MAO:627/2025
Asian tausta
Helsingin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.8.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta maksuliikenne- ja maksuvalmiussuunnittelujärjestelmän hankinnasta kahden vuoden määräaikaiselle sopimuskaudelle, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.
Helsingin kaupungin hankintajohtaja on 12.12.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 91 valinnut Avalosys Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 400.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Nomentia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 18.750 eurolla viivästyskorkoineen.
Valittaja on vaatinut saada tiedon voittaneen tarjoajan tarjouksesta sekä selvityksen tarjousvertailun tekemisestä. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus lykkää asian käsittelyä, kunnes Helsingin hallinto-oikeus on antanut lainvoimaisen ratkaisun valittajan tietopyyntöä koskevaan hallintovalitukseen.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti tarjouspyyntöä laatiessaan. Tarjouspyynnön vaatimukset ovat olleet tietosuojan osalta riittämättömiä. Esimerkiksi alalla vakiintuneiden tietoturvasertifikaattien esittämistä ei ole vaadittu.
Hankintayksikkö on ilman perusteluja käyttänyt kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena halvinta hintaa. Halvin hinta ei ole ollut hyväksyttävä valintakriteeri hankinnan kohde huomioon ottaen, vaan tarjousvertailussa olisi tullut painottaa myös tarjousten laatua. Menettelyllä on pyritty saamaan voittaneen tarjoajan tarjous valituksi, sillä tarjous ei pärjäisi laatuvertailussa valittajan tarjoukselle.
Valittajalle ei ole annettu mitään selvitystä siitä, että voittanut tarjoaja olisi täyttänyt teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset referenssien tai nimetyn projektipäällikön osalta.
Hankintayksikkö ei ole riittävällä tavalla arvioinut sitä, täyttääkö voittaneen tarjoajan järjestelmä tarjouspyynnön pakolliset vaatimukset. Proof of concept ‑testi (jäljempänä PoC-testi) ei ole ollut riittävä osoittamaan vaatimusten täyttymistä. PoC-testillä on pintapuolisesti käyty läpi murto-osaa vaatimusluettelon pakollisista vaatimuksista. Menettely on ollut myös syrjivää, sillä valittajalle ei ole annettu samaa mahdollisuutta osoittaa laatuvaatimusten täyttymistä. Lisäksi PoC-testi on tarkoitettu konseptien ja suunnitteilla olevien ohjelmistokehityshankkeiden arviointiin eikä valmisohjelmiston ominaisuuksien tarkasteluun.
Tarjouspyynnön mukaan tarjottavan ratkaisun on tullut olla yksi valmisohjelmisto eli yksittäinen ohjelmistotuote, joka tarjouspyynnön julkaisuhetkellä täyttää kaikki tarjouspyynnön laatuvaatimukset sekä sisältää maksuliikenteen ja maksuvalmiussuunnitelman toiminnallisuudet. Useammasta eri toimittajien komponenteista koostuva kokonaisuus ei ole ollut hyväksyttävä.
Voittaneen tarjoajan tarjoama järjestelmä ei ole täyttänyt tietosuojavaatimuksia. Voittanut tarjoaja on tarjouspyynnön vastaisesti ilmoittanut käsittelevänsä tarjotussa ratkaisussa henkilötietoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella.
Voittaneen tarjoajan ratkaisu ei täytä maksuliikenne- ja maksuvalmiussuunnittelujärjestelmälle asetettuja vaatimuksia, sillä siinä ei ole esimerkiksi vaadittuja maksuvalmiussuunnittelun toimintoja. Tämä on havaittu vastaavissa hankintamenettelyissä, joissa vaatimukset ovat olleet pitkälti samankaltaisia kuin tässä tarjouskilpailussa. Voittanut tarjoaja lienee käyttänyt voimavara-alihankkijaa täyttääkseen vähimmäisvaatimukset.
Voittaneen tarjoajan järjestelmä ei täytä muitakaan tarjouspyynnön vaatimuksia. Valittajan tietojen mukaan voittaneen tarjoajan ja sen voimavara‑alihankkijan ohjelmistokomponenttien yhdistelmää ei ole aiemmin onnistuneesti implementoitu ja viety tuotantokäyttöön siten, että se täyttäisi tarjouspyynnön referenssivaatimukset, projektipäällikön kokemusvaatimukset ja suomenkielisyyttä koskevat vaatimukset. Tarjotun kokonaisuuden on sellaisenaan täytettävä kaikki vaatimukset, eikä riittävää ole, että jotkin sen osat täyttävät vaatimukset.
Tarjouspyynnön ehto siitä, että tarjoaja sitoutuu pyydettäessä toimittamaan hankintayksikölle tietovirtakuvauksen kolmessa työpäivässä sekä näyttäessään tulevan valituksi toimittajaksi sitoutuu käymään läpi henkilötietojen käsittelyyn, tietosuojaan ja -turvaan liittyvät käytännöt ja ehdot, on käytännössä estänyt valittajalta sen tarkastelemisen, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tietosuojan ja tietoturvan osalta riittävä ja tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikön menettely ja tietoturvavaatimusten tarkastamisen laiminlyönti ovat ristiriidassa tietosuojaa ja tietoturvaa koskevan lainsäädännön kanssa.
