MAO:588/2025

Asioiden tausta

Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 20.3.2025 julkaistuilla ja 22.4.2025 korjatuilla erityisalojen EU-hankintailmoituksilla avoimella menettelyllä toteutettavista raivaus- ja pelastuspalvelujen hankinnoista valtion rataverkolle Etelä- ja Länsi-Suomen toiminta-alueelle (dnro 305/2025), Itä-Suomen toiminta-alueelle (dnro 306/2025) ja Pohjois-Suomen toiminta-alueelle (dnro 307/2025) sopimuskaudelle 1.7.2025–31.12.2030 ja kolmeksi erilliseksi optiovuodeksi.

Väyläviraston osastonjohtaja on 21.5.2025 tekemillään hankintapäätöksillä valinnut GRK Suomi Oy:n (dnro 305/2025), Vimael Oy:n (dnro 306/2025) ja Divient Oy:n (dnro 307/2025) tarjoukset.

Hankintojen ennakoidut arvonlisäverottomat kokonaisarvot ovat hankintayksikön ilmoitusten mukaan olleet noin 6.000.000–11.000.000 euroa (dnro 305/2025), 5.500.000–10.000.000 euroa (dnro 306/2025) ja 4.500.000–9.000.000 euroa (dnro 307/2025).

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoitusten mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Valitukset

Vaatimukset

Sampel Rail Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset hankintapäätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.725 eurolla asiassa dnro 305/2025, 7.830 eurolla asiassa dnro 306/2025 ja 7.305 eurolla asiassa dnro 307/2025, kaikki määrät viivästyskorkoineen.

Valittaja on myös vaatinut asioissa dnrot 305/2025 ja 306/2025, että markkinaoikeus hankkii ja ilmoittaa GRK Suomi Oy:n ja Vimael Oy:n tarjouksissaan asiantuntijoiksi nimeämien henkilöiden henkilöllisyydet.

Perustelut

Tarjouspyynnöt ovat olleet epäselviä ja ristiriitaisia tarjoajien raivaus- ja pelastuspalveluhenkilöstöltä vaadittavien pätevyysvaatimusten ja niiden täyttymisen osoittamisen osalta. Niiden liitteinä olleisiin sopimusluonnoksiin sisältyneet yleiset viittaukset hankintayksikön ohjeeseen eivät ole täyttäneet vaatimusta tarjouspyynnön selkeydestä. Myös viittaukset pelastustoimintaan liittyviin pelastustoimen julkaisemiin ohjeisiin ovat olleet liian yleiset ja epäselvät. Hankintayksikkö on saanut tarjouspyynnöistä yli 100 lisätietokysymystä ja kommenttia. Tarjouspyynnöt eivät ole olleet omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntöjen liitteinä olleiden palvelukuvausten kohta 4.2 on ollut ristiriidassa hankintayksikön ohjeen ”Valtion rataverkon haltijan osaamis- ja pätevyysvaatimukset” kanssa. Ohjeessa savu- ja kemikaalikoulutus on vaadittu jo ennen rataraivaajan koulutusohjelmaan osallistumista. Pätevyysvaatimukset ovat olleet tältäkin osin epäselvät.

Se, että hankintayksikkö maksaa pelastus- ja rataraivaajan koulutusohjelman kustannuksia, on suosinut sellaisia tarjoajia, joilla kyseiset pätevyydet eivät ole olleet kunnossa suhteessa valittajaan ja muihin sellaisiin tarjoajiin, joilla pätevyydet ovat olleet valmiina. Valittaja on nykyinen pelastus- ja raivauspalvelujen toimittaja koko Suomen alueella. Hankintayksikön menettely on vääristänyt kilpailua, koska tarjoajat eivät vastaa yhdenvertaisesti palvelujen tuottamisen edellyttämien pätevyyksien hankkimisen kustannuksista. Tarjouspyynnöt eivät ole olleet myöskään tästä syystä omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnöt ovat olleet ristiriitaiset ja epäselvät myös siksi, että palvelujakso alkaa tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan 1.1.2026, mikä on tarkoittanut sitä, että toimittajalla olisi 31.12.2025 saakka aikaa saattaa pätevyysvaatimukset kuntoon. Tarjouspyyntöjen liitteinä olleiden sopimusluonnosten kohdassa 14 on kuitenkin todettu, että toimittajan tulee nimetä 31.10.2025 mennessä tilaajalle raivaus- ja pelastuspalvelutoiminnan edellyttämät resurssit ja osoittaa henkilöstöltä minimivaatimuksena edellytettyjen pätevyysvaatimusten täyttyminen tilaajalle.

Lisäksi tarjouspyynnöt ovat olleet syrjiviä. Tarjouspyyntöjen liitteinä olleiden sopimusluonnosten kohdan 21.1 mukainen toteamus aikaveloitushinnan lisäksi sovellettavan työehtosopimuksen mukaan korvattavista lisistä on syrjinyt valittajaa, johon ei sovelleta mitään työehtosopimusta. Ehto on saattanut johtaa myös siihen, että sellaiset potentiaaliset tarjoajat, joihin ei sovelleta mitään työehtosopimusta, ovat jättäneet kokonaan osallistumatta tarjouskilpailuihin.

Hankintapäätökset eivät ole myöskään sisältäneet lainkaan varsinaisia perusteluja tarjouksille annetuille laatupisteille.

Valittaja on pyytänyt hankintayksiköltä GRK Suomi Oy:n ja Vimael Oy:n tarjousasiakirjat. Yhtiöt ovat kuitenkin peittäneet asiakirjoilta asiantuntijoiksi nimeämiensä henkilöiden nimet. Nimet eivät voi olla salassa pidettäviä.

Vastineet

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.425 eurolla asiassa dnro 305/2025, 1.425 eurolla asiassa dnro 306/2025 ja 1.425 eurolla asiassa dnro 307/2025, kaikki määrät viivästyskorkoineen.

Perustelut

Pelastus- ja raivaushenkilöstö eli rataraivaajat, ryhmänjohtajat ja asemahenkilö on tullut nimetä sopimuskauden alkuun sijoittuvalla valmistautumisjaksolla. Lisäksi henkilöstöä on ollut sopimuksen puitteissa tarkoitus rekrytoida ja kouluttaa vuosittain koko sopimuskauden ajan. Tämän henkilöstön pätevyysvaatimukset on esitetty tarjouspyyntöjen liitteinä olleiden sopimusluonnosten kohdassa 2.7 ja palvelukuvausten kohdassa 4. Vaatimuksia on kuvattu tarkemmin mainitussa sopimusluonnosten kohdassa viitatussa hankintayksikön ohjeessa ja sen liitteessä sekä sisäministeriön ohjeessa.

Kyse on vaativissa olosuhteissa toteutettavasta työstä, jota voidaan teettää vain riittävän pätevillä ja työhön soveltuvilla henkilöillä. Hankintayksikkö vastaa valtion rataverkon haltijana siitä, että se asettaa asianmukaiset osaamis- ja pätevyysvaatimukset rataverkolla työskenteleville henkilöille ja varmistaa, että henkilöt saavat riittävän koulutuksen. Henkilöstöön sovellettavat pätevyysvaatimukset ovat olleet pelastusalalla pääosin yleisesti tunnettuja ja siten alan ammattimaisille toimijoille riittävän selvät. Pätevyysvaatimukset ovat eronneet pelastusalalla yleisesti sovellettavista vaatimuksista lähinnä rautatieympäristössä toimimisen osalta.

