MAO:60/21

Asian tausta

Limingan kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 25.5.2020 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Tupoksen koulun siirtokelpoisen koulurakennuksen suunnittelun ja toteutuksen rakennusurakasta.

Limingan kunnan tekninen johtaja on 20.7.2020 tekemällään viranhaltijapäätöksellä § 18 valinnut M-Partners Oy Ab:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2,6 miljoonaa euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 14.8.2020.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Parmaco Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 400.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.545 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Parmaco Oy on valituksessaan ja sen täydennyksessä esittänyt, että M-Partners Oy Ab:n tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön olisi tullut sulkea M-Partners Oy Ab:n tarjous tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjoaman rakennuksen huonekorkeus ei ole tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnön liitteenä toimitetussa Laatuvaatimukset -asiakirjassa on todettu, että huonekorkeuden tulee olla vähintään 3.000 millimetriä. Tarjousaikana hankintayksikkö on vastannut tarjoajien huonekorkeutta koskeviin kysymyksiin, että huonekorkeus ei voi olla 2.700 millimetriä.

Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa leikkauskuvan ”LEIKKAUS C4”, josta käy ilmi, että tarjottu huonekorkeus on 2.951 millimetriä. Tarjouspyynnössä on esitetty yksiselitteinen ehdoton vaatimus, jonka mukaan huonekorkeuden on oltava vähintään 3.000 millimetriä. Hankintayksikkö on todennut tämän vaatimuksen tarjouspyynnössä ja vielä erikseen vahvistanut lisäkysymyksiin antamillaan vastauksilla vaativansa kyseistä vähimmäiskorkeutta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen huonekorkeus on tarjouksen mukana toimitettujen piirrosten perusteella ollut vähemmän kuin vaadittu 3.000 millimetriä.

M-Partners Oy Ab:n tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen perustustöiden osalta. Hankintailmoituksessa on kuvattu hankinnan kohdetta ja todettu, että toimitus sisältää KVR-tyyppisesti siirtokelpoisen koulurakennuksen suunnittelun ja toteutuksen kokonaistoimituksena maa- ja perustustöineen käyttövalmiiksi asennettuna ja viranomaistarkastukset tehtynä tilaajan osoittamalle paikalle. Tarjouspyynnössä hankinnan kohde on määritetty samalla tavalla. Tarjouspyynnön mukaan liittymät toimitetaan tontin rajalle asti ja muutoin urakkaraja on kolme metriä sokkelin ulkopinnasta.

Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä Rakennustapaselostuksen, jonka kohdan 121 mukaan rakennuksen sokkelipalkit tehdään tilaajan toimesta teräsbetonista paikalla valaen tai valmiista palkeista rakennesuunnitelmien mukaan. Hankinta-asiakirjoissa on yhdenmukaisesti ja selkeästi todettu, että toimittajan vastuulla on KVR-tyyppisesti koulurakennuksen suunnittelu ja toimitus maa- ja perustustöineen. Maa- ja perustustöiden kuuluminen toimittajan vastuuseen on mainittu toimituksen kohdetta koskevissa keskeisissä asiakirjoissa. Voittanut tarjoaja on kuitenkin tarjoukseen liitetyssä asiakirjassa todennut, että rakennuksen sokkelipalkit tehdään tilaajan toimesta. Sokkelipalkit, jotka voittanut tarjoaja on määritellyt kuuluvaksi tilaajan vastuulle, ovat osa rakennuksen perustuksia ja kuuluvat siten perustustöihin. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska tarjoukseen ei ole sisällytetty kyseisten sokkelipalkkien tekoa.

Valittajan tarjous on sijoittunut tarjousvertailussa toiseksi. Jos hankintayksikkö olisi toiminut hankintasäännösten mukaisesti ja sulkenut M-Partners Oy Ab:n tarjouksen tarjouskilpailusta, valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun. Näin ollen hyvitysmaksun määräämisen edellytykset täyttyvät.

Hankintayksikön virheen laatu ja menettelyn erityinen moitittavuus yhdessä valittajan menettämän liikevoiton määrän kanssa ovat erityisiä syitä, joiden perusteella hyvitysmaksun määrän tulisi olla enemmän kuin 10 prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Hankintasopimuksen arvoa laskettaessa on otettava huomioon vuokrakauden pituus 60 kuukautta sekä sitä koskeva pidennysoptio ja hankintasopimukseen sisältyvä koulurakennuksen lisäosan vuokraaminen.

Hankintasopimukseen liitetystä selonottopöytäkirjasta käy ilmi, että hankintayksikkö on ennen hankintasopimuksen tekemistä keskustellut tarjouspyynnön vastaisuuksista voittaneen tarjoajan edustajien kanssa. Selonottopöytäkirjassa on todettu tarjouspyynnön vastaisen huonekorkeuden jääneen tarjoukseen ”ulkopuolisen suunnittelijan inhimillisen teknisen virheen takia” ja tarjouspyynnön vastaisia ehtoja perustustöiden osalta sisältäneen rakennustapaselostuksen olleen ”erehdyksessä liitetty” hankintayksikölle toimitettuun tarjoukseen. On selvää, että kyseisten tarjouspyynnön vastaisuuksien toteaminen jälkikäteen erehdykseksi ja inhimilliseksi virheeksi ei muuta sitä, että tarjous on ollut alun perin tarjouspyynnön vastainen.

Jos hankintayksikön tulkittaisiin pyytäneen voittanutta tarjoajaa täsmentämään tarjoustaan tältä osin, kumpikaan tarjouspyynnön vastaisuus ei ole sellainen, että se voitaisiin korjata tarjousajan päättymisen jälkeen tarjousta täydentämällä tai täsmentämällä.

Hankintayksikön toiminta on ollut selkeästi hankintasäännösten vastaista. Hankintapäätös ja myöhemmin hankintasopimus on molemmat tehty tietoisena siitä, että voittaneen tarjoajan tarjous on tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikö olisi vielä hankintapäätöksen tekemisen jälkeen voinut korjata virheellinen menettelynsä valittajan tekemän oikaisuvaatimuksen perusteella, taikka luopumalla hankintasopimuksen tekemisestä viimeistään selonottoneuvottelun jälkeen. Hankintayksikkö on kuitenkin tehnyt hankintasopimuksen täysin tietoisena voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta.

Hankintayksikön menettely on ollut erityisen moitittavaa myös markkinaoikeuskäsittelyn yhteydessä. Menettelyä on tältäkin osin pidettävä hyvitysmaksun määrää korottavana tekijänä.

Valittajan valitus on tullut vireille markkinaoikeudessa 31.7.2020. Valituskirjelmässä on vaadittu hankintapäätöksen täytäntöönpanon välitöntä kieltämistä. Samanaikaisesti vireille tulleen hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta hankintayksikkö ja valittaja ovat muun muassa 4.8.2020 keskustelleet voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta.

Hankintayksikkö on 5.8.2020 pyytänyt markkinaoikeudelta lisäaikaa 14.8.2020 asti sitoumuksen tai vastineen antamista varten, ja markkinaoikeus on tähän suostunut. Hankintayksikkö on 12.8.2020 pitänyt selonottoneuvottelun voittaneen tarjoajan tarjouksesta. Hankintayksikkö on 14.8.2020 antamassaan vastineessa todennut, ettei se anna väliaikaista sitoumusta eikä vastinetta, koska se on allekirjoittanut hankintasopimuksen mainittuna päivänä.

