MAO:575/2025
Asian tausta
Raaseporin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.9.2024 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta tulkkauspalveluiden hankinnasta 24 kuukauden sopimusajalle ja kahdelle mahdolliselle yhden vuoden optiokaudelle.
Raaseporin kaupungin työ- ja elinkeinolautakunta on 14.11.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 35 valinnut Semantix Finland Oy:n ja Youpret Oy:n tarjoukset.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 150.000–160.000 euroa.
Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.
Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Tulka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.332,50 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten ja niiden mukaisen avoimuusperiaatteen vastaisesti jättäessään ilmoittamatta hankinnan laajuuden ja hankittavien tulkkauskielten volyymit. Hankinnasta on julkaistu kansallinen hankintailmoitus, mutta hankintailmoituksella tai tarjouspyyntöasiakirjoilla ei ole ilmoitettu hankinnan ennakoitua arvoa eikä sitä, minkä verran kutakin hankittavaa palvelua tullaan sopimuskauden aikana hankkimaan. Hankinnan laajuus on jäänyt tarjoajille täysin epäselväksi, mitä on korostanut se, ettei tarjouspyynnössä ole esitetty minkäänlaista arviota sopimuskaudella tarvittavien tulkkaustuntien määristä tai historiatietoa siitä, minkä verran tulkkausta on aiemmin tilattu. Kyseiset tiedot olisivat olleet hankintayksikön käytettävissä tai vähintään arvioitavissa. Tiedot olisivat olleet tarjoajille olennaisia tarjouskilpailun laajuuden hahmottamiseksi sekä tarjouksen laatimiseksi ja hinnoittelemiseksi. Sopimuksesta saatavalla volyymillä on olennainen vaikutus tarjouksen hinnoitteluun, kun suuremmalle volyymille voidaan tarjota pienempää hintaa. Puutteellisten tietojen vuoksi tarjousten hinnoittelu on ollut mahdotonta. Hankintayksikön virhe on vaikuttanut myös potentiaalisten tarjoajien kiinnostukseen osallistua tarjouskilpailuun.
Tarjouspyynnön ja hankintayksikön tarjouskilpailun kuluessa tarjoajien kysymykseen antaman vastauksen perusteella kaikille tarjouskilpailun mukaisille kielille on tullut antaa sama hinta toteutettavan tulkkauspalvelun (etätulkkaus ja pikatulkkaus) mukaan, mutta ei kielikohtaisia hintoja. Hankintayksikkö on kysymyksiin vastatessaan myös todennut, ettei se arvioi tulkkausmääriä tai prosenttiosuuksia. Hankintayksikön menettely on tehnyt tarjouksen hinnoittelun mahdottomaksi, kun tulkkauspalveluiden tuottaminen on tarjoajille merkittävästi eri hintaista riippuen kielestä. Yhden yhteisen hinnan antaminen kaikille vaadituille kielille olisi edellyttänyt vähintään arviota siitä, kuinka paljon kunkin kielen tulkkausta tullaan sopimuskaudella hankkimaan tai on aikaisemmin hankittu. Valittajan tarjous on jouduttu hinnoittelemaan kalleimman tulkattavan kielen perusteella, vaikka sitä ei välttämättä tulla hankkimaan sopimuskauden aikana. Tarjoajien ei ole ollut mahdollista hinnoitella tarjouksiaan niin, että ne olisivat olleet vertailukelpoisia. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut myöskään hankinnassa mukana olleiden tilaajien osalta sitä, minkä verran ne tulevat ostamaan palvelua tai ovat aiemmin ostaneet sitä.
Puutteet hankinnan laajuuden ilmoittamisessa ovat johtaneet siihen, etteivät tarjoajat ole voineet hahmottaa hankinnan tosiasiallista laajuutta ja sen jakautumista. Se, että potentiaaliset tarjoajat eivät ole saaneet hankinnan kohteen laajuudesta tietoa, on vaikuttanut myös niiden kiinnostukseen tarjouskilpailusta.
Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös siltä osin, että annettuja hintoja ei ole painotettu todellisen eri kielten tulkkaustarpeen mukaan, vaan ne on vertailtu ainoastaan yksiköittäin (euroa/tunti).
Lisäksi hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laatiessaan tarjouspyynnön niin, että lisähankintojen laajuus on jäänyt epäselväksi. Tarjouspyyntöasiakirjoilla ei ole määritelty sitä, minkä verran muita kieliä voidaan hankkia sopimuskaudella pakollisten ja harvinaisten kielten lisäksi. Tarjouspyyntöasiakirjoilla on lisäksi puhuttu harhaanjohtavasti muista kielistä ja valinnaisista kielistä. Pelkkä toteamus siitä, että lisähankintana voidaan hankkia tulkkauspalvelua myös muilla kuin pakollisilla kielillä, ei ole ollut riittävää. Tarjouspyyntöasiakirjoihin ei ole sisältynyt edes arviota lisähankintojen määrästä.
Tarjouspyyntö on lisäksi ollut epäselvä siltä osin kuin tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole käynyt selkeästi ilmi, onko harvinaisten kielten tarjoaminen pakollista vai vapaaehtoista. Hankintayksikkö on sivuuttanut sille hankintamenettelyn kuluessa asiasta esitetyn kysymyksen, joka on osoittanut asian olleen tarjoajille epäselvä. Tarjouspyyntö on ollut ristiriitainen myös sen osalta, onko tarjouspyyntöön sisältynyt harvinaisten kielten luettelo ollut tyhjentävä vai onko harvinaisiin kieliin voinut sisältyä myös muita kuin listatut kielet. Tarjouspyynnön epäselvyydet ovat johtaneet siihen, etteivät tarjoukset ole olleet vertailukelpoisia ja yhteismitallisia.