Pelastus- ja raivaushenkilöstön koulutusohjelmaan osallistumisen ennakkovaatimuksena mainittu savu-/kemikaalisukelluskoulutus on ollut eri asia kuin tarjouspyyntöjen liitteinä olleiden palvelukuvausten 4.2 kohdassa viitattu Sisäministeriön pelastussukellusohjeen mukainen kelpoisuus savu- ja kemikaalisukelluksen osalta siten kuin savusukeltajalta ja kemikaalisukeltajalta edellytetään vaativimpiin tehtäviin. Ensin mainittu on rataraivaajan pätevyyden ennakkovaatimuksena oleva aiemmin suoritettu yksittäinen koulutus/kurssi ja jälkimmäinen tarkoittaa erityistä jatkuvasti ylläpidettävää kelpoisuutta, joka muodostuu henkilön terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja osaamiseen liittyvistä, jatkuvan seurannan kohteena olevista vaatimuksista. Ero savu-/kemikaalisukelluskoulutuksen sekä kelpoisuuden savu- ja kemikaalisukelluksen vaativampiin tehtäviin välillä on ollut alan ammattimaisille toimijoille riittävän selvä hankinta-asiakirjojen sekä toimialalla sovellettavan sääntelyn ja viranomaisohjeistuksen perusteella.

Hankintamenettelyn aikana esitetyt 106 lisätietokysymystä ja kommenttia ovat olleet kaikki valittajan esittämiä. Suurelta osin ne ovat koskeneet selviä tai epäolennaisia seikkoja. Merkittävässä osassa kommentteja on vaadittu muutoksia hankinta-asiakirjoihin tai esitetty mielipiteitä operatiivisesta toiminnasta. Valittajan esittämien kysymysten suuri määrä ei osoita tarjouspyynnön olleen epäselvä, vaan on ilmentänyt lähinnä valittajan tarkoituksenhakuista toimintatapaa.

Valittaja on sekoittanut valmistautumisjaksoon liittyvän palvelun tuottamiseksi tarvittavien vähimmäisresurssien nimeämistä ja pätevyyksien osoittamista koskevan aikarajan ja vaatimuksen palvelutuotantoon nimettävien henkilöiden pätevyyden täyttämisestä ennen operatiivisen toimintaan osallistumista. Valmistautumisjakson aikana toimittaja rakentaa valmiuden tuottaa sopimuksen mukaista palvelua ja toimittajan tulee 31.10.2025 mennessä osoittaa palvelutuotantoon tarvittavat resurssit ja niiden pätevyys. Vaatimuksen sanamuoto edellyttää vain pätevyysvaatimusten täyttymisen osoittamista, ei pätevyyksien konkreettista olemassaoloa kyseiseen ajankohtaan mennessä. Pätevyysvaatimukset tulee käytännössä pystyä täyttämään ennen varsinaisen toiminnan alkamista ja operatiiviseen toimintaan osallistumista. Henkilöstön vaihtuvuus on tavanomaista, kun sopimuskausi on suhteellisen pitkä. Uusien nimettävien henkilöiden on täytettävä pätevyysvaatimukset ennen operatiiviseen toimintaan osallistumista.

Sopimusluonnosten ehtojen perusteella ei ole todellisuudessa jäänyt epäselvyyttä tai ristiriitaa siitä, missä vaiheessa palveluun on osoitettava resursseja valmistautumisjaksojen aikana ja missä vaiheessa henkilöresurssien pätevyys on käytännössä täytettävä. Vaatimukset ja menettely sopimuskausien alkuun sijoittuvien valmistautumisjakson ja varsinaisen sopimuskauden osalta on ilmaistu riittävän selvästi. Alan ammattimaiset toimijat ovat voineet jättää vertailukelpoiset tarjoukset.

Toimittajien on tullut ilmoittaa hinnat eri henkilöroolien työlle. Tämän lisäksi toimittajilla on ollut mahdollisuus läpilaskuttaa mahdollisia muita tiettyjä korvauksia sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen mukaisten lisien ja korvausten osalta hankintayksikkö on noudattanut hankintasäännöksiä Suomessa toteutettavan työn vähimmäisehtojen sisällyttämisestä hankintasopimukseen. Vaikka toimittaja ei kuuluisi työehtosopimuksen piiriin, sen tulee soveltaa vastaavia ehtoja. Työehtosopimukseen perustuvat tai niihin rinnastuvat lisät tai korvaukset tulevat sopimusluonnosten mukaan korvattaviksi. Sopimusehto ei syrji mitään yksittäistä yritystä.

Sopimusluonnosten mukainen koulutuksiin osallistuminen on tietyissä tilanteissa laskutettavaa työtä. Ehto ei syrji tai suosi hankintasäännösten vastaisesti mitään tahoa, vaan sen tarkoitus on asettaa kaikki toimittajat samaan asemaan. Palvelutuotantoon osallistuminen edellyttää valtion rataverkolla työskentelevien henkilöiden koulutusohjelman mukaisen pelastus- ja raivaushenkilöstön koulutuksen käymistä. Kyseistä koulutusta eivät tällä hetkellä järjestä muut kuin hankintayksikkö. Valittaja toimii hankintayksikön palveluntuottajana myös edeltävissä vastaavanlaisissa hankinnoissa, joiden mukaisten sopimusten ehdot vastaavat olennaisilta osin nyt kysymyksessä olevia hankintoja. Henkilöstön kouluttaminen valmistautumisjaksolla ja sen jälkeen on ollut samalla tavalla osittain laskutettavaa työtä ja osittain hankintayksikön järjestämää myös aiemmin.

Hankintapäätöksistä on käynyt ilmi kunkin tarjoajan saamat hinta- ja laatupisteet. Pisteytysmenettely ja perusteet on kuvattu tarjouspyyntöjen liitteissä. Hankintapäätöksistä ja niiden liitteistä on ilmennyt riittävän selkeästi tiedot tarjouspyyntöjen vertailuperusteiden soveltamisesta, tarjoajien sijoittumisesta suhteessa muihin ja pistemäärät alakohdittain jaoteltuna. Vaikka hankintapäätökset katsottaisiin puutteellisesti perustelluiksi, ei asialla joka tapauksessa ole ollut vaikutusta tarjouskilpailujen lopputuloksiin.

Valittaja ei ole esittänyt väitteitä muiden tarjoajien tarjouksissa nimettyjen avainhenkilöiden pätevyydestä, eikä avainhenkilöiden henkilöllisyys muutoinkaan liity asiaan. Kilpailutilanne ja tarjoajien välinen henkilöstön rekrytointipaine huomioon ottaen kysymys on elinkeinonharjoittajan liikesalaisuudesta, josta tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksissä tarkoitetun edun suojaamiseksi, eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

GRK Suomi Oy:n lausunto asioissa dnrot 305/2025 ja 307/2025

GRK Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.635 eurolla asiassa dnro 305/2025 ja 1.235 eurolla asiassa dnro 307/2025, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä tai tulkinnanvarainen. Hankintayksikön ohjeessa on kuvattu rautatietoimijoilta edellytettyjä yleisiä sekä henkilöryhmäkohtaisia osaamis- ja pätevyysvaatimuksia. Tarjoajille on siten ollut selvää, millainen pätevyys palveluiden suorittamiseen osallistuvalle henkilöstölle tulee hankkia. Ohjeeseen sisältyneessä liitteessä on lueteltu vielä yhteenvetomaisesti ja yksiselitteisesti henkilöryhmittäin ennakkovaatimukset, tarvittava pätevyyskoulutus, soveltuvuuden arviointi ja pätevyyden voimassaolo.

