Asian tausta

Lahden kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.12.2023 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kaarikadun päiväkodin rakennusurakasta.

Lahden kaupungin toimitilajohtaja on 1.3.2024 tekemällään hankintapäätöksellä 15/2024 valinnut Pohjolan Kiinteistörakenne Oy:n tarjouksen ja 12.4.2024 tekemällään valituksenalaisella päätöksellä 23/2024 keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 6.077.000 euroa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Pohjolan Kiinteistörakenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen hankintamenettelyn keskeyttämisestä ja velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.050 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun liikevaihtoa koskevan vähimmäisvaatimuksen, sillä sen kahden edellisen tilikauden keskiarvoinen liikevaihto on ollut yli 8.000.000 euroa. Tilikaudet ovat olleet 1.1.2021–31.12.2021 ja 1.1.2022–30.6.2023. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty tilikauden kestoa, mutta vaikka myöhempi, 18 kuukauden pituinen tilikausi tulkittaisiin kalenterivuoden mittaiseksi ja siten päättyväksi jo 31.12.2022, valittaja täyttäisi edelleen liikevaihtovaatimuksen.

Sen sijaan, että hankintayksikkö olisi huomioinut valittajan liikevaihdon siten kuin se on tosiasiallisesti vuonna 2022 syntynyt, hankintayksikkö on virheellisesti oikaissut 18 kuukauden pituisen tilikauden liikevaihdon suuruutta yrityskaupan osapuolen liikevaihdon laskemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1011/2011) mukaisesti ja katsonut, ettei valittaja ole oikaisun jälkeen täyttänyt liikevaihtovaatimusta. Kyseinen asetus ei tule asiassa sovellettavaksi, vaan se koskee yrityskauppavalvontaa. Hankintayksikön noudattama laskentatapa ei anna todellista kuvaa valittajan liikevaihdosta, ja hankintayksikkö on virheellisesti sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

Valittajan tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintayksikön päätös keskeyttää hankintamenettely on perustunut siihen, että valittaja on tullut sulkea tarjouskilpailusta ja toiseksi edullisin tarjous on ylittänyt urakalle varatut määrärahat. Valittajaa ei olisi kuitenkaan tullut sulkea tarjouskilpailusta, ja sen tarjous ei ole ylittänyt urakalle varattuja määrärahoja. Näin ollen hankinnan keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä.

Vastine

Vaatimukset

Lahden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjoajien tasapuoliseksi kohtelemiseksi hankintayksikön on tullut oikaista valittajan 18 kuukauden pituisen tilikauden liikevaihto vastaamaan 12 kuukauden pituista tilikautta. Vaikka tarjouspyynnössä ei ole määritelty tilikauden pituutta, sekä julkisia hankintoja että kirjanpitoa koskevissa säännöksissä tilikaudella tarkoitetaan 12 kuukautta, ja vain poikkeustilanteissa tilikauden pituus voi poiketa tästä. Poikkeavan pituisen tilikauden liikevaihdon oikaisuun voidaan hakea tulkintaa yrityskaupan osapuolen liikevaihdon laskemisesta annetusta valtioneuvoston asetuksesta. Jos tarjoajan tilikausi poikkeaa tavanomaisesta 12 kuukaudesta, ei liikevaihdon oikaisua voida tehdä muulla tasapuolisella tavalla kuin oikaisemalla sitä niin, että oikaistavalle liikevaihdolle lasketaan kuukausittainen keskiarvo, joka kerrotaan 12:lla. Muutoin tarjoajan olisi mahdollista valita yli 12 kuukauden tilikaudesta itselleen mieluinen 12 kuukauden ajanjakso, mikä ei olisi tasapuolista.

Valittajan 18 kuukauden pituisen tilikauden liikevaihto on oikaistu edellä esitetyllä tavalla. Valittaja ei ole täyttänyt asetettua liikevaihtovaatimusta, joten hankintayksikön on tullut sulkea se tarjouskilpailusta.

