MAO:531/2024


Asian tausta

Metsäsairila Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.11.2023 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta orgaanisten jätteiden kuljetuksen, vastaanoton ja käsittelyn palveluhankinnasta ajalle 1.2.2024–31.1.2027 ja enintään 24 kuukauden optiokaudelle.

Metsäsairila Oy on 8.1.2024 tekemillään päätöksillä valinnut BioSairila Oy:n tarjouksen ja sulkenut Gasum Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 3.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Gasum Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset hankintapäätöksen ja päätöksen valittajan tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 24.006,45 eurolla sisältäen oikeudenkäyntimaksun määrän viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnön vaatimus biojätteen vastaanottopaikan sijainnista enintään 10 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta on suosinut voittanutta tarjoajaa eli hankintayksikön tytäryhtiötä. Hankintayksikkö on menetellyt muita tarjoajia kohtaan syrjivästi ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti vaatimusta asettaessaan.

Mikkelissä ei ole muita kuin voittaneen tarjoajan hallinnassa olevia vastaanottopaikkoja. Voittaneen tarjoajan toiminta vastaanottoalueella perustuu hankintayksikölle myönnettyyn ympäristölupaan. Hankintayksikkö myös omistaa vastaanottoalueena toimivan maa-alueen, jonka hallintaoikeuden se on luovuttanut voittaneelle tarjoajalle. Tarjouspyynnön julkaisemisen ja sopimuskauden alkamisen välinen ajankohta huomioon ottaen ei ole ollut mahdollista, että muu kuin voittanut tarjoaja voisi saada toimintaansa varten ympäristöluvan ja järjestettyä biojätteen vastaanottopaikan tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Jätteen vastaanottopalveluissa on sinänsä tavanomaista, että palveluntuottaja hyödyntää toisen oikeushenkilön ympäristölupaa. Kysymyksessä olevassa hankinnassa tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu sekä kilpailuolosuhteiden hyödyntäminen olisi edellyttänyt, että hankintayksikkö olisi ennen tarjouskilpailun käynnistämistä varmistanut, että hankintayksikön ympäristölupa ja lisäksi sen omistaman vastaanottoalueen hallinta olisivat siirrettävissä kenelle tahansa palveluntuottajalle, joka voittaa tarjouskilpailun. Tämä olisi valittajan käsityksen mukaan ollut mahdollista, sillä hankintayksikön ympäristöluvalla ja sen omistamalla alueella operoi hankintayksikön tytäryhtiö. Vaihtoehtoisesti sijaintivaatimus olisi tullut asettaa väljemmäksi siten, että muillakin tarjoajilla kuin hankintayksikön tytäryhtiöllä olisi ollut mahdollisuus täyttää vaatimus.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta siksi, että valittaja ei ole osoittanut tarjouksessaan muuta biojätteen vastaanottopaikkaa kuin hankintayksikön omistaman ja voittaneen tarjoajan hallinnassa olevan vastaanottopaikan.

Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössä hankintasäännösten vaatimalla tavalla, että luottoluokitusvaatimuksen täyttymisen voi selvittää tarjouspyynnössä ilmoitettua luottoluokitusta vastaavalla luottoluokituksella. Näin ollen vaatimus on ollut lähtökohtaisesti hankintasäännösten vastainen.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta sen vuoksi, että valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua luottoluokitusvaatimusta A+. Valittaja on toimittanut tarjouksensa yhteydessä Dun & Bradstreet Finland Oy:n luottoluokitusraportin, jonka mukaan valittajan luottoluokitus on AA, eli luottokelpoisuus on hyvä. Mainittu luottoluokitus vastaa Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -luottoluokitusta AA. Hankintayksikön olisi tullut ennen valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta pyytää valittajalta selvitys siitä, täyttääkö valittajan toimittama luottoluokitustieto tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen.

Tarjouspyynnön vaatimukset ja hankintayksikön työehtojen tarkistamista koskevaan kysymykseen antama vastaus ovat olleet ristiriitaisia alihankkijan työehtoja koskevien selvitysten sisällön ja toimittamisajankohdan suhteen. Vaatimukset ovat jättäneet tulkinnanvaraiseksi, millä tarkkuudella ja mitä tietoja alihankkijasta on tarjouksen mukana tullut toimittaa. Vaatimusten tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittajan alihankkijan soveltama palkkataso ja muut työnantajavelvoitteet eivät olisi käyneet tarjouspyynnössä vaaditulla tarkkuudella ilmi tarjouksen yhteydessä annetusta selvityksestä.