Alalla toimivalle ammattimaiselle tarjoajalle on ollut selvää, mitä pelastustoimen ohjeita rataverkolla työskentelyyn sovelletaan. Valittaja on lisäksi hankintayksikön aiempi toimittaja. Ohjeiden osalta hankintayksikölle on esitetty myös lisätietokysymys 56, johon annettu vastaus on edelleen selventänyt asiaa. Se, että tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelukuvauksessa on täsmennetty savu- ja kemikaalisukelluksen osalta, että toimittaja vastaa siitä, että 75 prosenttia tehtävälle osoitetusta henkilöstöstä täyttää pelastussukellusohjeen mukaisen kelpoisuuden savu- ja kemikaalisukelluksen osalta, ei ole ollut ristiriidassa hankintayksikön ohjeen liitteen kanssa.

Se, että hankintayksikkö tarjoaa ja maksaa tilaajana tarvittavat koulutukset valitulle tarjoajalle, ei ole kilpailua vääristävää tai vastoin hankintasäännösten periaatteita. Se, että tilaaja osallistuu valitun toimittajan henkilöstön kouluttamiseen päinvastoin lisää kilpailua, kun myös sellaiset tarjoajat, joilla ei ole koulutettua henkilöstöä, pystyvät osallistumaan tarjouskilpailuun. Vaaditut pätevyydet edellyttävät ennen kaikkea jatkuvaa harjoittelua ja täydennyskouluttautumista, joten kaikki tarjoajat ovat olleet yhdenvertaisessa asemassa. Aikaisemmin hankitut pätevyydet ovat voimassa vain määräajan, ja ne tulee joka tapauksessa uudistaa jossain vaiheessa sopimuskautta.

Hankintayksikölle esitettyjen lisätietokysymysten määrä ei yksinään osoita tarjouspyynnön epäselvyyttä tai tulkinnanvaraisuutta. Kysymykset ovat olleet keskenään varsin samankaltaisia ja mahdollisesti saman tarjoajan jättämiä. Moni kysymyksistä on liittynyt siihen, että tarjoaja on pyytänyt hankintayksikköä muuttamaan hankintasopimuksen ehtoja tai muiden tarjouspyyntöasiakirjojen sisältöä tarjoajalle mieluisemmiksi sen sijaan, että kysymyksillä olisi haettu täsmennystä tarjouspyyntöasiakirjojen sisältöön.

Sopimusluonnoksessa asetettu määräaika 31.10.2025 on koskenut valmistautumisjaksoa. Toimittajan on tullut ennen palvelukauden alkamista osoittaa, että sen resurssit täyttävät edellytetyt osaamis- ja pätevyysvaatimukset. Palvelukuvausta sovelletaan sopimuskaudella, esimerkiksi mahdollisissa henkilövaihdoksissa ja lisärekrytoinneissa. Ristiriitaisuutta ei ole ollut, eikä sellainen myöskään olisi vaikuttanut tarjousten vertailukelpoisuuteen.

Hankintayksikkö voi korvata valitulle toimittajalle hankintasopimuksen ehtojen perusteella sellaisia kustannuksia, joita toimittajalle sopimuskaudella aiheutuu palvelun tarjoamisesta toimittajaan sovellettavan työehtosopimuksen vuoksi. Se, että toimittaja saa hankintasopimuksen perusteella veloittaa tilaajalta sellaiset korvaukset henkilösivukuluineen, joita toimittaja on sovellettavan työehtosopimuksen perusteella suorittanut henkilöstölleen, ei anna toimittajalle välitöntä taloudellista hyötyä.

Hankintapäätös on perusteltu asianmukaisesti, riittävästi ja niin, että tarjoajat ovat voineet sen perusteella arvioida hankintapäätöksen oikeellisuutta. Päätöksen liitteenä ollut taulukko on sisältänyt kunkin tarjoajan saamat laatupisteet. Laatupisteytyksen perusteet on esitetty myös tarjoajien käytössä olleissa tarjouspyynnön liitteissä.

Asiassa dnro 305/2025 valittajan nähtäväkseen vaatimat avainhenkilöiden tiedot ovat liikesalaisuuksia. Alalla on suhteellisen vähän toimijoita, minkä vuoksi asiantuntijoista kilpaillaan. Tietojen luovuttaminen kilpailijalle merkitsisi sitä, että sen olisi helpompi houkutella henkilöitä palvelukseensa.

Vimael Oy:n lausunto asiassa dnro 306/2025

Vimael Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.843,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyyntö on ollut selkeä ja ymmärrettävä. Siinä on kuvattu yksiselitteisesti vaaditut pätevyydet ja se, missä vaiheessa niiden tulee olla täytettyinä. Hankintayksikkö on vahvistanut tietoja myös lisätietokysymyksiin antamissaan vastauksissa. Valittaja on toiminut hankintayksikön palveluntuottajana myös aiemmin, ja tarjouspyynnön on tullut mahdollistaa yhdenvertainen tarjoamismahdollisuus myös muille toimijoille.

Sopimusluonnoksen työehtosopimukseen liittynyt määräys ei ole ollut syrjivä. Hankintayksiköllä on ollut oikeus ja velvollisuus huolehtia siitä, että palveluntuottaja soveltaa yleissitovia ja yleisesti hyväksyttyjä työehtosopimuksia työntekijöihinsä.

Sopimusehto koulutusten tarjoamisesta on ollut kaikille tarjoajille yhdenvertainen, eikä se ole tuonut kilpailuetua niille toimijoille, joilla ei ole vielä ollut tarvittavia koulutuksia. Kaikkien tarjoajien on tullut huolehtia siitä, että henkilöstö täyttää tarjouspyynnön mukaiset kelpoisuusvaatimukset ennen palvelun alkamista. Koulutusten järjestämiseen liittyvä ehto ei ole ollut syrjivä tai tarjoajia eriarvoistava, vaan se on perustunut operatiivisiin tarpeisiin ja turvallisuuden varmistamiseen.

Hankintapäätös on perusteltu hankintasäännösten mukaisesti. Päätöksestä ovat ilmenneet keskeiset perusteet sille, miksi kukin tarjoaja on saanut tietyn sijoituksen ja pisteytyksen vertailussa.

Asiakirjojen esittämistä koskevan vaatimuksen osalta henkilöiden nimet ovat salassa pidettävää liikesalaisuuksia, joita ei tule luovuttaa valittajalle.