Hankintayksikkö on käyttänyt sille markkinaoikeuden sitoumuksen tai vastineen antamiseksi myöntämän lisäajan hankintasopimuksen valmisteluun ja tekemiseen, ei sitoumuksen tai vastineen antamiseen, johon lisäaikaa on ilmoitettu haetun. Hankintayksikkö on lisäajan aikana pitänyt selonottoneuvottelun, valmistellut sopimuksen tekemistä ja lopulta allekirjoittanut hankintasopimuksen. Näin ollen markkinaoikeudella ei ole ollut mahdollisuutta tehdä päätöstä täytäntöönpanokiellosta. Hankintayksikkö on toiminnallaan estänyt valittajan mahdollisuuden saada hallintolainkäytössä turvattua väliaikaista oikeussuojaa vaatimustensa tueksi. Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle virheellisiä tietoja määräajan pidentämistä koskevan pyynnön perusteluksi. Kun otetaan huomioon, että hankintayksikön menettelyllä on ollut vaikutusta valittajan oikeusturvan toteutumiseen, menettelyä on pidettävä erityisen moitittavana.

Kyseessä on merkittävä, yli 2,5 miljoonan euron arvoinen hankintasopimus. Jo yksin tämä seikka yhdessä edellä todetun hankintayksikön tietoisesti virheellisen toiminnan kanssa on katsottava hyvitysmaksua korottavaksi tekijäksi. Valittajalle on syntynyt tarjouksen tekemisestä kustannuksia, jotka tulee huomioida hyvitysmaksun määrää harkittaessa. Tarjouksen tekemistä varten on tullut valmistella runsaasti aineistoa, kuten erilaisia suunnitelmia. Tarjouskilpailun aikana hankintayksikkö on tarkentanut tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia, mistä on aiheutunut ylimääräisiä ja normaalista poikkeavia kustannuksia, koska suunnitelmia on pitänyt täsmentää vastaamaan tarkennettuja vaatimuksia. Lisäksi valittajalle on aiheutunut vahinkoa menetetystä liikevoitosta.

Hankintayksikkö ei voi tässä yhteydessä vedota myöskään asian kiireellisyyteen. On huomattava, että hankintayksikön ja valittajan välisissä keskusteluissa hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on useasti todettu, että aikataulullisesti hankkeen toteuttaminen on mahdollista valituksesta huolimatta.

Vastine

Vaatimukset

Limingan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiamiehen kulujen osalta arvonlisäverollisina 12.276 eurolla ja arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.730 eurolla.

Perustelut

Hankintasäännösten mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Jotta hyvitysmaksu voitaisiin määrätä, hankintamenettelyssä on täytynyt tapahtua virhe ja ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa hankinta. Molempien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä.

Nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa tarjoukset on tullut tehdä tarjouspyynnön liitteenä 3 olleella tarjouslomakkeella ja tarjoukseen on tullut liittää tarjouspyynnössä pyydetyt liitteet. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä eikä sen liitteenä olevassa tarjouslomakkeessa edellyttänyt huonekorkeuden ilmoittamista rakennuksen leikkauskuvissa tai muissa sitä koskevissa asiakirjoissa. Hankintayksikölle vaadittuun huonekorkeuteen sitoutumisen riittävänä lähtökohtana on näin ollen ollut tarjouspyynnön kohdassa 4.1 todetulla tavalla tarjouksen jättäminen, ellei hankintayksiköllä ole ollut perusteltua syytä muuta epäillä. Jättämällä tarjouksen toimittaja on hyväksynyt tarjouspyynnössä ja sen liitteenä olevissa asiakirjoissa olevat ehdot. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan tarjoukseen, jollei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Neuvottelumenettelyvaiheessa on käynyt ilmi, että voittaneen tarjoajan tarjousvaiheessa käyttämä ulkopuolinen rakennussuunnittelija on vahingossa käyttänyt suunnitteluohjelmistossaan olevaa voittaneen tarjoajan vanhan moduulimalliston huonekorkeutta 2.951 millimetriä, jonka seurauksena tarjoukseen on liitetty tämän mukaista huonekorkeutta osoittava leikkauskuva. Koska tarjouksen liitteenä ei edellytetty leikkauskuvien toimittamista, vaan lähinnä asema- ja pohjapiirroksia, ei voida katsoa, etteikö voittaneen tarjoajan tarjous olisi täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta 3.000 millimetrin huonekorkeudesta. Tarjouspyynnön ehdoton vaatimus 3.000 millimetrin huonekorkeudesta on tullut tarjoajille hyvin selväksi hankintamenettelyn aikana esitettyjen kysymysten ja niihin annettuihin vastausten perusteella.

Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut huonekorkeuden osalta tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö ei ole voinut suhteellisuusperiaatteenkaan vuoksi katsoa, että voittaneen tarjoajan tarjous ei olisi täyttänyt tarjouspyynnön huonekorkeutta koskevaa ehdotonta vaatimusta. Hankintayksiköllä on siis ollut perusteltu syy pitää tarjousta huonekorkeuden osalta tarjouspyynnössä vaaditun mukaisena, eikä hankintamenettelyssä ole tapahtunut tämän osalta virhettä.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen myöskään perustustöiden osalta. Tarjouspyynnössä on todettu, että toimituksen tulee sisältää maa- ja perustustyöt käyttövalmiina. Valittajan viittaama maininta rakennuksen sokkelipalkkien tekemisestä tilaajan toimesta on tarjouspyyntöasiakirjoihin kuulumattomassa rakennustapaselostuksessa, joka on voittaneen tarjoajan toimesta erehdyksessä liitetty tarjoukseen. Tämä erehdys on ollut havaittavissa rakennustapaselostusasiakirjan yläviitteen päiväyksestä 2.5.2020, koska kyseessä olevan hankinnan hankintailmoitus on julkaistu mainittua päivämäärää myöhemmin eli 25.5.2020.

Tarjoaja on tarjouksen jättämällä sitoutunut tarjouspyynnössä esitettyyn vaatimukseen siitä, että toimitus sisältää KVR-tyyppisesti siirtokelpoisen koulurakennuksen suunnittelun ja toteutuksen kokonaistoimituksena maa- ja perustustöineen käyttövalmiiksi asennettuna ja viranomaistarkastukset tehtynä hankintayksikön osoittamalle paikalle. Edellä sanottu on perusteltua myös tarjoajan tarjouksen pohjapiirroksia koskevassa liitteessä todetun ”Tilojen kalusteet ja varusteet: suunnittelu ja toteutus tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti” perusteella.

Hankintayksikkö on ottanut maininnat perustustöistä ja vaaditusta huonekorkeudesta tarjouksen selonottopöytäkirjaan ja hankintasopimukseen valittajan valituksen vuoksi, koska hankintayksikkö on halunnut korostaa, että valittajan valitus on perusteeton eikä tarjouspyynnön vaatimuksista ole luovuttu tai niitä ole muutettu. Hankintayksikön valitsemassa hankintamenettelyssä on ollut mahdollista siirtyä neuvottelumenettelyyn ja neuvottelumenettely antaa mahdollisuuden kysyä täsmennyksiä tarjouksesta ja sen liitteenä toimitetuista asiakirjoista.

Hankintamenettelyn ainoa virhe on ollut se, ettei valittajan tarjousta ole hylätty tarjouspyynnön vastaisena. Tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen eteistilojen pinta-alan, mitoituksen, sijoittelun, esteettömyyden sekä huonekorkeuden osalta.

Valittajan tarjous on poikennut tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen tilaohjelman määrittelemistä pinta-aloista eteistilojen osalta. Tarjouspyynnössä eteistilojen E3 pinta-alavaade on tilaohjelmassa ollut kahdeksan neliömetriä +-4 prosenttia. Hankintayksikkö on hankinnasta esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa todennut, että sallitut laajuuspoikkeamat ovat ehdottomia. Valittajan tarjouksessa eteistilojen pinta-alaksi oli ilmoitettu 10 neliömetriä. Vaaditun pinta-alan ylittyminen kahdella neliömetrillä on ollut tarjouspyynnön vastaista.