Pisteyttämättä jätettyjen laadullisten vähimmäisvaatimusten osalta tulee soveltaa samoja periaatteita kuin silloin, jos laatua olisi käytetty vertailuperusteena. Silloin laadulliset vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä liian yleisellä tasolla. Hankintayksikkö ei ole myöskään vertaillut tarjouksia kaikilla tarjouspyynnössä ilmoitetuilla laadullisilla vertailuperusteilla. Toteamus, että molemmat tarjoajat ovat täyttäneet tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ja selvitysvelvollisuudet, ei ole ollut riittävää tarjousvertailun tasapuolisuuden ja läpinäkyvyyden kannalta.
Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen ottaen huomioon hankinnan kohteen vaativuus, ja tarjous olisi tullut hylätä senkin takia.
Vastine
Vaatimukset
Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta päättää hankinnan kohdetta koskevista vaatimuksista. Tietosuojalle ja -turvalle asetetut vaatimukset ovat olleet riittävät ja kattaneet hankintayksikön keskeiset tarpeet. Tarjoajia on myös tarjouspyynnössä edellytetty hyväksymään tarjouspyynnössä ja sen liitteinä olevissa asiakirjoissa olevat ehdot ilman varaumia.
Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä perustelut halvimman hinnan käyttämiselle kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Palveluiden riittävä laatu on varmistettu pakollisilla vaatimuksilla. Lisäksi markkinaoikeuteen ei voida valittaa siitä, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on käytetty vain halvinta hintaa.
Voittanut tarjoaja on tarjouksensa perusteella täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset.
Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan antamiin tietoihin siitä, että sen tarjoama ratkaisu täyttää vaatimusluettelossa asetetut vähimmäisvaatimukset. Tämän lisäksi hankintayksikkö on tehnyt voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta lisätarkistuksen PoC-menettelyn muodossa. PoC-testi on tehty ratkaisulle, joka on tarjousten alustavan vertailun perusteella tullut voittavaksi. Menettely ei ole ollut valittajaa syrjivää, sillä PoC‑testi olisi tehty valittajan tarjoamalle ratkaisulle, jos voittaneen tarjoajan ratkaisu ei olisi sitä läpäissyt.
Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että hankittavan ohjelmiston on tullut koostua vain yhdestä ohjelmasta. Tarjouspyynnöstä on nimenomaisesti ilmennyt, että hankittavaan valmisohjelmistoon on voinut sisältyä useampia valmisohjelmia. Ratkaisevaa on ollut, ettei kysymyksessä ole hankintayksikölle kokonaan räätälöitävä tai koodattava ohjelmisto, vaan tuotannossa oleva ohjelmisto, joka sovitetaan hankintayksikön tarpeisiin.
Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut myös tietosuojan ja -turvan osalta tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnön liitteenä olevaa Tietosuoja- ja salassapitoliitettä sovelletaan lähtökohtaisesti ensisijaisena sen piiriin kuuluvissa asioissa. Kyseisen liitteen mukaan toimittaja saa käsitellä tilaajan henkilötietoja sellaisissa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisissa maissa, joiden osalta Euroopan komissio on antanut vastaavuuspäätöksen tietosuojan tason riittävyydestä. Tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut alihankkijoikseen myös yhdysvaltalaisia yrityksiä, joilla on pääsy tietoihin EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta, jolloin kyse on henkilötietojen siirrosta. Euroopan komissio on kuitenkin antanut Yhdysvaltojen osalta edellä mainitun vastaavuuspäätöksen koskien yrityksiä, jotka ovat liittyneet Data Privacy Framework -järjestelyyn. Kaikki voittaneen tarjoajan ilmoittamat yhdysvaltalaiset alihankkijat ovat liittyneet järjestelyyn eli niiden suorittama henkilötietojen käsittely rinnastuu EU- ja ETA-alueella tehtävään henkilötietojen käsittelyyn, ja tarjous on siten ollut tarjouspyynnön mukainen.
Hankintayksikkö ei ole tarkistanut tietosuojan ja tietoturvan vaatimusten täyttymistä jälkikäteen, vaan tarjouspyynnössä kuvattua menettelyä noudattaen. Tarjoajilta vaadittu sitoutuminen henkilötietojen käsittelyyn, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvien käytäntöjen ja ehtojen läpikäymiseen ei ole ollut osa tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistamista. Kyseinen vaatimus on liittynyt tietosuojan vaikutustenarvioinnin loppuunsaattamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen.
Koska tarjousvertailussa ainoa vertailuperuste on ollut hinta, valittajan esittämät väitteet vertailuperusteiden ilmoittamisesta ja tarjousten vertailemisesta eivät ole asian kannalta merkityksellisiä.
Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ylittänyt hankinnan ennakoidun arvon eikä se ole ollut poikkeuksellisen alhainen.
