MAO:574/2025
Asian tausta
Rovaniemen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.1.2025 julkaistulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 2 mukaisesta kotoutumiskoulutuksen palveluhankinnasta vuoden pituiselle sopimuskaudelle ja kahdelle vuoden pituiselle optiokaudelle.
Rovaniemen kaupunki on 4.3.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 8 valinnut Arffman Finland Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 1.200.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Lappia-Koulutus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.974,50 eurolla ja Arffman Finland Oy:n 1.974,50 eurolla.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, sillä tarjouspyynnössä asetetut laadun vertailuperusteet ovat olleet epäselvät ja puutteelliset niin, ettei niistä ole käynyt selkeästi ilmi, mitä tarjoukseen liitettäväksi vaaditulla toteuttamissuunnitelmalla on haettu ja millä perusteilla palveluntuottaja valitaan. Tarjoajien soveltuvuuden arviointia ei ole pidetty erillään tarjousvertailun suorittamisesta. Valintaperusteena olisi tullut käyttää ainoastaan hankinnan kohteen ja tarjousten vertailua, eikä tarjoajien keskinäistä vertailua.
Hankintayksikkö ei ole huomioinut tarjousvertailussa toteuttamissuunnitelman arvioinnissa palvelun käyttäjien yksilöllisiä tarpeita pakottavan lainsäädännön näkökulmasta.
Hankintayksikkö ei ole arvioinut valittajan tarjousta laatuvertailussa asianmukaisesti. Valittajan tarjouksen liitteenä ollut laatuvertailuun vaikuttava koulutuksen toteuttamissuunnitelma on ollut yksityiskohtainen ja asiakaskohtaiset tarpeet huomioiva ja siinä on kuvattu kotoutumis-, opinto- ja työllisyyspolut. Kunkin annetun esimerkkihenkilön kohdalla toteuttamissuunnitelmaan on laadittu myös työllistymispolku, joten toisin kuin hankintapäätöksen perusteluissa on todettu, valittajan suunnitelma ei ole ollut yleisellä tasolla kuvattu, vaan asiakastarpeeseen sidottu ja yksityiskohtainen.
Hankintapäätös on ollut puutteellisesti perusteltu. Siitä ei ole ilmennyt, miksi valittajan toteuttamissuunnitelma on katsottu yleisen tason kuvaukseksi ja miten voittaneen tarjoajan toteuttamissuunnitelma on ollut valittajan suunnitelmaa parempi.
Tarjouspyynnössä tarjoajille asetettu vaatimus liittää tarjoukseen tarjoajan toimintamalleja kuvaava toteuttamissuunnitelma on mahdollisesti paljastanut valittajan liikesalaisuuksia. Toteuttamissuunnitelman esitteleminen tarjouksessa on antanut kilpaileville toimijoille etulyöntiaseman hyödyntää valittajan toimintamallia kotoutumiskoulutusten toteutuksessa.
Mikäli hankintayksikön tytäryhtiö toimii voittaneen tarjoajan alihankkijana, tarkoittaa se, että konsernikytköksen takia hankintayksikön menettely on ollut valittajaa syrjivää ja voittanutta tarjoajaa suosivaa. Voittanutta tarjoajaa on saatettu suosia myös sillä perusteella, että se on aiemmin toiminut palveluntuottajana työ- ja elinkeinopalveluille. Lisäksi hankintayksikön päätöksentekijät ovat mahdollisesti olleet esteellisiä tekemään hankintapäätöstä.
Hankintayksikkö on syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttämiseen ja kilpailun rajoittamiseen valitessaan riittämättömillä ja puutteellisesti kuvatuilla valintaperusteilla voittaneen tarjoajan. Koska voittanut tarjoaja on aiemmin toiminut palveluntuottajana työ- ja elinkeinopalveluille, tarjouksen valinnassa on mahdollisesti hyödynnetty voittaneen tarjoajan määräävää markkina-asemaa kyseenalaisin perustein. Myös kilpailuneutraliteetin toteutuminen on vaarantunut.
