MAO:612/2025

Asioiden tausta

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.11.2024 ja 29.11.2024 julkaistuilla EU‑hankintailmoituksilla rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta tiemerkintöjen palvelusopimusta koskevasta urakasta sopimuskaudelle 2025 ja 2026 sekä optiovuosille 2027 ja 2028 sekä 2029 ja 2030.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 10.1.2025 tekemällään päätöksellä hylännyt Hot Mix Oy Finlandin osallistumishakemuksen ja sulkenut yhtiön tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 19.2.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Cleanosol Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 13.200.000–16.800.000 miljoonaa euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 38/2025

Valitus

Vaatimukset

Hot Mix Oy Finland on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 29.970 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hylätessään valittajan osallistumishakemuksen ja sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittaja ei ole syyllistynyt ammattitoiminnassaan vakavaan virheeseen, eikä sen luotettavuus ole tullut siten kyseenalaiseksi.

Valittajan väitetyssä aikaisempaa palvelusopimusta koskevassa sopimusrikkomuksessa ei ole ollut kysymys vakavasta virheestä, koska kyse tulisi olla jonkin lakisääteisen velvollisuuden rikkomisesta tai laiminlyönnistä. Aiempaa palvelusopimusta koskevat erimielisyydet ja riitaisuudet eivät tarkoita julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) tarkoittamaa vakavaa virhettä. Näyttövelvollisuus vakavasta virheestä on hankintayksiköllä, eikä vakavaa virhettä ole näytetty.

Hankintayksikkö on esittänyt yksipuolisia ja virheellisiä näkemyksiä. Markkinaoikeuden ei tule arvioida osapuolten välisiä sopimuserimielisyyksiä. Riita-asiassa on kyse hankintamenettelystä erillisestä prosessista, joka on vireillä Helsingin käräjäoikeudessa.

Poissulkemista koskevan päätöksen väite siitä, että valittaja olisi sitoutunut ylläpitämään sopimuksessa määriteltyjä tiemerkintöjä kiinteällä vuosihinnalla, ei pidä paikkaansa. Hankintayksikkö on maksanut valittajalle kyseisen sopimuksen kokonaishintaisen sopimusosan sopimushinnan osuuden vain osittain. Sopimushinnan muodostuminen on määritelty sopimukseen sisältyneen muutoshintamekanismin mukaisesti ylläpidettävien tiemerkintöjen määrän perusteella.

Samoin ei pidä paikkaansa väite siitä, että valittaja olisi toiminut vastoin sopimusvelvoitteitaan ja tieliikennelakia omavaltaisesti laajentamalla olemassa olevia merkintöjä ja tehnyt kokonaan uusia merkintöjä sen sijaan, että se olisi ylläpitänyt vanhoja tiemerkintöjä. Valittajan sopimusvastuulle on kuulunut sopimusalueen tieverkon tiemerkintöjen ylläpito, mikä on edellyttänyt uusienkin tiemerkintöjen tekemistä. Kokonaishintaisen sopimusosan tieverkon tiemerkintöjen ylläpito perustuu kuntovastuuseen. Valittaja on toteuttanut merkinnöille kuntovastuun perusteella välttämättömät toimenpiteet.

Valittaja ei ole rikkonut sopimuksen menettelytapamääräyksiä ilmoittamalla tekemistään töistä vasta jälkikäteen, kun lisä- ja muutostöistä ja niiden hintavaikutuksista olisi pitänyt sopia etukäteen. Valittaja on noudattanut sopimuksen edellyttämiä raportointivelvoitteita, eikä kyse ole ollut lisä- ja muutostöistä.

Valittajalle ei ole annettu tosiasiallista mahdollisuutta korjaavien toimenpiteiden esittämiseen. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle yksilöimättömän täsmennyspyynnön, ja samalla ilmoittanut harkitsevansa valittajan sulkemista tarjouskilpailusta. Valittaja on pyytänyt hankintayksiköltä selvitystä, mutta hankintayksikkö ei ole vastannut. Valittaja ei ole voinut esittää korjaavia toimenpiteitä tietämättä millä perusteilla poissulkemista harkitaan.

Hankintayksikkö on väitetystä vakavasta virheestä tietoisena valinnut valittajan toiseen urakkaan. Väitteet vakavasta virheestä perustuvat vuosien 2021–2024 tapahtumiin, joista hankintayksikkö on tullut tietoiseksi jo vuonna 2021. Hankintayksikkö on myös tehnyt valittajan kanssa hankintasopimuksen eräässä toisessa hankinnassa vielä huhtikuussa 2024. Mikäli valittaja olisi syyllistynyt niin vakavaan virheeseen, että sitä ei voisi valita hankintasopimuksen osapuoleksi, ei mainittua toista hankintaa sopimusta olisi tehty.

Valittajan osallistumishakemuksen hylkäämistä on perusteltu toissijaisesti soveltuvuusvaatimusten täyttymisen osoittamiseksi vaaditun selvityksen puuttumisella. Valittaja on osallistumishakemuksessaan ilmoittanut täyttävänsä vaatimukset, eikä mainitun lomakkeen kyseiseen kohtaan ole ollut mahdollista lisätä liitetiedostoa. Selvityksiä ei ole tarvinnut toimittaa muutoinkaan, sillä hankintayksikön on ollut mahdollista tarkistaa ne Rakentamisen Laatu ry:n internet-sivustolta. Lisäksi hankintayksiköllä on ollut käytäntönä varmistaa henkilöstön pätevyyteen liittyvät kysymykset vasta tarjousten jättämisen jälkeen, ja valittaja on toiminut samalla tavalla vastaavassa hankinnassa, jossa se on valittu urakoitsijaksi.

Vastine

Väylävirasto on antanut asiassa vastineen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen puolesta Väylävirastosta annetun lain 2 §:n ja 7 §:n sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain 24 §:n nojalla.

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Hot Mix Oy Finland:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.350 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintalain vastaisesti hylätessään valittajan osallistumishakemuksen. Poissulkemista koskevassa päätöksessä on yksilöity osallistumishakemuksen puutteet sekä ne sopimuksenaikaiset tapahtumat, joiden perusteella hankintayksikkö on arvioinut valittajan syyllistyneen ammattitoiminnassaan vakavaan virheeseen.

Poissulkemisen perusteena ovat olleet tapahtumat valittajan ja hankintayksikön välisessä 19.5.2021 allekirjoitetussa hankintasopimuksessa, joka vastaa sisällöltään nyt kyseessä olevaa hankintaa maanteiden tiemerkintöjen ylläpidosta ja uusien päällystemerkintöjen tiemerkintä- ja jyrsintätöistä. Maanteiden tiemerkinnät ovat tieliikennelain mukaisesti liikenteenohjauslaitteita ja tiemerkintöjä säännellään tarkoin mitoitukselta, rakenteelta ja väritykseltä. Tieliikennelain mukaan vain toimivaltaisella ELY‑keskuksella on oikeus tehdä päätös maantien tiemerkinnöistä.

Valittaja on ollut vuonna 2021 allekirjoitettua sopimusta edeltävän vastaavan hankintasopimuksen palveluntuottaja. Tämän aiemman hankintasopimuksen velvoitteiden mukaisesti valittaja oli ilmoittanut alueella olevien pienmerkintöjen määrän, jota käytettiin vuonna 2021 allekirjoitetun hankintasopimuksen kilpailutuksen kokonaishintaisen osion lähtötietoina. Palvelusopimus oli jaettu kokonaishintaiseen ja yksikköhintaiseen osaan. Tarjouksen kokonaishintaisessa osiossa tuli antaa tarjoushinta olemassa olevien vanhojen tiemerkintöjen ylläpidolle. Ylläpidon kohteena olevat vanhat tiemerkinnät oli tarjouspyyntöasiakirjoissa yksilöity määrältään ja sisällöltään.

Sopimuksen mukaan valittajan tuli ylläpitää sopimuksen kokonaishintaiseen osioon kuuluvia olemassa olevia tiemerkintöjä 64.000 neliömetriä. Sopimuksen määritelmän mukainen ylläpito tarkoittaa vanhojen, tienpintaan aikaisemmin merkittyjen merkintöjen korjaamista ja/tai kunnostamista. Kokonaishintaisessa osiossa palveluntuottaja sitoutuu ylläpitämään siihen kuuluvat tiemerkinnät sopimuksessa tarkemmin määritellyn laatutason mukaisina. Käytännössä palveluntuottajalla oli sopimuksen mukaan vastuu määritellä itsenäisesti toimenpiteet, joilla sovittu laatutaso säilytettiin.

Ensimmäisen sopimusvuoden 2021 jälkeen valittaja ilmoitti, että ylläpidettävien merkintöjen määrä olisi 106.900 neliömetriä, ja vaati kiinteän sopimushinnan 1.658.996 euroa lisäksi 940.000 euron lisäkorvausta. Valittajan mukaan tiemerkintöjen ylläpito oli edellyttänyt myös uusien tiemerkintöjen tekemistä. Kuitenkin sopimuksen mukaan kokonaishintainen osuus rajoittui vain olemassa olevien tiemerkintöjen korjaukseen ja/tai kunnostukseen.

Ylläpidettävien tiemerkintöjen määrä voi kasvaa, mutta vain sopimuksessa määriteltyjen muutosmekanismien mukaisesti. Näitä mekanismeja on noudatettava ja muutoksista sovittava sopijapuolten kesken etukäteen. Valittaja oli tehnyt omavaltaisesti sopimuksen kokonaishintaisessa osiossa kokonaan uusia tiemerkintöjä tai laajentanut aiempia merkittävästi ja ilmoittanut muutoksesta vasta jälkikäteen. Pienmerkintöjen pinta-ala oli kasvanut tarjouskilpailusta 67 prosenttia ja kokonaishintaisen osan vuosikustannukset 57 prosenttia. Hankintayksikkö katsoi, että kyseessä oli olennainen sopimusmuutos ja kiisti vaatimukset reklamaatiolla 10.12.2021. Hankintayksikkö on reklamoinut valittajan menettelystä.

Valittaja on myöntänyt osapuolten välisessä kirjelmöinnissä tehneensä uusia merkintöjä/laajentaneensa olemassa olevia.