Hankintayksikkö on tarkistanut referenssejä koskevien tietojen paikkansapitävyyden referenssiasiakkaiden yhteyshenkilöiltä.
Kuultavan lausunto
Avalosys Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 24.495 eurolla viivästyskorkoineen.
Hankintayksikön harkintavaltaan on kuulunut tietosuojaan ja -turvaan liittyvien ehtojen ja vaatimusten asettaminen. Siltä osin kuin tietosuojaa koskevat vaatimukset ja velvoitteet perustuvat pakottavaan lainsäädäntöön niitä tai niiden toteutumista ei ole tarpeen tai edes velvollista toistaa hankinta-asiakirjoissa, sillä tarjoajien tulee joka tapauksessa noudattaa kyseistä lainsäädäntöä.
Hankintayksiköllä on päätäntävalta siihen, millä hankintasäännösten mukaisella kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella se arvioi tarjouksia. Hankintayksikkö on asettanut kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi halvimman hinnan ja ilmoittanut tälle perusteeksi sen, että hankittaville palveluille on asetettu laadullisia vaatimuksia vähimmäisvaatimuksissa.
Kuultava on ilmoittanut kaikki vaatimukset täyttävän referenssin ja ilmoittanut myös referenssistä pyydetyt tiedot tarjouksessaan. Lisäksi kuultava on nimennyt tarjouksessaan projektipäällikön ja esittänyt hänen vaatimuksiaan vastaavien kahden toimitusprojektinsa tiedot vaaditun mukaisesti. Kuultavan tarjous on ollut referensseille ja projektipäällikölle asetettujen kokemusvaatimusten osalta hankinta-asiakirjojen mukainen.
Kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Kuultava on tarjouksessaan sitoutunut tuottamaan hankinnan asetettujen ehtojen mukaisesti, se on vaatimusluettelon jokaisessa kohdassa ”kyllä”-vastauksella vahvistanut tarjoamansa ratkaisun täyttävän asetetut vaatimukset, ja hankintayksikön suorittamassa PoC-testauksessa kuultavan järjestelmä on todettu vaatimusten mukaiseksi.
Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden todentamistapa kuuluu hankintayksikön harkintavaltaan. PoC-testi ei ole ollut valittajaa syrjivä, sillä tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti PoC-testaus toteutetaan toiseksi sijoittuvan tarjoajan kanssa vain tarvittaessa eli silloin, kun alun perin voittavaksi tarjoajaksi tuleva ei ole pystynyt osoittamaan vaatimusten täyttymistä PoC-testissä.
Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että hankittava palvelu tulisi tuottaa vain yhdellä valmisohjelmistolla. Hankinnassa ei ole muutoinkaan asetettu ehtoja, jotka olisivat rajoittaneet tarjottavia ratkaisuja niin, että ne olisi tullut toteuttaa yhdellä valmisohjelmistolla.
Valittajan esittämillä väitteillä koskien muita vastaavia hankintamenettelyjä ei ole käsillä olevan asian kannalta merkitystä. Kutakin hankintamenettelyä tulee arvioida itsenäisesti.
Kuultava on tarjouksessaan ilmoittanut, että se käsittelee henkilötietoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella, koska se hyödyntää yhdysvaltalaisen yrityksen omistaman pilvipalvelun eurooppalaista konesalia. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty henkilötietojen käsittelyä EU- ja ETA-alueen ulkopuolella edellä mainitussa tilanteessa, vaan tarjouspyynnössä on esitetty tällöin noudatettavaksi tulevat määräykset.
Vaatimus tarjoajan sitoutumisesta pyynnöstä toimittamaan tietovirtakuvaus kolmen työpäivän kuluessa ei ole ollut syrjivä. Kolmen työpäivän määräaika alkaa kulua vasta pyynnön esittämisestä. Myöskään ehto siitä, että tarjoaja sitoutuu käymään hankintayksikön kanssa läpi henkilötietojen käsittelyyn, tietosuojaan sekä tietoturvaan liittyvät käytännöt ja ehdot, mikäli tarjoaja näyttää tulevan valituksi palveluntuottajaksi, ei ole ollut syrjivä.
Valittajan esittämillä seikoilla liittyen tarjousten laatuvertailuun ei ole asiassa merkitystä, koska vertailuperusteena on käytetty vain hintaa. Hankintayksikkö ei ole edes saanut käyttää tarjousvertailussa muita perusteita kuin tarjousten hintoja.