Hankinnan keskeyttämiselle on ollut todellinen ja perusteltu syy. Hankintayksikkö ei ole saanut vähimmäisvaatimukset täyttävää tarjousta, joka ei olisi ylittänyt hankinnalle varattuja määrärahoja.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että valituksenalaiseen päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa ei ole ilmoitettu markkinaoikeuden aukioloaikoja, joten valitusosoitus on ollut puutteellinen. Valitus ei ole saapunut myöhässä.

Valittaja ei ole valinnut 18 kuukauden mittaiselta tilikaudelta mieleistään 12 kuukauden ajanjaksoa. Valittajan aikaisempi tilikausi on ollut 1.1.2021–31.12.2021, joten valittaja on esittänyt toisen, poikkeusmittaisen tilikauden liikevaihdon ajalta 1.1.2022–31.12.2022. Hankintayksikön liikevaihdon laskentatapa on johtanut valittajan syrjimiseen, sillä rakennusalalla alkuvuosi on yleensä menopainotteinen, joten valittajan 18 kuukauden tilikauteen on sisältynyt kaksi menopainotteista puolivuotisjaksoa toisin kuin muilla tarjoajilla, joilla on ollut normaalit 12 kuukauden pituiset tilikaudet.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että valitusosoituksessa ei ole vakiintuneen tavan mukaisesti ollut markkinaoikeuden aukioloaikoja, mutta sillä ei ole asiassa merkitystä, koska valitus on saapunut päiviä myöhässä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että valitus jätetään myöhässä saapuneena tutkimatta.

Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun
lain 81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valitusta ei ole tehty määräajassa (5 kohta).

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 127 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päivänä, jona asiaa koskeva sähköinen asiakirja on viestin vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että sähköistä viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella valittaja on saanut valituksenalaisen päätöksen valitusosoituksineen tiedoksi 12.4.2024.

Hankintalain 147 §:ssä säädetään julkisia hankintoja koskevista erilaisista muutoksenhakuajoista. Pykälän 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Hankintalain 126 §:n 1 momentin hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen muun ohella valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan muun ohella valitusosoituksen antamiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolain 7 luvussa säädetään valitusosoituksesta.

Hallintolain 7 lukuun sisältyvän 47 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava muun ohella valitusaika ja mistä se lasketaan (3 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset muun ohella valituksen perille toimittamisesta.

Valituksenalaisen päätöksen yhteydessä toimitettujen muutoksenhakuohjeiden kohdassa ”Valitusosoitus markkinaoikeuteen” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin määrätä.

[– –]

Valituskirjelmä on toimitettava markkinaoikeudelle alla mainittuun osoitteeseen säädetyssä määräajassa ennen virka-ajan päättymistä. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa määräaikaan.”

Oikeudenkäynnistä hallintoasiassa annetun lain 13 §:ssä säädetään muun ohella valituksen tekemisestä. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan valituksen tekemisestä säädetään lisäksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa. Viimeksi mainitun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla. Saman lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus on toimitettu markkinaoikeuteen sähköpostitse perjantaina 26.4.2024 kello 16.46. Valitus on siten saapunut markkinaoikeudelle neljäntenätoista päivänä päätöksen tiedoksiannosta laskettuna kello 16.15 jälkeen, ja valitus on näin ollen tullut vireille markkinaoikeudessa maanantaina 29.4.2024.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta. Mainitun säännöksen esitöiden (HE 29/2018 vp s. 87 ja 88) mukaan momentissa tarkoitettuja virheellisyyksiä ovat valitusaikaa ja toimivaltaista tuomioistuinta koskevat virheet. Esitöiden mukaan virheellisyydellä tarkoitetaan myös sitä, että valitusosoituksesta puuttuu jokin seikka, joka valitusosoituksessa on lain mukaan mainittava.