Divient Oy:n lausunto asiassa dnro 307/2025

Divient Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kuultava on esittänyt hankintamenettelyn aikana vain yhden lisätietokysymyksen, johon se on saanut yksiselitteisen ja riittävän vastauksen. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet selkeät ja ymmärrettävät. Viitteet julkaisuihin, ”Valtion rataverkon haltijan osaamis- ja pätevyysvaatimukset” ja pelastustoimen julkaisusarja, ovat olleet avoimesti saatavilla hankintayksikön ohjeluettelon kautta.

Sopimusluonnoksessa on edellytetty, että alustava näyttö toimitetaan valmistautumisjakson aikana, jolloin on osoitettava hankintayksikölle henkilöstöltä minimivaatimuksena edellytettyjen pätevyysvaatimusten täyttyminen. Palvelukuvauksessa on esitetty puolestaan, että lopullinen pätevyys on toimitettava ennen palvelun alkamista. Aikataulu on ollut näiden kahden vaiheen osalta looginen ja selkeä. Vaatimukset, joiden on täytyttävä sopimuskauden alussa valmistautumisjakson aikana, ja vaatimukset, joiden on täytyttävä ennen operatiivisen toiminnan aloittamista, on eritelty tarjouspyynnössä selkeästi. Vaatimukset eivät ole olleet ristiriidassa keskenään sisällöllisesti tai aikataulullisesti.

Lisäkorvaukset ovat perustuneet toteumiin ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaiseen kustannuslaskelmaan. Valittajaa ei ole asetettu erityisasemaan suhteessa muihin yrityksiin, sillä jokaisen toimittajan tulee joka tapauksessa noudattaa kansallista työaikalainsäädäntöä ja sovellettavaa työehtosopimusta.

Vastaselitykset

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö on pitänyt tarpeellisena selventää tarjouspyyntöjen ehtoja vastineissaan laajasti ja yksityiskohtaisesti, mikä osoittaa osaltaan, että tarjouspyynnöt ovat olleet epäselvät. Epäselvien ehtojen selventäminen vasta markkinaoikeudessa ei ole hankintasäännösten mukaista. Etenkin tarjouspyynnön vaatimukset henkilöstön pätevyydestä ja sen osoittamisesta ovat jääneet edelleen epäselviksi.

Sopimusluonnoksissa on asetettu vaatimuksia henkilöstön pätevyyksille. Se, että henkilöstölle asetettuja pätevyysvaatimuksia sovellettaisiin vasta sopimuskauden aikana, on ristiriidassa yksiselitteisten sopimusmääräysten kanssa. Pätevyysvaatimukset eivät ole olleet pelastusalan toimijoille yleisesti tunnettuja niin, että niitä ei olisi ollut välttämätöntä määritellä tarjouspyynnössä selkeästi ja yksiselitteisesti. Hankintayksikön hankintasäännösten vastainen menettely on vaikeuttanut uusien toimijoiden pääsyä markkinoille. Hankintayksikön olisi tullut laatia tarjouspyyntöjen liitteeksi selkeä vastuunjakotaulukko, jossa olisi määritelty muun ohella pätevyysvaatimus, koulutuksen vastuutaho ja maksaja, ajankohta, jolloin pätevyyden on tullut täyttyä ja se on tullut osoittaa sekä lähdeaineisto. Käytetty terminologia on lisäksi ollut sekavaa ja epäyhtenäistä.

Suomessa ei ole voimassa raivaus- ja pelastuspalvelua koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta, ja tarjouspyyntö on siksi asettanut valittajan eriarvoiseen asemaan suhteessa työehtosopimusta noudattaviin yhtiöihin. Valittaja on sopinut kyseessä olevista lisistä ja korvauksista paikallisesti työntekijöidensä kanssa. Työehtosopimusta koskenut ehto on ollut hankinnan olennainen ehto.

Maksamalla koulutukset hankintayksikkö on pyrkinyt keinotekoisesti ja terveen kilpailun periaatteiden vastaisesti tasoittamaan tarjoajien kilpailuedellytyksiä ja poistamaan valittajalta sen kilpailuedun, jonka se on hankkinut pitkäaikaisella kyseisiä palveluja koskevalla toiminnallaan sekä toimintansa kehitystyöllä ja henkilöstönsä kouluttamisella.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt lausumissaan, että valittajan väitteisiin vastaaminen on edellyttänyt joiltain osin tarjouspyyntöjen ehtojen yksityiskohtaista tarkastelua, mikä ei ole kuitenkaan merkinnyt tarjouspyynnön muuttamista tai selventämistä. Väärinkäsitysten välttämiseksi vastineissa on pyritty avaamaan tarjouspyyntöjen ehtoja ja niiden taustalla vaikuttavaa viranomaisohjeistusta tarjouspyynnössä esitettyä laajemmin. Vastineissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka eivät olisi jo tarjouspyynnön perusteella olleet riittävän selviä alan ammattimaisille toimijoille. On selvää, että pelastusalaa koskevat toimivaltaisten viranomaisten antamat määräykset ja ohjeet ovat alan ammattimaisten toimijoiden tiedossa.

Valittaja on hankintayksikön aiempana sopimustoimittajana ollut tietoinen sopimuksen mukaisista henkilöstön pätevyysvaatimuksista, jotka ovat vastanneet olennaisilta osin aiempia sopimuksia. Valittaja ei ole esittänyt mitään sellaista konkreettista seikkaa, joka olisi tarjouspyyntöjen tai muiden hankinta‑asiakirjojen perusteella aidosti ristiriitainen tai niin epäselvä, että se olisi estänyt vertailukelpoisten tarjousten jättämisen. Kaikki tarjoajat ovat laatineet tarjouksensa samojen tietojen varassa ja kunkin tarjoajan harkintaan on jäänyt se, millä hinnalla se on ollut valmis tuottamaan tarjouspyyntöjen ja hankinta-asiakirjojen mukaisen palvelun. Jokaisen toiminta-alueen tarjouskilpailuun on osallistunut uusia markkinatoimijoita, jotka ovat myös voittaneet kaikki tarjouskilpailut vakiintuneen toimijan eli valittajan sijasta.

Työehtosopimusten soveltumisella tai soveltamatta jäämisellä ei ole asiassa sellaista merkitystä, että sopimuksen ehtojen voitaisiin katsoa joltain osin syrjineen valittajaa tai muita potentiaalisia tarjoajia hankintasäännösten vastaisella tavalla. Vaikka hankintayksikön katsottaisiin toimineen joltain osin virheellisesti hankintasopimuksen mukaisten lisien tai koulutusten kustannusten korvaamisen osalta, olisi kyse joka tapauksessa epäolennaisista sivuseikoista. Mahdollisen virheen vaikutus tarjoushintoihin olisi vuositasolla enintään muutamia prosentteja sopimuksen vuotuisesta kokonaishinnasta, eikä asialla siten ole ollut vaikutusta esimerkiksi tarjouskilpailun lopputulokseen valittajan ja voittaneen tarjoajan välisen hintaeron ollessa satoja tuhansia euroja.