Vastine

Vaatimukset

Metsäsairila Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 18.560 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnön vaatimus biojätteen vastaanottopaikan sijainnista ei ole ollut syrjivä, suhteellisuusperiaatteen vastainen tai hankintayksikön tytäryhtiötä suosiva. Hankintamenettely ei ole ollut syrjivää myöskään sillä perusteella, että sen on voittanut hankintayksikön osittain omistama yhtiö. Voittanut tarjoaja on sopimusperusteisesti saanut luvan käyttää hankintayksikön ympäristölupaa.

Sijaintivaatimukselle on esitetty jo tarjouspyynnössä kaksi perustetta. Ensinnäkin sijaintivaatimus on perustunut biojätekuljetusten sopimusehtoihin. Toiseksi vastaanottopaikan sijainti ei ole saanut aiheuttaa merkittäviä hinnanmuutospaineita asumisessa syntyvän biojätteen kuljetuksiin. Tarjoajille on tarjousaikana esitettyyn kysymykseen annetussa vastauksessa ilmoitettu, että tarjouspyynnön mukaisesti vastaanottopaikan järjestäminen on osa hankittavaa palvelua, eikä hankintayksiköllä ole ympäristöluvan mukaista paikkaa biojätteen vastaanottamiselle.

Sijaintivaatimus on perustunut todelliseen hankintatarpeeseen. Vastaava 10 kilometrin sijaintivaatimus on ollut kaikissa hankintayksikön kilpailuttamissa metalli-, lasi-, muovi-, kartonki-, bio- ja sekajätteen kuljetusurakoissa. Hankintasäännökset asettavat myös tiukat rajoitukset sille, millaisia muutoksia hankintasopimukseen voidaan tehdä.

Pelkästään se, ettei tarjoaja itse täytä tarjouspyynnön kaikkia vaatimuksia, ei tee tarjouspyynnöstä syrjivää. Mikkelissä on useita jätealan yrityksiä, joilla on käytössään varikko- ja jätteenvastaanottoalueita. Jos tarjoajalla ei ole ollut ympäristölupaa biojätteen siirtokuormaukseen, tarjoaja olisi voinut hakea jo olemassa olevan lupansa päivittämistä tältä osin. Valituksesta ei ilmene, onko valittaja selvittänyt mahdollisuutta käyttää muiden tahojen voimavaroja tarjouksen antamiseen tai missä valittajalle sopiva vastaanottopaikka sijaitsisi, jotta hankintayksikkö olisi voinut edes laskea, kuinka paljon tästä aiheutuisi kuntalaisille lisäkustannuksia.

Valittaja ei ole tarjouksessaan sitoutunut tarjouspyynnön vaatimukseen ympäristöluvan mukaisesta vastaanottopaikasta. Valittaja ei ole hakenut ympäristölupaa, eikä ilmoittanut sitoutuvansa luvan hakemiseen. Hankintayksikön on hankintasäännösten velvoittamana tullut hylätä valittajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjouspyyntö ei ole ollut luottoluokitusta koskevan vaatimuksen osalta hankintasäännösten vastainen. Suoraan hankintasäännöksistä johtuu, että valittaja on voinut osoittaa taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseensa liittyvät tiedot muullakin tavoin kuin esittämällä Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -yritysraportin, mikäli yhtiö ei ole hyväksyttävästä syystä voinut toimittaa hankintayksikön vaatimia asiakirjoja. Valittaja ei ole ilmoittanut mitään syytä sille, miksi se ei ole toimittanut pyydettyä raporttia. Hankintayksikkö on pyytänyt nimenomaan Suomen Asiakastieto Oy:n raporttia, sillä eri laitosten antamat luottoluokitukset perustuvat erilaisiin järjestelmiin. Valittajan toimittaman Dun & Bradstreet Finland Oy:n luottoluokitusraportti perustuu eri tietoihin kuin Suomen Asiakastieto Oy:n raportti.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoaja liittää tarjoukseensa tiedot palveluntarjoajan ja mahdollisen alihankkijan tai alihankkijoiden työehtosopimuksista. Tarjoajille on hankintamenettelyn aikana esitettyyn kysymykseen annetussa vastauksessa ilmoitettu, että tiedot tarkistetaan sopimusvaiheessa. Tämä ei ole poistanut sitä, että tiedot on pitänyt ilmoittaa jo tarjousta annettaessa varsinkin, kun hankintayksikkö on tarjouspyynnössään nimenomaisesti vaatinut tietojen lataamista osaksi tarjousta.