Koska erimielisyys on ollut euromääräisesti ja sisällöllisesti merkittävä ja ilmeni jo ensimmäisenä sopimusvuonna 2021, hankintayksikkö harkitsi sopimuksen irtisanomista. Sopimusta päätettiin jatkaa edellyttäen, että valittaja sitoutui noudattamaan alkuperäistä suorituslaajuutta vuosina 2022–2024. Valittaja hyväksyi asian asiamiehensä välityksellä 10.5.2022, ja ilmoitti jatkavansa ylläpitotäiden toteuttamista hankintayksikön esittämässä laajuudessa. Kuitenkin valittaja saattoi asian vireille Helsingin käräjäoikeuden joulukuussa 2022.

Valittaja esitti syksyllä 2024 uusia vaatimuksia, joiden mukaan hankintayksikön tulisi korvata väitetyt lisääntyneet pienmerkintämäärät sopimuksen kokonaishintaisessa osiossa myös vuosilta 2022–2024. Tämä siitä huolimatta, että osapuolten välillä oli sovittu keväällä 2022 siitä, että lähtötiedot ylittävää määrää ei oteta sopimuksen kokonaishintaiseen osioon ylläpidettäväksi vuosille 2022–2024, eikä valittaja ole myöskään kohdistanut ylläpitotoimenpiteitä väitettyyn, lähtötiedot ylittävään määrään kyseisenä ajanjaksona.

Valittaja on rikkonut aikaisemman sopimuksen olennaisia ehtoja, eikä hankintayksiköllä ole hankintasopimuksen edellyttämää luottamusta valittajan toimintaan ottaen huomioon sopimusrikkomusten merkitys ja arvo sopimuskokonaisuuden kannalta. Sillä, että valittaja on kiistänyt sopimusrikkomuksen sekä nostanut asiasta kanteen käräjäoikeudessa, ei ole harkinnanvaraisen poissulkuperusteen soveltamisen kannalta merkitystä. Olennaista on hankintayksikön harkintavaltaan kuuluva tarjoajan rehellisyyden ja luotettavuuden arviointi ja siihen liittyvä luottamuksen puute.

Hankintayksikkö on näyttänyt toteen valittajan vakavan virheen ammattitoiminnassa, jonka perusteet ilmenevät päätösasiakirjojen lisäksi hankintayksikön 3.1.2025 valittajalle toimittamasta tarjouksen täsmennyspyynnöstä. Valittajalle on annettu etukäteen tieto mahdollisesta poissulkemisesta sekä mahdollisuus esittää korjaavia toimenpiteitä. Täsmennyspyynnössä on yksilöity poissulkemisen uhka sekä sen perustana oleva sopimus. Hankintayksikön ja valittajan välillä on käyty poissulkemispäätöksen perusteena olevista tapahtumista keskusteluja vuodesta 2021 lähtien. Valittaja on saattanut asian Helsingin käräjäoikeuden käsiteltäväksi ja asian pääkäsittely on tarkoitus pitää käräjäoikeudessa maaliskuussa 2025. Asia ei ole voinut jäädä valittajalle epäselväksi ja valittaja olisi pystynyt halutessaan lausumaan mahdollisista korjaavista toimenpiteistä.

Toisen ELY-keskuksen huhtikuussa 2024 valittajan kanssa tekemä palveluhankintasopimus ei ole asian arvioinnissa merkityksellinen. Yhteistyön jatkaminen ei osoita, että luottamussuhde osapuolten välillä olisi palautunut. Lisäksi hankintayksikön ja valittajan välisen riitaisuuden laajuus ei ole ollut tiedossa nykyisessä laajuudessa vuoden 2024 hankintasopimusta tehdessä, sillä valittaja on laajentanut haastehakemuksessaan esittämiään vaatimuksia ja väitteitä edellä todetusti syksyn 2024 kuluessa.

Hankintayksikkö on perustellut valittajan sulkemista tarjouskilpailusta toissijaisesti soveltuvuusvaatimusten täyttymisen osoittamiseksi vaaditun selvityksen puuttumisella. Osallistumispyynnössä on asetettu palveluntuottajan edustajan tai työpäällikön tai vastaavan työnjohtajan pätevyyttä koskeva vaatimus. Valittaja on osallistumishakemuksessaan ilmoittanut täyttyvänsä vaatimuksen, mutta ei ole sisällyttänyt osallistumishakemukseensa vaadittua selvitystä. Tätä selvitystä ei ole ollut saatavilla RALA ry:n internetsivustoilta, sillä sivustolla on saatavilla ainoastaan valittajayritystä koskevat pätevyystiedot ja referenssit. Sivustolla ei ole yrityksen edustajien, työpäälliköiden tai vastaavien työnjohtajien pätevyyttä koskevia tietoja, joista osallistumispyynnön vaatimuksessa on ollut kyse. Osallistumishakemuksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Mahdollisilla hankintayksikön aiemmissa hankintamenettelyissä soveltamilla menettelyillä ei ole merkitystä, sillä hankintayksikkö on sidottu osallistumispyynnössä ilmoitettuun menettelyyn.

Kuultavan lausunto markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 38/2025 ja 112/2025

Cleanosol Oy on markkinaoikeuden asioihin dnro 38/2025 ja 112/2025 antamassaan yhteisessä lausunnossa vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.330 eurolla.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintalain vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta, koska osallistumishakemus ei ole vastannut tarjouspyynnön ehtoja.

Hankintayksikkö on päätöksessään yksityiskohtaisesti selvittänyt, millä tavoin valittaja on toiminut aiemman hankintasopimuksen vastaisella tavalla. Hankintayksikkö on osoittanut valittajan syyllistyneen ammattitoiminnassaan sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen. Hankintayksikön esittämän selvityksen perusteella valittajan toiminta on ollut useilta osin palvelusopimuksen vastaista, puutteellista ja virheellistä. Valittajan sopimuksen vastainen toiminta on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti vakavaa ja omiaan vaikuttamaan yhtiön luotettavuuteen käsillä olevassa hankinnassa.

Hankintayksikkö on antanut täsmennyspyynnöllä valittajalle mahdollisuuden esittää näyttöä luotettavuudestaan, mutta valittaja ei ole esittänyt korjaavia toimenpiteitä. Valittaja on ollut tietoinen täsmennyspyynnön sisällöstä, eikä se voi vedota siihen, ettei olisi voinut ottaa siihen kantaa. Valittaja on ollut tietoinen sopimusrikkomuksistaan ja hankintayksikön kannasta.

Valittajaa ei ole asetettu eriarvoiseen asemaan hankintamenettelyssä, vaan yhtiön tarjous on hylätty hankintalain mukaisin perustein.

Vastaselitys asiassa diaarinumero 38/2025

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön viittaama vakava virhe ammattitoiminnassaan on vanhentunut poissulkemisperusteena. Hankintayksikkö on tullut tietoiseksi valittajan väitetystä virheellisestä menettelystä viimeistään reklamoidessaan 10.12.2021 valittajalle. Harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita koskevan säännöksen mukaan hankintayksikkö ei ole voinut vedota viittaamansa virheelliseen menettelyyn, kun tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta.

Hankintayksikkö ja kuultava eivät ole pystyneet esittämään todistelua poissulkemisperusteen olemassaolosta.

Hankintalaissa on erotettu ammattitoiminnassa tapahtuneesta vakavasta virheestä erilliseksi poissulkemisperusteeksi aiempien hankintasopimusten suorituksessa ilmenneet puutteet. Kyse on eri asioista ja perusteista, joilla tarjoaja tai ehdokas voidaan sulkea hankintamenettelystä. Päätöksessä ei ole kuitenkaan viitattu jälkimmäiseen poissulkemisperusteeseen. Asia tulee siten ratkaista yksinomaan sen perusteella, onko valittaja syyllistynyt ammattitoiminnassa tapahtuneeseen vakavaan virheeseen, eikä markkinaoikeuden tule arvioinnissaan kiinnittää huomiota väitettyihin aiempiin hankintasopimusten suorituksessa ilmenneisiin puutteisiin.

Vakavaa virhettä ammattitoiminnassaan koskevan säännöksen tarkoituksena on poissulkea julkisesta hankinnasta toimija, joka ei noudata lakisääteisiä velvollisuuksia. Tarjoajan poissulkemisen soveltamiskynnys on korkea, eikä kata palvelusopimusta koskevia erimielisyyksiä. Se, että osapuolten välillä on erimielisyyksiä palvelusopimuksen tulkinnasta, ei ole siihen rinnastettava tilanne. Valittaja on täyttänyt kaikki riidanalaisen palvelusopimuksen velvoitteet, ja osapuolten välisessä oikeudenkäynnissä on kyse siitä, onko yhtiö oikeutettu suorittamistaan, tietyistä töistä maksettaviin palkkioihin, joita hankintayksikön mukaan ei olisi tullut tehdä tai joista olisi tullut erikseen sopia. Kyse ei ole siitä, että sopimusvelvoitteita olisi jätetty täyttämättä.

Hankintayksikkö on vastineessaan esittänyt väitteitä ja seikkoja, joita ei ole tuotu esiin valituksenalaisessa päätöksessä. Päätöstä ei voi perustella jälkikäteisesti.

Aiempi palvelusopimus ei ole rinnastettavissa nyt hankinnan kohteena olevaan tiemerkintäpalvelusopimukseen. Hankintayksikön esittämät väitteet suurelta osin riitaisia eikä niitä voida siksi pitää selvinä tai toteennäytettyinä. Vakavaa virhettä ammattitoiminnassa ei voida käyttää poissulkemisperusteena ilman yleisen tuomioistuimen antamaa tuomiota, eikä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulu ottaa kantaa riita-asiassa ratkaistaviin erimielisyyksiin.

Valittajan täyttäessä RALA-pätevyyden, on sillä osallistumishakemuksen 3.3 kohdassa tarkoitettu soveltuvuus. Valittaja on ollut aiemmin palvelutuottajana hankintayksikölle samalla sopimusalueelle, mikä ilmenee myös RALA ry:n internetsivujen referenssihausta. Tämänkin perusteella valittajan soveltuvuusvaatimuksen täyttyminen on ollut selvää.

Hankintayksikön käytäntönä on ollut tarkistaa henkilöstön pätevyyteen liittyvät seikat vasta myöhemmin. Tämä ilmenee myös osallistumispyynnöstä. Lisäksi hankintasopimusluonnoksen liitteenä olevasta ”turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet” -nimisestä asiakirjasta ilmenee, että vastuuhenkilöt nimetään vasta sopimusvaiheessa, mikä tukee käsitystä soveltuvuuden myöhemmästä tarkistusajankohdasta.