Asiassa on näin ollen arvioitava, onko valituksenalaiseen päätökseen liitettyyn muutoksenhakuohjeeseen sisältyvä valitusosoitus ollut sillä tavoin puutteellinen, kun siinä ei ole mainittu markkinaoikeuden aukioloajan päättymiskellonaikaa, että valituksen on katsottava saapuneen markkinaoikeudelle muutoksenhakuajan puitteissa siitä huolimatta, että se on saapunut sähköpostitse markkinaoikeudelle muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä vasta markkinaoikeuden aukioloajan päättymisen jälkeen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasiassa annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaan määräaikojen laskemisesta säädetään säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa. Viimeksi mainitun lain 6 §:n
1 momentin mukaan muun ohella muutoksenhakemuksen jättäminen on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Markkinaoikeus toteaa, että aikana, jolloin valtion virastojen aukioloaika oli vielä nimenomaisesti määrätty valtion virastojen aukiolosta annetun asetuksen (332/1994) 1 §:ssä, markkinaoikeus on kyseiseen säännökseen viitaten vakiintuneesti katsonut, että muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä mutta kello 16.15 jälkeen markkinaoikeuteen saapunut valitus oli jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta riippumatta siitä, oliko valitusosoituksessa nimenomaisesti mainittu markkinaoikeuden aukioloaikoja vai ei.

Markkinaoikeuden nimenomaista aukioloaikaa ei kuitenkaan enää mainitun asetuksen kumoamisen jälkeen 1.1.2023 alkaen ole määrätty säädöstasolla. Tuomioistuinten tarkkoja aukioloaikoja ei ole säädetty myöskään valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain 5 a §:n 4 momentissa, jonka mukaan viranomaisen on toimialueellaan järjestettävä asiakirjojen vastaanottaminen kuitenkin aina siten, että laissa tai asetuksessa asiakirjojen jättämiselle tai asian vireillepanemiselle säädettyä määräaikaa voidaan noudattaa kello 8.00–16.15, ja joka on 1.1.2023 alkaen mainitun lain 1 §:n 3 momentin nojalla ulotettu koskemaan myös tuomioistuimia.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että vaikka valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain 5 d §:n mukaan valtion virastojen on tiedotettava tehokkaasti verkkosivuillaan muun ohella aukioloajoistaan ja asian vireillepanosta säädetyssä määräajassa ja asiakirjojen toimittamisesta säädetyssä ja viranomaisen antamassa määräajassa, lain 1 §:n 3 momentin perusteella kyseistä pykälää ei sovelleta tuomioistuimiin, eikä markkinaoikeuden verkkosivuilla kaikkia lain 5 d §:ssä lueteltuja tietoja ole ollut. Siten asian arvioinnissa ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, onko markkinaoikeuden aukiolon päättyminen tai virka-aika ja niiden vaikutus asian vireillepanon määräaikaan käynyt yksiselitteisesti ilmi markkinaoikeuden verkkosivuilta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan oikeusturva edellyttää, että tämä voi yksiselitteisesti päätellä saamastaan valitusosoituksesta, milloin valitus on viimeistään toimitettava toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Kun valittajalle valituksenalaisen päätöksen yhteydessä 12.4.2024 toimitettu valitusosoitus on ollut siten puutteellinen, ettei siinä ole ollut mainintaa markkinaoikeuden aukioloajoista, muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä markkinaoikeuteen sähköpostitse kello 16.46 saapunutta valitusta ei oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin säännös huomioon ottaen ole perusteita jättää esillä olevassa asiassa myöhässä saapuneena tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn sillä perusteella, että valittaja on tullut sulkea tarjouskilpailusta liikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttymättä jäämisen vuoksi, ja sen johdosta kaikki hyväksyttävät tarjoukset ovat ylittäneet hankinnalle varatut määrärahat.