Kuultavan lausunto

BioSairila Oy on ilmoittanut, ettei se aio lausua asiassa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että Mikkelin alueella ainoastaan hankintayksiköllä on voimassa oleva ympäristölupa. Ympäristöluvan saaminen voi kestää jopa kahdesta kolmeen vuotta. Muut tarjoajat eivät ole voineet täyttää sopimuskauden alkuun mennessä vaatimuksia ympäristöluvasta ja ympäristöluvan mukaisesta biojätteen vastaanottopaikasta tarjouspyynnössä asetetulla sijainnilla.

Sijaintivaatimus olisi ollut mahdollista asettaa syrjimättömästi ja kilpailuolosuhteet huomioon ottaen siten, että vaatimuksella ei olisi ollut merkitystä hankintayksikön mahdollisiin muihin sopimussuhteisiin. Esimerkiksi kahden muun kunnallisen jätelaitoksen julkisissa hankinnoissa on biojätteen kuljetusmatka otettu huomioon tarjousten vertailuhinnassa.

Tilanteessa, jossa voittaneellekin tarjoajalle on ollut selvää, että vain se on voinut jättää ainoan tarjouspyynnön vaatimukset täyttävän tarjouksen, yhtiö on voinut ottaa tämän tarjoushinnassaan huomioon.

Hankintasäännökset ja oikeuskäytäntö eivät edellytä sitä, että tarjoajan tulisi esittää jokin hyväksyttävä syy sille, että tarjouspyynnössä nimettyä soveltuvuutta osoittavaa asiakirjaa ei voida toimittaa. Hankintayksikön on hyväksyttävä muu vastaava selvitys. Valittaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä Rating Alfa -raporttia vastaavana selvityksenä Dun & Bradstreet Finland Oy:n luottoluokitusraportin, eikä hankintayksikkö ole voinut esittämillään perusteilla sulkea valittajaa tarjouskilpailusta siksi, että luottoluokitusvaatimus ei olisi täyttynyt.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että Mikkelin kaupunginvaltuusto on lokakuussa 2022 päättänyt, että BioSairila Oy:n omistajien eli hankintayksikön ja Etelä-Savon Energia Oy:n markkinaehtoinen liiketoiminta siirretään BioSairila Oy:lle. Liiketoimintasiirto on toteutunut vuoden 2022 lopulla. Taustalla on ollut Mikkelin kaupungin vuonna 2020 teettämä konsernirakenneselvitys. Tämän seurauksena BioSairila Oy on menettänyt sidosyksikköasemansa suhteessa hankintayksikköön.

Hankintayksikkö on vuosina 2019 ja 2022 solminut kaksi erillistä sopimusta biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta. Vuonna 2019 solmitussa sopimuksessa on todettu muun ohella, että urakoitsijan tehtävänä on kuljettaa kaikki urakkaan kuuluvat jätejakeet Mikkeliin hankintayksikön jätekeskukseen tai muuhun hankintayksikön osoittamaan paikkaan, joka sijaitsee enintään samalla etäisyydellä Mikkelin torista kuin jätekeskus. Sopimuksessa on lisäksi todettu, että mikäli vastaanottopaikka muuttuu suunnitellusta, neuvotellaan siitä urakoitsijan kanssa erikseen. Sopimus on tullut voimaan 1.1.2020 ja se päättyy aikaisintaan 31.12.2024.

Vuonna 2022 solmitussa sopimuksessakin biojätteen vastaanottopaikaksi on määritelty BioSairila Oy:n biojalostamo, joka sijaitsee hankintayksikön lajittelu- ja kierrätysalueella. Sopimuksessa on todettu, että toimittaja on tietoinen, että jätteen vastaanottopaikka voi muuttua sopimuskauden aikana ja että mikäli vastaanottopaikka muuttuu oleellisesti, tilaaja ja toimittaja sitoutuvat neuvottelemaan vastaanottopaikan muuttumisen vaikutuksista. Sopimuksessa on vielä todettu, että osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sopimukseen tehtävistä muutoksista hankintasäännösten sallimissa rajoissa, jos jätteiden vastaanottopaikka muuttuu. Sopimus on tullut voimaan 1.1.2024 ja se päättyy 31.12.2024.