Tarjouskilpailun voittajakaan ei ole täyttänyt osallistumishakemustaan hankintayksikön nyt edellyttämällä tavalla.

Valittaja kiistää hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimukset perusteeltaan ja määrältään.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei poissulkemista koskeva peruste ole vanhentunut. Määräaikaa, jonka jälkeen ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, ei tule laskea hankintayksikön ensimmäisestä asiaa koskeneesta reklamaatiosta. Perusteet poissulkemiselle ovat ilmenneet kokonaisuudessaan vasta syksyllä 2024. Hankintayksikkö on selvittänyt vuosien 2022–2024 aikana valittajan omavaltaisesti tekemien merkintöjen laajuutta. Selvityksen tekeminen on vienyt aikaa, koska sopimusalue on ollut laaja, valittajan omavaltaisesti tekemiä pienmerkintöjä on ollut runsaasti ja tiemerkintöjen tarkistusmittausten tekeminen keskellä vilkasliikenteistä tiestöä on ollut hidasta.

Hankintalaissa ei määritellä täsmällisesti sitä, millaisia olosuhteita ja mitä hetkeä tulisi pitää tapahtumana, josta kolmen vuoden määräaika lasketaan. Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että kolmen vuoden enimmäiskesto tulisi laskea vasta sen päätöksen tekopäivästä lukien, jolla kielletystä menettelystä oli määrätty seuraamus, vaikka päätöksen perusteena olevat teot olivat tapahtuneet jo aikaisemmin. Vanhentumisen perustana oleva tapahtuma voi olla käsillä vielä vuosia senkin jälkeen, kun varsinaiset tarkastelun kohteena olevat teot ovat tapahtuneet.

Markkinaoikeudella on toimivalta ratkaista hankintalain näkökulmasta, onko sopimuksen puitteissa tapahtuneet rikkomukset katsottava ammattitoiminnassa tapahtuneeksi vakavaksi virheeksi, eikä kyseisen poissulkemisperusteen soveltaminen edellytä asiaa koskevaa tuomioistuimen tuomiota.

Merkittävä virhe sopimuksen täytäntöönpanossa voi täyttää myös ammattitoiminnan vakavan virheen määritelmän. Määritelmä ei ole rajoitettu vain lakisääteisten velvoitteiden laiminlyömiseen.

Vain hankintayksiköllä on toimivalta määritellä, millaiset tiemerkinnät maantielle asetetaan. Toimittajan on noudatettava palvelusopimuksen määräyksiä täsmällisesti, eikä toimittajalla ole oikeutta itse määritellä merkintöjen kokoa, väriä, sijaintia tai muita ominaisuuksia. Tieliikennelainsäädäntö huomioon ottaen tiemerkintöjä ylläpitävä yksityinen palveluntarjoaja ei voi omatoimisesti päättää tiemerkinnöistä.

Osallistumishakemuksen hylkäämispäätös on perusteltu hankintalain edellyttämällä tavalla, eikä hankintayksikkö ole markkinaoikeudessa esittänyt valittajan sulkemiselle tarjouskilpailusta laajempia perusteita kuin mitä tässä päätöksessä on esitetty. Hankintayksikön markkinaoikeudelle antamassa vastineessa on käsitelty asiaa osin perusteellisemmin kuin itse päätöksessä, koska hankintayksikön on tullut vastata valituksessa esitettyihin väitteisiin.

Hankintayksikkö ei ole menettelyllään estänyt valittajaa ryhtymästä tosiallisiin korjaavin toimenpiteisiin. Hankintayksikkö ei ole myöskään menetellyt hallintolain säännösten vastaisesti jättäessään vastaamatta valittajan kyselyyn.

Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikön on tullut tarkistaa soveltuvuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen ennen menettelyn seuraavaan vaiheeseen etenemistä. Osallistumispyynnössä on kuvattu selvästi, mitä selvityksiä osallistumishakemuksiin on tullut sisällyttää, eikä valittajan osallistumishakemus ole täyttänyt näitä vaatimuksia. Voittaneen tarjoajan osallistumishakemus on sisältänyt ehdokkaan avainhenkilöiden ansioluettelot, joista vaatimusten täyttyminen on ollut tarkistettavissa.

Kuultava on antanut yhteisen lausunnon markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 38/2025 ja 112/2025.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön reklamaatio 10.12.2021 on keskeisiltä osiltaan liittynyt niihin seikkoihin, joihin hankintayksikkö on sittemmin perustanut yhtiön sulkemisen tarjouskilpailusta. Reklamaatiota on pidettävä hankintalain ja niitä koskevien esitöiden tarkoittamana hetkenä, josta vanhentuminen alkaa kulua. Hankintayksikkö on siten ollut tietoinen poissulkemisperusteen keskeisestä syystä jo joulukuussa 2021.

Hankintadirektiivissä säädetään poissulkemisperusteiden enimmäiskestosta, kun taas hankintalaissa vastaava sääntely on toteutettu säätämällä poissulkemisperusteen vanhentumisajasta. Asiassa ei ole olemassa päätöstä kielletystä menettelystä, mistä poissulkemisen enimmäiskesto alkaisi kulua, eikä sellaista ole annettavissa.

Hankintalaissa on tehty selkeä erottelu sopimusperusteisten virheiden perusteella tapahtuvan poissulkemisen ja ammattitoiminnan vakavan virheen välillä. Poissulkemisperusteet eroavat toisistaan sekä soveltamisedellytystensä että oikeudellisen luonteensa osalta. Vakavalle virheelle ammattitoiminnassa on asetettu selkeä ja objektiivinen määritelmä koskien tiettyjen lakisääteisten velvollisuuksien noudattamatta jättämistä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että Helsingin käräjäoikeus on antanut 28.5.2025 asiassa tuomion, jossa valittajan hankintayksikköä vastaan nostama kanne on hylätty. Tuomio ei ole lainvoimainen. Käräjäoikeudessa oikeudenkäynnin kohteena ovat olleet keskeisiltä osin samat tapahtumat, kuin mitä markkinaoikeudessa käsitellään.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön viittaama Helsingin käräjäoikeuden ratkaisu on merkityksetön tämän asian kannalta, sillä osapuolten välinen riita‑asia ei muodosta hankintalaissa tarkoitettua perustetta hankintamenettelystä poissulkemiselle. Ratkaisu voi myös muuttua muutoksenhaun myötä. Markkinaoikeus ei voi tätä asiaa arvioidessaan tukeutua Helsingin käräjäoikeuden antamaan tuomioon.

Käräjäoikeudessa käsitellyssä riita-asiassa on ollut kyse hankintayksikön maksuvelvollisuudesta valittajalle, kun tässä asiassa on kyse hankintayksikön päätöksestä sulkea valittaja hankintamenettelyn ulkopuolelle.

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 112/2025

Valitus

Vaatimukset

Hot Mix Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 10.670 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö perusteettomasti ja hankintalain vastaisesti sulkenut valittajan tarjouskilpailusta tarkoituksenaan syrjiä valittajaa. Valittajaa on syrjitty asettamalla se eriarvoiseen asemaan hankintamenettelyssä. Valittajalle ei ole lähetetty tarjouspyyntöä. Tarjouspyyntö on lähetetty vain yhdelle ehdokkaalle, jonka jättämä tarjous on valittu. Kyseinen tarjoaja on päässyt valittajaa parempaan asemaan tarjouskilpailussa, eikä asiassa ole ollut tosiasiallista kilpailua.

Valittaja on perusteluinaan lisäksi viitannut asiassa 38/2025 lausumaansa.

Vastine

Väylävirasto on antanut asiassa vastineen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen puolesta Väylävirastosta annetun lain 2 §n ja 7 §:n sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain 24 §:n nojalla.

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää valituksen. Väylävirasto on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan hankintamenettelystä asianmukaisin perustein, eikä valittaja ole jättänyt tarjousta rajoitetussa menettelyssä. Valittaja ei siten ole asianosainen hankintapäätöksen 19.2.2025 osalta ja valitus on ensisijaisesti jätettävä tutkimatta.

Osallistumishakemuksen on jättänyt vain yksi ehdokas, joka on täyttänyt soveltuvuusvaatimukset. Menettelyyn hyväksyttävien tarjoajien määrää ei ole rajoitettu hankintailmoituksessa. Hankintayksikkö on pyytänyt soveltuvuusvaatimukset täyttävää ehdokasta jättämään tarjouksen.

Hankintayksikkö on viitannut asiassa diaarinumero 38/2025 esittämäänsä.

Kuultavan lausunto markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 38/2025 ja 112/2025

Kuultava on antanut edellä selostetun yhteisen lausunnon markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 38/2025 ja 112/2025.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se on asianosainen myös hankintapäätöstä koskevassa asiassa. Valittajan poissulkemista koskeva päätös ei ole lainvoimainen ja valituksenalainen hankintapäätös koskee valittajaa.

Hankintayksikkö on syrjinyt valittajaa voittaneen tarjoajan eduksi.

Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut tarjoajaksi kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärää hankintailmoituksessa eikä osallistumispyynnössä hankintalain edellyttämällä tavalla.

Hankintayksikön ja valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat perusteettomia.

Valittaja on lisäksi viitannut asiassa diaarinumero 38/2025 esittämäänsä.

Lisäkirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että muutoksenhakuoikeuden olemassaoloa on arvioitava lähtökohtaisesti sen tilanteen perusteella, jolloin muutoksenhaku tulee vireille. Ehdokas, joka on tarjouskilpailun aiemmassa vaiheessa suljettu pois menettelystä, ei voi hakea muutosta hankintamenettelyn jatkovaiheista. Monivaiheisesta menettelystä poissuljetulla ehdokkaalla ei ole käytännössä oikeudellista intressiä enää menettelyn jatkovaiheisiin. Asianosaisaseman määrittyminen ei ole sidottu poissulkupäätöksen lainvoimaisuuteen. Kysymyksessä on ollut kaksivaiheinen menettely, jossa oikeuskäytännön mukaisesti menettelyn ulkopuolelle suljetuilla ehdokkailla ei ole asianosaisasemaa enää varsinaisen hankintapäätöksen osalta. Valitus poissulkemispäätöksestä 10.1.2025 tulisi käsitellä ensin, jonka jälkeen voidaan vahvistaa, ettei valittajalla ole asianosaisasemaa enää hankintapäätöksen 19.2.2025 osalta.