Kuultavan tarjous ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen. Hankinnan ennakoiduksi arvoksi on ilmoitettu 400.000 euroa, ja kuultavan tarjous on ollut yli 600.000 euroa eli yli ennakoidun arvon.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt olettavansa, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Asiassa ei ole osoitettu, että voittanut tarjoaja olisi yksin tai yhdessä alihankkijansa kanssa jo ennen tarjouspyynnön julkaisemista toteuttanut ja vienyt tuotantokäyttöön ratkaisukokonaisuuden, jossa olisi mukana kaikki vaatimusluettelon mukaiset vaatimukset sekä maksuliikenne‑ että maksuvalmiussuunnittelujärjestelmän osalta ja että niillä olisi tarjota tuollaisen hankkeen menestyksellisesti läpi vienyt ja muut vaatimukset täyttävä projektipäällikkö. Jos vaatimusluettelon mukaisia ominaisuuksia ei ole ollut tarjouspyynnön julkaisuhetkellä referenssiasiakkaille asennettuna ja käytössä, ratkaisu ei ole täyttänyt tarjouspyynnön pakollisia vaatimuksia. Useamman toimittajan yhteisratkaisu ei välttämättä ole tarjouspyynnön vaatimalla tavalla valmisohjelmisto.
Hankintamenettelyssä on liiallisesti painotettu hankintayksikön oikeutta luottaa tarjouksissa annettuihin tietoihin, ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen on laiminlyöty. Asetetut valintakriteerit, laatuvaatimusten pisteyttämättä jättäminen ja PoC-testin suorittaminen vain voittaneen tarjoajan ratkaisulle ovat syrjineet valittajaa. Valituksessa esitetyt seikat tarjousten laatuvertailun osalta ovat olleet asian kannalta relevantteja.
Tietosuojan ja -turvan osalta pakollisten vaatimusten arviointi ei ole täyttänyt hankintasäännösten vaatimuksia, ja voittaneen tarjoajan valmiuksia ja kyvykkyyksiä on selvitetty puutteellisesti. Vetoaminen tietosuojaa ja -turvaa koskeviin yleisiin sopimusehtoinen ei muuta tätä. Tietosuojaa ja -turvaa koskien tarjousten valinnassa olisi tullut noudattaa tarjouspyynnön yksiselitteistä kieltoa käsitellä henkilötietoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella, sillä Yhdysvalloissa tietosuojan taso on kyseenalainen ja se heikkenee edelleen.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että asian käsittelyn lykkääminen markkinaoikeudessa siihen saakka, kunnes hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa tietopyyntöä koskevasta valituksesta, aiheuttaisi merkittävän viiveen hankinnan etenemiselle, eikä hallinto-oikeuden ratkaisulla ole suoraa vaikutusta markkinaoikeuden ratkaisuun. Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta.
Kuultava on esittänyt, että referenssivaatimuksissa ei ole mitään sellaista, joka olisi estänyt kuultavaa jättämästä tarjouspyynnön mukaista tarjousta, vaan kuultava on ilmoittanut hyväksyttävän referenssin.
Kuultavan tarjouksesta on ilmennyt, että sillä on osittain käytössä Yhdysvalloista lähtöisin olevan palveluntarjoajan pilvipalvelu, joka on rajattu Eurooppaan. Kuultavan tarjouksessa ei ole ilmoitettu, että kuultavan järjestelmässä henkilötietoja käsittelisivät yhdysvaltalaiset tahot, eikä tarjousta myöskään voida tulkita tällä tavoin.
Valittaja on antanut lausuman.
Valittaja on paljoksunut kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimusta sekä esittänyt muun ohella, että asiassa saatujen tietojen perusteella on selvää, etteivät voittaneen tarjoajan projektipäällikön referenssit ole olleet tarjouspyynnön vaatimusten mukaisia, sillä ne ovat kattaneet vain kassanhallinnan mutteivat kassansuunnittelua. Julkisten hankintojen yleisten periaatteiden toteutumisen kannalta on kyseenalaista, jos hankinnassa on väitetysti pyritty edistämään kilpailua valitsemalla kuultavan tarjous valittajan tarjouksen sijaan.
Kuultava on antanut lisälausuman oikeudenkäyntikuluvaatimuksestaan.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Tiedon antaminen asiakirjoista ja käsittelyn lykkääminen
Markkinaoikeus on ratkaissut valittajan esittämän vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjoista 14.10.2025 annetulla välipäätöksellä nro 557/2025.
Asiassa ei siten ole syytä lykätä asian käsittelyä siihen saakka, että valittajan hallinto-oikeudelle osoittama tietopyyntöä koskeva valitusasia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Pääasiaratkaisun perustelut
Oikeusohjeet
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.
Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.
Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen (1 kohta) ja että tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle hankintalain 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat hankintalain 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (2 kohta).
Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.
Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.
Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Jos hankintayksikkö käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä taikka hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.
Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta.
Hankintalain 146 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee sitä, että hankintalain 93 §:ssä tarkoitetun kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään yksinomaan halvinta hintaa tai kustannuksia.
Hankintalain 146 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 238) on todettu, että momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut hankintayksikön tarkoituksenmukaisuusharkintaan liittyvät ratkaisut koskevat viime kädessä hankinnan sisältöä eivätkä hankintamenettelyn syrjimättömyyttä tai avoimuutta, eikä niitä koskevien ratkaisujen oikeudellinen arviointi sovellu voimassa olevaan ja lakiehdotuksen mukaiseen julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmään.