Kuultava GRK Suomi Oy on esittänyt asioissa dnrot 305/2025 ja 307/2025, että koulutukset, kouluttautuminen tai koulutusten järjestäminen ei ole liittynyt tarjousten vertailuun, eikä tarjottavalta palvelulta vaadittujen vähimmäisvaatimusten todentamiseen ennen tarjousten valintaa. Kouluttautumista koskevilla hankintasopimusluonnoksen tai muiden tarjouspyyntöasiakirjojen ehdoilla ei ole siten ollut syrjivää vaikutusta, vaan ne ovat päinvastoin lisänneet kilpailua. Hankintasäännökset eivät lähtökohtaisesti sääntele hankintasopimuksen sisältöä. Tarjouspyyntöasiakirjoista ilmi käyvin tavoin toimittaja on vastuussa siitä, että sen henkilöstöllä on edellytetyt pätevyydet sopimuskauden ajan, eikä tätä vastuuta ole siirretty hankintayksikölle miltään osin. Sopimusluonnoksessa on esitetty tarkempia ehtoja koulutuksista, ja ehdoista on käynyt ilmi, mihin koulutuksiin osallistumista korvataan toimittajalle sopimuskauden aikana ja missä laajuudessa. Hankintasopimuksen ehdot eivät ole olleet ristiriidassa palvelukuvauksen kanssa, eikä asiassa ole muutenkaan mitään epäselvää. Hankittuja pätevyyksiä on ylläpidettävä täydennyskoulutuksin, joten hankintasopimuksen ehdot olisivat tulleet myös valittajan hyväksi, mikäli valittaja olisi valittu toimittajaksi.

Kuultava Vimael Oy on esittänyt asiassa dnro 306/2025, että se on pystynyt perehtymään tarjouspyyntöön liitteineen ja hankintamenettelyn aikana tulleisiin täydentäviin kysymyksiin ja pystynyt niiden perusteella laatimaan vaatimukset täyttävän vertailukelpoisen tarjouksen. Henkilöstön kelpoisuus- ja pätevyysvaatimukset ovat olleet yksiselitteisesti määriteltyjä ja ymmärrettävissä, ja kuultava on sitoutunut täyttämään ehdot sopimuskauden alkuun mennessä, kuten tarjouspyynnössä on edellytetty.

Sopimusluonnoksen mukaiset vuorolisät, arki- ja juhlapyhäkorvaukset ja ylityökorvaukset ovat läpilaskutettavia kuluja, joiden perusteet on kuvattu selkeästi. Ne eivät vaikuta tarjousvertailussa käytettyyn hintaan, eikä ehto syrji sellaisia tarjoajia, joihin ei sovelleta työehtosopimusta. Työehtosopimuksen soveltaminen, ja siihen liittyen toimittajan oikeus veloittaa hankintayksiköltä työehtosopimuksen mukaiset lisät ja korvaukset toteuman mukaisesti, on käynyt tarjouspyynnön liitteenä olleesta sopimusluonnoksesta ilmi selkeästi.

Valittaja on antanut asiassa dnro 306/2025 muun ohella oikeudenkäyntikuluja koskevan lausuman.

Hankintayksikkö on antanut asiassa dnro 306/2025 lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjoista asioissa dnrot 305/2025 ja 306/2025

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus hankkii ja ilmoittaa GRK Suomi Oy:n ja Vimael Oy:n tarjouksissa asiantuntijoiksi nimeämien henkilöiden henkilöllisyydet, jotka eivät voi olla salassa pidettäviä.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimat tiedot sisältävät asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Kyse on siten oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Valitus ei ole miltään osin perustunut tarjouksessa nimettyihin avainhenkilöihin liittyviin seikkoihin, eikä kyseisillä tiedoilla ole merkitystä tässä oikeudenkäynnissä. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimusten kohteina olevia tietoja on ollut perusteltua pitää julkisuuslain 24 §:n 1 momentin
20 kohdan perusteella salassa pidettävinä ja että tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi. Edellä todetuilla perusteilla kyseisten tietojen antamatta jättäminen ei myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjoista on sen vuoksi hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja keskeiset oikeusohjeet

Asioissa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö laatinut tarjouspyynnöt ja niiden liitteenä olevat sopimusluonnokset niin selviksi, että niiden perusteella on voitu antaa vertailukelpoisia tarjouksia, ja onko hankintayksikkö muutoinkin menetellyt tarjouspyyntöjä laatiessaan hankintasäännösten mukaisesti. Lisäksi asioissa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö perustellut hankintapäätökset hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 95 §:n 2 momentin mukaan valtion keskushallintoviranomaisen ja tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan väliseen hankintasopimukseen on otettava ehto, jonka mukaan Suomessa toteutettavassa hankintasopimukseen sisältyvässä työssä on noudatettava vähintään niitä työsuhteen vähimmäisehtoja, joita Suomen lain ja työehtosopimusmääräysten mukaan on noudatettava samanlaatuisessa työssä.

Mainittu pykälä vastaa sen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 273) mukaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 98 §:ää, jonka esitöiden (HE 108/2016 vp s. 207) mukaan hankintasopimuksen erityisehdoilla tarkoitetaan hankintasopimukseen otettavia sopimuslausekkeita. Erityisehdossa voidaan edellyttää myös, että toimittaja ja sen alihankkijat noudattavat työsuhteissaan rakennusurakan tai palvelujen suorituspaikassa taikka tavaroiden tuottamispaikassa sovellettavaa yleissitovaa työehtosopimusta sekä lainsäädännössä tai yleissitovassa työehtosopimuksessa säädettyä vähimmäispalkkaa koskevia ehtoja.

Erityisalojen hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan
1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon, missä määrin menettelyvirhe on vaikuttanut asianosaisten tehokkaan oikeussuojan toteutumiseen. Hankintayksikön hankintamenettelyn lopputulokseen vaikuttamaton virhe ei siten voi johtaa seuraamuksen määräämiseen. Säännöksellä pyritään vähentämään tilanteita, joissa hankintayksikölle määrätään hankintalain mukainen seuraamus vähäisistä teknisistä virheistä, joilla ei ole selvästi syrjivää vaikutusta tarjouskilpailuun osallistuneisiin toimittajiin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi se, että hankintayksikkö on perustellut liian yleisellä tasolla saapuneiden tarjousten keskinäisen piste-eron.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia raivaus- ja pelastuspalvelusta valtion rataverkolle eri toiminta-alueille erillisillä tarjouspyynnöillä. Tarjouspyynnöt ovat olleet sisällöiltään olennaisilta osiltaan toisiaan vastaavat. Hankintailmoitusten mukaan sopimuskaudet ovat määräaikaiset ajalla 1.7.2025–31.12.2030. Sopimuskausiin on sisältynyt kuuden kuukauden pituinen valmistautumisjakso ajalla 1.7.2025–31.12.2025 ja palvelutuotantovaihe ajalla 1.1.2026–31.12.2030.

Tarjouspyyntöjen kohdan ”Hankinnan kohde” mukaan toimittaja tuottaa hankintayksikön antamiin tehtäviin ja toimeksiantoihin raivaus- ja pelastuspalvelua sekä muita niihin liittyviä palveluita (rataraivaajat, ryhmänjohtajat ja asemahenkilöt) solmittavien sopimusten mukaisessa laajuudessa. Tarjouspyyntöjen mukaan hankintayksikkö kouluttaa ennakkovaatimukset täyttävän henkilöstön ja myöntää hyväksytysti koulutuksen suorittaneille rataraivaajan pätevyyden. Lisäksi toimittaja vastaa siitä, että toimittajalla on sopimuskauden alkuun sijoittuvan valmistautumisjakson jälkeen riittävät palvelun pätevyysvaatimukset täyttävät henkilöstöresurssit käytössään (rataraivaajat, ryhmänjohtajat sekä asemahenkilöt) palvelun tarjoamisen edellyttämässä laajuudessa.