Voittaneen tarjoajan osallistumishakemus on sisältänyt ehdokkaiden avainhenkilöiden ansioluettelot, joista vaatimusten täyttyminen on ollut tarkistettavissa. Valittajan osallistumishakemus ei ole sisältänyt vastaavia pakollisia tietoja.

Väite osallistumispyynnön virheellisyydestä on asiassa esitetty oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n vastainen uusi väite, joka on muuttanut asian luonteen toiseksi.

Osallistumispyyntö ei ole ollut hankintalain vastainen. Julkisia hankintoja koskevat oikeusohjeet eivät velvoita rajoitettuun menettelyyn osallistuvien ehdokkaiden määrän rajaamista. Oikeusohjeissa asetetaan vähimmäisvaatimus rajoitettuun menettelyyn kutsuttaville tarjoajille. Mikäli ehdokkaiden määrää ei rajata, ei osallistumispyynnössä ole tarpeen erikseen ilmoittaa hyväksyttävien ehdokkaiden enimmäis- tai vähimmäismääriä. Valituksenalaisen hankinnan markkinoilla on osallistumispyynnössä asetetut vaatimukset täyttäviä markkinatoimijoita vain muutama. Tästä syystä ennalta ei ole rajattu ehdokkaiden määrää, joilta pyydetään tarjous. Kaikki vaatimukset täyttävät ehdokkaat on hyväksytty mukaan menettelyyn.

Hankintayksikkö on lisäksi viitannut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 38/2025 lausumaansa.

Kuultava on antanut yhteisen lausunnon asioissa diaarinumerot 38/2025 ja 112/2025.

Valittaja on esittänyt, että kunnes poissulkemista koskeva päätös on lainvoimaisesti ratkaistu, tulee poissuljetulla taholla olla muutoksenhakuoikeus myös lopulliseen hankintapäätökseen. Muussa tapauksessa tarjoajaehdokas kärsisi peruuttamatonta vahinkoa tilanteessa, jossa poissulkemispäätös katsottaisiin hankintalain vastaiseksi, mutta kyseinen toimija ei voisi enää hakea muutosta virheelliseen hankintapäätökseen.

Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt osallistumishakemuksensa kohtaa 3.3.1, eikä osallistumishakemus ole ollut sellainen, mitä hankintayksikkö on edellyttänyt valittajalta.

Valittaja on 5.3.2025 päivätyssä valituksessaan todennut hankintayksikön syrjineen valittajaa ja hankintamenettelyn olleen virheellistä. Valittajan täydennetyt valitusperusteet liittyvät siten edelleen keskeisesti sen valituksessa esittämiin perusteisiin, eikä asia ole muuttunut toiseksi. Joka tapauksessa kysymys on valitusperusteesta, ei uudesta vaatimuksesta.

Hankintalain mukaan hankintayksikön on tarvittaessa ilmoitettava tarjoajaksi kutsuttavien ehdokkaiden enimmäismäärä, mikäli tätä halutaan rajata, mutta tarjoajaksi kutsuttavien vähimmäismäärä on aina ilmoitettava. Esitöiden perusteella on myös selvää, että lainsäätäjä on tarkoittanut sitä, että rajoitetussa menettelyssä ehdokkaiden vähimmäismäärä on ilmoitettava etukäteen.

Kuultavan molempiin asioihin esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus perustuu päällekkäiseen asiamiestyöhön. Kohtuullisena määränä voidaan pitää 2.520 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu asioissa diaarinumerot 38/2025 ja 112/2025

Pääasiaratkaisun perustelut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 38/2025

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti hylätessään valittajan osallistumishakemuksen ja sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on hylännyt valittajan osallistumishakemuksen ensisijaisesti sen vuoksi, että se on todennut valittajan syyllistyneen ammattitoiminnassa sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen ja toissijaisesti sen vuoksi, ettei valittaja ole toimittanut edellytettyjä selvityksiä osoituksena teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vaatimusten täyttymisestä.

Asiassa on vielä otettava kantaa siihen, onko hankintayksikkö voinut hyväksyä Cleanosol Oy:n osallistumishakemuksen sen osallistumishakemuksessaan toimittaman teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä osoittavan selvityksen perusteella.

Sovellettavat säännökset

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 33 §:n 1 momentin mukaan rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen.

Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö voi ennalta rajata niiden ehdokkaiden määrää, joilta pyydetään tarjous. Tarjoajiksi kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärä sekä tarvittaessa enimmäismäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajiksi hyväksyttävät ehdokkaat on valittava noudattamalla hankintailmoituksessa esitettyjä soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksia sekä arviointiperusteita. Hankintayksikkö ei saa ottaa menettelyyn ehdokkaita, jotka eivät ole toimittaneet osallistumishakemusta tai jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vaatimuksia.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tarkistettava ennen tarjousten valintaa, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

1) tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen;

2) tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen.

Hankintalain 81 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 183) mukaan hankintalain 81 §:n tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta, lainsäädännön vastaisesta toiminnasta tai muista vastaavista tekijöistä johtuvia riskejä hankinnan toteuttamiselle. Hankintayksikön on pykälässä säädettyjä poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Ehdokas tai tarjoaja on vain poikkeuksellisesti suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Toistuvat vähäisetkin sääntöjenvastaisuudet voivat kuitenkin kyseenalaistaa ehdokkaan tai tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, jolloin poissulkeminen voi olla perusteltua. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden näyttönä myös muuta aineistoa kuin lainvoimaisia päätöksiä tai tuomioita. Hankintayksikkö vastaa kuitenkin siitä itsestään johtuvan virheellisen poissulkemispäätöksen seurauksista.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohtaa koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 183 ja 184) on todettu, että tällainen vakava virhe kyseenalaistaa toimittajan luotettavuuden niin, että sitä ei voida valita hankintasopimuksen sopimuspuoleksi riippumatta siitä, että sillä on muutoin tekniset ja taloudelliset resurssit sopimuksen toteuttamiseksi.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että käsite ”virhe ammattitoiminnassa” kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, ja hankintayksikkö voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla. Perusteen käyttö ei edellytä myöskään lainvoimaista tuomiota (tuomio 13.12.2012, Forposta ja ABC Direct Contact, C-465/11, EU:C:2012:801, 27 ja 28 kohta).

Unionin tuomioistuimen mukaan sitä, että taloudellinen toimija ei täytä sopimusvelvoitteitaan, voidaan lähtökohtaisesti pitää ammattitoiminnassa tehtynä virheenä. Vakavan virheen käsite on unionin tuomioistuimen mukaan ymmärrettävä siten, että se viittaa tavallisesti taloudellisen toimijan menettelyyn, joka ilmentää toimijan tietyn vakavuusasteen tuottamusta tai huolimattomuutta. Mikä tahansa sopimuksen tai sopimuksen osan virheellinen, epätäsmällinen tai puutteellinen täyttäminen taloudellisen toimijan puolelta voi mahdollisesti osoittaa tämän ammatillisen pätevyyden puutteita, muttei merkitse automaattisesti vakavaa virhettä. Vakavan virheen olemassaolon toteaminen edellyttää lähtökohtaisesti kyseisen taloudellisen toimijan asenteen konkreettista ja yksilökohtaista arviointia (em. tuomio 29–31 kohta).

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2019:132 on Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuun (tuomio 19.6.2019, Meca, C‑41/18, EU:C:2019:507) viitaten todettu, että unionin tuomioistuimen kyseisessä asiassa antamassa tuomiossa lausutun mukaisesti yksin hankintaviranomaisen tehtävänä on tarjoajien valintavaiheessa arvioida se, onko tarjoaja suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen vuoksi. Päätöstä tarjoajan poissulkemisesta tarjouskilpailusta arvioidaan hankintoja koskevien säännösten perusteella. Hankintamenettelyn lainmukaisuutta koskevan arvioinnin kannalta ei siten ole merkitystä sillä, että sopimusrikkomusta ja sopimuksen purkamista koskeva oikeudenkäynti on pantu vireille käräjäoikeudessa.

Hankintalain 81 §:n 2 momentin mukaan poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa virheen, rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika sekä mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset.

Viimeksi mainitun pykälän 4 momentin mukaan ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos 1 momentissa tarkoitetusta tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta.

Hankintalain 81 §:n 4 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 189) mukaan säännös perustuu hankintalain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun hankintadirektiivin 57 artiklan
7 kohtaan ja säännös on uusi. Poissulkemisen kesto ei saa hankintadirektiivin mukaan olla pidempi kuin kolme vuotta asiaankuuluvasta tapahtumasta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden osalta. Säännöksessä asetetaan kolmen vuoden enimmäiskesto. Säännöksellä varmistetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, että poissulkemisperusteiksi säädetyt toimenpiteet ja laiminlyönnit eivät estä ehdokasta tai tarjoajaa osallistumasta hankintamenettelyihin rajoittamattomaksi ajaksi. Lainkohdassa tarkoitettu tapahtuma on ajankohta, jona hankintayksikkö on saanut tai sen olisi asianmukaista huolellisuutta noudattaen tullut saada tietoonsa toimittajaa rasittava kyseinen poissulkemisperuste.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee (tuomio 24.10.2018, Vossloh Laeis,
C-124/17, EU:C:2018:855, 35–41 kohta), että hankintadirektiivin 57 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaista kilpailun vääristämistä koskevaa poissulkemisperustetta tarkasteltaessa asiaankuuluvana tapahtumana, josta poissulkemisen kesto on laskettava, on pidettävä sitä päivää, jona toimivaltainen viranomainen on todennut käyttäytymisellä syyllistytyn lainsäädännön rikkomiseen.

Hankintalain 82 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa lain 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta.

Hankintalain 82 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp, s. 189) mukaan säännös perustuu hankintadirektiivin
57 artiklan 6 kohtaan ja sen tarkoituksena on lisätä hankintamenettelyn joustavuutta ja hyväksyttävien toimittajien määrää antamalla tarjoajille mahdollisuus osoittaa luotettavuutensa poissulkemisperusteista huolimatta. Esitöissä on yhtäältä todettu, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta pyytää näyttöä luotettavuudesta, mutta toisaalta suositeltu tarjoajalle varattavaksi tilaisuus esittää selvitys korjaavista toimenpiteistä ennen poissulkemista.