Vastine
Vaatimukset
Rovaniemen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Tarjoajien soveltuvuuden arviointi ja tarjousvertailu eivät ole olleet päällekkäisiä. Tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksina olleita seikkoja ei ole käytetty tarjousvertailussa. Lisäksi tarjouspyynnössä on esitetty, että menettelyssä arvioidaan ensin tarjoajien soveltuvuus, tämän jälkeen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, jonka jälkeen suoritetaan tarjousvertailu.
Valittaja ei ole yksilöinyt, mitä pakottavaa lainsäädäntöä hankintamenettelyssä olisi jätetty huomioimatta. Lisäksi pakottavan lainsäädännön noudattaminen hankittavassa palvelussa ei voi olla vertailuperuste, vaan palvelun tuottaminen pakottavan lainsäädännön mukaisesti on ehdoton vaatimus.
Hankintayksikkö on toteuttanut tarjousvertailun ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti, objektiivisesti ja avoimesti. Hankinta-asiakirjoista on ilmennyt, että toteuttamissuunnitelman on tullut pohjautua annettuihin asiakastapauksiin ja erikseen on korostettu, ettei kuvauksissa ole tullut keskittyä yleisluontoisiin kuvauksiin. Hankintayksikkö on laatuvertailussa pisteyttänyt valittajan tarjouksen asianmukaisesti, sillä valittajan toteuttamissuunnitelmassa on a-kohdassa ollut paljon yleistason kuvausta ilman kytkentää annettuihin asiakastapauksiin. B-kohdassa valittajan kuvauksesta on puuttunut yksilöllisyyttä ja konkretiaa, siinä ei ole huomioitu esimerkkiasiakkaiden lähtökohtia, eikä yleisen tason kuvauksella ole ollut liityntää asiakastapauksiin. B-kohdassa on ollut paljon a-kohdan kuvauksen toistoa.
Kunkin tarjoajan saamat pisteet on hankinta-asiakirjoissa asetettujen kriteerien nojalla perusteltu hankintapäätöksen liitteenä olleessa vertailutaulukossa.
Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti edellyttäessään toteuttamissuunnitelman liittämistä tarjoukseen. Tarjoajat ovat voineet ilmoittaa tarjousasiakirjojaan liikesalaisiksi, ja valittaja on toimittanut sekä toteuttamissuunnitelman että sen julkisen version. Hankintayksikkö on käsitellyt asiakirjoja sen mukaisesti, onko niiden ilmoitettu sisältävän liikesalaisuuksia vai ei.
Tarjoajan on sallittua käyttää alihankkijanaan myös hankintayksikköön kytköksissä olevaa yritystä. Hankintasäännökset mahdollistavat jopa suoraan hankintayksikön omistamien yhtiöiden osallistumisen tarjouskilpailuihin.
Markkinaoikeus ei ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen itsenäisenä kysymyksenä ratkaisemaan sitä, onko asiassa menetelty kilpailulain vastaisesti.
Kuultavan lausunto
Arffman Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.881,25 eurolla viivästyskorkoineen.
Laatuvertailussa pisteytettävät seikat ja pisteytysperusteet, kuten toteuttamissuunnitelmien vertailu, ovat selkeästi käyneet ilmi hankinta-asiakirjoista. Laatuvertailu on perustunut ainoastaan tarjousten vertailuun tarjouspyynnössä kuvatuin perustein eikä tarjoajien soveltuvuutta ole vertailtu.
Hankintapäätös on perusteltu asianmukaisesti. Siitä ja sen liitteenä olleesta vertailutaulukosta on selkeästi käynyt ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat ja miksi tietty tarjous on pisteytetty tietyn arvoiseksi. Kuten hankintapäätöksen perusteluissa on todettu, valittajan kuvaukset ovat olleet täydet pisteet saaneisiin tarjouksiin nähden yleisellä tasolla olevia, eivätkä ne ole kohdistuneet annettuihin asiakastapauksiin. Hankintayksikkö on valittajan tarjousta pisteyttäessään menetellyt oikein ja arvioinut valittajan tarjouksen laatua jopa yläkanttiin.
