapäätöksestä ilmenevät hankintamenettelyn lopputulokseen vaikuttavat seikat ovat jääneet tarjoajille epäselviksi.

Hintojen antamisella kahden tai kolmen desimaalin tarkkuudella on ollut olennainen merkitys asiassa, kun otetaan huomioon, että kilpailutuksessa on ollut kysymys kilometripohjaisesti hinnoitelluista kuljetuspalveluista ja että hankintayksikkö on sitoutunut hankinnan eri osa-alueilla korvaamaan valittavalle palveluntuottajalle niin sanotun takuukilometrimäärän. Hintojen desimaaleissa on ollut kyse tarjousten vertailuun vaikuttavasta olennaisesta tiedosta, joita koskevia vaatimuksia hankintayksiköllä ei olisi saanut muuttaa hankintamenettelyn aikana. Mikäli hankintayksikkö olisi sulkenut tarjouskilpailusta kaikki tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset, valittaja olisi tullut valituksi puitejärjestelyyn hankinnan osa-alueiden 1–4 osalta.

Vastine

Vaatimukset

Nurmijärven kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 960 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Esillä olevassa hankintamenettelyssä ESPD-lomaketta on käytetty pakollisten poissulkuperusteiden selvittämisessä. Muut tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset on esitetty tarjouspyynnössä. Näihin on pyydetty vakuutukset tarjoajilta ja ilmoitettu, että todistukset pyydetään ennen sopimusten allekirjoittamista. Tarjouspyynnössä on lisäksi edellytetty, että tarjoajat toimittavat tarjouskilpailun päätyttyä pyydettäessä soveltuvuusvaatimuksia koskevat selvitykset hankintayksikölle. Tarjouspyynnön mukaan selvitykset ja todistukset pyydetään ainakin niiltä tarjoajilta, jotka vaikuttavat alustavan tarjousvertailun perusteella tulevan valituksi, ellei selvityksiä ole saatavissa Vastuu Group Oy:n sähköisestä palvelusta. Tämä menettely ei ole asettanut tarjoajia eriarvoiseen asemaan tai estänyt niitä antamasta yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Toisaalta hankintayksikkö on voinut hankintasäännöksissä tarkoitetuin tavoin riittävästi varmistua siitä, että tarjouskilpailuun voidaan hyväksyä vain ne tarjoajat, joilla ei ole pakollisia poissulkemisperusteita. Hankintayksikkö on voinut luottaa tarjoajien ilmoittamaan. ESPD-lomakkeen käyttö hankintasäännösten mahdollistamaa laajuutta suppeammin ei ole vaikuttanut valittajan tai muiden tarjoajien asemaan tarjouskilpailussa.

Tarjouspyynnössä esitetty referenssivaatimus ei ole ollut epäselvä, eikä se ole vaarantanut yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten saamista. Yksikään tarjoajista ei ole tarjousaikana esittänyt referenssivaatimusta koskevaa kysymystä hankintayksikölle. Referenssimäärittelyn väitetty epäselvyys ei ole myöskään vaikuttanut valittajan asemaan tarjouskilpailussa.

Hankintayksikkö on vahvistanut tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan ehdot, eikä hankintayksikölle ole jäänyt rajoittamatonta harkintavaltaa myöskään hankinnan laajuuden osalta. Hankintayksikkö on riittävällä tarkkuudella ilmoittanut arvion hankinnan volyymitiedoista. Puitejärjestelyn luonteeseen kuuluu, ettei hankintayksikkö sitoudu tarkkoihin tilausvolyymeihin. Hankintayksikkö on sopimusoikeudellisesti sitoutunut viime kädessä vain takuukilometreihin. Muilta osin annetut arviot volyymeistä ovat olleet vain suuntaa antavia. Lisähankintamahdollisuus on sisällytetty arvioituun hankinnan kokonaisarvoon, ja tarjoajat ovat voineet laskea tarjouksensa annetuin tiedoin.