Hankintadirektiivin 57 artiklan 6 kohdan mukaan talouden toimija voi esittää näyttöä toteuttamistaan toimenpiteistä osoittaakseen luotettavuutensa, vaikka poissulkemisperuste olisi olemassa. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (C-387/19, RTS Infra BVBA, kohta 34; C-276/16, Prequ’ Italia, kohdat 45–47) on korostettu, että puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaate edellyttää tarjoajalle varattavaa tilaisuutta tulla kuulluksi ennen poissulkemista.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka hankintalain esitöissä on esitetty vain suositus kuulemistilaisuuden varaamisesta, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että tarjoajalle on ennen poissulkemista varattava tosiasiallinen mahdollisuus esittää selvitys luotettavuudestaan. Hankintalakia on tältä osin tulkittava unionin oikeuden mukaisesti.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §: n mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Osallistumispyyntö ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt 18.11.2024 julkaistulla hankintailmoituksella osallistumishakemuksia maanteiden tiemerkintöjen korjaus- ja uusien päällysteiden merkintöjen maalaus- ja jyrsintätöitä koskevaa tarjouskilpailuun.

Osallistumispyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen mukaan palvelusopimus jakaantuu tarkemmin määritellyllä tavalla kokonaishintaiseen sopimukseen, jossa tiemerkintöjen korjaus perustuu kuntovastuuseen ja yksikköhintaiseen sopimusosaan, joka on yksikköhintaperusteinen sopimus, josta maksetaan palveluntuottajalle työn suoritusyksikköjen lukumäärän mukaan. Osallistumispyynnön kohdassa ”Muut ehdot” on todettu, että ehdokkaiden tulee toimittaa osallistumishakemuksen mukana kaikki kohdassa listatut selvitykset. Selvityksiä ei ole kuitenkaan tarvinnut toimittaa niiltä osin, kuin tilaajan on ollut mahdollista tarkistaa tiedot Rakentamisen Laatu (RALA) ry:n internet-sivustolta tai Vastuu Group -palvelusta. Kohdassa on edelleen todettu, että mikäli ehdokas on vastannut taulukon kohtiin ’kyllä’ ja ESPD‑kohtaan ’kyllä’, eikä kaikkien alla esitettyjen vaatimusten täyttymistä pystytä myöhemmin todentamaan, ehdokas hylätään.

Osallistumispyynnön kohdan 3 ”Tarjoajalle asetetut teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset” on todettu, että kohdissa 3.1. ja 3.2 mainitut todistukset voi korvata RALA:n internetsivustolla tulostetulla yritysraportilla, mikäli raportti sisältää edellä mainitut tiedot. Kohdassa 3.3 on esitetty seuraava vaatimus:

”Vaatimus: Palveluntuottajan edustajan/työpäällikön tai vastaavan työnjohtajan tulee olla tiemerkintätöiden johtotehtäviin perehtynyt henkilö. Kyseisellä henkilöllä tulee olla vähintään kahden vuoden kokemus maanteiden tiemerkintäurakoiden tai ‑palvelusopimusten urakoinnin johtotehtävistä viimeisen viiden vuoden ajalta.”

Saman kohdan alakohdassa 3.3.1 on todettu seuraavasti:

”Vaadittu selvitys: Selvitys tarjoajan omassa palveluksessa tai esittämänsä alihankkijan palveluksessa olevan tiemerkintäurakoiden johtotehtäviin perehtyneen henkilön pätevyydestä ja kokemuksesta.”

Valittaja on osallistumishakemuksessaan vakuuttanut alakohdassa 3.3 edellytetyn vaatimuksen täyttyvän ”kyllä” ilmoituksellaan.

Voittanut tarjoaja on osallistumishakemuksessaan vakuuttanut alakohdassa 3.3 edellytetyn vaatimuksen täyttyvän. Voittanut tarjoaja on oheistanut osallistumishakemukseensa toimitusjohtajan, hallintopäällikön/työpäällikön sekä työpäällikön ansioluettelot.

Osallistumispyynnön ”Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet” nimisen liiteasiakirjan kohdan 5 ”Turvallisuussuunnittelu” alakohdassa 5.2 ”Työturvallisuusorganisaatio” on todettu, että päätoteuttajan tulee nimetä pätevä vastuuhenkilö ja työturvallisuuden vastuuhenkilö ja kummallekin sijainen sekä työmaahan perehdyttämisestä vastaava henkilö.

Hankintayksikkö on osallistumishakemukset saatuaan lähettänyt 3.1.2025 päivätyn tarjouksen täsmennyspyynnön valittajalle. Täsmennyspyynnössä on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankintayksikkö harkitsee yrityksenne sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle hankintalain 81 §:n 1 momentin 3-kohdan perusteella perustuen tapahtumiin sopimuksessa "Tiemerkintöjen palvelusopimus UUD LÄNSI TMPS 2021-2024". Tiedustelemme, haluatteko mahdollisesti esittää asiassa hankintalain 82 §:n mukaisia korjaavia toimenpiteitä? Mahdolliset esityksenne korjaavista toimenpiteistänne tulee toimittaa ke 8.1. klo 13 mennessä.”

Valittaja on 5.1.2025 toimittanut hankintayksikölle vastauksen, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:

”Hot Mix tulee vastaamaan yksityiskohtaisesti ELY-keskuksen pyyntöön pyydetyssä määräajassa, mutta se edellyttää ELY-keskukselta lisäselvitystä sen esityspyynnöstä. Järjestyksen vuoksi Hot Mix toteaa kuitenkin jo nyt, että se on toiminut kaikkien lakien, asetusten, viranomaisohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, eikä ELY-keskuksella ole mitään perusteita sulkea Hot Mixiä tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hot Mix kiistää jyrkästi kaikki tällaiset ELY-keskuksen väitteet.

[– –]

ELY-keskuksen 3.1.2025 toimittama esityspyyntö ja siihen sisältyvä uhkaava ilmoitus mahdollisesta tarjouskilpailusta poissulkemiselle on kauttaaltaan yksilöimätön ja kokonaisuudessaan perusteeton. Hot Mixin on mahdotonta ottaa tarkemmin edes kantaa ELY-keskuksen esityspyyntöön tai ilmoitukseen tietämättä tarkemmin, mihin ELY‑keskus perustaa ne ja mitä syitä niiden taustalla on.

[– –]

Hot Mix vaatii ELY-keskukselta yksityiskohtaista ja perusteltua selvitystä siitä, mitä ELY-keskus tarkoittaa seuraavalla: ”… perustuen tapahtumiin sopimuksessa "Tiemerkintöjen palvelusopimus UUD LÄNSI TMPS 2021-2024".

ELY-keskuksen tulee Hot Mixin vaatimuksen mukaisesti

i) yksilöidä kaikki ne tapahtumat, joihin ELY‑keskus viittaa mahdollisen tarjouskilpailusta poissulkemisen osalta,

ii) yksilöidä ja perustella näiden väitettyjen tapahtumien lain- tai sääntöjenvastaisuus, sekä

iii) perustella yksityiskohtaisesti, miten nämä tapahtumat väitetysti perustaisivat oikeuden sulkea Hot Mix tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Hot Mix vaatii ELY-keskukselta vastausta yllä esitettyyn selvityspyyntöön tiistaihin 7.1.2025 klo 12:00 mennessä.”

Valittaja on vielä 8.1.2025 lähettänyt toisen vastauksen hankintayksikölle, jossa se on muun ohella uudistanut väitteensä poissulkemista koskevan ilmoituksen yksilöimättömyydestä ja perusteettomuudesta, ja siitä, ettei se tästä syytä voi esittää korjaavia toimenpiteitä. Vastauksessa on lisäksi kiistetty kaikki väitetyt sopimusrikkomukset ja esitetty, ettei valittajan toiminnassa ole tapahtunut mitään sellaista, joka oikeuttaisi sen sulkemiseen tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on päätöksellään 10.1.2025 hylännyt valittajan osallistumishakemuksen ja sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ensisijaisesti hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella viittaamalla aiempaan 2021–2024 voimassa olleeseen tiemerkintöjen palvelusopimukseen ja sitä koskevaan valittajan menettelyyn. Toissijaisesti osallistumishakemus on hylätty soveltuvuusvaatimusten täyttymisen osoittamiseksi vaaditun selvityksen puuttumisella.

Päätöstä on perusteltu ammattitoiminnan vakavan virheen osalta muun ohella seuraavasti:

”[– –]

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että maanteille tehtävät tiemerkinnät ovat hyvin tarkoin säädeltyjä mitoituksensa, rakenteensa ja värityksensä puolesta. Tässä yhteydessä on erityisen merkille pantavaa, että lain mukaisesti vain toimivaltaisella ELY-keskuksella on oikeus tehdä päätös siitä, minkälainen tiemerkintä maantielle tehdään.

[– –]

Sopijapuolten välillä syntyi heti ensimmäisenä sopimusvuonna erimielisyys koskien sopimuksen kokonaishintaiseen osaan sisältyviä töitä ja niiden maksamista. Hot Mix Oy Finland esitti tilaajalle marraskuussa 2021 yllättäen vaatimuksen, jonka mukaisesti sopimuksen kokonaishintaiseen osaan kuuluvien pienmerkintöjen määrä oli kasvanut keväällä 2021 pidetystä tarjouskilpailusta + 67 % ja joiden euromääräinen hintaa nostava kustannusvaikutus oli noin + 940 000 euroa. Hankintayksikkö piti vaatimusta perusteettomana. (Liite 1)

Palvelusopimuksen sisältö on jaettu kahteen eri osaan:

1. Kiinteähintaiseen, olemassa olevien tiemerkintöjen ylläpitoa koskevaan kokonaishintaiseen osaan.

2. Toteutuneiden työmäärien perusteella määräytyvään yksikköhintaiseen osaan, jonka puitteissa tehdään mm. kokonaan uusia tiemerkintöjä.

Sopimuksen kokonaishintaisessa osiossa tuli nimenomaisesti ylläpitää palvelusopimuksessa määriteltyjä olemassa olevia vanhoja tiemerkintöjä, joiden määrät ja sisältö olivat etukäteen tiedossa. Tiemerkintöjen ylläpito tarkoittaa vakiintuneesti vanhojen, tienpintaan aikaisemmin merkittyjen merkintöjen korjaamista/kunnostamista (Liite 2).