Hankintayksikkö ei ole luovuttanut tarjoajien tarjouksiin sisältyviä salassa pidettäviä asiakirjoja muille tarjoajille, eikä kilpailijoilla ole ollut pääsyä toistensa tarjousasiakirjoihin. Kuultavalle on luovutettu ainoastaan valittajan toteuttamissuunnitelman julkinen versio.
Hankintayksikön tytäryhtiö toimii kuultavan alihankkijana, mutta tällä ei ole mitään merkitystä asian hankintaoikeudellisessa arvioinnissa. Asian arvioinnissa merkitystä ei ole myöskään sillä, että kuultava on aiemmin toiminut kotoutumiskoulutusten palveluntuottajana. Kuultavaa on kohdeltu hankintamenettelyssä samoin kuin muitakin tarjoajia.
Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa tutkia julkista hankintaa koskevan valitusasian yhteydessä väitteitä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.
Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa tutkia mahdollisia esteellisyyksiä, vaan toimivaltainen tuomioistuin on hallinto-oikeus.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että toteuttamissuunnitelmaa koskevat vertailuperusteet ovat sisältäneet muun muassa kriteerit ”työllisyysalueen toimintaympäristön erityispiirteet” ja ”yksilölliset lähtökohdat ja tavoitteet”, joiden täsmällisyyden taso on vastaava kuin oikeuskäytännössä epämääräisiksi katsotuissa vertailukriteereissä. Hankintayksikön käyttämille termeille ei ole yhteistä, objektiivista määritelmää, vaan kyseisten vertailukriteerien sisältö on mahdollista ymmärtää eri tavoin. Kyseisiä tarjousten vertailuperusteita käytettäessä ei ole saatu yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.
Arvioitaessa hankintayksikön perusteluvelvollisuuden täyttymistä, merkitystä tulee antaa vain hankintapäätöksestä ilmeneville perusteluille, eikä jälkikäteen esitetyillä perusteluilla ole asiassa merkitystä.
Valittaja on kiistänyt hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimukset.
Muut kirjelmät
Kuultava on muun ohella esittänyt, että toteuttamissuunnitelmalta edellytetyt seikat sekä suunnitelman laatimista varten annetut esimerkkiasiakastapaukset ovat olleet alan ammattimaisille toimijoille selvät ja tavanomaiset.
Valittaja on antanut lausuman.
Hankintayksikkö on antanut lausuman.
Valittaja on antanut lausuman.
Kuultava on antanut lausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Valituksen tutkiminen
Valittaja on esittänyt, että markkinaoikeuden tulisi asiassa tutkia kilpailulain tarkoittamaa mahdollista määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, kilpailun rajoittamista ja kilpailuneutraliteetin toteutumista.
Markkinaoikeus toteaa, ettei se ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan, onko asiassa menetelty kilpailulain säännösten vastaisesti. Valittajan esittämissä kilpailulain vastaisuuteen liittyvissä väitteissä ei ole kyse myöskään sellaisista korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2021:191 tai aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoissa annetun lain (348/2007) esitöissä (HE 190/2009 vp s. 76) tarkoitetuista esikysymyksistä, jotka kuuluisivat markkinaoikeuden toimivaltaan hankinta-asian yhteydessä esitettyinä. Näin ollen markkinaoikeus jättää valittajan vaatimukset tutkimatta siltä osin kuin ne koskevat väitettyä kilpailulain vastaista toimintaa.
Pääasiaratkaisun perustelut
Oikeusohjeet
Asiassa sovellettavaksi tulevan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä hankintalain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 12 luvun säännöksiä (107–115 §).
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouskilpailussa ehdokkaana tai tarjoajana on hankintayksikön organisaatioon kuuluva yksikkö, hankintayksikön omistama yhteisö tai laitos taikka toinen hankintayksikkö, sitä on kohdeltava samalla tavoin kuin muita ehdokkaita ja tarjoajia.