Orgaanisen jätteen kuljetusten kilpailutukset on järjestetty ennen kuin hankintayksikölle on selvinnyt, että BioSairila Oy menettää sidosyksikköasemansa suhteessa hankintayksikköön ja että hankintayksikkö ei voisi tämän seurauksena enää toimittaa orgaanista jätettä BioSairila Oy:n käsittelyyn ilman hankintasäännösten mukaista kilpailuttamista.

Hankintayksikkö on ollut sidottu voimassa oleviin kuljetussopimusehtoihin, mistä syystä hankintayksiköllä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin asettaa yhdeksi hankinnan ehdoksi kyseinen 10 kilometrin sijaintivaatimus. Sopimuksia ei olisi ollut mahdollista muuttaa siten, että kysymyksessä ei olisi ollut hankintasäännösten vastainen kielletty sopimusmuutos ja toisaalta siten, että hankintayksikkö olisi voinut välttää vahingonkorvausvastuut kuljetusyritystä kohtaan.

Valittaja olisi voinut hakea ympäristölupaa Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, jolloin hakemuksen käsittelyaika on kolmesta neljään kuukautta. Vaihtoehtoisesti valittaja olisi voinut tarjouspyynnön vaatimuksen täyttämiseksi tehdä yhteistyötä jonkin sellaisen jätealan yrityksen kanssa, jolla on käytössään jätteen vastaanottoalueita. Sen sijaan valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan vastaanottavansa biojätettä hankintayksikön alueella ja käyttävänsä tähän hankintayksikön ympäristölupaa, vaikka hankintayksiköllä ei ole ympäristöluvan mukaista paikkaa biojätteen vastaanottamiseen.

Nyt kysymyksessä oleva hankinta on kilpailutettu jo kertaalleen aikaisemmin, mutta hankinta on tuolloin jouduttu keskeyttämään. Tarjouspyyntöluonnoksessa oli jo asetettu ympäristölupavaatimus ja vastaava 10 kilometrin sijaintivaatimus, jolloin valittaja olisi jo tuolloin voinut ryhtyä valmistelemaan ympäristölupahakemusta biojätteen vastaanotolle.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön sidosyksikköaikaiset sopimusjärjestelyt eivät voi olla laillinen peruste asettaa hankinnoille muita tarjoajia syrjiviä ja hankintayksikön entistä sidosyksikköä suosivia vaatimuksia. Joka tapauksessa konsernirakennemuutokset eivät ole tulleet hankintayksikölle yllätyksenä ja hankintayksikkö on ollut jo ainakin vuodesta 2020 alkaen tietoinen, että BioSairila Oy:n sidosyksikköasema voi olla päättymässä.

Sidosyksikköaseman päättymisestä aiheutuvat muutokset olisi voitu ottaa huomioon hankintayksikön kolmansien tahojen kanssa tehdyissä biojätteen kuljetussopimuksissa. Vuonna 2019 solmitun kuljetussopimuksen ehdoissa on nimenomaisesti todettu, että jos jätteen vastaanottopaikka muuttuu suunnitellusta, siitä neuvotellaan urakoitsijan kanssa erikseen. Jälkimmäisen kuljetussopimuksen tarjouspyyntö on julkaistu vasta sen jälkeen, kun hankintayksikön toimitusjohtajalle on asetettu bioenergiatuotannon ja jakelun keskittämistä koskevan selvityksen valmisteluvastuu. Hankintayksikkö olisi voinut jo tarjouskilpailun aikana ottaa huomioon, että BioSairila Oy:n sidosyksikköasema voi sopimusaikana päättyä. Lisäksi kyseisessä sopimuksessa on otettu huomioon se, että jätteen vastaanottopaikka voi muuttua sopimuskauden aikana.