Valittajan tarjouksen eteistilojen mitoitus, sijoittelu ja esteettömyys eivät ole täyttäneet neuvottelumenettelyn lisäkirjelmällä täsmennetyn tarjouspyynnön vaatimusta siitä, että eteis- ja vaatesäilytystilojen tulee olla muista käyttötiloista erillisiä ulkovaatteiden epäpuhtauspäästöjen vuoksi. Tästä vaatimuksesta huolimatta valittajan tarjouksessa eteiset ovat yhtenäiset saman käytävän varrella.

Edelleen tarjouspyynnön liitteessä 2 "Laatuvaatimukset" on todettu, että rakennuksen tulee täyttää pysyvän rakentamisen määräykset. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on lisäksi huolehdittava, että rakennettava kohde täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennuksen esteettömyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset esteettömyyteen liittyvät vaatimukset. Valittajan eteistilojen sijoittuminen käytäville ei täytä lainsäädännön vaatimuksia esteettömyydestä. Tämä konkretisoituu tarjouksessa esimerkiksi siten, että hissin ja inva-wc:n välissä on pitkä käytävä lasten pukeutumistiloineen. Käytännössä valittajan tarjouksen mukaisessa rakennuksessa on mahdotonta taata hankintayksikön ja lainsäädännön edellyttämä esteetön liikkuminen sitä tarvitseville henkilöille.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös vaaditun 3.000 millimetrin huonekorkeuden osalta. RT-12-10277 -kortin mukaan käytäviä ei lähtökohtaisesti lasketa mukaan hyötyalaan eikä niitä näin ollen koske huonekorkeudelle asetetut vaatimukset. Valittaja on itse tarjouksessaan määrittänyt käytävät tilaohjelman mukaisiksi eteistiloiksi, joten myös käytäviä on koskenut tarjouspyynnössä vaadittu 3.000 millimetrin huonekorkeusvaatimus. Valittajan tarjouksen pohjapiirustusten mukaan eteistiloiksi määriteltyjen käytävien huonekorkeus on 2.300 millimetriä ja pelkän eteisen huonekorkeus 2.400 millimetriä, jolloin tarjouspyynnön huonekorkeutta koskeva ehdoton vaatimus ei täyty. Vaaditusta poikkeava huonekorkeus on ilmoitettu tässä rakennushankkeessa pakollisesti toimitettavassa pohjapiirroksessa, ja tämä aiheuttaa itsestään selvästi tarjouspyynnön vastaisuuden.

Koska valittajalla ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä, myöskään hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät täyty.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on pyytänyt markkinaoikeudelta 5.8.2020 lisäaikaa 14.8.2020 asti sitoumuksen tai vastineen antamista varten ja että hankintayksikkö on käyttänyt saamaansa lisäajan muuhun tarkoitukseen kuin sitä on ilmoitettu haetun. Hankintasopimus voidaan tehdä EU-kynnysarvon alittavassa kansallisessa hankinnassa hankintapäätöksestä tehdystä valituksesta huolimatta vaikka heti hankintapäätöksen jälkeen. Hankintayksikkö on päätynyt hankintasopimuksen tekemiseen, koska hankintamenettelyssä ei ollut tapahtunut sellaista virhettä, joka olisi vaikuttanut kilpailutuksen lopputulokseen.

Hankintayksikön päätökseen tehdä hankintasopimus tehdystä valituksesta huolimatta on vaikuttanut myös hankinnan taustalla oleva tarve eli turvallisen ja terveellisen koulun puuttuminen Tupoksen alakoulua käyviltä lapsilta. Tupoksen alakoulussa on todettu mikrobivaurioita rakenteissa, korkeita TVOC-pitoisuuksia lattioissa, kuituongelmia ja siellä on koettu ja koetaan edelleen runsaasti sisäilmaoireita. On siten ollut välttämätöntä, että lapset siirtyvät nopeasti heidän terveytensä kannalta turvalliseen koulurakennukseen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut ristiriitaisia tietoja huonekorkeudesta. Toisaalta voittanut tarjoaja on sitoutunut tarjouksessaan tarjouspyynnön vaatimuksiin, kun taas toisaalla se on antanut sitoumuksen kanssa ristiriitaisen tiedon huonekorkeudesta. Tarjouspyynnön mukaan ”tarjouksen tulee olla tarjouspyynnössä ja sen liitteissä määritellyn mukainen” ja ”tarjous ei saa sisältää omia ehtoja”. Sillä, missä asiakirjassa tarjouspyynnön vastainen huonekorkeus on ilmaistu, ei ole asiassa merkitystä. Leikkauskuva, jossa huonekorkeus on määritetty, on ollut osa tarjousta.

Sillä, että voittaneen tarjoajan käyttämä suunnittelija olisi antanut väärän tiedon asiakirjassa, jota ei olisi tarvinnut toimittaa hankintayksikölle, ei ole vaikutusta asian arviointiin. Tarjousta on arvioitava kokonaisuutena.

Perustustöiden osalta hankintayksikkö ei ole kiistänyt sitä, että voittaneen tarjoajan tarjoukseen on sisältynyt tarjouspyynnön vastainen rajaus. Selitys ilmi selvästä erehdyksestä ei muuta millään tavoin sitä, että tarjoukseen ei ole sisältynyt kaikkia vaadittuja perustustöitä. Rakennustapaselostuksen liittäminen tarjoukseen ja siinä esitetty rajaus ovat osoitus siitä, että voittanut tarjoaja on tarjonnut niin sanottua vakiotoimitustaan, johon eivät sisälly kaikki perustustyöt. Kun hankintayksikkö on edellyttänyt perustustöiden sisällyttämistä tarjoukseen, on tarjous ollut tarjouspyynnön vastainen.

Hankintayksikkö on esittänyt valittajan tarjouksen olleen eteistilojen osalta tarjouspyynnön vastainen, koska tarjottu ratkaisu on tilan E3, eli oikeasti tilan ET3, osalta poikennut vaaditusta pinta-alasta sallittua enemmän. Hankintayksikkö on lisäkysymysvastauksissa todennut, että tilaohjelman pinta-alapoikkeamia koskevat vaatimukset olisivat ehdottomia. Väite pinta-alapoikkeaman luonteessa ehdottomana vaatimuksena on kuitenkin virheellinen.

Tarjouspyynnön liitteessä 1, sarakkeen otsikko sivulla 2, on todettu, että kyseessä on ”Suositeltava maksimi laajuuspoikkeama”. Tältä osin hankintayksikkö on lisäkysymysten vastauksissa antanut seuraavan selventävän ohjetekstin:

”Tilaaja merkitsee kysymykseen perään "HUOM, muuttuneita tietoja" tekstin, mikäli vastauksessa ilmenee tarjouspyyntöasiakirjoista poikkeavia lähtötietoja! Muutoin kysymysten vastaukset ovat tarkentavia tietoja ja ne tulee yhtlailla huomioida tarjouksessa. Toimittajaa vastaa siitä, että kysymysten vastaukset on huomioitu tarjouksessa.”

Lisäkysymyksiin annetussa vastauksessa on vielä todettu seuraavasti:

”3. Tilaohjelman vaatimukset ovat ehdottomia. Näin ollen neliöistä voi poiketa vain ylöspäin?
Tilaohjelmassa mainitut neliöt ovat siis myös ehdottomia?
Vastaus: Laatuvaatimukset ovat ehdottomia näiden kysymysten vastausten ohella. Tilaohjelman tilat ja niissä toteutettavat toiminnot ovat ehdottomia, mutta tilojen laajuudessa on osittain pelivaraa tilakohtaisesti. Tilaaja on ilmoittanut tilaohjelmassa mahdolliset pelivarat tiloittain (KTS. tilaohjelman taulukko, osassa tiloissa (kuten LK1) pelivara on molempiin suuntiin).”