Oppilaskuljetukset sisältävät paljon muuttujia, ja siksi hankinta on kilpailutettu puitejärjestelynä. Nurmijärven kunta on alueena laaja, ja jo yksittäisen oppilaan muutto paikkakunnalle tai eri puolelle kuntaa taikka mahdollinen loukkaantuminen saattaa aiheuttaa lisäauton tarpeen nopealla aikataululla. Lisätarpeen syystä riippuu, miten pitkäaikaisesta lisäsopimuksesta on kyse. Tämä kaikki on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa. Lisähankintamahdollisuus on mahdollistanut hankintayksikön tarjouspyynnössä tarkoin määritellyn etusijajärjestyksen ehtojen mukaisesti tilaamaan lisäkalustoa vaikeasti ennakoitavan lisätarpeen mukaan. Jos yksikään tarjoajista ei pysty täyttämään tilausta, hankintayksikkö on oikeutettu tilaamaan palvelua muualta hankintasäännösten mahdollistamin menetelmin.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myöskään tarjousten hintoja vertaillessaan. Sekä tarjousten että tarjousten vertailutaulukon PDF-näkymät pudottavat ylimääräiset nollat pois. Valittaja ei ole näin ollen voinut päätellä PDF-muotoisista dokumenteista, missä muodossa tarjoajat ovat syöttäneet hintatiedot. Joka tapauksessa nollat lukujen perässä eivät muuta hintaa. Tarjoajien ilmoittamia hintoja ei siis ole muutettu tarjouspyyntöä vastaavaan muotoon. Valittaja on myös omassa tarjouksessaan PDF-dokumentin perusteella antanut osaalueelle 6 hinnan kahden desimaalin tarkkuudella.

Tarjoajat eivät myöskään teknisesti ole voineet antaa hintatietojaan väärillä desimaalitarkkuuksilla, koska hankintayksikön käytössä oleva sähköinen kilpailutusjärjestelmä muuttaa hintatiedot tarjousvaiheessa siihen desimaalimäärään, mihin määrään desimaalit on kilpailutusjärjestelmässä rajattu. Jos taas tarjoaja laittaa hintaan viimeiseksi nollan, nolla häviää automaattisesti näkyvistä ennen tarjouksen lähettämistä. Järjestelmä ei myöskään anna syöttää liikaa desimaaleja, missä tilanteessa väitetty pyöristäminen tai hinnan katkaisu olisi saattanut toteutua.

Hankintapäätöksestä on tullut esille ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, kuten perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Kuultavien lausunnot

Majet Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla.

Hankintamenettely on ollut selkeä, helposti ymmärrettävä ja järkevä. Tarjouspyynnössä tai tarjousvertailussa ei ole ollut olennaisia puutteita. Viimeisten nollien lisäämisellä tai poistamisella ei ole ollut vaikutusta tarjouskilpailuun ja hintojen vertailuun. Majet Oy on tarjonnut hinnat kolmen desimaalin tarkkuudella (2,270 euroa).

Mavo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 600 eurolla viivästyskorkoineen.

ESPD-lomakkeella ja muun ohella erillisillä liitteillä annettujen tietojen, kuten referenssitiedot, sisältö kokonaisuutena on mahdollistanut tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin ja tarjoajien valinnan.

Tarjouspyynnössä esitetty referenssivaatimus on ollut selvä. Tarjouspyynnöstä on ollut selvästi luettavissa, minkälaisesta hankinnasta laajuudeltaan, laadultaan ja kestoltaan hankinnassa on ollut kysymys, ja minkälaista referenssiä on siten vaadittu. Myös lisäkaluston tarve on kuvattu tarjouspyynnössä sillä tarkkuudella kuin se ylipäätään on ollut mahdollista asian luonne huomioon ottaen. Tulevien, mahdollisten ja ennakoimattomien tarpeiden tarkempi määrittely olisi ollut mahdotonta. Tarkemmat määrittelyt eivät olisi myöskään voineet vaikuttaa tarjouksiin tai niiden arviointiin, koska lisätarpeisiin ei ole vaadittu sitoutumista.

Annettaessa lukuarvoa kahden desimaalin tarkkuudella desimaalipilkun jälkeen kolmas ja seuraavat numeroarvot ovat aina automaattisesti nollia. Hinnan tarjoaminen kahden desimaalin muodossa ei ole näin ollen voinut vaikuttaa tarjousten hinnan laskemiseen tai arvioimiseen. Valittaja on itsekin tarjonnut yhden osa-alueen osalta hintansa vain kahdella desimaalilla.

The Yellow Line Oy on esittänyt yhtyvänsä valittajan valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja perusteluihin asiassa.