Hankintalain 108 §:n 1 momentin mukaan hankintalain 12 luvun mukaisissa palveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö.
Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 214) mukaan momentilla muistutetaan hankintayksikköjä siitä, että vaikka hankintalain säännökset koskevat vain hankintamenettelyä, sitoo hankinnan kohteen määrittelyssä usein hankintayksikköä velvoittava palvelun sisältöä koskeva lainsäädäntö. Hankintayksikkö ei voi hankintoja suorittaessaan jättää huomiotta muun lainsäädännön sisällöllisiä velvoitteita.
Hankintalain 115 §:n 1 momentin tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.
Saman pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 221) on muun ohella todettu, että hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei näin ollen tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista.
Hankinta-asiakirjat ja hankintamenettely keskeisiltä osin
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia kotoutumiskoulutuspalvelusta.
Tarjouspyynnön kohdassa ”Menettelyn kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Hankintamenettelyn vaiheet ovat seuraavat:
Hankintayksikkö
1. Avaa tarjoukset
2. Tarkastaa tarjoajan soveltuvuuden
3. Tarkastaa tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden
4. Vertailee tarjoukset
5. Tekee hankintapäätöksen ja antaa päätöksen tiedoksi asianosaisille
6. Solmii hankintasopimuksen valitun tarjoajan kanssa.”
Hankinnassa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on ilmoitettu paras hinta-laatusuhde. Hinnan painoarvo on ollut 60 prosenttia ja laadun 40 prosenttia.
Tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Parhaan hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet” on kohdassa 2 ”Toteuttamissuunnitelma” todettu muun ohella seuraavaa:
”Laadullinen arviointi koostuu alla mainitusta kahdesta osa-alueesta (a ja b). Kuvausten tulee perustua kolmeen annettuun asiakasprofiiliin. Pisteytyksessä arvostetaan konkreettisia ja käytännönläheisiä kuvauksia, joissa on huomioitu Rovaseudun työllisyysalueen toimintaympäristön erityispiirteet.
[– –]
a) kuvaus opintojen henkilökohtaistamisesta (enintään 20 pistettä)
Millä tavoin opinnot henkilökohtaistetaan niin, että opinnot tukevat asiakkaiden erilaisia lähtökohtatilanteita ja tavoitteita? Millainen henkilökohtainen opintosuunnitelma heille laaditaan ja millaisia asioita siinä otetaan huomioon? Millä tavoin varmistetaan se, että asiakkaiden opinnot etenevät sekä koulutukselle että yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti? Millaisia asioita opiskelijoiden jatkosuunnitelmissa otetaan huomioon?
Kuvauksen tulee pohjautua edellä mainittuihin kolmeen asiakastapaukseen ottaen huomioon heidän yksilölliset lähtökohtansa ja tavoitteensa. Kuvauksissa keskitytään ko. asiakastapauksiin, ei yleisluontoisiin kuvauksiin.
Pisteytys:
20 p = Kuvauksesta käy erittäin hyvin ja selkeästi ilmi, että palveluntuottaja tuntee opintojen henkilökohtaistamisen periaatteet ja käytännöt. Asiakkaiden yksilölliset lähtökohdat, aiemmin hankittu osaaminen ja tavoitteet otetaan huomioon erittäin hyvin. Kuvaus on konkreettinen ja realistinen.
15 p = Kuvauksesta käy hyvin ja selkeästi ilmi, että palveluntuottaja tuntee opintojen henkilökohtaistamisen periaatteet ja käytännöt. Asiakkaiden yksilölliset lähtökohdat, aiemmin hankittu osaaminen ja tavoitteet otetaan hyvin huomioon. Kuvaus on konkreettinen ja realistinen.