Vastauksessa on siis todettu, että ”laatuvaatimukset ovat ehdottomia”, mikä on ilmiselvästi tarkoittanut kyseisessä liitteessä esitettyjä toiminnallisia vaatimuksia. Vastauksessa todettu ”tilaohjelman tilat ja niissä toteutettavat toiminnot ovat ehdottomia” puolestaan tarkoittaa perustellusti sitä, että kaikki liitteessä mainitut tilat pitää tarjota ja niiden tulee soveltua mainittuun toimintoon. Tilojen laajuuden osalta vastauksessa todetaan, että tilojen laajuudessa on pelivaraa tilannekohtaisesti. Valittaja on katsonut tässä mainitun pelivaran viittaavan liitteessä oleviin suositeltaviin enimmäislaajuuspoikkeamiin. Jos enimmäislaajuuspoikkeamasta ei olisi saanut poiketa, hankintayksikkö olisi tullut mainita tästä nimenomaisesti. Näin hankintayksikkö ei ole menetellyt. Kyseinen poikkeamisen vaihteluväli on ollut suositusluonteinen, ei ehdoton vaatimus.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se olisi jotenkin muuttanut alun perin suositusluonteisia pinta-alapoikkeamien raja-arvoja ehdottomiksi. Lisäkysymysten ohjeistuksessa on nimenomaan todettu, että ”Tilaaja merkitsee kysymykseen perään "HUOM, muuttuneita tietoja" -tekstin, mikäli vastauksessa ilmenee tarjouspyyntöasiakirjoista poikkeavia lähtötietoja!” Tällaista merkintää ei kuitenkaan ole esitetty edellä mainittuun kysymykseen annetun vastauksen yhteydessä. Suosituksen muuttaminen ehdottomaksi vaatimukseksi olisi selvästi tarjouspyynnöstä poikkeava lähtötieto, johon mainittu teksti olisi tällöin tullut liittää. Tätä merkintää ei ole ollut eikä vastauksesta muuta käy selville, joten valittajalla on ollut perusteltu syy luottaa siihen, että pinta-alapoikkeamat ovat edelleen suositusluonteisia. Lisäkysymykseen annetussa vastauksessa kaikki muu on myös todettu ”ehdottomaksi” paitsi laajuuspoikkeama. Kyse on siis ollut suosituksesta, jota ei ole muutettu ehdottomaksi merkitsemällä se ”HUOM, muuttuneita tietoja” -tekstillä.

Hankintayksikön väite pinta-alapoikkeamasta on jälkikäteen esitetty peruste valittajan tarjouksen sulkemiseksi tarjouskilpailusta. Väitteen uskottavuutta vähentää sen esittäminen vasta valitusasian käsittelyn yhteydessä. Valittajan ja hankintayksikön edustajat ovat keskustelleet tarjouskilpailusta ja valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta useaan otteeseen hankintapäätöksen teon jälkeen. Missään näistä keskusteluista hankintayksikkö ei ole ilmoittanut tällaisesta tarjouspyynnön vastaisuudesta.

Myös muut tarjoajat ovat ymmärtäneet pinta-ala-poikkeaman nimenomaan suosituksena. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa mainittu eteistila ET3 on poikennut pinta-alaltaan esitetystä vaatimuksesta enemmän kuin 4 prosenttia, yhteensä poikkeama on ollut 7,5 prosenttia. Valittajan tarjousta ei ole voinut pitää tarjouspyynnön vastaisena eteistilojen pinta-alan perusteella.

Valittajan tarjous on myös täyttänyt vaatimuksen siitä, että eteis- ja vaatesäilytystilojen tulee olla muista käyttötiloista erillisiä ulkovaatteiden epäpuhtauspäästöjen vuoksi. Vaatesäilytys on valittajan tarjouksessa järjestetty luokkien eteisiin muista käyttötiloista erillisiin tiloihin. Myös eteis- ja vaatesäilytystilat on erotettu muista tiloista, kuten luokista ja wc-tiloista. Tarjouspyynnössä ei ole ollut erillisyyden osalta mitään muuta vaatimusta. Jos hankintayksikkö on tarkoittanut jotakin muuta kuin erillisyyttä muista käyttötiloista, kuten luokista ja wc-tiloista, sen olisi tullut vaatia tällaista nimenomaisesti tarjouspyynnössään. Kun vielä verrataan valittajan tarjousta muiden tarjoajien tarjouksiin, voidaan huomata, ettei tarjouksissa ole tässä suhteessa eroavaisuuksia. Kaikki tarjoajat ovat tulkinneet tarjouspyyntöasiakirjoja samalla tavoin.

Esteettömyyden osalta hankintayksikkö ei ole esittänyt säännöstä, jota valittajan tarjoama ratkaisu ei täyttäisi. Valtioneuvoston asetuksessa (241/2017) on annettu säännöksiä esteettömyyden huomioon ottamisesta. Asetusta on edelleen tarkennettu ympäristöministeriön rakennuksen esteettömyydestä antamassa ohjeessa (Esteettömyys, Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä 26.3.2018). Asetuksen 10 §:n mukaan muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa on oltava sen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja wc-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjille. Edellä tarkoitettujen wc-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän ja avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä, ja ne on merkittävä liikkumisesteisen tunnuksella.

Ympäristöministeriön ohjeen mukaan pyörätuolin tai pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjille soveltuvien wc-tilojen sijoittelun lähtökohtana on, että wc-tila sijaitsee samassa kerroksessa toiminnallisen tilan kanssa ja wc-tilaan on esteetön kulkuväylä. Sen tulee olla myös pituudeltaan kohtuullinen verrattuna kulkuväylän muihin wc-tiloihin. Kun wc-tilaan pääsee suoraan aulasta, käytävästä tai muusta vastaavasta tilasta, sen sijainti on käyttäjän ja avustajan sukupuolesta riippumaton. Wc-tilojen määrä ja sijoittelu riippuvat rakennuksen käyttötarkoituksesta ja käyttäjien määrästä.

Valittajan tarjouksessa wc-tiloihin on esteetön kulkuväylä, joka on rakennuksen koko huomioon ottaen pituudeltaan kohtuullinen. Eteistilat eivät ole este liikkua wc-tilan ja hissin välillä. Asetuksessa ja ohjeessa ei ole asetettu tarkkoja ohjeita wc-tilojen sijainnin suunnitteluun, vaan suunnittelijan on huomioitava tilojen käyttötarkoitus ja olosuhteet asetuksen sekä ohjeen asettamien reunaehtojen puitteissa. Näin valittaja on menetellyt. Valittajan tarjousta ei voi tälläkään perusteella pitää tarjouspyynnön vastaisena.

Käytävien korkeuden osalta asiassa ei ole merkitystä sillä, onko valittaja itse laskenut kyseiset tilat hyötyalaan eteistiloiksi vai käytäväksi. Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta on tarkasteltava tarjouspyynnön vaatimusten perusteella. Eteistilojen korkeuksien arvioinnilla ei ole tältä osin merkitystä, koska niiden korkeutta ei ole asetettu tarjouspyynnössä. Tämän on hankintayksikkö todennut itsekin mainitsemalla vastineessaan, ettei käytäviä koske huonekorkeudelle asetetut vaatimukset. Jo tällä perusteella on selvää, ettei valittajan tarjous ole tältä osin tarjouspyynnön vastainen.