Cabing Oy, Suomen Taxi-Service Oy, Taksikuljetukset Harri Vuolle Oy ja Ventoniemi Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava ensinnäkin, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä tai muutoin hankintasäännösten vastainen. Lisäksi asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouksia vertaillessaan ja kun se ei ole sulkenut tiettyjen tarjoajien tarjouksia tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina, ja onko hankintayksikkö perustellut hankintapäätöksen puitesopimustoimittajien valinnan osalta hankintasäännösten mukaisesti.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot.

Hankintalain 43 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa ja puitejärjestelyn kaikki ehdot ja järjestelyyn perustuvien hankintojen tarjoajien valinnan määrittävät puolueettomat ehdot on vahvistettu tarjouspyynnössä, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä ilman kilpailuttamista valitsemalla toimittaja noudattamalla puitejärjestelyn ehtoja ja puitejärjestelyn tarjouspyynnössä esitettyjä perusteita. Pykälän 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa ja puitejärjestelyn kaikkia ehtoja ei ole vahvistettu, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä kilpailuttamalla puitejärjestelyyn valitut toimittajat noudattamalla puitejärjestelyä perustettaessa esitettyjä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita, joita voidaan täsmentää, sekä muita ehtoja, jotka on ilmoitettu puitejärjestelyn tarjouspyynnössä.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa alustavana näyttönä siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää vaatimukset siitä, että mikään mainitun lain 80 ja 81 §:ssä tarkoitetuista poissulkemisperusteista ei koske ehdokasta tai tarjoajaa (1 kohta) ja että ehdokas tai tarjoaja täyttää hankintayksikön asettamat mainitun lain 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (2 kohta).

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen mainitun lain 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyynnön arviointi esitetyn referenssivaatimuksen osalta

Valittaja on esittänyt ensinnäkin, että tarjouspyynnössä esitetty referenssivaatimus on ollut epäselvä ja että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt tarjoajien soveltuvuutta koskevia referenssitietoja käyttämällä ESPD-lomaketta.

Hankintayksikkö on esittänyt tältä osin muun ohella, että tarjouspyynnössä esitetty referenssivaatimus ei ole ollut epäselvä eikä referenssimäärittelyn väitetty epäselvyys ole vaikuttanut valittajan asemaan tarjouskilpailussa. Hankintayksikkö on esittänyt lisäksi, että ESPD-lomakkeen käyttö hankintasäännösten mahdollistamaa laajuutta suppeammin ei ole vaikuttanut tarjoajien asemaan tarjouskilpailussa tai estänyt niitä antamasta yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnön kohdan ”Tarjouspyynnön muut ehdot” alakohdassa ”Tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys” on asetettu vähimmäisvaatimuksena seuraava tarjoajien soveltuvuutta koskeva referenssivaatimus:

”Tarjoajalla tulee olla hankinnan kohde, laajuus ja laatu huomioon ottaen riittävä kokemus vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista viimeksi kuluneelta kolmelta (3) vuodelta. Referenssikohteita on oltava vähintään yksi (1) ja sen on oltava laajuudeltaan ja laadultaan vähintään tarjottua osuutta vastaava.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa ESPD-lomakkeessa ei ole pyydetty ilmoittamaan tietoja mainittuun referenssivaatimukseen liittyen. Tarjouspyynnön liitteenä on sen sijaan ollut erillinen referenssejä koskeva lomake, johon tarjoajien on tullut täyttää siinä pyydetyt tiedot referensseistään.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittajan tarjouksessa ilmoitetut referenssit on hyväksytty osoituksena valittajan soveltuvuudesta. Valittaja ei ole asian markkinaoikeuskäsittelyn yhteydessä myöskään edes väittänyt, että joku toinen tarjoajista olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta esitetyn referenssivaatimuksen täyttymättä jäämisen vuoksi. Valittajan ei ole siten katsottava esittäneen, miten sen väitteet tarjouspyynnössä esitetyn referenssivaatimuksen epäselvyydestä tai referenssivaatimusta koskevien tietojen pyytämistavasta tarjouspyynnössä olisivat vaikuttaneet sen tai muiden tarjoajien asemaan hankintamenettelyssä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei valittajalla ole käsillä olevassa tilanteessa oikeudellista intressiä saada markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, onko tarjouspyyntö ollut edellä selostetulta osin valittajan väittämällä tavalla hankintasäännösten vastainen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tarjouspyynnössä esitetyn referenssivaatimuksen tai sitä koskevien tietojen pyytämistavan ei voida katsoa myöskään olleen syrjivä tai estäneen mitään tahoa osallistumasta tarjouskilpailuun. Kaikki soveltuvuusvaatimukset on esitetty ja kaikki soveltuvuusvaatimusten täyttymisen vakuutuksia koskevat tiedot ovat olleet myös rajoituksetta saatavissa EUhankintailmoituksen julkaisuajankohtana.