Asiassa tulee näin ollen arvioitavaksi, onko hankintayksikkö voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta ja onko hankintamenettelyn keskeyttämiselle ollut todellinen ja perusteltu syy.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta. Hankintayksikkö voi myös vaatia riittävää vastuuvakuutusta. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkailta ja tarjoajilta vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen.

Hankintalain 88 §:n 6 momentin mukaan näyttö ehdokkaan tai tarjoajan taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta voidaan antaa yhdellä tai useammalla liitteessä D luetellulla asiakirjalla.

Hankintalain liitteen D perusteella lain 88 §:n 6 momentissa tarkoitetut selvitykset ehdokkaan tai tarjoajan taloudellista ja rahoitusasemaa koskevasta soveltuvuudesta voivat olla muun ohella:

- tilinpäätökset tai otteet niistä, jos sen valtion lainsäädännössä, johon talouden toimija on sijoittautunut, edellytetään tilinpäätöksen julkistamista;

- todistus yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja tarvittaessa liikevaihdosta hankintasopimuksen kohteena olevalla toimialalla enintään kolmelta viimeiseltä kuluneelta tilikaudelta sen mukaan, milloin yritys on perustettu tai aloittanut toimintansa, jos liikevaihtoa koskevat tiedot ovat saatavilla.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankinta-asiakirjat ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia päiväkodin rakennusurakasta. Hankintailmoituksen kohdassa 5.1.10 ”Myöntämisperusteet” on kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi ilmoitettu halvin hinta sekä todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset on esitetty ESPD lomakkeella ja tarjouslomakkeessa. Tarjousvaiheessa riittää, kun tarjoaja vakuuttaa ESPD lomakkeella vähimmäisvaatimusten täyttymisen ja täydentää tarjouslomakkeelle vähimmäisvaatimuksia koskevat tiedot.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouslomakkeen kohdan 1 ”Tarjoajalle asetetut vähimmäisvaatimukset” alakohdassa 1.1 ”Taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne” on muun ohella vaadittu seuraavaa:

”Pääurakoitsijaa koskeva liikevaihtovaatimus:

Viimeksi päättyneen kahden (2) tilikauden liikevaihdon keskiarvo pitää olla vähintään 8,0 milj. euroa (alv 0 %).”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen ESPD-lomakkeen kohdan ”Taloudellinen tilanne ja rahoitusasema” alakohdassa ”Yleinen vuosittainen liikevaihto” on pyydetty ilmoittamaan ”Tarjoajan yleinen vuotuinen liikevaihto edeltäviltä tilikausilta”, jossa vähimmäisvaatimukseksi on ilmoitettu 1 euro, ja johon tarjoajien on tullut täyttää kahdelta tilikaudelta ”summa” ja ”ajanjakso (alku- ja päättymispäivä)”.

Valittaja on ilmoittanut tarjouksen jättöhetkellä viimeksi päättyneen tilikautensa liikevaihdoksi 8.480.000 euroa ja sitä edeltävän tilikauden liikevaihdoksi 10.299.000 euroa. Valittajan tarjouksen jättöhetkellä sen viimeksi päättyneet tilikaudet ovat olleet 1.1.2021–31.12.2021 ja 1.1.2022–30.6.2023.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään valinnut valittajan tarjouksen. Saamansa hankintaoikaisuvaatimuksen myötä hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta selvitystä sen liikevaihdosta, ja valittaja on toimittanut hankintayksikölle kirjanpidon väliajon ajalta 1.1.2022–31.12.2022, josta on ilmennyt, että liikevaihto kyseisenä ajanjaksona on ollut 5.789.014 euroa.