Tarjouspyyntöjen liitteen 1 ”Palvelukuvaus 17.4.2025” kohdan 4 ”Vaatimukset henkilöstölle” mukaan henkilöstöön kohdistuvat minimivaatimukset on kuvattu julkaisussa ”Valtion rataverkon osaamis- ja pätevyysvaatimukset”. Julkaisu on saatavilla hankintayksikön ohjeluettelosta. Mikäli henkilöstöllä ei ole tilaajan osaamis- ja pätevyysvaatimusten mukaista koulutusta, tulee vaatimukset täyttää ennen kuin henkilö voi osallistua operatiiviseen toimintaan.

Mainitun liitteen kohdan 4.2 ”Savu- ja kemikaalisukellus” mukaan toimittaja vastaa, että vähintään 75 prosenttia tehtävälle osoitetusta henkilöstöstä täyttää pelastussukellusohjeen mukaisen kelpoisuuden savu- ja kemikaalisukelluksen osalta (Ohje pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan Sisäministeriön julkaisuja 2023:28) siten kuin savusukeltajalta ja kemikaalisukeltajalta edellytetään vaativimpiin tehtäviin. Muun henkilöstön tulee täyttää osaamisvaatimukset paineilmalaitteen käyttäjänä. Mikäli henkilöstöllä on muun pelastustoimeen liittyvän ammatti- tai sopimuspalokuntatoiminnan kautta tarvittava savu- ja kemikaalisukelluspätevyys voimassa, hyväksytään pätevyys sellaisenaan noudatettavaksi myös hankintayksikön raivaus- ja pelastuspalvelussa. Tilaaja järjestää tarvittaessa mahdollisuuden osallistua savu- ja kemikaalisukelluskoulutukseen sekä tarvittaviin ylläpitäviin harjoituksiin.

Tarjouspyyntöjen liitteenä olleiden sopimusluonnosten kohdan 2.7 ”Pätevyysvaatimukset” määritelmän mukaan kyseisessä sopimuksessa viitataan pätevyysvaatimuksilla rataraivaajien, ryhmänjohtajien ja asemahenkilön pätevyysvaatimuksiin, joiden tehtävien minimivaatimustasot on kuvattu hankintayksikön ”Valtion rataverkon haltijan osaamis- ja pätevyysvaatimukset” -ohjeessa, sekä pelastustoimintaan liittyvissä pelastustoimen julkaisemissa ohjeissa.

Sopimusluonnosten kohdassa 14 ”Valmistautumisjakso” on todettu muun ohella, että sopimukseen sisältyy kuuden kuukauden valmistautumisjakso, jonka aikana toimittajalla on mahdollisuus valmistautua toiminnan aloittamiseen esimerkiksi rekrytoimalla raivaus- ja pelastuspalveluhenkilöstöä organisaatioonsa sekä valmistautumalla eri tavoin palveluntuotantokauteen. Toimittajan tulee nimetä valmistautumisjaksolla 31.10.2025 mennessä tilaajalle raivaus- ja pelastuspalvelutoiminnan edellyttämät resurssit mukaan lukien asemahenkilö, sekä osoittaa henkilöstöltä minimivaatimuksena edellytettyjen pätevyysvaatimusten täyttyminen tilaajalle.

Sopimusluonnosten kohdassa 16 ”Henkilöstön kouluttaminen ja täydennysrekrytoitava henkilöstö” on todettu, että toimittajan raivaus- ja pelastuspalveluhenkilöstön tulee täyttää kyseisen sopimuksen mukaiset pätevyysvaatimukset. Tilaaja kouluttaa henkilöstön ja myöntää hyväksytysti koulutuksen suorittaneille rataraivaajan pätevyyden. Rataraivaaja-pätevyyden ylläpito edellyttää säännöllistä harjoittelua ja kouluttautumista. Tilaaja sitoutuu kouluttamaan täydennysrekrytoitavaa raivaus- ja pelastuspalveluhenkilöstöä vuosittain viisi henkilöä tukikohdittain. Tämän ylittävältä osuudelta toimittaja vastaa toteutuneista koulutuskustannuksista.

Sopimusluonnosten kohdan 21.1 ”Aikaveloitushinnat henkilöryhmittäin" mukaan aikaveloitushinnan (muut kuin päivystyskorvaukset) lisäksi toimittaja saa veloittaa sopimukseen liittyvien töiden vuorolisät, arki- ja juhlapyhäkorvaukset sekä ylityökorvaukset sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti henkilösivukuluineen ja ne saa veloittaa toteuman mukaisesti. Veloittaminen ei saa sisältää muita toimittajan kulueriä tai katetta. Toimittajan on osoitettava todelliset kustannukset tilaajan pyynnöstä.

Edellä mainitun ohjeen ”Valtion rataverkon haltijan osaamis- ja pätevyysvaatimukset” liitteessä 17 ”Pelastus- ja raivaushenkilöstön koulutusohjelma” on todettu muun ohella koulutuksen tarkoitukseksi, että se antaa valmiudet toimia raivaus- ja pelastuspalvelutehtävissä valtion rataverkolla. Koulutusohjelmaan osallistuvat on valittu aiemmin palveluntuottajan toteuttaman rekrytointiprosessin kautta, jolloin on varmistettu soveltuva koulutustausta rataraivaajan tehtävään. Tehtävään sovelletaan sivutoimisen pelastushenkilöstön terveydentilavaatimuksia. Koulutukseen osallistumisen ennakkovaatimuksina on esitetty liitteellä vähintään pelastuslainsäädännön mukaisten sivutoimisen pelastushenkilöstön pätevyyksien suorittaminen, pelastustoiminnan peruskurssi, työturvallisuuskortti, TURVA, PERA, Väyläviraston HOF-kurssi, yksikönjohtajilla pelastuslainsäädännön mukainen yksikönjohtajakoulutus ja savu-/kemikaalisukelluskoulutus. Osaamisvaatimuksina on esitetty se, että henkilö ymmärtää pelastus- ja raivaustoiminnassa vaikuttavia tekijöitä, jotka voivat joko tukea tai heikentää toiminnan onnistumista ja siten vaikuttaa esimerkiksi turvallisuuteen, tuntee VAK-ratapihojen pelastussuunnitelmat, osaa toimia vaarallisten aineiden onnettomuustilanteessa turvallisesti ja osaa hyödyntää rataverkon eri tietojärjestelmiä toiminnassaan.