Tarjouspyynnössä on käytetty yhdenmukaisesti termiä huonekorkeus. Huonekorkeuden vähimmäiskorkeudesta on säädetty asuin-, majoitus- ja työtiloista annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1008/2017), jonka mukaan työtilan huonekorkeuden on oltava vähintään 2,5 metriä. Asetuksessa säädetty huonekorkeus koskee asuin-, majoitus- ja työtiloja. Työtilana pidetään tilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu työskentelyyn. Työtilana ei pidetä esimerkiksi käytäviä tai eteistiloja, koska ne eivät ole ensisijaisesti tarkoitettu työskentelyyn. Käytävä- ja eteistiloille ei ole säädetty huonekorkeutta, vaan ne on asetuksen mukaan mitoitettava siten, että henkilöiden kulkeminen ja tavaroiden kuljettaminen on sujuvaa. Tarjouspyynnössä käytetyt termit on ymmärrettävä niiden yleisen käyttötarkoituksen mukaisiksi ja niin, että ne vastaava huonekorkeudesta säädettyä asetusta. Se, että valittaja ei ole täyttänyt huonekorkeusvaatimusta eteistilojen osalta, ei vaikuta valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointiin. Eteis- ja käytävätiloille ei ole asetettu 3.000 millimetrin huonekorkeusvaatimusta.

Myös muiden tarjoajien tarjouksiin liitetyistä suunnitelmista käy selvästi ilmi, että niiden käytävätiloissa on tekninen alaslasku. Kaikki tarjoajat ovat siten tulkinneet huonekorkeutta koskevaa vaatimusta johdonmukaisesti ja samalla tavalla eli niin että se ei koske eteis- ja käytävätiloja. Tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun vastaista olisi ollut hylätä vain valittajan tarjous mutta hyväksyä muiden tarjoukset.

Vaaditun hyvitysmaksun määrän osalta on otettava huomioon, että tarjousten selonottopöytäkirjassa on todettu nimenomaisesti, että M-Partners Oy Ab:n tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Normaalissa selonottomenettelyssä on tarkoituksena selvittää tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus. Hankintayksikön selonottopöytäkirjan kirjaus on osoittanut, että edellä mainitut kohdat on tarkistettu ja todettu tarjouspyynnön vastaisiksi, ja että hankintayksikkö on siitäkin huolimatta tehnyt hankintasopimuksen.

Lisäksi hankintayksikkö on havainnut voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuden viimeistään silloin, kun valittaja on asiasta hankintayksikölle huomauttanut. Valittajan asiamies on keskustellut hankintayksikön teknisen johtajan kanssa asiasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ennen selonottoneuvottelua, ja tekninen johtaja on puhelimessa nimenomaisesti todennut, ettei hankintayksiköllä ole ollut tietoa siitä, että voittanut tarjoaja on rakennustapaselostuksessa rajannut osan perustustöistä tarjouksen ulkopuolelle. Käydyn keskustelun sekä sen jälkeen tehdyn hankintaoikaisun perusteella hankintayksiköllä on muodostunut tarve varmistua, että voittanut tarjoaja sanoutuu irti tarjouspyynnön vastaisista ehdoista. Tämä on tapahtunut vasta jälkikäteen tarjouksen jättämisen jälkeen. Hankintayksikkö on tietoisena tarjouksen puutteista kuitenkin hyväksynyt sen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti neuvottelumenettelyssäkään ei ole mahdollista jälkikäteen saattaa neuvottelujen päätyttyä tarjouspyynnön vastaista tarjousta tarjouspyynnön mukaiseksi sitä esimerkiksi selonottoneuvottelussa täydentämällä.

Siltä osin kuin hankintayksikkö on vedonnut terveelliseen ja turvalliseen kouluympäristöön, valittaja toteaa, että se olisi ollut valmis toteuttamaan hankinnan samassa ajassa kuin voittanut tarjoaja ja jos hankintayksikkö olisi esimerkiksi keskeyttänyt hankintamenettelynsä, myös uusi kilpailutus olisi vielä ollut mahdollinen. Hankintayksikkö ei ole toiminut pakon edessä tai kiireessä, mistä on osaltaan osoituksena pyydetty lisäaika sekä asian muutenkin verkkainen käsittely.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt muun ohella, että valittajan tarjoaman huonekorkeuden tarjouspyynnön vastaisuuden osalta on huomioitava, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössään vaatinut, että huonekorkeuden on oltava yleisesti 3.000 millimetriä. Tarjouspyynnössä ei ole todettu, että vaadittu huonekorkeus koskisi vain tiettyjä käyttötiloja. Käytäviä ei RT-12-10277-kortin mukaan lasketa hyötyalaan, jolloin huonekorkeuden vaatimus ei ole koskenut niitä. Valittajan tarjouksessa käytävät on määritelty tilaohjelman mukaisiksi eteistiloiksi, jolloin näitä tiloja koskee tarjouspyynnössä vaadittu 3.000 millimetrin huonekorkeus. Hankintayksiköllä on oikeus määritellä hankinnan kohde, vaikka tämä tarkoittaisi viranomaismääräyksiä tiukempaa vaatimusta huonekorkeudesta.

Eteistilojen pinta-alavaatimuksen laajuuspoikkeaman suuruus +- 4 prosenttia on ollut koko hankintamenettelyn ajan muuttumaton ehdoton vaatimus. Hankintayksikkö ei olisi muutoin edes määritellyt tarjouspyynnössä sallittua vaihteluväliä, ellei tarjoajien olisi haluttu pysyvän sallitussa vaihteluvälissä. Tilaohjelman laajuuspoikkeamia koskevan taulukon ilmaus ”suositeltava laatupoikkeama” ei ole tarkoittanut, että laatupoikkeamalle ilmoitetusta vaihteluvälistä olisi saanut poiketa yli 4 prosenttia. Eteistilojen pinta-alavaatimuksen sallittu laajuuspoikkeama on otettu tarjouspyyntöön, koska on haluttu varmistaa, että mahdollisimman monen tarjoajan modulaariset rakenteet mahtuisivat sallitulle laajuuspoikkeaman vaihteluvälille. Hankintayksikkö on myös hankinnasta esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa todennut, että sallitut laajuuspoikkeamat ovat ehdottomia.

Valittaja on lukenut hankintayksikön antaman vastauksen väärin, sillä hankintayksikkö on kysymyksiin antamissaan vastauksissa todennut tilojen laajuuden pelivaran tila- eikä tilannekohtaisesti. Tilakohtaisella pelivaralla hankintayksikkö on nimenomaan viitannut tarjouspyynnön liitteessä 1 olevien eri tiloja koskevien pinta-alavaatimusten ehdottomiin laajuuspoikkeamiin, joiden sallitut suuruudet ovat tilakohtaisesti vaihdelleet 4 ja 5 prosentin välillä. Joidenkin tilojen osalta pinta-alavaatimuksesta ei ole voinut poiketa millään vaihteluvälillä tiloja pienentävästi eikä myöskään merkittävästi suurentavasti.

”HUOM”-merkinnän puuttuminen on puolestaan tarkoittanut sitä, että tilojen pinta-alavaatimukset ja niiden laajuuspoikkeamien vaihteluvälit ovat koko hankintamenettelyn ajan olleet sekä pysyneet ehdottomina vaatimuksina, jolloin valittajan tarjouksessaan eteistilojen pinta-alaksi ilmoittama 10 neliömetriä on ollut tarjouspyynnön vastainen ylittäen sallitun poikkeaman.

Valittajan tarjous on ollut eteistilojen pinta-alan ja mitoituksen ohella eteistilojen sijoittelun osalta neuvottelumenettelyn lisäkirjelmällä täsmennetyn tarjouspyynnön vaatimuksen vastainen. Neuvottelumenettelyn lisäkirjelmällä täsmennetyssä tarjouspyynnön vaatimuksessa on todettu eteistilojen sijoittelun osalta, että eteis- ja vaatesäilytystilojen tulee olla muista käyttötiloista erillisiä ulkovaatteiden epäpuhtauspäästöjen vuoksi. Valittajan tarjouksessa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa vaate- ja kenkäsäilytys on järjestetty käytävien varrelle ja toisessa kerroksessa vaatesäilytys on niin ikään käytävien varrella, mutta kengille ei ole ollut säilytystilaa.