Sopimuksen yksikköhintainen osa oli puolestaan tarpeen, koska sopimusaikana saatetaan tehdä myös tiemerkintöjä, joiden määrät eivät ole etukäteen tarkasti tiedossa, mm. kokonaan uusia tiemerkintöjä maanteiden uudelleen päällystämisen yhteydessä.

[– –]

Sopijapuolien erimielisyys koskee etupäässä sopimuksen kokonaishintaista osaa, jonka kiinteä sopimushinta määräytyi suoraan tarjoajan kokonaishintaisen osan hintatarjouksen perusteella. Osana kokonaishintaista hintatarjousta tarjoajan tuli antaa ylläpitohinta sopimusalueen tiestöllä oleville, tarjouspyynnön liitteenä olleessa sopimusluonnoksessa määritellyille pienmerkinnöille, joita oli yhteensä 64 000 m2. Hot Mix Oy Finland antoi em. pienmerkintöjen vuosittaiseksi ylläpitohinnaksi tarjouksessaan 1 408 000 euroa. Hot Mix Oy Finlandin tarjouksen kokonaishintaisen osan vuosihinta oli kokonaisuudessaan 1 658 996 euroa.

Hankintayksikön näkemys asiasta on se, että Hot Mix Oy Finland sitoutui kiinteällä kokonaishinnalla ylläpitämään (korjaamaan/kunnostamaan) sopimuksen kokonaishintaiseen osaan sisältyviä vanhoja aikaisemmin tehtyjä tiemerkintöjä. Hot Mix Oy Finlandin näkemys asiassa on ilmeisesti se, että ylläpito tarkoittaa myös kokonaan uusien tiemerkintöjen tekemistä.

[– –]

’Tiemerkintöjen palvelusopimuksen UUD LÄNSI TMPS 2021-2024’ tarjouskilpailun tarjouslomakkeen kokonaishintaisessa osassa ilmoitettu tilaajaa sitova pienmerkintöjen määrä perustui Hot Mix Oy Finlandin aiemman palvelusopimuksen raportoinnin perusteella ilmoittamaan määrään.

’Tiemerkintöjen palvelusopimus UUD LÄNSI TMPS 2021-2024’ tarjouskilpailu käytiin maalis-huhtikuussa 2021, sopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2021 ja jo loka-marraskuussa 2021 Hot Mix Oy Finland ilmoitti sopimuksen mukaisten pienmerkintöjen määrän kasvaneen kevään tarjouskilpailusta +42 900 m2 ja euromääräisen kustannusvaikutuksen olevan tältä osin vähintään +940 000 euroa. Edellä todetusti, tarjouskilpailussa ilmoitettu pienmerkintöjen määrä perustui Hot Mix Oy Finlandin itsensä muutama kuukausi aiemmin esittämään määrään, joten tilaaja piti pienmerkintöjenmäärän väitettyä kasvua hyvin epäuskottavana. Tilaaja myös kiisti Hot Mix Oy Finlandin näkemykset sekä reklamoi sitä sopimuksen mukaisen määrän ylittävien pienmerkintöjen omavaltaisesta tekemisestä joulukuussa 2021.

Prosentuaalisesti tarkasteltuna kysymys on todella merkittävistä määristä. Pienmerkintäneliöiden määrä olisi kasvanut tarjouskilpailusta 67 % ja euromääräisesti tarkasteltuna kokonaishintaisen osan vuosihintaan olisi tullut lisäystä 57 %.

Sopimuksen kokonaishintaisen osan töistä oli sovittu maksettavaksi kiinteä vuosipalkkio. Kysymyksen ollessa kokonaishintaisesta työstä on hankintayksikön näkemyksen mukaisesti absurdia palveluntuottajalta esittää, että kokonaishintainen osan sisältö ja siitä maksettava kiinteä vuosipalkkio voisivat muuttua palveluntuottajan omavaltaisen toiminnan myötä ja palveluntuottajan jälkikäteisellä, yksipuolisella ilmoituksella. Kokonaishintaisessa urakassa, jossa on sovittu siihen sisältyvistä töistä kiinteä hinta, ei yksinkertaisesti toimita niin.

Tilaajan vuosina 2022-2024 tekemissä tarkasteluissa kävi ilmi, että väitetyssä pienmerkintöjen määrän kasvussa ei ollut esimerkiksi kysymys tarjouskilpailun kokonaishintaisen osan lähtötietojen puutteellisuudesta tai virheellisyydestä tienmerkintöjen määrän osalta, vaan siitä, että Hot Mix Oy Finland oli tehnyt joko kokonaan uusia pienmerkintöjä tai kasvattanut olemassa olevien pienmerkintöjen kokoa laajentamalla niitä merkittävästi. Kysymys ei tältä osin ollut kokonaishintaisen sopimusosan mukaisten vanhojen, olemassa olevien tiemerkintöjen ylläpidosta, vaan sopimuksen vastaisesti tehdyistä, kokonaan uusista merkinnöistä tai merkittävistä olemassa olevien tiemerkintöjen laajennuksista. Osa tiemerkinnöistä oli myös toteutettu liikenteenohjauslaitteita koskevien ohjeiden vastaisesti. (Liite 3)

Hankintayksikkö pitää yllä kuvattua menettelyä erittäin moitittavana ottaen huomioon, että kysymyksessä on tiemerkintäalan ammattilainen. Tiemerkintöjen palvelusopimukset ovat olleet Suomessa käytössä jo 2000-luvulta lähtien ja niiden sisältö ja menettelytavat ovat tiemerkintäalan ammattimaisille toimijoille selviä. Hot Mix Oy Finlandille on alan ammattilaisena myös päivän selvää, että ylläpidolla tarkoitetaan nimenomaisesti vanhojen, olemassa olevien tiemerkintöjen korjausta, eikä mitään muuta.

[– –]

Hot Mix Oy Finlandin menettelytapa on myös tieliikennelain säädökset huomioon ottaen hyvin ongelmallinen. Hot Mix Oy Finland on toiminnallaan rikkonut sopimuksen lisäksi tieliikennelakia tehdessään omavaltaisesti kokonaan uusia tiemerkintöjä ja/tai laajentaessaan merkittävästi olemassa olevia vanhoja tiemerkintöjä.

[– –]

Todettakoon edelleen, että Hot Mix Oy Finland ilmoitti pienmerkintöjen määrän kasvusta vasta jälkikäteen, eli tiemerkintätöiden tekemisen jälkeen. Tältä osin Hot Mix Oy Finland on laiminlyönyt palvelusopimusta täydentävien ehtojen kohtaa 1.2.1.

[– –]

Sopijapuolet ovat käyneet neuvotteluja asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Hot Mix Oy Finland on saattanut asian sopimusriitana Helsingin käräjäoikeuden tutkittavaksi ja vaatii hankintayksiköltä korvauksia pienmerkintämäärien kasvamisesta vuosilta 2021-2024 yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa laillisine korkoineen. Hankintayksikkö on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan perusteettomana.

Nyt kysymyksessä oleva tarjouskilpailu koskee ”Tiemerkintöjen palvelusopimuksen UUD LÄNSI TMPS 2021-2024” jälkeistä, samaa aluetta koskevaa uutta palvelusopimusta.

Hankintayksikkö toteaa, että tässä tilanteessa hankintayksiköllä ei ole palvelusopimuksen edellyttämää luottamusta Hot Mix Oy Finlandin toimintaan sopijapuolena ottaen huomioon yllä selostettujen sopimusrikkomusten merkitys ja arvo. Hankintayksikön näkemyksen mukaisesti Hot Mix Oy Finland on rikkonut räikeästi sopimuksen keskeisiä sisältöä ja menettelytapoja koskevia velvoitteitaan ja kysymys on euromääräisesti tarkasteltuna hyvin merkittävästä summasta. Sopimuksen mukainen kokonaishintaisen osan arvo oli kiinteältä sopimusajalta tarjouksen mukaisin hinnoin laskettuna yhteensä 6 635 984 euroa (1 658 996 euroa/vuosi x 4 vuotta). Tämän lisäksi Hot Mix Oy Finland vaatii 4,5 miljoonan euron lisäkorvausta väitettyyn pienmerkintöjen määrien sopimusaikaiseen kasvuun perustuen.

Hankintayksikkö katsoo ’Tiemerkintöjen palvelusopimus UUD LÄNSI TMPS 2021-2024 sopimuksen’ -palvelusopimuksessa käytetyn ylläpito-termin kyseenalaistamisen ja sen nojalla esitetyn lisäkorvausvaatimuksen täysin perusteettomaksi ja toteaa lisäksi, että esitettyyn vaatimukseen myöntyminen tarkoittaisi käytännössä hankintalaissa esitettyä kiellettyä olennaista sopimusmuutosta.

Hankintayksikkö toteaa, että Hot Mix Oy Finlandille todettiin nyt kysymyksessä olevan tarjouskilpailun osallistumishakemusten jätön määräajan jälkeen, että hankintayksikkö harkitsee yrityksen poissulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle hankintalain 81 §:n 1 momentin 3-kohdan mukaisella perusteella ’Tiemerkintöjen palvelusopimus UUD LÄNSI TMPS 2021-2024’ tapahtumien perusteella ja haluaako Hot Mix Oy Finland mahdollisesti esittää asiassa hankintalain 82 §:n mukaisia korjaavia toimenpiteitä. Hot Mix Oy Finland vastasi hankintayksikön tiedusteluun vastaselvityspyynnöllä ja kiistämällä täysin hankintalain 81 §:n mukaisen poissulkemisperusteen täyttymisen, eikä esittänyt asian osalta varsinaisia hankintalain 82 §:n mukaisia korjaavia toimenpiteitä. Tältä osin hankintayksikön ei siten ole tarpeen arvioida 82 §:n mukaisesti korjaavien toimenpiteiden riittävyyttä.”

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään 19.2.2025 valinnut Cleanosol Oy tiemerkintöjen palvelusopimuksen toimittajaksi.

Valittaja on 27.1.2025 valittanut hankintayksikön 10.2.2025 tekemästä poissulkemista koskevasta päätöksestä ja 5.3.2025 hankintayksikön 19.2.2025 tekemästä hankintapäätöksestä.