Tarjouspyynnön arviointi lisähankintamahdollisuutta koskevien tietojen osalta

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä esitetty hankintasopimuksen laajentamista koskeva ehto on jätetty niin avoimeksi, ettei tarjoaja ole pystynyt sen perusteella päättelemään, missä määrin sopimuksen laajentaminen sopimuskaudella on mahdollista ja miten ehto voi vaikuttaa tarjoajan asemaan. Valittajan voidaan katsoa sanottuun liittyen tarkoittaneen, että tarjouspyyntö on ollut tältä osin epäselvä ja että tarjouspyynnön perusteella ei ole voitu antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Edelleen valittaja on viitannut siihen, että sopimuksen laajentamista koskeva ehto on mahdollistanut hankintayksikölle lisätilausten tekemisen myös kokonaan puitesopimuksen ulkopuolelta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että oppilaskuljetukset sisältävät paljon muuttujia ja siksi hankinta on kilpailutettu puitejärjestelynä. Hankintayksikön mukaan se on riittävällä tarkkuudella ilmoittanut arvion hankinnan volyymitiedoista, ja tarjoajat ovat voineet laskea tarjouksensa annetuin tiedoin. Hankintayksikön mukaan lisähankintamahdollisuus on sisällytetty arvioituun hankinnan kokonaisarvoon. Jos yksikään puitejärjestelyyn valittavista tarjoajista ei pysty täyttämään tilausta, hankintayksikkö on oikeutettu tilaamaan palvelua muualta hankintasäännösten mahdollistamin menetelmin.

Kuultavista Majet Oy on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole ollut olennaisia puutteita. Mavo Oy on puolestaan esittänyt, että lisäkaluston tarve on kuvattu tarjouspyynnössä sillä tarkkuudella kuin se ylipäätään on ollut mahdollista asian luonne huomioon ottaen. Lisäksi The Yellow Line Oy on esittänyt yhtyvänsä valittajan valituksessa esitettyihin perusteluihin.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa oppilaskuljetuksia koskevan perustetun puitejärjestelyn kestoksi on kaikkien nyt kyseessä olevien hankinnan osaalueiden 1–4 ja 6 osalta ilmoitettu 1.8.2020–31.7.2014. Hankinnan ennakoiduksi kokonaisarvoksi (osa-alueet 1–6) on ilmoitettu 8,6 miljoonaa euroa, ja osatarjousten jättäminen on ollut mahdollista.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on ilmoitettu hankinnan laajuuteen liittyen kaikkien nyt kyseessä olevien hankinnan osa-alueiden osalta muun ohella seuraavia tietoja: ajoneuvon koko ja tarvittava ajoneuvojen määrä sopimuskauden alussa, matkustuspaikkojen vähimmäis- ja enimmäismäärät sekä viikko ja/tai autokohtaiset niin sanotut takuukilometrit, joiden korvaamiseen hankintayksikkö sitoutuu.

Myös tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankinnan kohteen kuvauksessa on kohdissa 2 ja 3 esitetty tietoja hankinnan laajuuteen liittyen, kuten tietoja kuljetuspäivien määrästä ja oppilasmääristä. Hankinnan osaalueen 6 osalta kyseisessä liitteessä on ilmoitettu muun ohella kuljetusten kohteena olevat kunnan ulkopuoliset koulut ja niihin kuljetettavien oppilaiden määrät sopimuskauden alussa.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on esitetty tiedot puitejärjestelyyn valittavien palveluntuottajien etusijajärjestyksen muodostumisesta.

Tarjouspyynnön kohdissa II.2.11 ”Tietoa lisähankintamahdollisuuksista” on kaikkien hankinnan osa-alueiden osalta merkitty ”Kyllä” kohtaan ”Lisähankintamahdollisuudet”. Hankinnan osa-alueiden 1–4 osalta on todettu samassa yhteydessä kohdassa ”Kuvaus mahdollisuuksista” seuraavaa:

”Sopimusta voidaan laajentaa tilaamalla tarvittaessa lisäkalustoa valituilta puitesopimustoimittajilta etusijajärjestyksessä. Lisäkaluston tilaaminen voi koskea loppusopimuskautta tai tilaus voidaan tehdä määräajaksi.”