Hankintayksikkö on edelleen menetellyt hankintasäännösten vastaisesti muuttaessaan tarjouspyyntöön sisältynyttä referenssivaatimustaan olennaisesti hankintamenettelyn kuluessa. Hankintayksikkö on tarjoajien esittämiin kysymyksiin vastatessaan ilmoittanut, että yksi tilaus ei riitä referenssiksi, vaan sen sijaan edellytetään pidempikestoista toimeksiantoa, joka käsittää useampia tulkkauksia. Tämä edellytys ei ole käynyt ilmi tarjouspyynnöstä ja lisäksi se, mitä pidempikestoisella toimeksiannolla tarkoitetaan, on jäänyt epäselväksi. Referenssiä koskevan vaatimuksen laajentaminen kesken hankintamenettelyn on vaikuttanut tarjouskilpailusta kiinnostuneiden potentiaalisten tarjoajien osallistumiseen tarjouskilpailuun. Mikäli muutettu ehto olisi ollut tarjouspyynnössä jo alun perin, potentiaaliset tarjoajat, kuten esimerkiksi suuremmat yritykset, olisivat voineet olla kiinnostuneita tarjouskilpailuun osallistumisesta. Hankintayksikön olisi siten tullut keskeyttää tarjouskilpailu ja käynnistää se kokonaan uudelleen.
Vastine
Vaatimukset
Raaseporin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.090 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö ei ole julkaissut tarjouspalvelussa hankintailmoituksella ilmoittamaansa hankinnan arvioitua hintahaarukkaa. Hankintailmoituksessa on kuitenkin näkynyt tieto siitä, että hankinta ylittää hankintasäännösten mukaisen kansallisen kynnysarvon. Hankintayksikkö on lisäksi vastannut hankintamenettelyn aikana saamaansa asiaa koskeneeseen kysymykseen, että hankinnan arvo ylittää kansallisen kynnysarvon, mutta alittaa EU-kynnysarvon. Tarjouskilpailuun on saatu kahdeksan tarjousta, eikä hankinnan ennakoidun arvon julkaisematta jättäminen ole siten vaikuttanut potentiaalisten tarjoajien kiinnostukseen osallistua tarjouskilpailuun.
Hankintayksikkö on tarjoajien hankintamenettelyn aikana esittämään kysymykseen vastatessaan ilmoittanut myös, että noin 1/3 kokonaistarpeesta on pikatulkkausta ja 2/3 etätulkkausta. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoilla on ilmoitettu tulkkauspalvelua käyttävät yksiköt sekä ne pakolliset kielet, joilla tulkkausta on tarjottava. Tarjouspyynnössä on pyydetty antamaan hinnat pikatulkkaukselle ja etätulkkaukselle. Tulkkauspalvelua tarjoavat yritykset hinnoittelevat palvelunsa sen mukaan, miten tulkkaus tapahtuu, eivät tulkattavien kielten mukaan. On ollut tarjoajan vastuulla päättää sellainen keskihinta, jolla se voi tarjota kaikkien vaadittujen kielten tulkkausta.
Tarjouspyynnöllä on ilmoitettu ne pakolliset kielet, joita on tullut tarjota ja ne harvinaiset kielet, joiden tarjoaminen on ollut vapaaehtoista. Tarjoaja on voinut valita harvinaisten kielten osalta kyllä tai ei -vastauksen, mikä ei ole vaikuttanut tarjouksen valintaan. Harvinaisten kielten tulkkaus ei siten ole ollut lisähankintamahdollisuus, vaan ne ovat sisältyneet hankittaviin tulkkauspalveluihin siinä tapauksessa, että tarjoaja pystyy tarjoamaan niitä ja mikäli hankintayksiköllä on niille tarvetta. Tarjouspyynnössä on todettu, että lisähankintamahdollisuutta ei ole.
Kaikki tarjoajat ovat hinnoitelleet palvelunsa tarjouspyynnön tiedoilla ja vertailuhinnat ovat olleet lähellä toisiaan. Hinnoittelu ei siten ole ollut mahdotonta.
Soveltuvuusvaatimuksena esitettyä referenssivaatimusta ei ole tarjoajien kysymyksiin annetuilla vastauksilla muutettu, eikä hankintayksikön tältä osin antama vastaus ole saatujen tarjousten lukumäärän perusteella vaikuttanut tarjousten jättämiseen.
Kuultavien lausunnot
Semantix Finland Oyja Youpret Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoja.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankinnan ennakoidun arvon ja puitejärjestelyn laajuuden ilmoittamatta jättäminen on ollut vakiintuneen oikeuskäytännön vastaista. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan hankintailmoituksessa on ilmoitettava puitejärjestelyn nojalla toimitettavien tuotteiden enimmäisarvo. Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan ennakoidun arvon vasta markkinaoikeudessa, eikä tiedolle tule siten antaa merkitystä asian arvioinnissa.