Valittajan poissulkeminen ammattitoiminnassa tapahtuneen vakavan virheen perusteella

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on perustanut valituksenalaisen päätöksensä valittajan poissulkemisesta tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohtaan.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin esitöiden perusteella harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita sovellettaessa on arvioitava sitä, onko tarjoajan menettely kyseenalaistanut sen luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa. Hankintayksiköllä on hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan näyttövelvollisuus tarjoajan vakavasta virheestä. Lähtökohtana arvioinnissa on se, että hankintayksikkö pystyy esittämään riittävän selvityksen tarjoajan poissulkemisen perusteen olosuhteista.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankintalain 81 §:ssä tarkoitettujen harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden käyttämisessä, eikä tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta harkinnanvaraisilla poissulkemisperusteilla edellytä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan lainvoimaista päätöstä tai tuomiota.

Hankintayksikön on harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita soveltaessaan kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteen vaatimuksiin. Tarjoajan tarjouskilpailusta sulkeminen edellyttää rikkomuksen olennaisuutta ja vakavuutta. Koska tarjouskilpailusta sulkeminen on ankara toimenpide, hankintayksikön on arvioitava muun ohella, miten vakavasta virheestä ammattitoiminnassa on ollut kysymys ottaen huomioon menettelyn yhteys hankinnan kohteeseen. Olennaista on arvioida sitä, onko tarjoajan menettely kyseenalaistanut tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, vaikka sillä olisikin tekniset ja taloudelliset resurssit siihen. Vakavaksi virheeksi katsottavan menettelyn on ilmennettävä riittävän vakavuusasteen tahallisuutta tai huolimattomuutta.

Edellä selostetuissa hankintalain esitöissä viitatun unionin oikeuskäytännön mukaan poissulkemisperusteena sallittu virhe ammattitoiminnassa voi olla mikä tahansa hankintayksikön toteama tarjoajan ammatilliseen luotettavuuteen vaikuttava virheellinen menettely. Unionin tuomioistuimen mukaan ammattitoiminnassa tehtynä virheenä voidaan lähtökohtaisesti pitää sitä, että taloudellinen toimija ei täytä sopimusvelvoitteitaan, mutta vakavan virheen edellytyksenä on asteeltaan vakava tuottamus tai huolimattomuus ja sen olemassaolon toteaminen edellyttää lähtökohtaisesti kyseisen taloudellisen toimijan asenteen konkreettista ja yksilökohtaista arviointia. Hankintalain 81 §:n
1 momentin 3 kohdan soveltaminen ei siten rajoitu ainoastaan tilanteisiin, joissa tarjoaja on laiminlyönyt lakisääteisiä velvoitteitaan, vaan säännöstä voidaan soveltaa myös sellaisiin virheellisiin menettelyihin, joiden perusteella tarjoajan luotettavuus hankinnan toteuttajana on muutoin vaarantunut.

Markkinaoikeus toteaa, että markkinaoikeuden tarkasteltavana on toimivaltansa puitteissa arvioida hankintayksikön toteuttaman hankintamenettelyn hankintalain mukaisuutta. Markkinaoikeudessa käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kysymys osapuolten välisen sopimusriidan arvioinnista, vaan siitä onko hankintayksikkö voinut sulkea valittajan tarjouksen esittämällään perusteella hankintamenettelystä. Hankintayksikön menettelyn lainmukaisuuden arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko nyt kilpailutettavana ollut hankintasopimus vastannut kaikilta osin täsmälleen aiempaa valittajan ja hankintayksikön välistä hankintasopimusta.

Poissulkemispäätöksessä viitataan valittajan osallistumishakemuksen hylkäämisen osalta sen aikaisempaan sopimustoimintaan. Esitetyn selvityksen mukaan valittaja on aikaisemman sopimuskauden ensimmäisen vuoden jälkeen ilmoittanut hankintayksikölle, että ylläpidettäviä tiemerkintöjä on sopimuksessa sovitun 64.000 neliömetrin asemasta 106.900 neliömetriä ja esittänyt sopimuksen ylläpito-osion kiinteän hinnan 1.658.996 euroa lisäksi 940.000 euron lisäkorvauksen uusien tiemerkintöjen tekemisestä. Hankintayksikön esittämän mukaan sopimuksen kokonaishintaisen osion puitteissa korjataan ja kunnostetaan tienpinnassa jo olevia vanhoja tiemerkintöjä, mutta ei tehdä muutoksia olemassa oleviin tiemerkintöihin tai kokonaan uusia tiemerkintöjä, sillä tieliikennelain mukaisesti vain toimivaltaisella elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksella on oikeus tehdä päätöksiä maanteiden tiemerkinnöistä.

Edelleen esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö ja valittaja ovat keväällä 2022 sopineet siitä, että valittaja suorittaa tulevina sopimusvuosina 2022–2024 ylläpitotyöt alkuperäisessä suorituslaajuudessa perustuen 64.000 neliömetriin ja ettei valittajan aiemmin tekemiä uusia tai laajennettuja merkintöjä oteta mukaan sopimuksen kokonaishintaiseen osaan. Valittaja oli kuitenkin saattanut asian vireille Helsingin käräjäoikeudessa joulukuussa 2022. Syksyllä 2024 valittaja oli esittänyt vaatimuksen, jonka mukaan hankintayksikön tulisi korvata valittajan oma-aloitteisesti tekemät lisääntyneet pienmerkintämäärät sopimuksen kokonaishintaisessa osiossa myös vuosilta 2022–2024.

Hankintayksikön esittämän selvityksen perusteella valittaja on laiminlyönyt keskeisiä raportointi- ja yhteistyövelvoitteita, ja toiminut muutoin tiemerkintäsopimuksen vastaisesti tekemällä vanhojen merkintöjen ylläpitämisen sijasta uusia tiemerkintöjä tai laajentamalla olemassa olevia merkintöjä vastoin aikaisemman palvelusopimuksen ehtoja ja esittämällä niistä 940.000 euron lisälaskutuksen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella asiassa on ollut kysymys euromääräisesti ja sisällöllisesti merkittävästä sopimustulkintaan liittyvästä erimielisyydestä, jonka osapuolet ovat edelleen saattaneet yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Vaikka asianosaiset ovat markkinaoikeudessa olleet erimielisiä valittajan tarjouskilpailusta poissulkemiseen johtaneesta menettelystä ja sen olosuhteista, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on sillä hankintalain 81 §:n soveltamisessa oleva harkintavalta huomioon ottaen voinut pitää valittajan menettelyä siinä määrin valittajan luotettavuutta heikentävänä siten, että se on voinut arvioida hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan soveltamisedellytysten täyttyvän nyt kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä ja sulkea valittajan tarjouskilpailusta kyseisen lainkohdan perusteella.

Yllä kuvatun Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan vakavan virheen toteaminen ei edellytä lainvoimaista tuomiota. Korkein hallinto-oikeus on yllä kuvatussa ennakkopäätöksessään KHO 2019:132 katsonut, että unionin tuomioistuimen tuomio Meca Srl (EU:C:2019:507) osoittaa unionin lainsäätäjän tarkoittaneen, että hankintaviranomaisella tulee olla mahdollisuus sulkea tarjoaja hankintamenettelystä ilman, että sen tarvitsee odottaa asiassa annettavaa tuomioistuimen ratkaisua. Tämä korostaa korkeimman hallinto-oikeuden mukaan erityisesti hankintaviranomaisen oikeutta arvioida tarjoajan menettelyä itsenäisesti. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut arvioida valittajan menettelyä ja sen luotettavuutta jo ennen Helsingin käräjäoikeuden toukokuussa 2025 riidanalaisesta hankintasopimuksesta antamaa ratkaisua, jolla valittajan kanne oli hylätty.

Markkinaoikeus toteaa, ettähankintalain 81 §:n 4 momentin mukaan harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita voidaan soveltaa enintään kolmen vuoden ajan tapahtuneesta lukien. Markkinaoikeus toteaa edelleen, että mainitun lainkohdan esitöistä ilmenevällä tavalla asiassa kolmen vuoden kulumisen alkamisajankohta on kuitenkin arvioitava siitä hetkestä, jolloin hankintayksikön olisi asianmukaista huolellisuutta noudattaen tullut saada tietoonsa kyseinen poissulkemisperuste. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan laiminlyönnit ja virheelliset toimenpiteet ovat olleet toistuvia, ja niiden kokonaismerkitys on ollut hankintayksikön arvioitavissa vasta syksyllä 2024 valittajan vaatiessa hankintayksiköltä korvausta aiemman sopimuksen kokonaishintaisesta osasta perustuen valittajan itse tekemien tiemerkintöjen määrään. Hankintayksikön aikaisempi reklamaatio ei osoita, että poissulkemisen perusteena olevat olosuhteet olisivat olleet kokonaisuudessaan ja lopullisesti hankintayksikön tiedossa sinä hetkenä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tarjouksen jättöhetkellä valittajan poissulkemisen perusteena olleesta menettelystä ei ollut hankintalain 81 §:n 4 momentin tarkoittamalla tavalla vielä kulunut yli kolmea vuotta.

Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö sulkenut valittajan tarjouskilpailusta hankintalain vastaisesti ilmoittamatta sitä ennen valittajalle julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden edellyttämällä tavalla, että se harkitsee soveltavansa siihen harkinnanvaraista poissulkemista tietyillä perusteilla ja varaamatta tälle tilaisuutta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee yllä kuvatusti, että tarjoajilta voidaan edellyttää oma-aloitteista selvitystä korjaavista toimenpiteistä vain, jos velvollisuudesta on etukäteen ilmoitettu selkeästi hankinta-asiakirjoissa tai viittauksin kansalliseen sääntelyyn.

Asiasta saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä ilmoittanut valittajalle harkitsevansa sen sulkemista tarjouskilpailusta harkinnanvaraisen poissulkemisen perusteella ja varannut sille tilaisuuden esittää mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Hankintayksikön selvityspyyntöä on pidettävä julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden edellyttämällä tavalla riittävänä. Selvityspyynnössä on viitattu vuosina 2021–2024 voimassa olleeseen riidanalaiseen tiemerkintäsopimukseen, jonka perusteella poissulkemisperusteen soveltamista on arvioitu. Kun lisäksi otetaan huomioon, että valittaja on ollut hankintayksikön reklamaation ja osapuolten välisten neuvotteluiden ja riita-asian käsittelyn perusteella tietoinen aikaisemman sopimuksen mukaisen menettelyn merkityksestä hankintayksikölle, on valittajan näin ollen tullut ymmärtää, mihin mahdollinen poissulkeminen perustuu, ja valittajalla on ollut tilaisuus vaikuttaa arviointiin esittämällä selvitys mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että valittaja on saatuaan ilmoituksen kiistänyt ilmoituksessa esitetyt väitetyt sopimusrikkomukset ja vaatinut hankintayksiköltä yksityiskohtaisempaa perustelua harkitulle poissulkemiselle saamatta siihen vastausta. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tältä osin hankintalain 82 §:n 1 momentin vastaisesti.