Hankinnan osa-alueen 6 osalta mahdollisuudet on kuvattu samalla tavalla mutta viittaamalla ainoastaan yhteen valittuun puitesopimustoimittajaan.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen kohdassa 12.1 ”Lisätilaukset sopimuskaudella” on todettu seuraavaa:

”Tilaaja voi sopimuskauden aikana hankkia tarvittaessa lisää kalustoa Palveluntuottajilta siinä tapauksessa, että kalustotarve muuttuu sopimuskauden aikana. Lisätarve voi johtua esim. uusista kuljetusoppilaista, asuinpaikkojen muutoksista, muutoksista oppilaskuljetusperusteissa tai säännöissä, mahdollisista palveluverkkomuutoksista, muutoksista julkisessa liikenteessä jne. Lisätarve voi olla tilapäistä (esim. tapaturman takia myönnetyt väliaikaiset kuljetukset tai erityisoppilaiden kuljetuksiin liittyvät muutokset) tai pysyväisluonteista. Pysyvämmän lisätarpeen osalta tehdään aina kirjallinen lisäsopimus tai liite sopimukseen.

Mikäli Tilaaja tarvitsee sopimuskauden aikana lisäkalustoa palvelun toteuttamiseen, tehdään lisätilaukset valituilta palveluntuottajilta etusijajärjestyksessä siten, että tarvittavan autokokoluokan ensisijaiseksi toimittajaksi valitulta Palveluntuottajalta kysytään lisäkalustoa ensin, ellei tällä ole tarjota lisäkalustoa, kysytään seuraavaksi tulleelta jne. Mikäli yhdelläkään valituista palveluntuottajista ei ole tarjota tarvittavaa lisäkalustoa sopimuskaudella, pidättää Tilaaja oikeuden hankkia tarvitsemansa kalusto tämän sopimuksen ulkopuolelta.

Lisähankinta voi olla määräaikainen tai koskea koko loppusopimuskautta. Lisähankinta tehdään ensisijaisesti siitä autokokoluokasta (osa-alueesta), joka parhaiten vastaa kulloista tarvetta. Palveluntuottaja ei sitoudu resursoimaan kalustoa koko sopimuskaudeksi mahdollisia lisätilauksia varten. Palveluntuottaja sitoutuu, mikäli tällä on tarjota sopivaa kalustoa, tarjoamaan lisäpalvelun alkuperäisen sopimuksen mukaisesti hinnoiteltuna.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikkö voi myös käyttää puitejärjestelyjä julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintamenettelyissä on kuitenkin noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Arvioitaessa puitejärjestelyyn liittyvien tietojen ilmoittamisen hankintasäännösten mukaisuutta on merkitystä annettava sille, onko hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä annettu tarjoajille riittävät tiedot tarjousten laatimisessa tarvittavista seikoista. Puitejärjestelyssä hankinnan laajuuteen ja muihin hankintaa koskeviin tekijöihin voi järjestelyn luonteesta johtuen kuitenkin sisältyä epävarmuutta, joka osaltaan voi vaikuttaa tarjousten mitoittamiseen ja hinnoitteluun. Puitejärjestelyä koskevat ehdot eivät kuitenkaan saa jäädä tarjouspyynnössä niin yleisluontoisiksi, että ne vaarantavat hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Esimerkiksi hankinnan volyymeistä tulee antaa jo hankinnasta ilmoitettaessa riittävät tiedot.