Vuosina 2019 ja 2020 solmittujen kuljetussopimusten biojätteen vastaanottopaikkaa koskevat sopimusmuutokset eivät olisi olleet hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla olennaisia. Sopimusehdot jätteiden vastaanottopaikan muutoksista ovat olleet riittävän selkeitä ja yksilöityjä siten, että muutos ei olisi ollut hankintasäännösten vastaisesti olennainen. Kysymyksessä olisi ollut sopimuksessa olevan muutosehdon soveltaminen. Muutokset olisivat myös kustannuksiltaan todennäköisesti sellaisia, että kyse olisi hankintasäännöksissä tarkoitetusta vähäarvoisesta sopimusmuutoksesta. Hankintayksikkö on myös itse esittänyt, että sidosyksikköaseman päättyminen olisi tullut sille yllätyksenä. Tähän nähden hankintayksikkö olisi voinut perustella sopimusmuutoksia olosuhteilla, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida.

Hankintayksikkö olisi myös voinut taata potentiaalisille tarjoajille pääsyn BioSairila Oy:n hallussa olevalle biojätteen käsittelypaikalle, sillä sidosyksikkösuhteen katkeamisesta huolimatta BioSairila Oy on edelleen hankintayksikön määräysvallassa oleva tytäryhtiö.

Valittaja on selvittänyt ennen tarjouksensa jättämistä Mikkelin kaupungin ympäristötoimesta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvojalta sekä alueella toimivilta yrityksiltä tarjouspyynnön vaatimukset täyttäviä vastaanottopaikkoja sekä vastaanottoon soveltuvia ympäristölupia Mikkelin alueella. Alueella ei ole muita kuin BioSairila Oy:n hallussa oleva vastaanottopaikka. Mikkelissä ei ole myöskään muita kuin hankintayksikön ympäristölupa biojätteiden käsittelyä varten. Vaikka ympäristöluvan käsittelyaika olisi kolmesta neljään kuukautta, uutta ympäristölupaa ei olisi ollut mahdollista saada, kun otetaan huomioon, että tarjouspyynnön julkaisemisen ja sopimuskauden alkamisen välillä on ollut vain hieman yli kaksi kuukautta.

Keskeytetyllä tarjouskilpailulla ei ole merkitystä arvioitaessa valittajan tai muiden potentiaalisten tarjoajien asemaa tai tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten syrjivyyttä nyt esillä olevassa hankintamenettelyssä.

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, ettei se voi määrätä BioSairila Oy:n omistamaa biojätteen vastaanottopaikkaa muun toimijan käyttöön. BioSairila Oy:n kompostointi- ja biokaasulaitosten tavaran vastaanotto on sisätiloissa ja mitoitettu prosesseihin tarvittaville syötteille. Vastaanottopaikkoja ei ole suunniteltu eivätkä ne sovellu biojätteiden siirtokuormaukseen. Lisäksi näihin vastaanottopaikkoihin tulee jatkuvasti BioSairila Oy:lle muulta kuin hankintayksiköltä tulevia erilaatuisia biojätteitä, joten eri toimijoilta tulevien materiaalien erikseen pitäminen vastaanottopaikassa olisi mahdotonta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n
1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouskilpailussa ehdokkaana tai tarjoajana on hankintayksikön organisaatioon kuuluva yksikkö, hankintayksikön omistama yhteisö tai laitos taikka toinen hankintayksikkö, sitä on kohdeltava samalla tavoin kuin muita ehdokkaita ja tarjoajia.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta. Hankintayksikkö voi myös vaatia riittävää vastuuvakuutusta.

Hankintalain 88 §:n 6 momentin mukaan näyttö ehdokkaan tai tarjoajan taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta voidaan antaa yhdellä tai useammalla liitteessä D luetellulla asiakirjalla. Jos ehdokas tai tarjoaja ei hyväksyttävästä syystä voi toimittaa hankintayksikölle sen pyytämiä asiakirjoja, se saa osoittaa taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteensa jollakin muulla hankintayksikön hyväksymällä asiakirjalla.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia orgaanisten jätteiden kuljetuksesta, vastaanotosta ja käsittelystä.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankintaa tai osaa koskevat lisätiedot” on asetettu seuraavat vaatimukset biojätteen vastaanottopaikalle:

”Vastaanottopaikka voi olla edellä mainitun materiaalin käsittelylaitos tai esimerkiksi siirtokuormausalue, joka täyttää alla esitetyt ehdot.
[– –]
Vastaanottopaikalla tulee olla lupa biojätteen vastaanottoon ja varastointiin.
Vastaanottopaikan tulee sijaita enintään 10 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta (Hallituskatu 3). Vastaanottopaikan sijainnin etäisyysrajoitus perustuu Metsäsairila Oy:n biojätteenkuljetusten sopimusehtoihin, eikä vastaanottopaikan muutos voi olla sopimuksen vastainen tai aiheuttaa merkittäviä hinnanmuutospaineita asumisessa syntyvän biojätteen kuljetuksiin.”