Valittaja on lausumassaan esittänyt muun ohella, että hankintayksikön käsityksen mukaan tarjouksessa käytävät on määritelty eteistiloiksi, jotka RT-12-10277-kortin mukaan lasketaan hyötyalaan ja sen vuoksi niitä koskisi tarjouspyynnössä asetettu huonekorkeus.

Tarjouspyynnössä ei ole esitetty tällaista vaatimusta. Sen sijaan, ja varsinkin tällaisen vaatimuksen puuttuessa, tarjoajilla on ollut perusteltu syy käsittää tarjouspyynnössä esitetty huonekorkeus samalla tavalla kuin se on määritelty asuin-, majoitus- ja työtiloista annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1008/2017) eli siten, että huonekorkeus koskee työtiloja eli tiloja, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu työskentelyyn, mutta ei esimerkiksi kulkuteitä, käytäviä ja eteisiä, joita ei ole ensisijaisesti tarkoitettu työskentelyyn.

Hankintayksikkö on vedonnut siihen, että mainitun asetuksen 10 § koskisi vain porraskäytäviä, mutta asetuksen sanamuodon mukaisesti sen soveltamisalaan kuuluvat ”Porraskäytävät, kerrostasanteet ja eteiset”. Lisäksi pykälän otsikko on ”Kulkuteiden mitoitus rakennuksessa”. Tällä on viitattu myös muihin tiloihin kuin porraskäytäviin. Myös eteiset ovat asetuksen perusteella yksiselitteisesti kulkuteitä, joita eivät koske asetuksessa asetetut huonekorkeusvaatimukset, koska kulkutiet rajautuvat jo määritelmällisesti tällaisten vaatimusten ulkopuolelle.

Hankintayksikkö on luonnollisesti voinut asettaa lainsäädännössä vaadittua tiukempia huonekorkeusvaatimuksia, mutta nyt on kysymys siitä, mitä tiloja tarjouspyynnössä asetettu 3.000 millimetrin vaatimus on koskenut. Muiden määritelmien puuttuessa huonekorkeusvaatimuksen on täytynyt koskea niitä tiloja, joita huonekorkeusvaatimus sovellettavan asetuksen mukaan koskee. Myös muilla hankintapäätöksen mukaan vähimmäisvaatimukset täyttävillä tarjoajilla on ollut muiksi kuin työskentelytiloiksi luokiteltavia alle 3.000 millimetriä korkeita tiloja ja hankintayksikkö on hyväksynyt nämä tarjoukset vertailuun.

Eteistilojen pinta-alojen osalta vaihteluväli on alusta saakka ollut suositusluonteinen kuten vaatimuksen sanamuodosta ilmenee, eikä sitä ole lisäkysymyksiin annetuissa vastauksissa muuksi muutettu. Valittajan sen enempää kuin muidenkaan tarjoajien esittämät pinta-alat eivät ole olleet esillä ennen kuin vasta markkinaoikeuteen tehdyn valituksen yhteydessä, mikä on omiaan heikentämään hankintayksikön argumentaation uskottavuutta. Hankintayksikkö on jo aiemmin arvioinut, että valittajan tarjous on tältä osin tarjouspyynnön mukainen.

Eteistilojen erillisyyttä koskeva vaatimus siitä, että eteis- tai vaatesäilytystilojen tulee olla muista käyttötiloista erillisiä ulkovaatteiden epäpuhtauspäästöjen vuoksi ei sisällä vaatimusta siitä, että eteis- ja vaatesäilytystilojen tulisi olla myös käytävistä erillisiä tiloja. Tällaisen vaatimuksen mukaista ratkaisua eivät ole tarjonneet muutkaan tarjoajat.

Invalidiliitto ry:n määritelmän mukaisesti esteettömässä tilassa kulkuväylän tulee olla sellainen, että se on märkänäkin luistamaton. Koska valittajan tarjouksessa on otettu huomioon tämä määritelmä, lattian mahdollinen märkyys tai kuraisuus ei ole peruste, jolla käytävää voisi pitää tarjouspyynnön vastaisena. Valittajan tarjous on täten myös esteettömyyden näkökulmasta tarjouspyynnön mukainen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan valituksessaan esittämän perusteella ensin arvioitava, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut siten tarjouspyynnön vastainen rakennuksen huonekorkeuden ja sen perustuksiin kuuluvien sokkelipalkkien rakennusvastuun osalta, että hankintayksikön olisi tullut sulkea tarjous tarjouskilpailusta.

Tarvittaessa on arvioitava hyvitysmaksun edellytyksiin ja määrään liittyviä kysymyksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 104 §:n 2 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 212 ja 213) mukaan momentin periaate jatkaa voimassa olevaa käytäntöä siitä, että tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja siitä, että se on hankintayksikön asettamien vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin lain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Viimeksi mainitun momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 174) on todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia, eikä tarjoajalla olisi oikeutta vaatia lisäaikaa ja mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle.

Voittaneen tarjoajan tarjous ja hankintamenettely

Hankintailmoituksessa on hankinnan laajuuden osalta todettu muun ohella, että toimitus sisältää KVR-tyyppisesti siirtokelpoisen koulurakennuksen suunnittelun ja toteutuksen kokonaistoimituksena maa- ja perustustöineen käyttövalmiiksi asennettuna ja viranomaistarkastukset tehtynä tilaajan osoittamalle paikalle. Tilaaja toimittaa liittymät tontin rajalle asti. Muutoin urakkaraja on kolme metriä sokkelin ulkopinnasta. Hankintailmoituksessa on vielä todettu, että toimituksen tarkempi sisältö on kuvattu liitteissä 1 ”Tilaohjelma” ja 2 ”Laatuvaatimukset” sekä muissa hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön liitteissä. Tarjouspyynnössä on kohdassa ”Lyhyt kuvaus” kuvattu hankinnan kohde vastaavalla tavalla kuin hankintailmoituksessa. Tarjouspyynnön kohdan 8 ”Lisäkysymykset ja lisätiedot” mukaan tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää hankintayksikölle kysymyksiä tarjouspyyntöasiakirjojen mahdollisista epäselvyyksistä ja hankintayksikkö vastaa kysymyksiin 12.6.2020 kello 16.00 mennessä.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut Laatuvaatimukset-asiakirja, jonka viidennellä sivulla kohdassa ”Tilapinnat” on todettu muun ohella, että ”Huonekorkeuden tulee olla vähintään 3000mm.” Hankintayksikkö on vastauksena tarjoajan kysymykseen, voiko huonekorkeus olla 2700 millimetriä, jotta energiankulutus olisi pienempi, todennut, että ei voi olla.

Laatuvaatimukset-asiakirjan kohdassa 1 ”Urakka-/toimitusraja” on todettu, että ”Toimitus KVR-tyyppisesti maa- ja perustustöineen (myös alueen tarvittava kuivatus) käyttövalmiiksi asennettuna ja viranomaistarkastukset tehtynä tilaajan tontille (avaimet käteen). Tilaaja toimittaa liittymät sovittuun liitäntäpisteeseen (tontin rajalle) asti. Urakkaraja on muutoin 3 metriä sokkelin ulkopinnasta.”

Hankintayksikkö on valituksenalaisen päätöksen mukaan saanut neljä tarjousta, mukaan lukien valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset. Tarjousten avaamisen jälkeen hankintayksikkö on todennut, ettei yksikään tarjous ole ollut tarjouspyynnön mukainen ja se on päättänyt siirtyä neuvottelumenettelyyn sekä pyytänyt 25.6.2020 päivätyllä lisäkirjeellä tarjoajia täydentämään tarjouksia sekä ilmoittanut, miltä osin ne ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia. Täsmentäminen ei ole koskenut rakennuksen huonekorkeutta tai perustuksia.