Markkinaoikeus toteaa, ettei valittaja ole edes esittänyt, ettei hankintayksikön voitaisi katsoa antaneen tarjouspyyntöasiakirjoissa riittäviä tietoja puitejärjestelyn lähtökohtaisesta laajuudesta. Hankinnan laajuutta koskevien muutosten osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa on puolestaan todettu muun ohella, että ilmoitetun puitesopimuskauden aikana voi mahdollisesti ilmetä tarvetta oppilaskuljetusten lisäkalustolle. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan kaluston lisätarve voi olla tilapäistä tai pysyväisluonteista ja se voi johtua esimerkiksi uusista kuljetusoppilaista, asuinpaikkojen muutoksista, muutoksista oppilaskuljetusperusteissa tai säännöissä taikka mahdollisista palveluverkkomuutoksista tai muutoksista julkisessa liikenteessä. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan lisätilaukset tehdään puitejärjestelyyn valituilta palveluntuottajilta asetetussa etusijajärjestyksessä. Hankintayksikkö on pidättänyt itsellään oikeuden hankkia lisäkalusto sopimuksen ulkopuolelta siinä tapauksessa, että yhdelläkään puitejärjestelyyn valituista palveluntuottajista ei ole tarjota tarvittavaa lisäkalustoa sopimuskaudella.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että tarjouspyyntöasiakirjoissa mainitut lisäkaluston tarpeen mahdolliset syyt ovat hyvin tapauskohtaisia. Lisäksi edellä todetuin tavoin puitejärjestelynä kilpailutettaviin hankintoihin sisältyy jo niiden luonteen vuoksi tiettyä epävarmuutta hankinnan laajuuden osalta. Hankintayksikön mukaan myös kaluston mahdollinen lisätarve on sisältynyt tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettuun hankinnan ennakoituun kokonaisarvoon.

Kun lisäksi otetaan huomioon, ettei nyt kyseessä olevien lisähankintojen toteutuminen ole varmaa, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu riittävät tiedot hankinnan laajuudesta mahdollisen lisäkalustotarpeen osalta. Markkinaoikeus lisäksi toteaa, että mikäli lisäkaluston tarve aktualisoituu sopimuskauden aikana siten, ettei lisäpalvelun tuottaminen ole solmittujen puitesopimusten puitteissa mahdollista, lisätilausten tekeminen tai puitesopimusten muuttaminen on mahdollista hankintalaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Myös lisäkalusto hankitaan puitejärjestelyn voimassaoloaikana tarjouspyynnöstä ilmenevin tavoin asetetussa etusijajärjestyksessä. Se, että hankintayksikkö on varannut itselleen oikeuden sopia lisäkalustosta puitejärjestelyn ulkopuolelta siinä tilanteessa, että yksikään valituista puitesopimustoimittajista ei pysty tarjoamaan tarvittavaa lisäkalustoa, ei ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa lisäkaluston tilaamisen osalta. Mikäli lisäkalustoa joudutaan tilaamaan puitesopimusten ulkopuolelta, kysymys on uudesta hankintamenettelystä, johon sovelletaan kynnysarvojen ylittyessä hankintalain säännöksiä.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä mahdollisen lisäkaluston tarpeen ilmoittamisen osalta.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus ja puitesopimustoimittajien valinta

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina ne tarjoukset, joissa tarjoushinta on annettu vain kahden desimaalin tarkkuudella. Valittajan mukaan hankintayksikkö ei ole tehnyt tarjoajien valintaa niiden valintaperusteiden mukaisesti, jotka se on ilmoittanut tarjouspyynnössä, kun se on omatoimisesti lisännyt osaan vertailuhinnoista kolmannen desimaalin. Valittajan mukaan hintojen desimaaleissa on ollut kyse tarjousten vertailuun vaikuttavasta olennaisesta tiedosta. Lisäksi valittaja on esittänyt tarjoajien tarjoushintojen desimaalien määrään liittyen, että hankintapäätöksestä ilmenevät hankintamenettelyn lopputulokseen vaikuttavat seikat ovat jääneet tarjoajille epäselviksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjousten hintoja vertaillessaan. Hankintayksikön mukaan tarjoajien ilmoittamia hintoja ei ole muutettu tarjouspyyntöä vastaavaan muotoon. Tarjoajat eivät teknisesti ole voineet antaa hintatietojaan väärillä desimaalitarkkuuksilla, koska hankintayksikön käytössä oleva sähköinen kilpailuttamisjärjestelmä muuttaa hintatiedot tarjousvaiheessa rajattuun desimaalimäärään. Jos puolestaan tarjoaja laittaa hintaan viimeiseksi nollan, se häviää näkyvistä ennen tarjouksen lähettämistä. Sekä tarjousten että tarjousten vertailutaulukon PDF-näkymät pudottavat ylimääräiset nollat pois. Hankintayksikön mukaan nollat lukujen perässä eivät joka tapauksessakaan muuta hintaa. Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt, että hankintapäätöksestä on tullut esille ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, kuten perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Kuultavista Majet Oy on esittänyt, että viimeisten nollien lisäämisellä tai poistamisella ei ole ollut vaikutusta tarjouskilpailuun ja hintojen vertailuun ja että se on tarjonnut hinnat kolmen desimaalin tarkkuudella (2,270 euroa). Mavo Oy on puolestaan esittänyt, että hinnan tarjoaminen kahden desimaalin muodossa ei ole voinut vaikuttaa tarjousten hinnan laskemiseen tai arvioimiseen. Lisäksi The Yellow Line Oy on esittänyt yhtyvänsä valittajan valituksessa esitettyihin perusteluihin.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on hankinnan osa-alueiden 1–4 ja 6 osalta edellytetty, että ”hinta ilmoitetaan muodossa €/km (alv 0 %), kolmen desimaalin tarkkuudella”.