Edellä mainitussa tarjouspyynnön kohdassa on asetettu seuraavat ehdot:

”Luottoluokitus vähintään A+ (asiakastieto rating alfa, enintään 3 kk vanha raportti).
[– –]
Biojätteen vastaanottopaikan ympäristölupa.
[– –]
Biojätteen vastaanottopaikan on sijaittava enintään 10 km:n etäisyydellä Mikkelin keskustasta (Hallituskatu 3).”

Luottoluokitusta ja ympäristölupaa koskevien ehtojen perässä on ollut kohta ”lataus vaaditaan”. Biojätteen vastaanottopaikan osalta tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouksessaan vastaanottopaikan osoite ja vakuuttaa vastaamalla ”Kyllä”, että vastaanottopaikan sijainti on enintään 10 kilometrin etäisyydellä Mikkelin keskustasta.

Hankintayksikölle on esitetty tarjousaikana muun ohella seuraava kysymys:

”Kysymys: Kerätäänkö biojätteitä tällä hetkellä Metsäsairilan alueella olevalle vastaanottopaikalle? Onko tämä vastaanottotoiminta Metsäsairilan omaa toimintaa? Jos on, niin saako palveluntuottaja käyttää tätä palvelua. Jos näin on, niin kuka Metsäsairilalta on yhteyshenkilö, tai voidaanko tarjoajille antaa käsittelyn hinta, jolla voi koko palvelua tarjota? Mikäli joku muu tekee Metsäsairilan alueella biojätteen vastaanottoa, lajittelua ja/tai keräilyä, niin mikä yritys on tämä toimija? Toimivatko he Metsäsairilan ympäristöluvalla? Saavatko muuta tarjoajat käyttää samaa aluetta biojätteen vastaanottoon? Saavatko muut tarjoajat samat sopimusehdot biojätteen vastaanottoon kuin mahdollisesti toimiva nykyinen toimija? Jos biojätteen vastaanottoa ja/tai käsittelyä tehdään Metsäsairilan alueella jonkun yrityksen toimesta, niin saako tämä yritys osallistua biojätteen käsittelypalvelun tarjouspyyntöön? Mikä on nykyisen biojätteen vastaanottajayrityksen nimi?”

Hankintayksikkö on antanut kysymykseen seuraavan vastauksen:

”Vastaus: Metsäsairila Oy:llä on ympäristöluvan mukaan mahdollisuus vastaanottaa biojätettä lajittelu- ja kierrätyskeskuksella, mutta ei ympäristöluvan mukaista paikkaa biojätteen vastaanottamiseen. Tämän vuoksi vastaanottopaikka tilataan palveluna tarjouspyynnön mukaisesti palveluntarjoajalta.”

Valittaja on tarjouksessaan kohdassa ”Biojätteen vastaanottopaikan ympäristölupa” ilmoittanut tiedot Metsäsairila Oy:n eli hankintayksikön ympäristöluvasta. Valittaja on lisäksi vastaamalla ”kyllä” vakuuttanut, että biojätteen vastaanottopaikka sijaitsee enintään 10 kilometrin etäisyydellä Mikkelin keskustasta ja ilmoittanut vastaanottopaikan osoitteeksi BioSairila Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen osoitetiedot.

Hankintayksikön 8.1.2024 tekemästä poissulkemispäätöksestä ilmenee, että valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta muun ohella sillä perusteella, että se on ilmoittanut vastaanottavansa biojätettä hankintayksikön alueella siitä huolimatta, että hankintayksiköllä ei ole hallinnassaan ympäristöluvan vaatimuksia täyttävää biojätteen vastaanottopaikkaa.