Tarjouspyynnön tietosuojaa ja -turvaa koskevat vaatimukset
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön vaatimukset tietosuojan ja -turvan tasosta eivät ole olleet riittävät. Lisäksi tarjouspyynnön ehdot, jotka ovat koskeneet tietovirtakuvauksen toimittamista ja sitoutumista läpikäydä hankintayksikön kanssa henkilötietojen käsittelyyn, tietosuojaan sekä tietoturvaan liittyvät käytännöt ja ehdot, ovat olleet syrjiviä.
Tarjouspyynnön liitteessä ”Hankinnan kohteen kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Toimittaja ei saa siirtää Maksuliikenne- maksuvalmiussuunnittelu -järjestelmässä olevia tai Toimittajan Tilaajalta palvelujen toimittamisen yhteydessä saamiaan henkilötietoja EU- tai ETA-alueen ulkopuolelle.”
Tarjouspyynnön kohdassa ”Tietosuoja ja tietoturvavaatimukset” on todettu seuraavaa:
”Käsitteleekö Tarjoaja henkilötietoja EU/ETA-alueen ulkopuolella?
HUOM! Esimerkiksi jos henkilötietoja käsitellään yhdysvaltalaisen yrityksen konsernin pilviympäristössä, niin palvelutoimittaja käsittelee henkilötietoja EU/ETA-alueen ulkopuolisessa maassa. Tai mikäli Palveluntuottaja käsittelee henkilötietoja yhdysvaltalaisen yrityksen omistaman pilvipalvelun eurooppalaisessa konesalissa, on kyse EU/ETA-alueen ulkopuolisesta henkilötietojen käsittelystä tai palveluntarjoajana toimivalla henkilötietojen käsittelijällä on pääsy etäyhteydellä henkilötietoihin EU/ETA-alueen ulkopuolelta.
Jos kyllä
Mikäli tarjoaja käsittelee tietoja EU/ETA-alueen ulkopuolisessa maassa, joka ei kuulu myöskään listaan maista, joiden osalta Euroopan komission on antanut vastaavuuspäätöksen Euroopan komission hyväksymät vakiolausekkeet (standard contractual clauses).
Käytettäessä vakiolausekkeita sovitaan kilpailutuksen perusteella valitun toimittajan kanssa lisäksi Euroopan tietosuojaneuvoston (EDBP) suositusten mukaisista täydentävistä suojaustoimenpiteistä, joilla varmistetaan riittävä tietosuojan taso. Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 679/2016) mukaisen riittävän tietosuojan tason saavuttaminen on välttämätön edellytys hankintasopimuksen tekemiselle.
[– –]
Tarjoaja sitoutuu toimittamaan pyynnöstä täydennettynä liitteen Tietovirtakuvaus hankintayksikölle kolmen (3) työpäivän sisällä.
”Kyllä” vaaditaan
Tarjoaja sitoutuu käymään hankintayksikön kanssa henkilötietojen käsittelyyn, tietosuojaan sekä tietoturvaan liittyvät käytännöt ja ehdot, mikäli Tarjoaja näyttää tulevan valituksi palveluntuottajaksi.
”Kyllä” vaaditaan”
Tarjouspyynnön liitteenä olleen vaatimusluettelon mukaan tarjotun järjestelmän on tullut olla EU:n tietosuojadirektiivin mukainen. Luettelossa on lisäksi asetettu viisi muuta tietosuojaa koskevaa ei-toiminnallista vaatimusta, jotka ovat koskeneet muun muassa tietoliikenteen suojausta, konesaliturvallisuutta, järjestelmän tietoturvatestausta ja käyttöoikeuksien hallintaa.
Tarjouspyynnön liitteenä olevassa hankintasopimusluonnoksen kohdassa 1.3 ”Sopimusasiakirjat ja niiden etusijajärjestys” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Riippumatta sopimusasiakirjojen soveltamisjärjestyksestä muutoin, Tietosuoja- ja salassapitoliitettä sovelletaan aina ensisijaisesti Tietosuoja- ja salassapitoliitteen piiriin kuuluvissa asioissa, ellei sopimusasiakirjoissa nimenomaisesti poiketa Tietosuoja- ja salassapitoliitteen vaatimuksista.”
Tietosuoja- ja salassapitoliitteen kohdassa 11. ”Henkilötietojen käsittelyn sijainti” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Euroopan komissio on antanut tietosuojan tason riittävyydestä Tietosuoja-asetuksen 45 artiklan mukaisen vastaavuuspäätöksen tiettyjen valtioiden osalta. Näiden valtioiden osalta EU/ETA-alueen ulkopuolista käsittelyä koskevat rajoitukset tai velvoite käyttää Euroopan komission vakiolausekkeita ja täydentäviä suojatoimia eivät tule sovellettaviksi. Toimittaja saa käsitellä Tilaajan henkilötietoja kyseisissä valtioissa vastaavasti kuin EU/ETA-alueella.”