Voittaneen tarjoajan tarjoukseen on liitetty rakennuksen pääpiirustus ”LEIKKAUS C4”, josta käy ilmi, että tarjottu huonekorkeus on 2.951 millimetriä. Leikkauskuva on päivätty 7.7.2020 ja siinä on yksilöity kohteeksi moduulirakenteinen koulu Limingan Tupoksessa.

Voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetyssä Rakennustapaselostuksen kohdassa 121 ”Perustukset” on todettu, että rakennuksen sokkelipalkit tehdään tilaajan toimesta teräsbetonista paikalla valaen tai valmiista palkeista rakennesuunnitelmien mukaan.

Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ja hankintasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä 14.8.2020 on voittaneen tarjoajan ja hankintayksikön välillä pidetty selonottoneuvottelu. Neuvottelusta laaditun pöytäkirjan kohdan 6 ”Tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuus” mukaan hankintayksikölle ja tarjoajalle on ollut selvää, että tarjoaja on tarjouksen jättämällä sitoutunut kaikkiin tarjouspyynnön vaatimuksiin ja ehtoihin.

Selonottopöytäkirjassa on edelleen todettu, että tarjotun ja vaaditun huonekorkeuden suhteen ei ole epäselvyyksiä. Lisäksi on todettu, että tarjous on ollut huonekorkeuden osalta tarjouspyynnön mukainen huolimatta siitä, että tarjoajan tarjousvaiheessa leikkauskuvien tekemiseen käyttämä ulkopuolinen rakennussuunnittelija on erehdyksessä käyttänyt suunnitteluohjelmistossaan olevaa tarjoajan vanhan moduulimalliston huonekorkeutta 2.951 millimetriä. Tarjouspyynnön vastainen huonekorkeus on pöytäkirjan mukaan jäänyt tarjoukseen ulkopuolisen suunnittelijan inhimillisen teknisen virheen takia.

Selonottopöytäkirjassa on edelleen todettu, että hankintayksikölle toimitettuun tarjoukseen on perustustöiden osalta erehdyksessä liitetty tarjouspyynnön vastaisia ehtoja sisältänyt, täysin toiseen asiaan liittyvä rakennustapaselostus. Selonottopöytäkirjan mukaan tarjotun ja vaadittujen toimitukseen liittyvien perustustöiden osalta ei ole epäselvyyksiä ja että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen myös perustustöiden osalta. Selonottopöytäkirjassa on tältä osin vielä viitattu voittaneen tarjoajan tarjouksen pohjapiirustuksia koskevassa liitteessä todettuun, jonka mukaan ”Tilojen kalusteet ja varusteet: suunnittelu ja toteutus tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti”.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjousta arvioidaan ainoastaan siitä ilmenevien tietojen perusteella ja sellaisena kun se on toimitettu hankintayksikölle tarjousajan kuluessa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Sen sijaan yksin sen, että tarjoaja on ylipäätään tehnyt tarjouksen tarjouskilpailussa ja olisi tällä tavoin sitoutunut tarjouspyynnössä asetettujen ehtojen täyttämiseen, ei voida katsoa osoittavan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut selkeä ja tarjouksen kohteeseen liittyväksi yksilöity ilmoitus huonekorkeudesta, joka tarjoukseen liitetyn leikkauskuvan ”LEIKKAUS C4” mukaan on ollut 2.951 millimetriä. Kun tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty hankintayksikön tarjoajien esittämiin kysymyksiin antaman vastauksenkin perusteella ehdoton vaatimus 3.000 millimetrin huonekorkeudesta, on voittaneen tarjoajan tarjous ollut huonekorkeuden osalta tarjouspyynnön vastainen.

Perustustöiden osalta hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on todettu, että ne kuuluvat osana kokonaistoimituksena toimitettavaa ja käyttövalmiiksi asennettua rakennusta tarjoajan vastuulle. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetyssä rakennustapaselostuksessa on tältä osin ilmoitettu, että perustustöihin kuuluvat rakennuksen sokkelipalkit tehdään tilaajan toimesta teräsbetonista paikalla valaen tai valmiista palkeista rakennesuunnitelmien mukaan. Rakennustapaselostus on nimenomaisesti liitetty tarjoukseen ja siinä on varsinaiseen tarjoukseen nähden täsmennetty rakennussuoritukseen liittyviä yksityiskohtia ja ehtoja. Rakennustapaselostuksen kansilehdellä on ollut päiväys 17.6.2020. Tähän nähden myös rakennustapaselostus on tullut ottaa huomioon arvioitaessa voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta, vaikkakin rakennustapaselostuksen kunkin sivun ylälaitaan merkitty päivämäärä 2.5.2020 on ollut ajalta ennen kyseessä olevan hankintamenettelyn hankintailmoituksen julkaisemista. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut myös perustustöiden osalta tarjouspyynnön vastainen.

Edellä todettuja tarjouspyynnön vastaisuuksia ei anna aihetta arvioida toisin se, että hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat selonottoneuvottelussa tarjousajan päättyä ja hankintapäätöksen teon jälkeen todenneet tarjouspyynnön vastaisuudet erehdyksiksi. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaista tarjousta tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 14.8.2020. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälässä säädetään tarkemmin 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta hyvitysmaksusta. Pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 95 §:ssä säädettyä.

Vanhan hankintalain 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi sulkenut voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valittaja on esittänyt, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, koska sen tarjous on sijoittunut tarjousvertailussa toiseksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajalla ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailu, koska valittajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia tilaohjelman mukaisten eteistilojen pinta-alojen osalta. Tarjous on lisäksi ollut tarjouspyynnön vastainen eteistilojen mitoituksen, sijoittelun ja esteettömyyden osalta, koska se ei ole täyttänyt lisäkirjelmällä täsmennetyn tarjouspyynnön vaatimusta siitä, että eteis- ja vaatesäilytystilojen tulee olla muista käyttötiloista erillisiä ulkovaatteiden epäpuhtauspäästöjen vuoksi, eikä lainsäädännön vaatimuksia esteettömyydestä. Valittaja on tarjouksessaan määrittänyt käytävät tilaohjelman mukaisiksi eteistiloiksi, joten käytäviä on koskenut tarjouspyynnössä vaadittu 3.000 millimetrin huonekorkeusvaatimus, jonka osalta valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Markkinaoikeus toteaa eteistilojen pinta-alan osalta, että tarjouspyynnön liitteenä 1 olleessa Tilaohjelmassa on kunkin tilan osalta ilmoitettu muun ohella hyötyala neliömetreinä ja suositeltava maksimilaajuus poikkeama. Tilaohjelman mukaan henkilökunnan- ja tavarantoimituseteisen ET3 pinta-alan on tullut ollut kahdeksan neliömetriä +-4 prosenttia.

Hankintayksikkö on edellä todetulla tavalla vastannut tarjoajien sille esittämiin kysymyksiin. Tilaohjelman osalta on esitetty seuraava kysymys ja annettu siihen vastaus:

”3. Tilaohjelman vaatimukset ovat ehdottomia. Näin ollen neliöistä voi poiketa vain ylöspäin?
Tilaohjelmassa mainitut neliöt ovat siis myös ehdottomia?
Vastaus: Laatuvaatimukset ovat ehdottomia näiden kysymysten vastausten ohella. Tilaohjelman tilat ja niissä toteutettavat toiminnot ovat ehdottomia, mutta tilojen laajuudessa on osittain pelivaraa tilakohtaisesti. Tilaaja on ilmoittanut tilaohjelmassa mahdolliset pelivarat tiloittain (KTS. tilaohjelman taulukko, osassa tiloissa (kuten LK1) pelivara on molempiin suuntiin).”