Tarjouspyynnössä asetetun sijaintivaatimuksen hyväksyttävyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön vaatimus biojätteen vastaanottopaikan sijainnista enintään 10 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta on suosinut voittanutta tarjoajaa eli hankintayksikön tytäryhtiötä. Valittajan mukaan hankintayksikkö on menetellyt muita tarjoajia kohtaan syrjivästi ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti vaatimusta asettaessaan.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön vaatimus biojätteen vastaanottopaikan sijainnista ei ole ollut syrjivä, suhteellisuusperiaatteen vastainen tai hankintayksikön tytäryhtiötä suosiva. Hankintayksikön mukaan sijaintivaatimus on perustunut todelliseen hankintatarpeeseen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankintaa ja sen kohdetta koskevat ehdot. Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Vakiintuneen oikeuskäytännön (KHO 2017:152, unionin tuomioistuimen tuomio C-519/99, Concordia Bus Finland, EU:C:2002:495, 85 kohta) mukaan pelkästään se seikka, että vain harva tarjoaja kykenisi täyttämään hankinnassa asetetun kriteerin, ei sellaisenaan merkitse tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöä ei ole pidettävä syrjivänä automaattisesti siinäkään tapauksessa, että vain voittaneella tarjoajalla olisi tosiasiassa ollut mahdollisuus tarjota kyseisen kriteerin mukaisesti. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankinnan kohteena on ollut orgaanisten jätteiden, kuten biojätteen, kuljetus, vastaanotto ja käsittely. Tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla edellytetty, että tarjoajalla on biojätteen vastaanottopaikka, joka sijaitsee enintään 10 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tarjouspyynnössä asetettu sijaintivaatimus on ollut omiaan asettamaan voittaneen tarjoajan, joka on hankintayksikön osittain omistama tytäryhtiö ja joka hallinnoi hankintayksikön omistamaa biojätteen vastaanottopaikkaa tarjouspyynnön mukaisella alueella hankintayksikön ympäristöluvalla, muita tarjoajia parempaan asemaan. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, onko sijaintivaatimuksen asettamiselle ollut hyväksyttävä peruste ja onko vaatimus ollut oikeasuhtainen mainittuun perusteeseen nähden.

Hankintayksikkö on perustellut asettamaansa sijaintivaatimusta tarjouspyynnössään ja markkinaoikeudelle toimittamissaan kirjelmissä biojätekuljetussopimusten sopimusehdoilla. Hankintayksikkö on esittänyt, että se on ollut nyt esillä olevaa hankintaa kilpailuttaessaan sidottu voimassa oleviin kuljetussopimusehtoihin. Sopimuksia ei olisi ollut mahdollista muuttaa siten, että kysymyksessä ei olisi ollut hankintasäännösten vastainen kielletty sopimusmuutos ja toisaalta siten, että hankintayksikkö olisi voinut välttää vahingonkorvausvastuut kuljetusyritystä kohtaan.

Hankintayksikön markkinaoikeudessa aikaisemmista kuljetussopimuksista esittämästä selvityksestä on käynyt ilmi, että vuonna 2019 ja 2022 tehdyissä kuljetussopimuksissa biojätteen vastaanottopaikaksi on määritetty BioSairila Oy:n hallinnoima vastaanottopaikka tai muu samalla etäisyydellä sijaitseva vastaanottopaikka. Kummassakin sopimuksessa on kuitenkin ollut maininta vastaanottopaikan mahdollisesta muuttumisesta. Sopimuksissa on lisäksi todettu, että osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sopimukseen tehtävistä muutoksista hankintalain sallimissa rajoissa, jos jätteiden vastaanottopaikka muuttuu. Kuljetussopimusten ehdot huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa olleen sidottu siihen, että biojätteen vastaanottopaikka sijaitsee 10 kilometrin etäisyydellä Mikkelin keskustasta. Asiassa ei siten voida katsoa, että ehdottoman sijaintivaatimuksen asettamiselle olisi ollut aikaisemmista kuljetussopimuksista johtuva hyväksyttävä peruste.

Hankintayksikölle mahdollisesti aiheutuvien lisäkustannusten osalta markkinaoikeus toteaa, ettei hankintayksikkö ole esittänyt tarkempaa selvitystä sille mahdollisesti aiheutuvista lisäkustannuksista, mikäli vastaanottopaikka siirtyy kauemmas Mikkelin keskustasta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vuonna 2019 tehty sopimus päättyy aikaisintaan 31.12.2024 ja vuonna 2022 tehty sopimus 31.12.2024, joten joka tapauksessa hankintayksikölle mahdollisesti aiheutuvat lisäkustannukset koskisivat varsin lyhyttä ajanjaksoa. Näin ollen myöskään hankintayksikölle mahdollisesti aiheutuvia lisäkustannuksia ei voida pitää hyväksyttävänä perusteena sijaintivaatimuksen asettamiselle esillä olevassa tilanteessa.