Lisäksi edellä mainittuun luetteloon kuuluvina osaamisvaatimuksina on esitetty, että henkilö osaa junaliikennöinnin ja vaihtotyön turvallisuussäännöt raivaus- ja pelastuspalvelun toiminnan osalta, hallitsee paikantamisen rataverkolla sekä radan merkit ja opasteet, hallitsee rautatieliikenteen ja pelastustoimen viestijärjestelmät, hallitsee kaluston nostotekniikat ja kaluston suojaamisen noston aikana ja työnopastuksen, hallitsee raivauksessa käytettävät nostoapuvälineet ja -tekniikat ja työnopastuksen, hallitsee rataverkolla käytettävät sammutus- ja palotorjuntajärjestelmät ja hallitsee tunneleissa käytettävät pelastus- ja palotorjuntamenettelyt. Liitteen mukaan pätevyyden voimassaolo edellyttää osallistumista hankintayksikön määrittelemiin kuukausi- ja onnettomuusharjoituksiin sekä koulutuksiin. Pätevyyden ylläpitoon kuuluu vuosittainen kertauskoulutus, jossa varmistetaan kirjallisesti ja käytännön kokein riittävä osaaminen. Pätevyys on voimassa yhden vuoden päättymisvuoden loppuun.

Kustakin tarjouspyynnöstä on esitetty 107 lisätietokysymystä, joista hankintayksikön mukaan 106 on ollut valittajan esittämiä. Hankintayksikkö on vastannut lisätietokysymyksiin 17.4.2025 ja täsmentänyt tarjouspyyntöjen liitteistä sopimusluonnoksia ja palvelukuvauksia. Lisätietokysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia ovat olleet muun ohella seuraavat:

”23. Sopimus, 21.1, sivu 18.

Pyydämme tilaajaa tarkentamaan 21.1. vuorolisät ym. korvauskohtaa.

Sopimus mainitsee veloitettaviksi ainoastaan arki- ja juhlapyhäkorvausten lisäksi vuorolisät. Työehtosopimuksissa vuorolisät liittyvät vain työaikalain mukaisessa vuorotyössä tehtävään työhön. Vuorotyölisien lisäksi työehtosopimuksissa on tyypillisesti määritetty työnantajalle velvollisuus myös maksaa (mahdollisen vuorolisän lisäksi) ilta-, yö- ja lauantaityöstä erilaisia lisiä. Nämä tulisi sisällyttää sopimukseen.

Toimittajaa ei myöskään välttämättä sido mikään sovellettava työehtosopimus joko järjestäytymisen (normaalisitova tes) tai yleissitovuuden perusteella. Lisäksi tarjoajia voi sitoa eri TES riippuen tarjoajan järjestäytymisestä tai päätoimialasta. Sopimuksen kirjaus ei nykyisellä muotoilulla kohtele tarjoajia tasapuolisesti.

Tämän takia pyydämme tilaajaa lisäämään liitteeseen 4. kaikki lisät erikseen mainittuina, jolloin tarjoajia kohdellaan tasavertaisesti.

Vastaus: Sopimuksen kirjauksella vuorolisä tarkoitetaan kaikkia edellä kuvattuja työn lisiä riippuen sovellettavan TES:n sisällöstä ja ne korvataan Sopimuksen kirjausten mukaisesti. Sopimuskirjauksia ei muuteta.

[– –]

56. Liite 1, kohta 4.1

Pyydämme Tilaajaa täsmentämään kohtaa, tarkentamaan terveydentilavaatimuksiin noudatettavia ohjeita.

Tarkoittaako Tilaaja pelastustoimen ohjeistus-termillä seuraavia ohjeita: Sisäministeriön julkaisuja 2023:28, ohje pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan sekä Työterveyslaitoksen julkaisemaa pelastushenkilöstön työterveysseuranta- yhteistyö ja käytännöt (2020) ohjetta ja Sisäministeriön julkaisua 5/2016, ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä?

Vastaus: Kyllä

[– –]

86. Liite 1 Palvelukuvaus. Kohta 9 kappale 5

Pyydämme tarkentamaan, että mitkä ohjeet on kyseessä, johon Tilaaja viittaa.

Vastaus: Sisäministeriön Ohje pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan (Sisäministeriön julkaisuja 2023:28) tai myöhemmät mahdolliset kyseisen ohjeen kokonaan tai osittain korvaavat ohjeet.”

Väyläviraston osastonjohtajan 21.5.2025 tekemien hankintapäätösten mukaan tarjouskilpailuissa on saatu kolmesta viiteen tarjousta. Laadusta on voinut saada enintään 20 pistettä ja hinnasta 80 pistettä. Valittaja on saanut kaikissa osa‑alueissa tarjoajista parhaat laatupisteet. Valittajan tarjoushintaan perustuvat hintapisteet ovat kuitenkin olleet muita huomattavasti pienemmät. Valittajan piste-ero voittaneeseen tarjoajaan on ollut noin 25 pistettä (dnro 305/2025), 13 pistettä (dnro 306/2025) ja 34 pistettä (dnro 307/2025). Hankintapäätökseen on sisältynyt tarkempi erittely laatupisteiden jakautumisesta laadun osa-alueittain.

Asioiden arviointi

Asioissa on ensin arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä tai ristiriitainen siten, että tarjouspyynnön perusteella ei ole voinut antaa vertailukelpoisia tarjouksia ja onko tarjouspyyntö laadittu erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin periaatteiden mukaisesti.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnöt ovat olleet epäselvät erityisesti tarjoajien pätevyysvaatimusten ja niiden osoittamisen osalta. Tarjouspyynnöt ovat olleet ristiriitaiset, koska pätevyysvaatimusten täyttyminen on niiden mukaan tullut osoittaa 31.10.2025 mennessä, mutta riittävää on kuitenkin todettu olevan, että vaatimukset täyttyvät palvelun aloittamiseen, eli 1.1.2026 mennessä. Vaadittuja pätevyyksiä ja koulutuksia koskevat vaatimukset ovat lisäksi sisältyneet hajanaisesti eri tarjouspyyntöasiakirjoihin, joissa on viitattu erinäisiin sovellettaviin määräyksiin ja ohjeisiin.

Valittaja on myös esittänyt, että sopimusluonnoksen mukaan toimittaja saa veloittaa töiden vuorolisät, arki- ja juhlapyhätyökorvaukset sekä ylityökorvaukset sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti, mikä on syrjinyt valittajaa, johon ei sovelleta mitään työehtosopimusta. Myös se, että hankintayksikkö kustantaa koulutukset, on suosinut sellaisia tarjoajia, joilla kyseiset pätevyydet eivät ole olleet kunnossa suhteessa sellaisiin tarjoajiin kuten valittajaan, joilla pätevyydet ovat olleet valmiina.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohde. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön on aina noudatettava erityisalojen hankintalain 3 §:stä johtuvia vaatimuksia hankintamenettelyn osallistujien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimaiset toimijat ovat tarjouspyynnön ja ainakin lisätietokysymyksiin annettujen vastausten, kuten edellä selostettujen vastausten numerot 56 ja 86, perusteella voineet ymmärtää raivaus- ja pelastuspalveluhenkilöstöltä vaaditun osaamisen ja sen, millä edellytyksillä tämä henkilöstö voisi osallistua hankintayksikön järjestämään koulutukseen ja saada rataraivaajan pätevyyden. Edellä selostetulla tavalla valittaja on saanut laatuvertailussa parhaat pisteet ja on ollut aiemmalla sopimuskaudella vastaavan palvelun tuottaja koko Suomen alueella. Mitään todellista epäselvyyttä tai tulkinnanvaraisuutta vaatimuksissa ei voi katsoa olleen, eivätkä mahdollisten tulkinnanvaraisuuksien voi ainakaan todeta olennaisesti vaikuttaneen siihen, onko tarjouspyynnön perusteella voitu saada vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnön perusteella on myös ollut riittävän selvää, että kyseisen henkilöstön nimeäminen ja osaamisen osoittaminen sekä toisaalta valmistautuminen hankintasopimuksen mukaiseen operationaaliseen toimintaan on ollut tarkoitus tapahtua vaiheittain. Tarjoajille riittävän selvää on tullut olla se, että henkilöt ja selvitys heidän osaamisestaan on tullut ilmoittaa hankintayksikölle lokakuun 2025 loppuun mennessä ja mahdollisia puutteita on voitu korjata ja uusia henkilöitä nimetä myöhemminkin sopimuskaudella.

