MAO:591/2025
Asian tausta
Pelkosenniemen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 4.7.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta koulukuljetuksia ja asiointikyytejä koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.1.2026–31.5.2028 ja kahdelle erilliselle optiovuodelle.
Pelkosenniemen kunnanhallitus on 25.8.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 259 valinnut Taksi A:n ja Taksipalvelut B:n muodostaman ryhmittymän tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 400.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus täydennyksineen
Vaatimukset
Taksi Petteri Kokko Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.250 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen. Valittaja on vielä vaatinut, että hankintayksikkö tulee velvoittaa vahingonkorvaukseen.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on jättänyt valittajan määräajassa toimittaman tarjouksen huomioimatta tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on vedonnut valittajan tarjouksen osalta siihen, että valittajan tarjouksen lähettänyt ja sen osalta valittajan edustajana toimiva henkilö ei ole valittajan kaupparekisteriotteen mukainen lakimääräinen edustaja, mikä pitää paikkansa. Tarjouksen jättänyt henkilö on kuitenkin valittajan osakekannan omistaja ja työskentelee yhtiössä. Näin ollen hän on voinut asemansa perusteella jättää tarjouksen.
Se, että yhteyshenkilönä hankintamenettelyssä tarjouksen jättämisen jälkeen toimii joku muu henkilö kuin yhtiön lakimääräinen edustaja, ei ole hankintasäännösten mukainen peruste jättää tarjoajaa kilpailutuksen ulkopuolelle. Nimenkirjoitusoikeutta tarvitaan ainoastaan sopimuksen allekirjoitusvaiheessa. Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole vedottu mihinkään hankintasäännösten mukaiseen perusteeseen, jolla valittajan tarjouksen huomiotta jättäminen olisi ollut mahdollista.
Vastine
Vaatimukset
Pelkosenniemen kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.992,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksiköllä on ollut oikeus jättää valittajan tarjous huomioimatta. Hankintayksikkö on tarjousten vastaanottamisen jälkeen tiedustellut valittajan lakimääräiseltä edustajalta valittajan tarjouksen tehneen henkilön asemasta yhtiössä, joka on sähköpostitse 20.8.2025 vahvistanut hankintayksikölle, ettei tarjouksen jättäneellä henkilöllä ole tosiasiallista edustus- tai päätösvaltaa yhtiössä. Tältä osin on korostettava, että tarjouksen jättänyt henkilö on nimenomaisesti vedonnut asemavaltuutukseensa.
Asemavaltuutus perustuu siihen, että valtuutetulla on toisen toimessa ollen tai muuten toisen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta sellainen asema, johon lain tai yleisen tavan mukaan liittyy määrätynlainen kelpoisuus toimia päämiehen puolesta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että niin sanottu asemavaltuutus soveltuu lähinnä silloin, kun kysymys on edustamisesta vakiotyyppisissä, usein toistuvissa ja taloudelliselta arvoltaan melko vähäisissä oikeustoimissa. Tavanomaisesta poikkeavien ja merkitykseltään suurempien oikeus- ja liiketoimien osalta sopimuksen syntyminen pelkän asemavaltuutuksen nojalla on harvinaista. Valittajan on osoitettava väitetyn valtuutuksen olemassaolo.
Väite asemavaltuutuksesta on ristiriidassa edellä mainitun 20.8.2025 saadun vahvistuksen kanssa. Asemavaltuutuksesta ei ole esitetty mitään muuta selvitystä kuin väitetyn valtuutetun oma kannanotto. Hankintayksikölle on jäänyt epäselväksi se, missä tehtävässä ja kuinka pitkään väitetty valtuutettu on valittajayhtiössä ylipäänsä työskennellyt. Sekään, että tarjous on jätetty valittajan virallisesta sähköpostista, ei lähtökohtaisesti vielä synnytä oikeutta jättää sitovaa tarjousta.
Hankinta on hankintayksikölle erittäin tärkeä huomioon ottaen hankinnan laajuus, luonne ja käyttötarkoitus. Kyseessä on hankintayksikön vastuulla oleva lakisääteinen palvelu, jossa palvelun käyttäjinä ovat lapset. Hankinta on ollut arvoltaan myös merkittävä valittajan liikevaihtoon suhteutettuna. Valittaja ei ole aikaisemmin osallistunut vastaaviin hankintayksikön kilpailutuksiin, eikä hankintayksikön tiedossa muutoinkaan ollut, että valittaja olisi kiinnostunut jättämään tarjouksen kilpailutukseen. Hankintayksikkö on pyrkinyt huolellisesti selvittämään tarjouksen jättäneen henkilön asemaa valittajan organisaatiossa ja saanut tähän valittajan lailliselta edustajalta yksiselitteisen vastauksen 20.8.2025, jonka mukaisesti kunta on toiminut.
Kuultavien lausunnot
A ja B eivät ole heille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoja.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että sen tarjous on jätetty pyydetyllä tavalla tarjousportaalissa niin hankintayksikköä kuin yritystä sitovasti. Hankintasäännökset ja osakeyhtiölaki eivät määrittele, kuka yrityksessä voi tarjouksen laskea ja tehdä. Ne ovat yrityksen sisäisesti päätettäviä asioita. Hankintayksikön päätös on ilmeisen virheellinen ja lähes perustelematon.
Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä perusteettomana.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt asiassa olevan riidatonta, että valittajan tarjous on jätetty Taksi Petteri Kokko Oy:n virallisesta sähköpostiosoitteesta ja tarjouksen tekemistä varten tarjouksen jättäjälle on tullut luoda tunnukset kilpailutusjärjestelmään. Tunnusten luomisen yhteydessä palveluntarjoaja (Cloudia Oy) ei kuitenkaan selvitä sitä, onko kyseisellä henkilöllä, jolle tunnukset luodaan, oikeus edustaa kyseistä yhtiötä. Tunnus kilpailutusjärjestelmässä ei siten merkitse, että C:llä on asemavaltuutus valittajayhtiössä.
Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on perusteeton. Palkkion osalta valittaja ei ole esittänyt laskua tai erittelyä kustannuksista. Hankintayksikkö hyväksyy omana työnä toteutetuksi kohtuulliseksi kustannukseksi määrän osalta 500 euroa.
Valittaja on toimittanut kaksi lisälausumaa.
Hankintayksikkö on toimittanut lisälausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Vahingonkorvausvaatimus
Valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö tulee velvoittaa vahingonkorvaukseen.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 169 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausasioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa tarkoitettu käräjäoikeus. Valittajan vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.
Pääasiaratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on ratkaistavana, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta siitä syystä, että tarjouksen lähettäneellä henkilöllä ei hankintayksikön mukaan ole ollut oikeutta tehdä tarjousta valittajayhtiön puolesta.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Asian arviointi
Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjouksessa on merkitty tarjouksen lähettäjäksi ja yhteyshenkilöksi C. Mainitun henkilön tiedot on täytetty myös tarjouksen ESPD-lomakkeen osan II kohtaan B ”Tarjoajan edustajia koskevat tiedot”.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on tarjousten vastaanottamisen jälkeen tiedustellut C:n asemasta valittajayhtiössä sen hallituksen ainoalta varsinaiselta jäseneltä D:ltä, jolle 20.8.2025 lähetetyssä sähköpostiviestissä on todettu seuraavaa:
”Puheluun viitaten.
Käsittääkseni C:llä ei ole yrityksessä tällä hetkellä tosiasiallista edustus-, päätös- ja valvontavaltaa yrityksessä?”
D on vastannut kysymykseen sähköpostilla samana päivänä seuraavasti:
”Kyllä, tämä pitää paikkansa. Kauppakirjat on allekirjoitettu, mutta tosiasiallista edustus- tai päätösvaltaa ei vielä tällä hetkellä ole.”
Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaan se on pyrkinyt huolellisesti selvittämään tarjouksen jättäneen henkilön asemaa valittajan organisaatiossa ja sen päätös valittajan tarjouksen poissulkemisesta tarjouskilpailusta on perustunut mainittuun valittajan lailliselta edustajalta saatuun vastaukseen. Hankintayksikön mukaan valittajan väite asemavaltuutuksesta on ristiriidassa valittajayhtiön edustajalta 20.8.2025 saadun vahvistuksen kanssa, eikä asemavaltuutuksesta ole esitetty mitään muuta selvitystä kuin väitetyn valtuutetun oma kannanotto. Hankintayksikölle on jäänyt epäselväksi sekin, missä tehtävässä ja kuinka pitkään väitetty valtuutettu on valittajayhtiössä ylipäänsä työskennellyt. Sekään, että tarjous on jätetty valittajan virallisesta sähköpostista, ei hankintayksikön mukaan lähtökohtaisesti vielä synnytä oikeutta jättää sitovaa tarjousta.
Hankinta-asiakirjoissa on viitattu siihen, että valittajan tarjouksen jättänyt henkilö ei ole yrityksen kaupparekisteriotteen mukaan yrityksen lakimääräinen edustaja ja että mainitulla henkilöllä ei yhtiön hallituksen mukaan ole muutakaan edustus- tai päätösvaltaa yhtiössä. Hankintayksikön mukaan tämä on tarkoittanut sitä, että valittajan tarjousta ei ole voitu ottaa huomioon kyseessä olevassa tarjouskilpailussa.
Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouksen tekemisen edellytyksenä julkista hankintaa koskevassa tarjouskilpailussa ole se, että tarjouksen lähettävä tai tarjouksessa yhteyshenkilöksi ilmoitettu henkilö olisi tarjoajan lakimääräinen edustaja. Hankintayksikkö ei siten ole ollut oikeutettu sulkemaan valittajan tarjousta tarjouskilpailusta tällä perusteella. Asiassa esitetty selvitys ei osoita, että hankintayksikkö olisi selvittänyt valittajalta mitään muuta kuin C:n lakimääräistä edustusoikeutta. Markkinaoikeudelle esitetty selvitys ei ole myöskään osoittanut, että C:llä ei olisi ollut oikeutta tehdä tarjousta valittajayhtiön puolesta. Hankintayksikön menettely on siten ollut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vastaista, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ilmoittamallaan perusteella.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.
Mikäli Pelkosenniemen kunta aikoo edelleen toteuttaa koulukuljetuksia ja asiointikyytejä koskevan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjoajien soveltuvuus sekä vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, joka sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus jättää Taksi Petteri Kokko Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta.
Markkinaoikeus kumoaa Pelkosenniemen kunnanhallituksen 25.8.2025 tekemän hankintapäätöksen
§ 259. Markkinaoikeus kieltää Pelkosenniemen kuntaa tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa Pelkosenniemen kunnan korvaamaan Taksi Petteri Kokko Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Pelkosenniemen kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.