Puitejärjestelyn sisäinen tilausmalli on ollut virheellinen, kun tilaus on voinut tarjouspyynnön perusteella perustua joko yksittäisen tulkkauksen edellyttämään pätevyyteen, ammattitaitoon tai kokemukseen, palveluntuottajan mahdollisuuteen toimittaa tulkkaus suunnitellun aikataulun mukaisesti tai vertailutaulukon järjestykseen. Tarjouspyynnöllä ei ole määritelty mainittujen tilausmallien etusijajärjestystä tai sitä, miltä toimittajalta tilataan, jos toisen toimittajan pätevyys on parempi kuin toisen, mutta toisella on pidempi kokemus tai päinvastoin. Tarjouspyynnöllä ei ole määritelty myöskään sitä, mitä tilausjärjestykseen vaikuttavalla ammattitaidolla tarkoitetaan. Puitejärjestelyn ehdot eivät siten ole olleet yksiselitteiset, ja hankintayksikölle on jäänyt rajoittamaton harkintavalta sen suhteen, miltä tarjoajalta hankinnat puitejärjestelyn piirissä tehdään.
Eri kielten tulkit ovat keskenään eri hintaisia. Tarjoajan hankkimilleen tulkeille maksamat palkat ja alihankkijoiden palkkiot ovat siten erilaiset tulkeittain sen mukaan, onko tulkattava kieli harvinaisempi vai yleisempi. Hankintayksikön esittämän kaltaista keskihintaa ei voida laskea, jos tiedossa ei ole sitä, minkä verran eri kielten tulkkausta tilataan. Tarjoajien ei ole ollut mahdollista tehdä asiasta minkäänlaista arviota, kun myöskään hankinnan ennakoitu arvo ei ole ollut tiedossa. Hankintayksikkö ei ole antanut vertailukelpoisten tarjousten laadinnan kannalta riittäviä tietoja eri tulkkauskielten menekkimääristä. Mikäli tarjoajille olisi ilmoitettu eri kielten historiatietoihin perustuvat menekkimäärät tai tulevien tulkkausten arvioidut määrät, olisi valittaja voinut tehdä halvemman tarjouksen ja tulla valituksi tarjouskilpailun voittajaksi.
Hankintayksikkö on antanut pika- ja etätulkkauksen välistä jakautumista koskevaa tietoa vasta hankintamenettelyn aikana esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa. Kyseessä on ollut merkittävä muutos alkuperäisiin tarjouspyyntöasiakirjoihin nähden, koska tieto tulkkaustarpeen jakautumisesta olisi voinut houkutella potentiaalisia tarjoajia jättämään tarjouskilpailussa tarjouksen. Esimerkiksi etätulkkauksen tarjoamiseen erikoistunut yritys olisi voinut olla kiinnostunut jättämään tarjouksen, mikäli tarjouspyynnössä olisi ilmoitettu jo alun perin, että valtaosa tulkkauksista hankitaan etätulkkauksena. Muutoksesta olisi tullut julkaista vähintään korjausilmoitus, mutta muutoksen olennaisuuden vuoksi myöskään se ei olisi ollut riittävää.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt 24.2.2025 antamassaan lausumassa, että sen ei ole ollut mahdollista ilmoittaa tulkkausten määristä tarkempia tietoja, koska tulkkauspalveluja tarvitsevat työllisyyspalvelut ovat siirtyneet hankintayksikön vastuulle vasta 1.1.2025 alkaen eikä hankintayksiköllä ole ollut tietoa siitä, kuinka paljon tulkkausta mainituissa palveluissa on tarvittu. Rahallinen arvo ei myöskään kerro tarvittavan palvelun määrää, vaan tuntihinnasta riippuu mitä tietyllä rahamäärällä saa.
Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnöllä selkeästi sen, miten tilaukset puitejärjestelyn sisällä tehdään. Kriteerit ovat olleet puolueettomia, eivätkä ne ole jättäneet hankintayksikölle rajatonta harkintavaltaa. Tulkin pätevyys tai kokemus on todennettavissa oleva asia ja hankintayksikön tulee saada palvelua silloin, kun se sitä tarvitsee. Hankintayksikön on siten voitava valita toimittaja kahdesta sellaisesta toimittajasta, jotka pystyvät suorittamaan tulkkauksen silloin, kun sitä tarvitaan.
Se, että pika- ja etätulkkaukselle pyydetään hinnat ilman, että eri kielille pyydetään eri hintoja, on yleinen käytäntö. Arvio eri tulkkausmääristä olisi harhaanjohtava, eikä se todennäköisesti käytännössä toteutuisi.
Arvio tulkkausten jakautumisesta pika- ja etätulkkauksen välillä on ilmoitettu hankintasäännösten mukaisesti ja 13 päivää ennen tarjousajan päättymistä.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankinnan laajuudesta ilmoittaessaan, tarjouspyyntöasiakirjat laatiessaan tai muuttamalla hankinta-asiakirjoja.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä mainitun lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, muun ohella tavara- ja palveluhankintoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään lain 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.
Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnöllä.
Pykälän esitöissä (HE 108/2016 vp s. 210) todetun mukaan lainkohdassa jätetään hankintayksikön harkintavaltaan se, minkälaista menettelyä se haluaa käyttää hankinnan kilpailuttamisessa. Hankintayksikkö voi halutessaan käyttää samanlaisia menettelyjä kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, mukauttaa niitä tai se voi käyttää aiemmin voimassa olleen hankintalain kansallisia menettelyitä. Halutessaan hankintayksikkö voi käyttää myös muunlaista menettelyä, jonka se on itse määritellyt. Momentin mukaan hankintayksikön on kuitenkin kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Kuvaus tulee esittää siten, että toimittajat pystyvät sen perusteella ennakoimaan käytetyn hankintamenettelyn luonnetta ja kulkua sekä tietävät oman roolinsa menettelyssä.