Hankintapäätökseen ja sen liitteenä olevaan vertailutaulukkoon on sisältynyt hankinnan osa-alueiden 1–4 ja 6 osalta taulukot, joista on ilmennyt muun ohella tarjoajien sijoitus tarjouskilpailussa ja tarjoajien tarjoushinnat. Hankintapäätökseen sisältyneissä taulukoissa kaikki tarjoushinnat on ilmoitettu kolmen desimaalin tarkkuudella. Hankintapäätöksen liitteenä olleessa vertailutaulukossa tarjoushinnat on puolestaan ilmoitettu kolmen desimaalin tarkkuudella ainoastaan, jos kolmas desimaali on ollut muu kuin nolla. Myös markkinaoikeudelle toimitetuissa PDF-muotoisissa tarjousasiakirjoissa tarjoushinnat on ilmoitettu samalla tavoin kuin edellä mainitussa hankintapäätöksen liitteessä eli kahden tai kolmen desimaalin tarkkuudella riippuen viimeisen desimaalin arvosta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö ei ole sulkenut yhtään tarjousta tarjouskilpailusta hintojen desimaalien lukumäärän perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on jäänyt jossain määrin epäselväksi, kuinka monen desimaalin tarkkuudella sellaiset tarjoajat, joiden tarjousten osalta kolmannen desimaalin arvo olisi ollut nolla, ovat syöttäneet tarjoushintansa tarjouslomakkeeseen sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä. Lisäksi se, että tarjoajille toimitetut hankintapäätösasiakirjat ovat itse hankintapäätökseen sisältyneen vertailutaulukon ja hankintapäätöksen liitteenä olleen vertailutaulukon osalta poikenneet toisistaan sen suhteen, kuinka monen desimaalin tarkkuudella tarjoajien tarjoushinnat on esitetty, on ollut omiaan antamaan tarjoajille jossain määrin ristiriitaisen kuvan siitä, mitä tarjoushintoja hankintayksikkö on vertaillut.

Toisaalta asiassa esitetyn selvityksen perusteella on todettavissa, että tarjoushinnan kolmas desimaali on tosiasiallisesti vaikuttanut hintaan ainoastaan silloin, kun kyseisen desimaalin arvo on ollut jokin muu kuin nolla. Vaikka osa tarjoushinnoista olisi annettu kahden desimaalin tarkkuudella ja osa kolmen, tämä ei ole esillä olevassa asiassa vaarantanut keskenään vertailukelpoisten tarjousten saamista tai tarjousvertailun tasapuolisuutta. Lisäksi vaikka hankintayksikkö olisi hankintapäätökseen sisältyneeseen taulukkoon lisännyt joidenkin tarjoajien kahden desimaalin tarkkuudella annettuihin tarjoushintoihin kolmannen desimaalin arvoksi nollan, tämä ei olisi vaikuttanut tarjoushintojen vertailuun eikä puitesopimustoimittajien valintaan.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut tarjouskilpailusta tarjouksia niissä olleiden hintojen desimaalien esittämistapojen vuoksi. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintapäätöksestä on käynyt riittävällä tavalla ilmi kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetyn halvimman hinnan osalta. Valittaja on voinut hankintapäätöksen tietojen perusteella arvioida hankintamenettelyn oikeellisuutta.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti tarjousten käsittelyn ja vertailun tai hankintapäätöksen perustelemisen osalta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö sekä kuultavat Majet Oy ja Mavo Oy joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön, Majet Oy:n ja Mavo Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa HelpBus Oy:n korvaamaan Nurmijärven kunnan oikeudenkäyntikulut 960 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa HelpBus Oy:n korvaamaan Majet Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla.

Markkinaoikeus velvoittaa HelpBus Oy:n korvaamaan Mavo Oy:n oikeudenkäyntikulut 600 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Mirva Näsi ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.