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Tarjouspyyntöasiakirjoista käy ilmi, että hankintayksikkö on ottanut huomioon tietosuojan ja tietoturvan hankinnan kohteen määrittelyssä sekä edellyttänyt lisäksi näitä koskevan lainsäädännön asettaman vähimmäistason toteutumista. Asiassa ei ole perusteita katsoa, etteikö hankintayksikkö olisi toiminut sille kuuluvan harkintavallan puitteissa asettaessaan hankinnan kohdetta koskevat tietosuojaa ja -turvaa koskevat vaatimukset.
Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön ehdot koskien tietovirtakuvauksen toimittamista kolmen päivän määräajassa ja sitoutumista läpikäydä hankintayksikön kanssa käytännöt ja ehdot henkilötietojen käsittelyyn, tietosuojaan sekä tietoturvaan liittyen ovat koskeneet kaikkia tarjoajia tasapuolisesti, eikä niiden voida katsoa asettaneen tarjoajia eriarvoiseen asemaan.
Vertailuperusteiden asettaminen ja soveltaminen
Valittaja on esittänyt, ettei yksinomaan halvin hinta ole ollut hyväksyttävä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste ja että se on asetettu perustelematta. Lisäksi valittaja on esittänyt, että vertailuperusteet on ilmoitettu puutteellisesti ja niitä on myös sovellettu virheellisesti.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön on tarjouksia pisteyttäessään vertailtava tarjoukset ilmoitettujen vertailuperusteiden perusteella tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen ja tarjoajia tasapuolisesti kohdellen.
Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on ilmoitettu halvin hinta. Lisäksi kohdassa on todettu, että hankinnan kohteelle on asetettu vähimmäisvaatimuksina laadullisia vaatimuksia, jotka tarjottavien palveluiden on tullut täyttää. Kohdassa on edelleen todettu, että jos laadulliset vähimmäisvaatimukset eivät täyty, hylätään tarjous tarjouspyynnön vastaisena. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa vaatimusluettelossa on asetettu hankittavalle järjestelmälle yhteensä 149 toiminnallista ja ei-toiminnallista vaatimusta.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnöstä on käynyt selkeästi ilmi, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta. Tälle on myös ilmoitettu perustelut tarjouspyynnössä. Kuten edellä selostetusta ilmenee, hankintalain 146 §:n 2 momentissa säädetään valituskiellosta, jonka mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön päätöstä siitä, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään yksinomaan halvinta hintaa. Sanottuun nähden asiassa ei ole syytä lausua valittajan esittämistä halvimman hinnan käyttämiseen liittyvistä väitteistä.
Vertailuperusteiden ilmoittamiseen ja soveltamiseen liittyen markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että hankittavalle järjestelmälle on asetettu runsaasti erilaisia toiminnallisia ja ei-toiminnallisia vaatimuksia, joista tarjouspyynnössä on käytetty ainakin termejä ”laadulliset vaatimukset”, ”laatukriteerit” ja ”hankkeen vaatimukset”. Kysymys ei ole ollut ominaisuuksista, joiden paremmuutta olisi vertailtu tarjousten kesken, vaan hankinnan kohteelle asetetuista pakollisista vaatimuksista, jotka tarjottavan järjestelmän on tullut täyttää, jotta tarjous olisi tarjouspyynnön mukainen. Hankinnan kohteelle asetettavat vähimmäisvaatimukset eivät ole tarkoittaneet sitä, että tarjouksia vertailtaisiin muun kuin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi ilmoitetun halvimman hinnan perusteella. Hankinta-asiakirjoista käy ilmi, että tarjouksia on myös vertailtu tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti vain halvimman hinnan perusteella.
Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden perustetta asettaessaan ja soveltaessaan.
Voittaneen tarjoajan soveltuvuus
Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei oletettavasti ole täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia referenssien ja projektipäällikön osalta.
Tarjoajien soveltuvuuden osalta tarjouspyynnön kohdassa ”Tekninen ja ammatillinen pätevyys” on vaadittu muun ohella seuraavaa:
”Tarjoajalla on oltava kokemusta siten, että referenssinä esitettävälle yhdelle asiakkaalle on toimitettu viimeisen kolmen vuoden aikana
a) Maksutapahtumia vähintään 50.000 kpl kuukaudessa
b) Reskontran ulkopuolisia maksutapahtumia vähintään 1.000 kpl vuodessa
c) Viitteelliset suorituksia vähintään 60.000 kpl kuukaudessa
d) Tiliotteita vähintään 1.000 kpl kuukaudessa[– –]
Tarjoajan nimeämällä projektipäälliköllä tulee olla kokemusta vastaavanlaisista toimitusprojekteista. Nimetyn projektipäällikön tulee olla toiminut projektipäällikkönä vähintään kahdelle eri toimittajalle toteutetussa toimitusprojektissa viimeisen viiden vuoden aikana. Toimitusprojektien tulee olla pitänyt sisällään käyttöönottoprojektin. Vähintään toisen käyttöönottoprojektin tulee olla suoritettu loppuun ja otettu tuotantokäyttöön. Ajanjakso lasketaan tarjouspyynnön julkaisusta. Käyttöönottoprojekti toteutetaan suomen kielellä ja projektipäälliköllä tulee olla sujuva suomen kielen kielitaito.”
Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan referenssiltä ja projektipäälliköltä vaaditut tiedot, joita ovat olleet referenssiasiakkaiden nimet, yhteystiedot, toimeksiantojen ajankohdat sekä projektipäällikön kohdalla myös tämän nimi ja lyhyt kuvaus hänen työtehtävistään projektissa.
Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevan asian hankintalainmukaisuuden arvioinnin kannalta ei ole merkitystä muilla vastaavan kaltaisen maksuliikenne- ja maksuvalmiussuunnittelujärjestelmän hankintamenettelyillä ja mahdollisella voittaneen tarjoajan osallistumisella niihin. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta käy ilmi, että se on ilmoittanut referenssiä ja projektipäällikköä koskevat tiedot pyydetyllä tavalla. Asiassa esitetyn perusteella hankintayksikkö on tarkistanut voittaneen tarjoajan ilmoittamien referenssiasiakkaiden yhteyshenkilöiltä, että tarjouksessa ilmoitetut tiedot ovat pitäneet paikkansa, eikä asiassa ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssi ja projektipäällikkö eivät täyttäisi niille asetettuja vaatimuksia. Markkinaoikeus siten katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan soveltuvuutta.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus ja sen tarkistaminen
Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoama ratkaisu on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska se on koostunut yhden ohjelmiston sijaan useammasta ohjelmistosta. Lisäksi hankintayksikön menettely on ollut puutteellista tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta tarkistettaessa ja että vain voittaneelle tarjoajalle toteutettu PoC-testi on syrjinyt valittajaa. Valittaja on vielä esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen tietosuojaa ja -turvaa koskevilta osin.
Tarjouspyynnön liitteessä ”Hankinnan kohteen kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Hankinnan kohteena on kaupunkiyhteisen maksuliikenne- ja maksuvalmissuunnittelujärjestelmän suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto sekä sovellusylläpito-, sovelluskehitys- ja käyttöpalvelut. Hankinnan kohde on valmisohjelmisto, johon sovitetaan Helsingin kaupungin vaatimusten mukaiset toiminnallisuudet.
[– –]
Nykytilassa kaupungin maksuliikenneratkaisuna on Nomentian Banking -järjestelmä. Järjestelmään liittyy Nomentia Cash Forecast kassaennusteen kokoamiseksi. Lisäksi aineistot arkistoidaan Basware InvoiceReady -järjestelmään.
Tähän hankintaan sisältyy kaupungin nykyisen maksuliikennejärjestelmän ja maksuvalmiussuunnittelun korvaaminen (Nomentia Banking ja Nomentia Cash Forecast).
[– –]
Maksuliikenneratkaisu voidaan tarjota lisensoituna kaupungin pilviratkaisuna.
Tarjoaja sitoutuu todentamaan hankintayksikölle vaatimusmäärittelyssä esitettyjen vaatimusten toteutumisen ennen hankintapäätöksen tekemistä järjestettävässä testaustilaisuudessa
(PoC-menettely). [– –]PoC-menettelyssä mukana olevat vaatimukset on esitetty liitteessä Vaatimusluettelo.
PoC-menettely toteutetaan tarvittaessa seuraavaksi sijoittuneen tarjoajan kanssa, jos tarjouskilpailun voittanut tarjoaja ei pysty POC-menettelyssä osoittamaan vaatimusten täyttymistä. Tarjoajan tarjouksen ei katsota olevan Tarjouspyynnön mukainen, mikäli tarjoaja ei pysty POC-menettelyssä osoittamaan vaatimusten täyttymistä.”
Tarjouspyynnön liitteessä ”Vaatimusluettelo” on lueteltu hankinnan kohteen yhteensä 149 toiminnallista ja ei-toiminnallista vaatimusta sekä todettu muun ohella seuraavaa:
”3. Kaikki vaatimukset ovat pakollisia.