Hankintalain 102 §:n 1 momentin mukaan kansallisessa hankintailmoituksessa on oltava ainakin tieto hankinnan hintahaarukasta tai ennakoidusta arvosta ilman arvonlisäveroa taikka tieto siitä, onko hankinnan ennakoitu arvo vähintään 25 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon suuruinen (kohta 4).
Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 212) mukaan tarjouspyyntö on hankintailmoitusta täydentävä asiakirja. Hankintayksikkö voi kuitenkin voimassa olleen hankintalain (348/2007) 69 §:n tavoin EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa ilmoittaa tarjouspyynnössä edellytetyt tiedot suoraan hankintailmoituksella. Tarjouspyynnön keskeisenä tarkoituksena on kuvata hankinnan kohde syrjimättömällä tavalla sekä pyytää toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava ne tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä, kuten esimerkiksi hankintalain 100 §:n mukainen hankintayksikön käyttämä hankintamenettely. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan, jos hankintailmoitus ja tarjouspyyntö eroavat sisällöltään toisistaan, noudatetaan sitä, mitä hankintailmoituksessa ilmoitetaan.
Hankintamenettely keskeisiltä osin
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia tulkkauspalveluista julkaisten hankinnasta kansallisen hankintailmoituksen. Tarjousten vastaanottamisen määräaika on ollut 9.10.2024. Hankintailmoituksella ei ole ilmoitettu hankinnan arvoon liittyvää tietoa, vaan kohdan ”Hankinnan kuvaus” alakohta ”Arvioitu arvo” on jätetty tyhjäksi.
Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena ovat tulkkauspalvelut Raaseporin kaupungille (etä- ja pikatulkkaus). Palvelua käyttävät ensisijaisesti työllisyys- ja kotouttamispalvelut sekä työllisyysalue (Hanko-Raasepori-Inkoo). Hankinnan ennakoitua arvoa tai hintahaarukkaa ei ole julkaistu, mutta tarjouspyynnön kohdan ”II.1) Hankinnan laajuus” alakohdassa ”II.1.5) Arvioitu kokonaisarvo” on ilmoitettu, että hankinta ylittää hankintalain 25 §:n mukaisen kynnysarvon. Tarjouspyynnön kohdan ”II.2) Kuvaus” alakohdan ”II.2.11) Tietoa lisähankintamahdollisuuksista” mukaan hankinnassa ei ole lisähankintamahdollisuuksia. Tarjouspyynnöllä on ilmoitettu lisäksi muun ohella, että hankintaan liittyy puitejärjestelystä sopiminen, ja puitejärjestely tehdään useampien toimijoiden kanssa. Puitejärjestelyn osallistujien suunnitelluksi enimmäismääräksi on ilmoitettu kaksi osallistujaa.
Tarjousten vertailuperusteena ja valintaperusteena on ilmoitettu tarjouspyynnössä halvin hinta. Tarjouspyynnön kohdassa ”Soveltuvuusvaatimukset” on esitetty soveltuvuusvaatimuksena muun ohella, että tarjoajan tulee liittää tarjoukseen vähintään yksi referenssi yhteystietoineen etä- ja pikatulkkauspalveluiden tuottamisesta julkiselle sektorille viimeisen kolmen vuoden aikana. Hankinnan kohteen kriteereinä on ilmoitettu etätulkkaus (etukäteisvarauksella) ja pikatulkkaus (ilman etukäteisvarausta), ja molemmille kriteereille on tullut ilmoittaa tuntihinta, jonka on ilmoitettu vaikuttavan vertailuhintaan. Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdan ”Ryhmän yleiset kriteerit” mukaan tarjoajan on kyettävä tarjoamaan tulkkausta myös harvinaisissa kielissä, kuten uiguri, urdu, tigrini, berberikielet, burma ja intian murteet. Kohdassa on esitetty minimivaatimuksena ”valinta vaaditaan”.
Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdan ”Kokonaismäärä tai laajuus” mukaan pakolliset kielet, joilla tulkkausta on tullut saada ovat viro, venäjä, kurdi sorani, ukraina, albania, englanti, turkki, dari, persia/farsi, arabia (arabian mahdolliset murteet), tigrinja ja thai. Kohdan mukaan palveluntuottajalla on oltava koko sopimuskauden ajan käytettävissään tulkit edellä mainituille kielille. Pakollisten kielten lisäksi tilaaja käyttää vieraan kielen tulkkausta myös muilla kielillä ja palveluntuottajalta edellytetään mahdollisimman laajaa kielivalikoimaa pakollisten kielten lisäksi. Harvinaisten ja valinnaisten kielten osalta tulkki kykenee tulkitsemaan harvinaiset ja valinnaisten kielten tulkkaamisen suomi-vieras kieli tai ruotsi-vieras kieli-ruotsi välillä. Harvinaisia kieliä ovat mainitun kohdan mukaan uiguri, urdu, tigrini, berberikielet, burma ja intian murteet. Tulkkauksen tarkemman palvelunkuvauksen on todettu olevan tarjouspyynnön liitteenä.
Tarjouspyynnön kohdan ”Päätöksenteon perusteet” mukaan yksittäisissä toimeksiannoissa palveluntuottajan valinta tehdään tulkkauksen edellyttämän pätevyyden/ammattitaidon ja kokemuksen perusteella. Valintaan vaikuttaa myös palveluntuottajan mahdollisuus toteuttaa työ suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tarjouspyynnössä todetaan, että puitesopimustoimittajien vertailutaulukon järjestys ei näin ollen aina ole valintaperuste sille, mikä palveluntuottajista valitaan toimeksiantoon.
Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tulkkauspalvelun palvelukuvauksessa todetaan muun ohella, että tulkkaus on pääsääntöisesti suomi- vieras kieli- suomi tulkkausta, mutta tilaaja ostaa tarvittaessa myös ruotsi- vieras kieli- ruotsi tulkkausta. Liitteen kohdan ”Tilaaminen” mukaan tilaaja tilaa palveluntuottajan tulkkauspalveluja pääsääntöisesti arkisin (maanantaista perjantaihin) kello 8–16 suomeksi tai ruotsiksi, mutta joskus palvelua voidaan tarvita myös virka-ajan ulkopuolella.
Hankintayksikkö on sille esitettyihin kysymyksiin 26.9.2024 antamissaan vastauksissa ilmoittanut, että hankinnan ennakoitu arvo ylittää kotimaan kynnysarvot, mutta alittaa EU-kynnysarvot. Hankintayksiköltä on kysytty myös muun ohella sitä, mitkä ovat arvioidut tilausmäärät vuosittain ja vuosittain kutakin kieltä kohden tai prosenttiosuudet tilauksista kielittäin. Samalla on kysytty myös, mitkä ovat arvioidut tilausmäärät tuotteittain tai prosenttiosuus pikatulkkausten ja etukäteen varattavien etätulkkausten osalta. Hankintayksikkö on vastannut esitettyyn kysymykseen, että se ei lähde arvioimaan määriä tai prosenttiosuuksia. Lisäksi hankintayksikkö on ilmoittanut tarkentavansa, että pikatulkkausta on arviolta 1/3 kokonaistarpeesta ja etätulkkausta noin 2/3 tulkkaustarpeesta.
Hankintayksikölle on tarjouskilpailun aikana esitetty referenssiä koskevan soveltuvuusvaatimuksen osalta seuraava kysymys:
”[– –]
Mitä tietoja referenssistä tulee ilmoittaa? Tuleeko referenssin sisältää sekä pikatulkkaustoimeksiantoja että etukäteen varattuja toimeksiantoja? Kuinka monella eri kielellä? Montako tilausta / vuosi vähintään? Minkä pituinen referenssisopimuksen sopimuskauden tulee vähintään olla? Tuleeko ilmoitetun referenssin olla laajuudeltaan tätä hankintaa vastaava? Voiko hankintayksikkö hylätä ilmoitetun referenssin, mikäli se ei vastaa kyseessä olevaa hankintaa?”
Hankintayksikkö on 26.9.2024 edellä mainittuun kysymykseen antamassaan vastauksessa todennut, että tarjoajalla täytyy olla kokemusta sekä etä- että pikatulkkauksesta. Tarjoajan täytyy ilmoittaa, mille julkiselle yhteisölle, kunnalle tai kaupungille kyseistä palvelua on toimitettu ja sen yhteystiedot, jotta referenssin aitous voidaan tarkistaa. Myös sen ajanjakson, jolloin palvelu on toimitettu, tulee käydä ilmi. Hankintayksikön vastauksen mukaan referenssille ei ole muita vaatimuksia.
Hankintayksikölle on saadun selvityksen perusteella esitetty myös pidempi monia eri kysymyksiä kattanut kysymyskokonaisuus, johon hankintayksikkö on vastannut 2.10.2024 erillisellä liitteellä (”Vastaukset ja kysymykset tulkkaus”). Hankintayksikölle on mainitussa kysymyskokonaisuudessa esitetty muun ohella kysymys hankinnan ennakoidusta arvosta ja siitä, miten suuri osa siitä suurin piirtein tulee työllisyysalueelta. Hankintayksikkö on kehottanut tarjoajaa katsomaan aiemmat kysymykset ja vastaukset. Lisäksi on esitetty kysymys muun ohella siitä, tarkoittaako tarjouspyynnössä asetettu referenssiä koskenut soveltuvuusvaatimus sitä, että referenssiksi soveltuu yhden pikatulkkauksen ja yhden ennalta varatun etätulkkauksen tilannut julkisen sektorin asiakas. Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen kieltävästi ja todennut, että referenssiksi ei riitä yksi tilaus, vaan sen täytyy olla pidempikestoinen toimeksianto, joka käsittää useampia tulkkauksia, sekä viitannut aikaisempaan vastaukseensa.
Hankintayksikölle on esitetty mainitussa kysymyskokonaisuudessa myös muun ohella kysymys siitä, että kun tarjouspyynnössä on mainittu harvinaisista kielistä, että tarjoaja kykenee tarjoamaan tulkkausta myös harvinaisissa kielissä kuten uiguri, urdu, tigrini, berberikielet, burma ja Intian murteet, niin tuleeko näitä kieliä tuottaa samalla hinnalla kuin muita kieliä vai ovatko nämä kielet vapaaehtoisesti tarjottavia toivottuja kieliä, mutta eivät pakollisia. Tarjoaja on pyytänyt hankintayksikköä kysymyksensä yhteydessä huomioimaan, että pikatulkkausta ei ole tarkoituksenmukaista tarjota esimerkiksi edellä mainituilla harvinaisilla kielillä, koska ne vähäiset tulkit, joita Suomessa näissä kielissä on, saavat täyden työmäärän ennalta varauksista kalentereihinsa. Tällöin tilaaja saa odottaa turhaan pikatulkkausta välttämättä saamatta tulkkia, mikä on ajan ja resurssien hukkaa. Hankintayksikkö on vastannut edellä esitettyyn toteamalla, että siinä ei ollut kysymystä.