Valittaja ja hankintayksikkö ovat esittäneet markkinaoikeudessa eriäviä näkemyksiä siitä, onko 10 kilometrin etäisyydellä Mikkelin keskustasta sijainnut muita tarjouspyynnön vaatimukset täyttäviä vastaanottopaikkoja, joita valittaja olisi voinut hyödyntää.

Valittaja on esittänyt, että se on selvittänyt ennen tarjouksensa jättämistä tarjouspyynnön vaatimukset täyttäviä vastaanottopaikkoja sekä vastaanottoon soveltuvia ympäristölupia Mikkelin alueella. Valittajan mukaan alueella ei ole muita kuin BioSairila Oy:n hallussa oleva vastaanottopaikka.

Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, että Mikkelissä on useita jätealan yrityksiä, joilla on käytössään varikko- ja jätteenvastaanottoalueita. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan nimennyt yhtään tällaista jätealan yritystä tai esittänyt muuta konkreettista selvitystä tarjouspyynnön mukaisista muista vastaanottoalueista.

Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, ettei BioSairila Oy:n hallussa olevan vastaanottopaikan hyödyntäminen muiden tarjoajien toimesta ole käytännössä mahdollista.

Markkinaoikeudelle esitetystä selvityksestä ei ole siten todettavissa, että muut kuin voittanut tarjoaja olisivat voineet täyttää tarjouspyynnössä asetetun biojätteen vastaanottopaikan sijaintivaatimuksen. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sijaintivaatimusta asettaessaan.

Luottoluokitusvaatimus

Valittaja on esittänyt, ettei hankintayksikkö ole ilmoittanut tarjouspyynnössä hankintasäännösten vaatimalla tavalla, että luottoluokitusvaatimuksen täyttymisen voi selvittää tarjouspyynnössä ilmoitettua luottoluokitusta vastaavalla luottoluokituksella.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei tarjouspyyntö ole ollut luottoluokitusvaatimuksen osalta hankintasäännösten vastainen, sillä suoraan hankintasäännöksistä johtuu, että valittaja on voinut osoittaa taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseensa liittyvät tiedot muullakin tavoin kuin esittämällä Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -yritysraportin, mikäli yhtiö ei ole hyväksyttävästä syystä voinut toimittaa hankintayksikön vaatimia asiakirjoja.

Tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla edellytetty, että tarjoajan luottoluokitus on vähintään A+. Tarjouspyynnön perusteella luottoluokituksella on tarkoitettu Suomen Asiakastieto Oy:n luottoluokitusta. Tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa luottoluokitusvaatimuksen täyttymistä osoittava asiakirja.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt esillä olevassa hankinnassa on ollut kysymys EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta. Suoraan hankintalain 88 §:n 6 momentista johtuu, että tarjoaja on voinut osoittaa taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseensa liittyvät tiedot muullakin tavoin kuin esittämällä Suomen Asiakastieto Oy:n raportin mukaisen luottoluokitusta A+ koskevan selvityksen, mikäli tarjoaja ei ole hyväksyttävästä syystä voinut toimittaa hankintayksikön vaatimaa asiakirjaa. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämällä hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan pelkästään sen takia, että se ei ole antanut jo tarjouspyynnössä tarjoajille mahdollisuutta esittää vaihtoehtoista selvitystä Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -yritysraportin asemesta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalaiset päätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti jo tarjouspyyntöasiakirjoja laatiessaan, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Metsäsairila Oy aikoo edelleen toteuttaa orgaanisten jätteiden kuljetuksen, vastaanoton ja käsittelyn hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, mikä määrä sisältää oikeudenkäyntimaksun määrän. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Metsäsairila Oy:n 8.1.2024 tekemän hankintapäätöksen ja samana päivänä tekemän päätöksen Gasum Oy:n tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta. Markkinaoikeus kieltää Metsäsairila Oy:tä tekemästä hankintasopimusta kyseisen hankintapäätöksen perusteella tai panemasta kyseisiä päätöksiä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Metsäsairila Oy:n korvaamaan Gasum Oy:n oikeudenkäyntikulut 18.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Metsäsairila Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.


Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Jaakko Ritvala ja Liisa Kauramäki.


Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.