Asiassa ei ole esitetty, että hankinnan kohteena oleviin raivaus- ja pelastuspalveluihin sovellettaisiin jotakin yleissitovaa työehtosopimusta. Hankintayksiköllä ei siten ole ollut erityisalojen hankintalain 95 §:n 2 momentissa tarkoitettua velvollisuutta ottaa työehtosopimusten soveltamista koskevaa erityisehtoa hankintasopimukseen, eikä sopimusluonnosten kohdassa 21.1 ole jonkin työehtosopimuksen soveltamista edes suoranaisesti edellytetty. Sopimusluonnoksissa on sallittu veloittaa aikaveloitushinnan lisäksi tiettyjä osin työaikalaissa säädettyjä ja usein työehtosopimuksissa sovittuja lisiä tai korvauksia sivukuluineen toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Edellä selostetun kysymykseen 23 annetun vastauksen perusteella sopimusluonnoksen kohdalla 21.1 on tarkoitettu kaikkia työstä maksettavia lisiä sovellettavan työehtosopimuksen sisällöstä riippuen. Tarjoajille on näin ollen ollut selvää, että läpilaskutettavat korvaukset ja lisät ovat voineet olla eri tarjoajilla erilaisia ja ‑suuruisia, jos tarjoajien henkilöstöön olisi sovellettu eri työehtosopimuksia. Markkinaoikeus toteaa, että sopimusluonnosten kohta 21.1 on jättänyt jossakin määrin tulkinnanvaraiseksi sen, miten meneteltäisiin tilanteessa, että tarjoajaan ei sovellettaisi mitään työehtosopimusta, vaan lisistä ja korvauksista olisi sovittu paikallisesti työntekijöiden kanssa, kuten valittaja on esittänyt tehneensä. Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajille on ollut riittävän selvää, että tällaisessa tilanteessa ei olisi tarkoitettu, että tällaisille tarjoajille ei korvattaisi mitään työntekijöille maksettavia lakisääteisiä tai muita lisiä, ja sen sijaan näiden tarjoajien olisi tullut sisällyttää kaikki lisät ja korvaukset niiden aikaveloitushintoihin. Tulkinnanvaraisuutta on voinut jäädä lähinnä siihen, minkä työehtosopimuksen perusteilla ja määrillä näitä lisiä voitaisiin korvata.

Markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on ollut perusteltua ymmärtää sopimusluonnokset siten, että jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole ollut, muutoin sovitut näihin rinnastettavat lisät ja korvaukset tulisivat korvattaviksi ainakin vastaavalla tavalla kuin niitä on jossakin alalla noudatettavassa työehtosopimuksessa sovittu korvattavaksi.

Näin ollen sellaisten tarjoajien, joihin ei sovelleta työehtosopimuksia, ei ole ollut tarpeen sisällyttää erilaisia lisiä ja korvauksia niiden ilmoittamiin aikaveloitushintoihin. Koska korvaukset ovat voineet perustua vain todellisiin kustannuksiin, näissä olosuhteissa sopimusluonnosten tietyn asteisella tulkinnanvaraisuudella ei voi katsoa olleen sanottavaa vaikutusta aikaveloitushintoihin eikä siten siihen, että tarjouspyynnön perusteella ei olisi voitu saada vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö ei ole näistä syistä myöskään ollut valittajaa syrjivä.

Hankintayksikön ei voi katsoa ylittäneen harkintavaltaansa ja toimineen hankintasäännösten vastaisesti myöskään siltä osin kuin toimittajan henkilöstön pätevöitymiseksi on tarjottu koulutusta ja korvattu koulutuskustannuksia.

Valittaja on vielä esittänyt, että hankintapäätökset eivät ole sisältäneet lainkaan varsinaisia perusteluja tarjouksille annetuille laatupisteille.

Edellä selostetulla tavalla valittaja on saanut laatuvertailuissa tarjoajista parhaat pisteet, mutta piste-ero tarjouskilpailun voittaneisiin tarjoajiin on jäänyt hintavertailusta saatujen pisteiden vuoksi huomattavaksi. Edes siinä tapauksessa, että valittaja olisi saanut laatuvertailusta täydet pisteet ja voittaneet tarjoajat eivät lainkaan tai juuri lainkaan pisteitä, valittaja ei olisi voinut saada parhaita kokonaispisteitä ja tulla valituksi toimittajaksi. Laatuvertailun arvioinneilla ei siten ole voinut olla vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen eikä valittajan asemaan tarjouskilpailussa.

Tässä tilanteessa mahdollisesta laatuvertailun perustelemisen virheellisyydestä tai puutteellisuudesta huolimatta markkinaoikeus ei voisi määrätä hankintalain 154 §:n 4 momentin perusteella seuraamusta, eikä asiassa ole siksi tarpeen arvioida enemmälti laatuvertailun väitettyä puutteellisuutta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnoissaan ainakaan sellaisella tavalla hankintasäännösten vastaisesti, että asiassa olisi harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä. Valitukset on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultavana olleet voittaneet tarjoajat joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavana olleiden voittaneiden tarjoajien GRK Suomi Oy:n (asiassa dnro 305/2025) ja Vimael Oy:n (asiassa dnro 306/2025) määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asiassa dnro 307/2025 voittanut tarjoaja Divient Oy ei ole esittänyt korvausvaatimusta.

GRK Suomi Oy on sijoittunut asiassa dnro 307/2025 toiseksi ja sitä on kuultu markkinaoikeudessa sen vuoksi, että se on saattanut vireille kyseistä hankintaa koskevan valituksen, jonka se on sittemmin peruuttanut. Valituksen peruuttamisen jälkeen asiassa dnro 307/2025 annettavalla ratkaisulla ei ole enää voinut olla haitallista vaikutusta GRK Suomi Oy:lle. Tässä tilanteessa ei ole kohtuutonta, että GRK Suomi Oy saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan asiassa dnro 307/2025.

Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valitukset ja Sampel Rail Oy:n vaatimukset tiedon antamisesta asiakirjoista asioissa dnrot 305/2025 ja 306/2025.

Markkinaoikeus velvoittaa Sampel Rail Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 1.425 eurolla asiassa dnro 305/2025, 1.425 eurolla asiassa dnro 306/2025 ja 1.425 eurolla asiassa dnro 307/2025 sekä GRK Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.635 eurolla asiassa dnro 305/2025 ja Vimael Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.843,75 eurolla asiassa dnro 306/2025, kaikki määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää GRK Suomi Oy:n asiassa dnro 307/2025 esittämän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Pekka Savola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.