Markkinaoikeus katsoo, että Tilaohjelmassa ilmoitettu maksimilaajuus poikkeama on sen yhteydessä ilmoitetun mukaisesti ollut suositusluonteinen. Tätä käsitystä vahvistaa se, että tarjoajien kysymyksiin annetussa vastauksessa on todettu tilojen laajuudessa olevan tilakohtaista pelivaraa. Valittajan tarjouksen ei siis voida katsoa olevan tarjouspyynnön vastainen sillä perusteella, että tarjotun henkilökunnan- ja tavarantoimituseteisen ET3 pinta-alan on ollut sen tarjouksessa kymmenen neliömetriä.

Siltä osin kun hankintayksikkö on esittänyt valittajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastaisen eteistilojen mitoituksen, sijoittelun ja esteettömyyden osalta, koska ne eivät ole täyttäneet lisäkirjelmällä täsmennetyn tarjouspyynnön vaatimusta siitä, että eteis- ja vaatesäilytystilojen tulee olla muista käyttötiloista erillisiä ulkovaatteiden epäpuhtauspäästöjen vuoksi, markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön tarkennuskirjelmässä 25.6.2020 on esitetty edellä todettuun liittyen seuraava vaatimus: ”Tilaaja korostaa myös, että eteis-/vaatesäilytystilojen tulee olla muista käyttötiloista erillisiä ulkovaatteiden epäpuhtauspäästöjen vuoksi. Mittakaavaltaan pienet poikkeamat hyväksytään (esim. osittain muiden tilojen hyödyntäminen).”

Valittaja on esittänyt, että sen tarjous on täyttänyt vaatimuksen siitä, että eteis- ja vaatesäilytystilojen tulee olla muista käyttötiloista erillisiä ulkovaatteiden epäpuhtauspäästöjen vuoksi, koska vaatesäilytys on järjestetty luokkien eteisiin muista käyttötiloista erillisiin tiloihin. Lisäksi eteis- ja vaatesäilytystilat on erotettu muita tiloista, kuten luokista ja wc-tiloista. Hankintayksikkö on tältä osin todennut, että valittajan tarjouksessa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa vaate- ja kenkäsäilytys on järjestetty käytävien varrelle ja toisessa kerroksessa vaatesäilytys on niin ikään käytävien varrella, mutta kengille ei ole ollut säilytystilaa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön tarkennuskirjelmässä 25.6.2020 esitetty eteis- ja vaatesäilytystilojen erillisyyttä koskeva vaatimus on ollut tietyllä tavalla avoin siten, ettei siinä ole tarkemmin määritelty, mitä erillisyydellä ja muilla käyttötiloilla on tarkoitettu. Ottaen kuitenkin huomioon, että hankinnan kohteena on ollut koulurakennus, jossa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukainen opetustoiminta tapahtuu yleensä luokkatiloissa, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan tarjousta, jossa vaate- ja kenkäsäilytys on järjestetty erilleen luokkatiloista käytäville, voida tällä perusteella pitää tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt valittajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastaisen, koska eteistilojen sijoittuminen käytäville ei täytä pakottavan lainsäädännön vaatimuksia esteettömyydestä, mikä on tarjouksessa konkretisoitunut esimerkiksi siten, että hissin ja inva-wc:n välissä on pitkä käytävä lasten pukeutumistiloineen. Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyyntöaineistossa ole tältä osin asetettu erityisiä vaatimuksia.

Rakennuksen esteettömyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (241/2017) 5 §:n 1 momentin mukaan muun rakennuksen kuin asuinrakennuksen sisäisen kulkuväylän ja asuinrakennuksen yleisten tilojen sisäisen kulkuväylän on oltava helposti havaittava, pinnaltaan tasainen ja luistamaton. Pykälän 2 momentin mukaan jos 1 momentissa tarkoitettu kulkuväylä on leveydeltään alle 1 500 millimetriä, kulkuväylällä on oltava vähintään 15 metrin välein kääntymistila, jonka halkaisija on vähintään 1 500 millimetriä. Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjoukseen liitetyn tarjouspiirustuksen mukaan käytävän leveys on ylittänyt 1.500 millimetriä. Markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan tarjouksen perusteella ole voi muutoinkaan päätellä, ettei se täyttäisi esteettömyyden osalta asetettuja määräyksiä.

Hankintayksikkö on vielä esittänyt valittajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastaisen, koska tarjouspyynnössä vaadittu 3.000 millimetrin huonekorkeusvaatimus ei ole täyttynyt. Markkinaoikeus toteaa tältä osin seuraavan.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on tarjouspyynnössä vaatinut, että huonekorkeuden on oltava yleisesti 3.000 millimetriä, eikä tarjouspyynnössä ole todettu, että vaadittu huonekorkeus koskisi vain tiettyjä käyttötiloja. Käytäviä ei kuitenkaan RT-12-10277-kortin mukaan lasketa hyötyalaan, jolloin huonekorkeuden vaatimus ei ole koskenut käytäviä. Valittajan tarjouksessa käytävät on määritelty tilaohjelman mukaisiksi eteistiloiksi, jolloin niitä on koskenut tarjouspyynnössä vaadittu 3.000 millimetrin huonekorkeus. Hankintayksiköllä on oikeus määritellä hankinnan kohde, vaikka tämä tarkoittaisi viranomaismääräyksiä tiukempaa vaatimusta huonekorkeudesta.

Valittaja on tältä osin esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole esitetty vaatimusta siitä, että eteistilat on RT-12-10277-kortin mukaisesti laskettava hyötyalaan ja sen vuoksi niitä koskee tarjouspyynnössä asetettu huonekorkeus. Tarjoajilla on ollut perusteltu syy käsittää tarjouspyynnössä esitetty huonekorkeus samalla tavalla kuin se on määritelty asuin-, majoitus- ja työtiloista annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1008/2017) eli siten, että huonekorkeus koskee työtiloja eli tiloja, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu työskentelyyn, mutta ei esimerkiksi kulkuteitä, käytäviä ja eteisiä, joita ei ole ensisijaisesti tarkoitettu työskentelyyn.

Markkinaoikeus toteaa, että jo edellä todetusti tarjouspyynnön liitteenä on ollut Laatuvaatimukset-asiakirja, jonka viidennellä sivulla kohdassa ”Tilapinnat” on todettu muun ohella, että ”Huonekorkeuden tulee olla vähintään 3000mm.” Kuten edellä on todettu, on tämä vaatimus ollut ehdoton.

Markkinaoikeus katsoo, että mainittu huonekorkeuden ehdoton vähimmäisvaatimus on ollut yleinen, eikä sitä ole rajattu eri tilojen osalta. Tällaista rajausta ei voi perustaa siihen, että erilaisten rakennettujen tilojen huonekorkeuden vähimmäismääristä on annettu määräyksiä RT-korteissa ja ympäristöministeriön asetuksessa. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta hankinnan kohteen ja sen teknisten ominaisuuksin määrittämisen osalta. Näin ollen valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen siltä osin, kun sen tarjoukseen liitetyssä pohjapiirustuksessa on eteistilojen huonekorkeudeksi ilmoitettu 2.300 millimetriä ja eteisen huonekorkeudeksi 2.400 millimetriä.

Koska valittajan tarjous on ollut vaaditun huonekorkeuden osalta tarjouspyynnön vastainen, ei valittajalla olisi virheettömässä hankintamenettelyssä ollut mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Valittajan hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, mikä määrä sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Limingan kunnan korvaamaan Parmaco Oy:n oikeudenkäyntikulut 17.645 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Limingan kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Reima Jussila ja Ville Parkkari.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.