Hankintayksiköltä on edelleen kysytty muun ohella sitä, miten hinnoittelun painoarvo jakautuu pakollisten ja valinnaisten kielten välillä, vai vaikuttaako valinnaisten kielten hinta vertailuhintaan. Hankintayksikkö on kehottanut vastauksessaan tarjoajaa lukemaan tarjouspyynnön ja ilmoittanut, että eri kielille ei ole pyydetty erilaisia hintoja, vaan kaikille kielille on sama hinta ja painoarvo.
Hankintapäätöksen 14.11.2024 § 35 mukaan kyseessä on ollut ”kynnysarvot ylittävä hankinta”, josta on julkaistu hankintailmoitus Hilma-palvelimessa. Määräaikaan mennessä on saatu kahdeksan tarjousta. Valintaperusteena on ollut hinnaltaan edullisin tarjous, ja tulkkauspalveluiden toimittajiksi on valittu hinnaltaan edullisimmat tarjoukset antaneet Semantix Finland Oy ja Youpret Oy. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut vertailutaulukko, josta on käynyt ilmi, että valittaja on sijoittunut tarjouskilpailussa kolmannelle sijalle antamallaan kokonaishinnalla 110 euroa, Semantix Finland Oy:n tullessa toiseksi kokonaishinnalla 109 euroa ja Youpret Oy:n ensimmäiseksi kokonaishinnalla 99 euroa.
Asian arviointi
Hankinnan laajuudesta ilmoittaminen ja tarjouspyynnön epäselvyys
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti jättäessään ilmoittamatta tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan laajuuden, kuten hankinnan ennakoidun arvon ja hankittavien tulkkauskielten volyymit. Tarjouspyyntöön ei ole sisältynyt arviota myöskään lisähankintojen määrästä ja niiden laajuus on jäänyt epäselväksi. Kaikille kielille on lisäksi tullut niiden eroista huolimatta antaa yksi hinta. Valittajan mukaan tarjousten hinnoittelu on edellä mainittujen seikkojen vuoksi muodostunut mahdottomaksi, eivätkä annetut tarjoukset ole olleet keskenään vertailukelpoisia. Hankinnan laajuuden puutteellinen ilmoittaminen on vaikuttanut myös potentiaalisten tarjoajien kiinnostukseen tarjouskilpailua kohtaan.
Valittaja on esittänyt lisäksi, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet epäselvät, koska niistä ei ole käynyt ilmi, onko harvinaisten kielten tarjoaminen ollut pakollista vai vapaaehtoista tai onko tarjouspyyntöön sisältynyt harvinaisten kielten luettelo ollut tyhjentävä. Myös soveltuvuusvaatimuksena edellytetylle referenssille tarjoajien kysymyksiin annetuissa vastauksissa asetetun määritelmän ”pidempikestoinen toimeksianto” merkitys on jäänyt epäselväksi. Tarjouspyynnön epäselvyyksien vuoksi tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia ja yhteismitallisia. Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös siltä osin kuin puitejärjestelyn tilausmalli on ollut virheellinen ja hankintayksikölle on jäänyt rajoittamaton harkintavalta sen suhteen, miltä tarjoajalta hankinnat puitejärjestelyn piirissä tehdään.
Valittaja on edelleen esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sen vuoksi, ettei tarjoushintoja ole painotettu todellisen eri kielten tulkkaustarpeen mukaan, vaan ne on vertailtu ainoastaan yksiköittäin.
Markkinaoikeus toteaa, että kun asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella hankintaan sovellettaisiin EU-hankintojen menettelysääntöjä ja siten puitejärjestelyä koskevia hankintasäännöksiä, tulee hankinnan laajuuden ilmoittamista tarkastella edellä kuvattujen kansallisia hankintoja koskevien hankintasäännösten nojalla.
Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan kohteen sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen eli myös hankittavan palvelun määrän. Hankintayksikön on kuitenkin aina kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintayksikkö on hankintailmoituksen liitteenä olleessa tarjouspyynnössä ilmoittanut, että hankinnan ennakoitu arvo ylittää kansallisen kynnysarvon. Hankintayksikkö on vahvistanut kansallisen kynnysarvon ylittymisen myös tarjoajilta saamiinsa kysymyksiin vastatessaan. Tarjouspyyntöasiakirjoilla on ilmoitettu hankinnan laajuuden osalta lisäksi palvelua ensisijaisesti käyttävät yksiköt ja että kysymyksessä on avoimella menettelyllä kilpailutettava kahden toimittajan puitejärjestely. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole annettu minkäänlaisia tietoja hankittavan tulkkauksen määristä tai siitä, kuinka tulkkaustarve eri vieraiden kielten välillä jakautuu. Hankintayksikkö on tosin ilmoittanut tarjoajien kysymyksiin vastatessaan, että pikatulkkausta on arviolta 1/3 kokonaistarpeesta ja etätulkkausta noin 2/3 tulkkaustarpeesta. Tarjouskilpailuun on saatu kahdeksan tarjousta, joista kolme parhaiten menestynyttä ovat olleet vertailuhinnoiltaan melko lähellä toisiaan.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on katsottava ilmoittaneen hankinnan ennakoidusta arvosta lähtökohtaisesti hankintasäännösten mukaisella tavalla ilmoittaessaan hankintailmoitusta täydentävällä tarjouspyynnöllä, että hankinnan ennakoitu arvo ylittää kansallisen kynnysarvon. Kokonaisuutena hankinnan laajuudesta annettuja tietoja voidaan kuitenkin pitää huomattavan suppeina. Vaikka tarjouskilpailuun on saatu lopulta kahdeksan tarjousta, on tarjouspyyntöasiakirjoilla annettujen tietojen vähäisyys ollut omiaan vaikeuttamaan tarjousten hinnoittelua, mihin osaltaan viittaa myös hankittavan palvelun luonne huomioiden merkittävänä pidettävä ero halvimpien ja kalleimpien tarjoushintojen välillä. Erityisesti näissä olosuhteissa hinnoittelua on ollut omiaan vaikeuttamaan osaltaan se, että kaikille kielille on tullut antaa vain yksi hinta, vaikka eri kielten tuotantokustannusten välillä on voinut olla merkittäviäkin eroja. Hankintayksikkö on antanut lisätietoa etä- ja pikatulkkauksen välisestä jakautumisesta vasta tarjoajien kysymyksiin vastatessaan, eikä tarjoajien ole ollut mahdollista suhteuttaa tätäkään tietoa muiden hankinnan arvoa koskevien tietojen suppeuden vuoksi mihinkään muuhun kuin siihen, että hankinnan arvo ylittää kansallisen kynnysarvon.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien tulee myös kansallisissa hankinnoissa saada tarjousten tekemisen kannalta sellaiset tiedot, että niiden on mahdollista hinnoitella tarjouksensa ja laatia tarjouksista keskenään vertailukelpoisia. Vaikka hankintayksiköllä ei ole ollut käytettävissään kaikilta osin tietoa esimerkiksi hankittavien tulkkauspalveluiden volyymeistä, olisi sen joka tapauksessa ollut mahdollista ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoilla avoimesti ja selkeästi ne tiedot, jotka ovat olleet sen saatavissa Joka tapauksessa annettavissa olevia tietoja olisivat olleet ainakin hankinnan ennakoidun arvon hintahaarukka sekä vasta tarjoajien kysymyksiin annetussa vastauksessa ilmoitettu tieto etä- ja pikatulkkauksen keskinäisestä jakautumisesta. Se, että hankintayksikkö ei ole muutenkaan millään tavalla määritellyt hankinnan laajuuteen potentiaalisesti liittyneitä tietoja, kuten eritellyt eri kielten tulkkaustarpeen arvioituja määriä, on tässä tapauksessa ollut osaltaan omiaan vaikuttamaan siihen, miten tarjoajien on ollut mahdollista ymmärtää hankinnan laajuus.
Hankintayksikön menettely ei ole edellä esitetyt seikat huomioon ottaen ollut avoimuusperiaatteen mukaista, ja tiedot hankinnan laajuudesta ovat olleet niin suppeat, että tarjousten hinnoittelu on voinut tosiasiallisesti muodostua millä tahansa tavalla, eikä tarjoajien siten ole tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ollut mahdollista antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankinnan laajuudesta annettujen tietojen suppeus huomioon ottaen asiassa on tarjouskilpailuun saatujen tarjousten määrästä huolimatta pidettävä mahdollisena sitä, että tietojen puutteellisuus on vaikuttanut myös potentiaalisten tarjoajien kiinnostukseen tarjouskilpailusta. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti hankinnan laajuudesta ilmoittaessaan.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohde. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös määritellä hintojen vertailutapa ja vertailussa painotettavat seikat.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on kansallisissa hankinnoissa kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Kuvaus tulee esittää siten, että toimittajat pystyvät sen perusteella ennakoimaan käytetyn hankintamenettelyn luonnetta ja kulkua sekä tietävät oman roolinsa menettelyssä.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty, että harvinaisten kielten tarjoamismahdollisuuteen on ainoastaan vastattava, mutta myönteinen vastaus ei ole ollut välttämätön. Harvinaisten kielten osuutta tai merkitystä ei ole kuitenkaan tarkennettu tarjouspyyntöasiakirjoissa, ja asiakirjoissa on lisäksi esitetty ristiriitaista tietoa siitä, onko harvinaisten kielten luettelo ollut tyhjentävä vai ei. Palveluntarjoajalta on edellytetty tarjouspyynnöllä pakollisten kielten lisäksi mahdollisimman laajaa kielivalikoimaa. Sitä, mitä mahdollisimman laajalla kielivalikoimalla on tarkoitettu, ei ole tarkemmin määritelty. Mainitut seikat ovat olleet omiaan aiheuttamaan tarjoamiseen liittyvää epäselvyyttä sen osalta, minkä kielten tarjoamista tarjoajalta odotetaan ja myös sen osalta, miten harvinaisten kielten tarjoaminen tai tarjoamatta jättäminen voi vaikuttaa tarjoajan asemaan tarjouskilpailussa. Tarjouspyyntö on jäänyt epäselväksi myös sen osalta, mitä hankintayksikkö on tarkoittanut referenssivaatimukseen liittyen antamassaan vastauksessa mainitulla ”pidempikestoisella toimeksiannolla”. Hankintayksikön on siten katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti laatiessaan tarjouspyyntöasiakirjat epäselviksi pakollisten ja harvinaisten kielten ja referenssivaatimuksen osalta.
Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös siltä osin kuin tarjouspyyntö ei edellä todetuilta osin ole mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten antamista. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön ei sen sijaan ole katsottava menetelleen virheellisesti siltä osin kuin tarjousten valintaperusteena on käytetty yksikköhintaa, sitä eri kielten tulkkaustarpeen määrien perusteella painottamatta.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikkö on kuvannut puitejärjestelyn sisäisten hankintojen osalta noudatettavan hankintamenettelyn tarjouspyyntöasiakirjoissa yleisluonteisella tavalla käyttäen valintaperusteina esimerkiksi tulkkauksen edellyttämää pätevyyttä sekä ammattitaitoa ja kokemusta, näitä tarkemmin yksilöimättä. Ilmoitettujen valintaperusteiden perusteella hankintayksikölle voidaan katsoa jäävän puitejärjestelyn sisäisesti tehtävien hankintojen suhteen lähes rajoittamaton harkintavalta ja sen menettely puitejärjestelyn tilausmallin kuvaamisessa on näin ollen ollut omiaan syrjimään tiettyä toimittajaa.
Hankinta-asiakirjojen muuttaminen hankintamenettelyn aikana
Valittaja on vielä esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti muuttaessaan hankinta-asiakirjoissa esitettyä referenssivaatimustaan olennaisesti tarjouskilpailun kysymysvaiheessa ilmoittaen alkuperäisestä vaatimuksesta poiketen, että yksi tilaus ei riitä referenssiksi, vaan sen sijaan edellytetään pidempikestoista toimeksiantoa, joka käsittää useampia tulkkauksia. Valittaja on esittänyt, että hankinta-asiakirjoja on muutettu myös antamalla tieto tulkkaustarpeen jakautumisesta pikatulkkauksen ja etätulkkauksen välillä (1/3 ja 2/3) vasta kysymysvaiheessa. Muutokset ovat voineet vaikuttaa potentiaalisten tarjoajien kiinnostukseen tarjouskilpailusta, ja ne ovat olleet olennaisia siten, että hankintayksikön olisi tullut julkaista vähintään korjausilmoitus tai keskeyttää hankinta. Hankintayksikön mukaan se ei ole muuttanut referenssivaatimusta ja tulkkausten jakautumisesta etä- ja pikatulkkauksen välillä on ilmoitettu hankintasäännösten mukaisesti, ja 13 päivää ennen tarjousajan päättymistä. Tarjouskilpailuun on saatu kahdeksan tarjousta, eivätkä muutokset siten ole vaikuttaneet potentiaalisiin tarjoajiin.
Edeltä ilmenevän mukaisesti alkuperäisillä tarjouspyyntöasiakirjoilla on esitetty referenssiä koskeva soveltuvuusvaatimus, jonka perusteella referenssivaatimuksen on täyttänyt se, että etä- ja pikatulkkauksesta on kummastakin esitetty yksi referenssi. Alkuperäisellä vaatimuksella ei ole edellytetty, että kysymyksessä tulisi olla pidempiaikainen toimeksianto. Markkinaoikeus katsoo, että viimeistään hankintayksikön tarjoajan kysymykseen antama vastaus, jonka mukaan referenssiksi ei riitä yksi tilaus, vaan sen on tullut olla useampia tulkkauksia käsittänyt pidempikestoinen toimeksianto, on muuttanut tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyä vaatimusta. Muutos on ollut tarjoajille olennainen, koska se on vaikuttanut merkittävästi siihen, miten potentiaaliset tarjoajat ovat voineet arvioida soveltuvuuttaan toimittajaksi alkuperäisten hankinta-asiakirjojen perusteella. Myös tulkkauksen jakautumista etä- ja pikatulkkauksen kesken on pidettävä tarjoajien kannalta olennaisena tietona erityisesti, kun otetaan huomioon, että hankinnan laajuudesta ilmoitetut tiedot ovat kokonaisuudessaan jääneet hankintamenettelyssä vähäisiksi.
Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että niin referenssivaatimuksesta kuin etä- ja pikatulkkauksen jakautumisesta hankintamenettelyn aikana esitetyt uudet tiedot ovat olleet sellaisia, että tarjouspyyntö on niiden vuoksi poikennut alkuperäisestä tarjouspyynnöstä niin olennaisesti, että tehdyt muutokset olisivat voineet vaikuttaa potentiaalisten tarjoajien kiinnostukseen tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti tehdessään nämä muutokset tarjouspyyntöön tarjoajien esittämiin kysymyksiin vastatessaan. Sillä, että hankintayksikkö on ilmoittanut lisätiedot etä- ja pikatulkkauksen jakautumiseen liittyen 13 päivää ennen tarjousajan päättymistä, ei muutosten olennaisuus huomioon ottaen ole hankintamenettelyn virheellisyyden kannalta merkitystä.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on muuttanut hankinta-asiakirjoja hankintamenettelyn aikana hankintasäännösten vastaisesti niin, että menettelyssä ei ole noudatettu yhdenvertaisen ja syrjimättömän sekä avoimen kohtelun periaatteita.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevaan hankintamenettelyyn liittyvä hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.
Koska jo hankintamenettelyä koskeva hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat olleet hankintasäännösten vastaisia, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.
Mikäli Raaseporin kaupunki aikoo edelleen toteuttaa tulkkauspalveluiden hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Raaseporin kaupungin työ- ja elinkeinolautakunnan 14.11.2024 tekemän hankintapäätöksen § 35. Markkinaoikeus kieltää Raaseporin kaupunkia tekemästä hankintasopimuksia kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa Raaseporin kaupungin korvaamaan Tulka Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.452,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Raaseporin kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Mattila ja Sanna Holkeri.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.