Hankintayksikkö tehnyt uuden, käsillä olevassa asiassa valituksenalaisen päätöksen, jonka mukaan valittaja ei ole täyttänyt liikevaihdolle asetettua vähimmäisvaatimusta. Hankintayksikkö on todennut päätöksessään muun ohella seuraavaa:

”Jotta vuotuinen liikevaihto 12 kuukautta pidemmältä tilikaudelta saadaan selville ja jotta tarjouksista saadaan vertailukelpoiset, tulee liikevaihtoa oikaista. Liikevaihtoasetuksen (Valtioneuvoston asetus yrityskaupan osapuolen liikevaihdon laskemisesta 1011/2011) 1 §:n
2 momentin mukaan liikevaihto oikaistaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa, jos tilikausi on ollut tätä lyhyempi tai pidempi. Jos tilikausi on esimerkiksi pidennetty 18 kuukauteen, oikaisu tapahtuu siten, että liikevaihto jaetaan 18:lla, jonka jälkeen se kerrotaan 12:lla.

Poikkeavaa tilikautta ei voida tulkita Pohjola Kiinteistörakenne Oy:n antaman selvityksen mukaisesti, vaan poikkeava tilikausi tulee oikaista. Oikaistuna yllä esitetyn mukaisesti Pohjola Kiinteistörakenne Oy:n tilikausien liikevaihdon keskiarvo on 7.978.215,30 euroa, joka jää alle vähimmäisvaatimuksen.”

Valittajan tarjouksen jälkeen toiseksi halvin tarjous on ylittänyt hankinnalle varatut määrärahat, joten hankintayksikkö on tarjoushintojen määrärahojen ylittämisen perusteella päättänyt keskeyttää hankintamenettelyn.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että se on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun liikevaihtoa koskevan vähimmäisvaatimuksen, sillä sen kahden edellisen tilikauden keskiarvoinen liikevaihto on ollut yli 8.000.000 euroa. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty tilikauden kestoa, mutta vaikka myöhempi, 18 kuukauden pituinen tilikausi tulkittaisiin kalenterivuoden mittaiseksi ja siten päättyväksi jo 31.12.2022, valittaja täyttäisi liikevaihtovaatimuksen. Pidemmän tilikauden liikevaihtoa ei voida oikaista hankintayksikön tekemällä tavalla. Koska valittajaa ei olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta ja sen tarjous ei ole ylittänyt hankinnalle varattuja määrärahoja, hankintayksiköllä ei ole ollut hyväksyttävää syytä keskeyttää hankintamenettelyä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjoajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi sen on täytynyt oikaista valittajan 18 kuukauden pituisen tilikauden liikevaihto vastaamaan 12 kuukautta. Tällä tavalla laskettuna valittaja ei ole täyttänyt liikevaihtovaatimusta. Koska kaikki hyväksyttävät tarjoukset ovat ylittäneet hankinnalle varatut määrärahat, hankintayksiköllä on ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista. Tarjoaja on toisaalta viime kädessä vastuussa sen osoittamisesta, että se täyttää asetetut, hankintasäännösten mukaiset soveltuvuusvaatimukset.

Tarjoajilta on edellä kuvatulla tavalla edellytetty, että tarjoajan kahden viimeksi päättyneen tilikauden liikevaihdon keskiarvon on tullut olla vähintään kahdeksan miljoonaa euroa. Valittajan viimeksi päättyneet tilikaudet ovat olleet pituudeltaan 12 kuukautta (1.1.2021–31.12.2021) ja 18 kuukautta (1.1.2022–30.6.2023).