Valittajan poissulkeminen soveltuvuutta koskevien selvitysten puutteellisuuden vuoksi

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Tarjoaja vastaa siitä, että se kykenee osoittamaan asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymisen. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Hankintayksikkö on asettanut ehdokkaiden soveltuvuusvaatimukseksi muun ohella sen, että palveluntuottajan edustajalla/työpäälliköllä tai vastaavalla työnjohtajalla tulee olla vähintään kahden vuoden ajalta kokemusta maanteiden tiemerkintäurakoiden tai palvelusopimusten urakoinnin johtotehtävistä. Kyseisen osallistumispyynnön kohdassa 3.3 esitetyn vähimmäisvaatimuksen täyttyminen on tullut osoittaa alakohdassa 3.3.1 vaaditulla selvityksellä.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka kyseenomaisessa kohdassa 3.3.1 ei ole ollut erillistä lataustoimintoa, tarjoajille on tullut olla kohdan perusteella selvää, että vaadittu selvitys on ollut mahdollista toimittaa muutoin osallistumishakemuksen liitteenä. Lisäksi osallistumispyynnön nimenomaisen kirjauksen mukaan RALA:n yritysraportilla on voinut korvata vain osallistumispyynnön kohdissa 3.1 ja 3.2 mainitut todistukset. Kyseinen yritysraportti ei sellaisenaan osoita puheena olevan tarjoajan palveluksessa olevan henkilön kokemusta koskevan vaatimuksen täyttymistä. Näin ollen RALA-pätevyys ei ole ollut riittävä osoittamaan kyseen omaisen vaatimuksen täyttymistä. Osallistumispyynnön kohdassa 3.3.1 vaaditun selvityksen toimittaminen on siten ollut olennainen osa tarjoajan velvollisuutta osoittaa soveltuvuutensa hankintalain 83 §:n edellyttämällä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että osallistumispyynnössä oleva maininta siitä, ettei pyydettyjä selvityksiä tarvitse toimittaa niiltä osin, kuin tilaajalla on mahdollisuus tarkistaa tarjoajan antamat tiedot Rakentamisen Laatu ry:n internet-sivustolta, liittyy yleiseen menettelytapaan, jonka mukaisesti tarjoajan antama vakuutus voidaan tarvittaessa vahvistaa ulkopuolisesta lähteestä ja, jossa soveltuvuuden todentaminen ja tarjousvertailun järjestys voidaan avoimessa menettelyssä toteuttaa joustavasti. Kyseenomainen tarjouspyynnön maininta ei siten sovellu tilanteeseen, jossa osallistumispyynnössä on nimenomaisesti edellytetty vaatimuksen täyttymisen osoittamista selvityksellä jo osallistumishakemuksen toimittamisen yhteydessä, kuten nyt on edellytetty. Mikäli osallistumishakemuksessa ei ole ollut liitettynä vaatimuksen kohteena olevan henkilön pätevyyttä koskevaa selvitystä, ei hankintayksiköllä ole ollut tässä tapauksessa mahdollisuutta arvioida vaatimuksen täyttymistä.

Markkinaoikeus toteaa että tarjouspyynnössä on edellytetty asianmukaisten selvitysten liittämistä osallistumishakemukseen. Valittajan viittaama tiemerkintöjen palvelusopimuksen liiteasiakirjassa esitetty kohta työturvallisuudesta ei osoita, että tarjoajan soveltuvuus olisi ollut tarkoitus tarkistaa vasta sopimusvaiheessa. Mainittu kohta koskee työturvallisuusorganisaation rooleja urakan toteutusvaiheessa, eikä sillä ole merkitystä soveltuvuusvaatimusten arviointiajankohdan kannalta.

Nyt käsillä olevassa hankinnassa on ollut kyse rajoitetusta menettelystä, jolloin hankintayksikön on tullut valita tarjouskilpailun osallistujiksi ainoastaan ne ehdokkaat, jotka täyttävät asetetut vähimmäisvaatimukset. Koska valittajan osallistumishakemuksesta on puuttunut selvitys yhtiön johtohenkilön perehtyneisyydestä tehtäviin, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt osallistumispyyntöasiakirjojen tai hankintalain vastaisesti hylätessään valittajan osallistumishakemuksen ja sulkemalla tarjoajan tarjouskilpailusta. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin myöskään se, miten valittajan tarjouksia on mahdollisesti arvioitu muissa hankintamenettelyissä tai miten hankintayksikkö on mahdollisesti menetellyt aiemmissa vastaavissa hankinnoissaan, koska kunkin hankintamenettelyn hankintalain mukaisuutta arvioidaan siinä menettelyssä annettujen hakemus- tai tarjousasiakirjojen tietojen perusteella.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuudesta toimitettu selvitys

Valittaja on vielä esittänyt, ettei voittanut tarjoaja ollut täyttänyt osallistumishakemuksensa kohtaa 3.1.1 hankintayksikön edellyttämällä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan osallistumishakemukseen on oheistettu kolmen henkilön ansioluettelot, joista on ollut todennettavissa täyttääkö voittaneen tarjoajan edustajan/työpäällikön kokemus sille osallistumispyynnössä asetetut vaatimukset. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen mukaan tarjouskilpailuun.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintalain vastaisesti arvioidessaan, ettei valittaja ole täyttänyt hankintayksikön asettamia soveltuvuusvaatimuksia puutteellisen osallistumishakemuksen vuoksi tai arvioidessaan valittajan syyllistyneen vakavaan virheeseen ammattitoiminnassaan. Valitus on näin ollen hylättävä pääasian osalta markkinaoikeuden asiassa 38/2025.

Valituksen tutkiminen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 112/2025

Valitus markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 112/2025 kohdistuu rajoitetussa menettelyssä tehtyyn hankintapäätökseen 19.2.2025. Markkinaoikeuden on vielä arvioitava, onko valittajalla valitusoikeutta edellä mainitusta hankintapäätöksestä.

Hankintalain 1 §:n 2 momentin mukaan hankintalailla on pantu täytäntöön muun ohella julkisia tavarahankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 89/665/ETY (valvontadirektiivi).

Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Hankintalain 145 § ja 146 § perustuvat vanhan hankintalain (348/2007) 85 §:ään ja siihen liittyviin säännöksiin. Vanhan hankintalain esitöiden (HE 190/2009 vp s. 59) mukaan ehdokas, joka on tarjouskilpailun aiemmassa vaiheessa hankintayksikön päätöksellä suljettu tarjouskilpailusta, ei voi hakea muutosta hankintamenettelyn jatkovaiheista.

Valvontadirektiivin, sellaisena kuin se on ollut muutettuna oikeussuojadirektiivillä sekä käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/23/EU, 2a artiklan 2 kohdan mukaan tarjoajat on katsottava asianomaisiksi, jos tarjoajia ei ole vielä lopullisesti suljettu pois. Poissulkeminen on lopullista, jos siitä on ilmoitettu asianomaiselle tarjoajalle ja jos riippumaton muutoksenhakuelin on todennut poissulkemisen lailliseksi tai jos poissulkemiseen ei voida enää hakea muutosta.

Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (tuomio 3.2.2023, VZ (Soumissionnaire définitivement exclu, C-53/22, EU:C:2023:88, 38 ja 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), todennut, että kun tarjoaja on ennen julkista hankintaa koskevan sopimuksen sopimuspuolen valintaa koskevan päätöksen tekemistä suljettu lopullisesti pois kyseistä hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelystä hankintaviranomaisen päätöksellä, joka on vahvistettu tuomioistuimen ratkaisulla, josta on tullut lainvoimainen, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraa, että direktiivin 89/665 1 artiklan 3 kohta ei ole esteenä sille, että tältä tarjoajalta evätään mahdollisuus hakea muutosta kyseisen julkisia hankintoja koskevan sopimuksen sopimuspuolen valintaa koskevaan päätökseen ja sitä vastaavan hankintasopimuksen tekemiseen. Se, että poissulkemista koskeva päätös ei vielä ole lopullinen, ratkaisee tarjoajan asiavaltuuden riitauttaa sopimuspuolen valintaa koskeva päätös. Direktiivin 89/665 2 a artiklan 2 kohdan mukaan tarjoajan poissulkeminen hankintamenettelystä on lopullista, jos siitä on ilmoitettu tälle ja jos riippumaton muutoksenhakuelin on todennut poissulkemisen lailliseksi tai jos poissulkemiseen ei voida enää hakea muutosta.

Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (tuomio 21.12.2021, Randstad Italia, C-497/20, EU:C:2021:1037, 73 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) todennut, että ilmaisulla ”riippumaton muutoksenhakuelin” on sen määrittämiseksi, onko tarjoajan poissulkeminen tullut lopulliseksi, ymmärrettävä tarkoittavan perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitettua riippumatonta ja puolueetonta tuomioistuinta, joka on etukäteen lailla perustettu.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä esitetyn perusteella asian arvioinnin lähtökohtana on pidettävä sitä, että menettelystä poissuljettu ehdokas ei voi hakea muutosta menettelyn jatkovaiheista, kun markkinaoikeus on todennut poissulkemisen hankintalain mukaiseksi. Markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei hankintayksikkö ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti jättäessään hyväksymättä valittajan tarjoajaksi valituksenalaiseen hankintamenettelyyn, hylätessään valittajan osallistumishakemuksen ja sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta päätöksellä 10.1.2025. Valittajan markkinaoikeudelle tekemä valitus hankintapäätöksestä on siten jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen asioissa diaarinumerot 38/2025 ja 112/2025

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asioissa annetut ratkaisut huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut molemmissa asioissa. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta asiassa dnro 112/2025.

Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa dnro 38/2025.

Markkinaoikeus velvoittaa Hot Mix Oy Finlandin korvaamaan Kaakkois‑Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut 7.350 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 38/2025 ja 2.400 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 112/2025.

Markkinaoikeus velvoittaa Hot Mix Oy Finlandin korvaamaan Cleanosol Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.430 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 38/2025 ja 112/2025.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Hot Mix Oy Finlandin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta asiassa dnro 112/2025.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Saija Laitinen ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.