10 p = Kuvauksesta käy ilmi, että palveluntuottaja tuntee opintojen henkilökohtaistamisen periaatteet ja käytännöt, mutta asiakkaiden yksilölliset lähtökohdat, aiemmin hankittu osaaminen ja/tai tavoitteet on huomioitu tyydyttävällä tasolla.
5 p = Asiakkaiden yksilöllisten tilanteiden huomiointi ilmenee kuvauksesta, mutta jää yleiselle tasolle. Kuvauksessa on puutteita ja/tai luettelomaisia piirteitä.
b) kuvaus asiakkaiden yksilöllisten polkujen tuesta (enintään 20 pistettä)
Kuinka asiakkaiden aiempaa osaamista hyödynnetään koulutuksen aikana? Millä tavoin heitä autetaan ja tuetaan työllistymisen suunnittelussa/työllistymisessä? Entä jatko-opintojen suunnittelu, millä tavalla se toteutetaan? Millaisia työelämän verkostoja asiakkaille rakennetaan? Minkälaisia moniammatillisia verkostoja palveluntuottaja hyödyntää tarvittaessa yksilöllisten polkujen tukemisessa.
Kuvauksen tulee pohjautua edellä mainittuihin kolmeen asiakastapaukseen ottaen huomioon heidän yksilölliset lähtökohtansa ja tavoitteensa. Kuvauksissa keskitytään ko. asiakastapauksiin, ei yleisluontoisiin kuvauksiin.
Pisteytys:
20 p = Kuvauksesta käy erittäin hyvin ja selkeästi ilmi, että palveluntuottajalla on valmius tukea asiakkaita heidän yksilöllisillä poluillaan. Vastauksessa on kuvattu erinomaisesti erilaisia työllistymiseen ja opintoihin liittyviä konkreettisia ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat etenevät kohti tavoitteitaan. Työelämän verkostoissa on tuotu selkeästi esiin toimintaympäristön, alueen yritysten ja organisaatioiden tuntemus sekä muut palveluntuottajan alueelliset verkostot, jotka perustellusti tukevat asiakkaiden etenemistä polullaan.
15 p = Kuvauksesta käy hyvin ja selkeästi ilmi, että palveluntuottajalla on valmius tukea asiakkaita heidän yksilöllisillä poluillaan. Vastauksessa on kuvattu hyvin erilaisia konkreettisia työllistymiseen ja opintoihin liittyviä ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat etenevät kohti tavoitteitaan. Työelämän verkostoissa on tuotu hyvin esiin toimintaympäristön, alueen yritysten ja organisaatioiden tuntemus sekä muut palveluntuottajan alueelliset verkostot, jotka perustellusti tukevat asiakkaiden etenemistä polullaan.
10 p = Kuvauksesta käy ilmi, että palveluntuottajalla on valmius tukea asiakkaita heidän yksilöllisillä poluillaan, mutta erilaisia työllistymiseen ja/tai opintoihin liittyviä ratkaisuja on kuvattu yleisellä tasolla. Työelämän verkostojen kuvaus on yleisellä tasolla ja/tai siitä ei käy selkeästi ilmi toiminta-alueen tuntemus.
5 p = Kuvaus on suppea ja/tai siinä ei huomioida asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita riittävän konkreettisella tasolla. Toiminta-alueen tuntemus puuttuu.”
Tarjouspyynnön kohdassa ”Asiakirjojen julkisuus” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Mikäli tarjoaja haluaa kuitenkin ilmoittaa liike- tai ammattisalaisuuksia, tarjoajan on merkittävä tällaisiin asiakirjoihin maininta ”LUOTTAMUKSELLINEN”. Tarjoaja voi jättää toteuttamissuunnitelmasta myös julkisen version (tiivistelmä, joka ei kuulu liike- ja ammattisalaisuuden piiriin).”
Valittaja on muun ohella liittänyt tarjoukseensa liitteet ”Toteuttamissuunnitelmalomake” ja ”Toteuttamissuunnitelmalomake julkinen”.
Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta on ilmennyt, että valittaja on laatuvertailussa saanut a-kohdassa 15 pistettä ja b-kohdassa 10 pistettä. Vertailutaulukossa on perusteltu valittajan a-kohdasta saamia pisteitä seuraavasti:
”Kuvauksesta käy hyvin ja selkeästi ilmi, että palveluntuottaja tuntee opintojen henkilökohtaistamisen periaatteet ja käytännöt. Asiakkaiden yksilölliset lähtökohdat, aiemmin hankittu osaaminen ja tavoitteet otetaan hyvin huomioon. Verrattuna täydet pisteet saaneisiin tarjouksiin kuvaus on paikoin yleisellä tasolla.”
Valittajan b-kohdasta saamia pisteitä on perusteltu seuraavasti:
”Kuvauksesta käy ilmi, että palveluntuottajalla on valmius tukea asiakkaita heidän yksilöllisillä poluillaan, mutta erilaisia työllistymiseen ja opintoihin liittyviä ratkaisuja on kuvattu yleisellä tasolla, ei asiakkaiden lähtökohdat huomioiden. Työelämän verkostojen kuvaus on yleisellä tasolla.”
Valittaja on sijoittunut tarjousvertailussa kolmanneksi, ja hankintayksikkö on valinnut Arffman Finland Oy:n tarjouksen.
Asian arviointi
Asiassa on valittajan esittämän perusteella arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti soveltuvuusvaatimuksia ja laadun vertailuperusteita asettaessaan sekä tarjouksia vertaillessaan.
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut laadun vertailuperusteet ovat olleet epäselvät ja puutteelliset, hankintamenettelyssä on sekoitettu tarjoajien soveltuvuus ja tarjousten vertailu keskenään ja ettei hankintayksikkö ole huomioinut tarjousten vertailussa pakottavaa lainsäädäntöä.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.
Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoajien soveltuvuus arvioidaan ennen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointia ja tarjousten vertailua. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella hankintamenettelyssä tarjoajien soveltuvuusvaatimukset olisivat joltain osin olleet päällekkäisiä tarjousten vertailuperusteiden kanssa.
Edellä ilmenevin tavoin hankinta-asiakirjoissa on selostettu usean kysymyksen kautta, minkälaisia seikkoja laatuvertailuun vaikuttaneesta toteuttamissuunnitelmasta on tullut ilmetä, sekä selkeästi ilmoitettu, että tarjoajan laatiman kuvauksen on tullut perustua samassa yhteydessä annettuihin esimerkkiasiakastapauksiin. Lisäksi laatupisteytyksen perusteet on selostettu seikkaperäisesti. Markkinaoikeus katsoo, että hankinta-asiakirjoissa ilmoitettujen vertailuperusteiden on tullut olla selvät alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille. Näin ollen tarjouspyyntö on tuottanut yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 12 luvun mukaisissa palveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva pakottava lainsäädäntö. Tarjouksia ei ole mahdollista vertailla pakottavaan lainsäädäntöön liittyvillä seikoilla, sillä jokaisen tarjoajan tulee noudattaa pakottavaa lainsäädäntöä yhtäläisesti. Myös valitun palveluntuottajan tulee omalta osaltaan noudattaa pakottavaa lainsäädäntöä hankinnan kohteena olevia palveluja tuottaessaan. Hankintayksikön ei ole katsottava menetelleen hankintalain vastaisesti sillä valittajan esittämällä perusteella, että toteuttamissuunnitelmien arvioinnissa ei ole otettu huomioon palvelun käyttäjien yksilöllisiä tarpeita pakottavan lainsäädännön näkökulmasta. Asiassa esitetyn perusteella ei ole myöskään käynyt ilmi, miltä osin hankinnassa ei olisi huomioitu pakottavaa lainsäädäntöä.