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tilikausi on pääsääntöisesti 12 kuukauden pituinen, se voi eräissä tilanteissa olla myös tätä lyhempi tai pidempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Tarjouspyynnön mainitussa vaatimuksessa ei ole lausuttu tilikauden pituudesta eikä määrätty liikevaihdon määrittämisestä silloin, jos tarjoajan tilikauden pituus olisi joko lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä (tuomio 16.4.2015, Enterprise Focused Solutions, C-278/14, EU:C:2015:228, 26 ja 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ilmenee avoimuusvelvollisuudella pyrittävän muun ohella varmistamaan, ettei hankintaviranomainen käytä mielivaltaa. Tätä päämäärää ei kuitenkaan voida saavuttaa, jos hankintaviranomainen voisi jättää noudattamatta edellytyksiä, jotka se on itse vahvistanut.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön tarjouslomakkeella yksiselitteisesti yksilöidyssä tarjoajan liikevaihtoa koskevassa soveltuvuusvaatimuksessa ei ole rajattu liikevaihtovaatimusta vain tietyn pituisiin tilikausiin tai muutoinkaan lausuttu tarkemmin tilikauden määritelmästä. Hankintalain 88 §:n
6 momentin ja liitteen D perusteella hankintayksikkö ei voisi edes edellyttää tarjoajia toimittamaan selvitystä liikevaihdosta joltakin muulta ajanjaksolta kuin tarjoajan tilikaudelta. Siten se, että ESPD-lomakkeessa on pyydetty ilmoittamaan yleinen vuotuinen liikevaihto edellisiltä tilikausilta, ei anna syytä arvioida tarjouspyynnön vaatimusta toisin. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin myöskään se, että hankintalain 85 §:n 2 momentissa on säädetty käsitettä vuotuinen vähimmäisliikevaihto käyttäen se, millaista liikevaihdon määrää hankintayksikkö voi enintään edellyttää.

Tarjoajat ovat turvautuneet mainittuun olennaisena pidettävään vaatimukseen ja sen muotoiluun harkitessaan tarjouskilpailuun osallistumista ja laatiessaan tarjouksiaan (ks. unionin tuomioistuimen tuomio 5.4.2017, Borta, C-298/15, EU:C:2017:266, 70 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintayksikkö ole voinut tarjoajan soveltuvuutta arvioidessaan olennaisesti ottaen muuttaa asettamaansa soveltuvuusvaatimusta lisäämällä siihen tilikausien pituutta koskevaa lisärajoitusta. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on poikennut asettamastaan soveltuvuusvaatimuksesta oikaisemalla laskennallisesti valittajan viimeksi päättyneen tilikauden liikevaihtoa jakaen sen 18:lla ja kertoen sen 12:lla.

Kun otetaan huomioon edellä valittajan kahden viimeksi päättyneen tilikauden liikevaihdon määrästä todettu, markkinaoikeus katsoo, että valittaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun tarjoajan liikevaihtoa koskevan vähimmäisvaatimuksen.

Hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn sillä perusteella, että vähimmäisvaatimukset täyttävät tarjoukset ovat kaikki ylittäneet hankinnalle varatut määrärahat. Valittajan tarjous on hinnaltaan alittanut hankinnan ennakoidun arvon. Hankintayksikön ei olisi hankintasäännösten mukaisesti toimiessaan tullut sulkea valittajaa tarjouskilpailusta, joten hankintayksikkö on saanut määrärahojen puitteissa olevan hyväksyttävän tarjouksen. Hankintayksikkö ei ole esittänyt hankintamenettelyn keskeyttämiselle muita perusteita. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole esittänyt todellista ja perusteltua syytä keskeyttää hankintamenettelyä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Koska hankintayksikkö ei ole esittänyt hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaista todellista ja perusteltua syytä hankintamenettelyn keskeyttämiselle, valituksenalainen päätös tulee hankintalain
154 §:n 1 momentin nojalla kumota.

Hankintayksikön on hankintamenettelyssään otettava huomioon aiempi 1.3.2024 tekemänsä hankintapäätös sekä muutoin tässä markkinaoikeuden päätöksessä esitetyt seikat. Mikäli hankintayksikkö aikoo keskeyttää hankintamenettelyn jollakin muulla kuin valituksenalaisessa päätöksessä esitetyllä perusteella, sen on tehtävä tästä uusi hankintasäännösten mukainen päätös.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sisältäen markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Lahden kaupungin toimitilajohtajan 12.4.2024 tekemän päätöksen 23/2024.

Markkinaoikeus velvoittaa Lahden kaupungin korvaamaan Pohjolan Kiinteistörakenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.290 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Lahden kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.