4. Vain kyllä-vastaus täyttää vaatimuksenmukaisuuden.
5. Tyhjä- tai ei-vastaus aiheuttaa tarjouksen hylkäämisen.”
Tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen kohdassa 4. ”Kokonaispalvelu” on todettu muun ohella, että tilaaja hankkii sovelluksen osana palvelua. Sovellukselta vaadittavat ominaisuudet, sille asetetut vaatimukset ja sen toimintaympäristö on kuvattu tarkemmin liitteissä ”Hankinnan kohteen kuvaus” ja ”Vaatimusluettelo”. Edelleen kohdan mukaan toimittaja vastaa siitä, että sovellus sisältää kaikki vaaditut ominaisuudet ja täyttää sovellukselle asetetut vaatimukset ja sitä koskevat määritykset sekä toimii kuvatussa ympäristössä. Lisäksi kohdan mukaan sovellukseen sisältyy liitteessä ”Valmisohjelmiston lisenssiehdot” yksilöidyt valmisohjelmat.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan hankinnan kohteena on ollut maksuliikenne- ja maksuvalmiussuunnittelujärjestelmä. Vaikka hankinnan kohteen kuvauksessa on maininta valmisohjelmistosta, on tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen mukaan hankittavaan sovellukseen voinut sisältyä useampia valmisohjelmistoja. Hankinta‑asiakirjoissa ei ole myöskään kielletty, eikä niistä ole ollut pääteltävissä, etteikö tarjottava ratkaisu olisi saanut koostua useammasta ohjelmistosta. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan ratkaisevaa on ollut, että tarjottu järjestelmä on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut toiminnalliset vaatimukset. Markkinaoikeus katsoo edellä todettuun nähden, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut tarjouspyynnön vastainen, vaikka se on koostunut useammasta kuin yhdestä ohjelmistosta.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen vaatimusluettelosta käy ilmi, että se on vastannut jokaisen vaatimuksen täyttyvän. Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on suorittanut voittaneen tarjoajan tarjoamalle ratkaisulle tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla PoC-menettelyä koskevan testin, jonka perusteella hankintayksikkö on katsonut voittaneen tarjoajan tarjouksen täyttäneen asetetut vaatimukset.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitoutunut toteuttamaan hankinnan sellaisella ratkaisulla, joka on vaatimusluettelossa asetettujen vaatimusten mukainen ja hankintayksikkö on voinut luottaa tähän. Asiassa ei ole myöskään tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella hankintayksiköllä olisi ollut perusteltu syy epäillä voittaneen tarjoajan antamia tietoja.
Markkinaoikeus toteaa, että PoC-testillä hankintayksikkö on pyrkinyt varmistumaan tarjoajien tarjouksessaan antaman vakuutuksen lisäksi siitä, että tarjottu järjestelmä myös tosiasiallisesti täyttää tarjouspyynnössä asetetut keskeisimmät vaatimukset. Tarjouspyynnöstä on ilmennyt, että PoC-testi tehdään voittaneen tarjoajan ratkaisulle ja mikäli kyseinen tarjoaja ei ole kyennyt osoittamaan ratkaisunsa vaatimusten mukaisuutta, testaus on suoritettu toiseksi sijoittuneen tarjoajan kanssa. Voittaneen tarjoajan asema hankintamenettelyssä ei ole parantunut eikä muiden tarjoajien asema ole huonontunut PoC-testauksen menettelytavan johdosta. Se, että testaus on suoritettu lähtökohtaisesti vain voittaneen tarjoajan kanssa, ei ole ollut muita tarjoajia syrjivää.
Hankinta-asiakirjoista on ilmennyt, että henkilötietojen käsittely EU- ja ETA‑alueen ulkopuolella ei ole ollut suoraan kiellettyä, vaan tilanteesta riippuen sovellettavaksi on tällöin tullut mahdollisesti lisäedellytyksiä, jotta vaadittu tietosuojan ja -turvan taso saavutetaan.
Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut, että se käsittelee henkilötietoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella. Asiassa saadun selvityksen perusteella kyseessä on ollut yhdysvaltalainen alihankkija, jonka omistaman pilvipalvelun eurooppalaista konesalia voittanut tarjoaja hyödyntää. Kyseinen alihankkija on liittynyt tarjouspyynnössä mainittuun EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen Data Privacy Framework ‑järjestelyyn. Siten tältä osin kyse on henkilötietojen käsittelystä, joka on rinnasteista EU:ssa suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn ilman Euroopan komission vakiolausekkeita tai muita täydentäviä suojatoimia. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen täyttävän tarjouspyynnön tietosuojaa ja ‑turvaa koskevat vaatimukset.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoittelu
Hankintalain 96 §:ssä on säädetty hankintayksikön velvollisuudeksi selvittää tarjouksen hintoja tai kustannuksia, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti harkintavaltaa arvioida, milloin sen on aiheellista selvittää tarjoushinnan määräytymisen perusteita. Tämä arviointi tulee perustaa todellisiin ja perusteltuihin seikkoihin. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Hankintasäännöksissä on asetettu hankintayksikölle velvollisuus hylätä tarjous poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella vain tilanteessa, jossa alhainen hinta osoittaa ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden rikkomisen. Hankintayksikön oikeus hylätä hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous perustuu osaltaan siihen, että hankintayksiköllä on oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen asemansa tilanteessa, jossa sillä on syytä arvioida, että tarjouksen hyväksyminen tarkoittaisi riskiä toimituksen laiminlyömisestä taikka puutteellisuudesta.
Asiassa esitetyn mukaan hankintayksikkö on arvioinut hankinnan ennakoiduksi arvoksi 400.000 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjous on ylittänyt hankinnan ennakoidun arvon noin 200.000 eurolla, eikä asiassa ole esitetty seikkoja, joiden perusteella hankinnan ennakoitu arvo olisi määritelty virheellisesti. Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella hankintayksikön voineen harkintavaltansa puitteissa arvioida, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tai valittajaa kohtaan syrjivästi, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoushinnasta taikka hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Nomentia Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla viivästyskorkoineen ja Avalosys Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Jaakko Ritvala ja Saija Laitinen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.