Valittaja on myös esittänyt, ettei tarjousten laatuvertailua ole suoritettu oikein, sillä valittajan olisi tullut saada enemmän laatupisteitä, minkä lisäksi hankintapäätös on ollut puutteellisesti perusteltu. Valittajan mukaan hankintayksikön ei olisi myöskään tullut edellyttää toteuttamissuunnitelman liittämistä tarjoukseen, sillä sitä kautta valittajan liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja on voinut päätyä kilpailijoille.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun tulee tapahtua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetun mukaisesti ja tarjouspyynnössä ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti.
Valittajan toteuttamissuunnitelma on sisältänyt niitä seikkoja, joita hankinta-asiakirjoissa on edellytetty laatupisteiden saamiseksi. Valittajan toteuttamissuunnitelmassa on kuitenkin myös verraten pitkiä osioita, joissa ei ole ollut liityntää annettuihin esimerkkiasiakkaisiin, ja valittajan toteuttamissuunnitelman b-osiossa tämä puute on merkittävämpi kuin a-osion kuvauksessa. Ottaen huomioon, että toteuttamissuunnitelman on nimenomaisesti edellytetty perustuvan annettuihin asiakastapauksiin, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön arvio valittajan toteuttamissuunnitelman jäämisestä yleiselle tasolle on ollut perusteltu molemmissa arvioitavissa kohdissa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjousvertailussa hankintasäännösten vastaisesti.
Hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousten vertailutaulukossa on ilmoitettu laatupisteiden perustelut kunkin tarjoajan osalta erikseen. Valittajan kohdalla perusteluissa mainittu ”yleinen taso” on tarjouspyyntöasiakirjoissa laatuvertailuperusteista esitettyyn nähden implisiittisesti ja riittävän selvästi sisältänyt perustelun siitä, ettei valittajan toteuttamissuunnitelman kuvaus ole perustunut annettuihin asiakastapauksiin täysien pisteiden arvoisesti. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myöskään hankintapäätöstä perustellessaan.
Tarjoajat ovat voineet tarjouksensa yhteydessä ilmoittaa tarjouksensa sisältämät liikesalaisuudet, ja näin myös valittaja on toiminut. Hankintayksikkö on vahvistanut noudattaneensa asiakirjoille ilmoitettua luokitusta. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti edellyttäessään tarjoukseen liitettäväksi toteuttamissuunnitelman, joka on luonteensa takia todennäköisesti sisältänyt tarjoajan liikesalaisuuksia.
Edelleen valittaja on esittänyt, että voittanutta tarjoajaa on mahdollisesti suosittu hankinnassa, koska se on aiemmin toiminut työ- ja elinkeinopalveluiden palveluntuottajana. Lisäksi voittaneen tarjoajan suosimista on aiheutunut siitä, jos sen alihankkijana toimii hankintayksikön tytäryhtiö. Valittaja on myös esittänyt epäilyksensä siitä, että hankintapäätöksen tekijä olisi voittaneen tarjoajan alihankkijan takia ollut esteellinen tekemään päätöstä.
Markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa esitetyn perusteella ole ilmennyt mitään seikkoja, joiden perusteella tarjoajia olisi kohdeltu syrjivästi tai epätasapuolisesti. Se, että valittajan alihankkijana toimii hankintayksikön tytäryhtiö, ei yksistään tarkoita, että hankintamenettelyssä olisi menetelty virheellisesti. Arvioitaessa valituksenalaisen hankintamenettelyn oikeellisuutta merkitystä ei ole sillä, mitä mahdollisia sopimuksia voittaneella tarjoajalla on tai on ollut aiemmin muiden hankintayksiköiden kanssa. Asiassa esitettyihin seikkoihin nähden asiassa ei ole myöskään ilmennyt aihetta epäillä, että hankintapäätöksen tekijä olisi ollut valittajan väittämin tavoin esteellinen.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin valituksessa on vedottu kilpailulain vastaisuuteen.
Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.
Markkinaoikeus velvoittaa Lappia-Koulutus Oy:n korvaamaan Rovaniemen kaupungin oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen ja Arffman Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Liisa Kauramäki ja Suvi Karlén-Savolainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.