Asian tausta

2M-IT Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.7.2019 julkaistulla ja 21.4.2023 korjatulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisesta hankintajärjestelmästä asiakas- ja hoitotyössä käytettävien erityissovellusten SOTE-toimialalla hankkimiseksi. Hankintayksikkö on hyväksynyt useita ehdokkaita dynaamiseen hankintajärjestelmään.

2M-IT Oy on 3.4.2024 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjouksensa dynaamisessa hankintajärjestelmässä tehtävästä, rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta systeemisen lastensuojelutyön tuotannonohjausjärjestelmää koskevasta palveluhankinnasta neljän vuoden määräaikaiselle ja sen jälkeen optiona toistaiseksi voimassa olevana jatkuvalle sopimuskaudelle.

2M-IT Oy:n toimitusjohtaja on 15.5.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on tarjouspyynnön mukaan ollut 1.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Integritas Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.120 eurolla.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut tulkinnanvarainen, koska sen perusteella olisi ollut mahdollista valita järjestelmä, joka ei täytä tarjouspyynnön pakollista vaatimusta siitä, että järjestelmä on heti käyttövalmis. Hankintapäätöksen jälkeisen tarjouspyynnössä mainitun vaatimuksenmukaisuustarkistuksen tekemisellä lähes kaksi kuukautta tarjouksen jättämisen jälkeen ei ole ollut mahdollista todeta, onko tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen.

Myös käyttöönoton aikataulu on ollut tarjouspyynnössä tulkinnanvarainen ja ristiriitainen. Lisäksi hankintamenettelyssä on jäänyt tulkinnanvaraiseksi, mitä vaatimustenmukaisuustarkistus todellisuudessa tarkoittaa ja milloin se tehdään. Mainitun aikataulun ja vaatimustenmukaisuustarkistuksen tulkinnanvaraisuus ovat yhdessä merkittävästi vaikuttaneet valittajan tarjoukseen kilpailutilanteen arvioinnin kannalta. Edelleen tarjouspyynnön liitteen 2 tietyt vaatimukset ovat olleet tulkinnanvaraisia. Vielä tarjouspyyntö on ollut epäselvä hinnoittelun osalta, eikä toimittaja ole voinut arvioida sopimuksen todellista arvoa.

Tarjouspyynnön ja hankintamenettelyn tulkinnanvaraisuus ja ristiriitaisuus ovat johtaneet siihen, että hankintamenettelyssä on valittu tarjouspyynnön vastaisesti tarjouksen jättöhetkellä keskeneräinen ohjelmisto. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut myös hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Valittaja epäilee lisäksi, että voittaneella tarjoajalla ei ole yrityksenä riittävää kokemusta ja osaamista tarjouksessa vaaditun erittäin nopean käyttöönottoaikataulun onnistumiselle.

Markkinaoikeuden pyydettyä valittajaa esittämään näkemyksensä siitä, onko valitus toimitettu markkinaoikeuteen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki)
147 §:ssä valitukselle säädetyssä määräajassa, valittaja on esittänyt, että hankintapäätös on toimitettu valittajalle 15.5.2024 ja että valittaja on luottanut markkinaoikeuden sähköiseen järjestelmään, joka on antanut tehdä ja lähettää valituksen huomauttamatta mitenkään siitä, että määräaika olisi jo mennyt umpeen.

Vastine

Vaatimukset

2M-IT Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.986,60 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on toimittanut valituksen markkinaoikeudelle myöhässä, eikä valittaja ole vedonnut lailliseen esteeseen tai muuhun painavaan syyhyn perusteeksi valituksen myöhästymiselle.

Hankintapäätös muutoksenhaku- ja valitusosoituksineen on annettu sähköisesti tiedoksi 15.5.2024, eli valitus on hankintasäännösten mukaisesti tullut tehdä viimeistään 29.5.2024. Markkinaoikeuden kirjaamosta saadun tiedon mukaan valitus on saapunut markkinaoikeuteen 30.5.2024.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että valitus on tullut tehdä markkinaoikeudelle kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä, koska hankintapäätös on ollut hankintaprosessissa tapahtuneiden lukuisten virheiden takia olennaisesti puutteellinen. Valittaja ei ole voinut hankintapäätöksen perusteella arvioida oikeussuojan tarvettaan tai valitusintressiään.

Hankintapäätös on tehty väärässä järjestyksessä, koska se on ollut käytännössä ehdollinen myöhemmin tehtävälle vaatimuksenmukaisuustarkistukselle. Tarjouspyynnön mukaan hankintayksikkö tekee vaatimustenmukaisuustarkistuksen hankintapäätöksen jälkeen ja tarvittaessa oikaisee hankintapäätöstä. Hankintapäätöstä tehtäessä ei siis ole tiedetty, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen vai ei. Hankintayksikkö on 7.8.2024 vastannut valittajan tiedusteluun, että vaatimuksenmukaisuustarkistus on ollut edelleen käsittelyssä. Näin ollen on selvää, että 15.5.2024 tehty hankintapäätös on ollut olennaisesti puutteellinen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden toteamisen osalta.

Hankintapäätös on ollut olennaisesti puutteellinen myös siksi, että hankintapäätöksessä on todettu, että hankinnassa hankintayksikön asiakkaana on Varsinais-Suomen hyvinvointialue, vaikka hankinta on koskenut Satakunnan hyvinvointialuetta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan asianosaisasema on valituksen kohteena olevassa hankintamenettelyssä päättynyt.

Valittaja on menettänyt oikeuden vedota hankintalain 147 §:n 3 momenttiin. Valittaja ei ole valituksessa esittänyt väitettä, että hankintapäätös tai valitusosoitus olisi ollut olennaisesti puutteellinen. Valittaja on vedonnut hankintapäätöksen puutteellisuuteen vasta sen jälkeen, kun valittaja on huomannut jättäneensä valituksen hankintasäännösten mukaisen määräajan jälkeen.

Vaatimustenmukaisuuden tarkastuksessa on kyseessä hankintalain 132 §:n 1 momentissa todettu hankintayksikön oikeus itse oikaista tekemäänsä päätöstä, jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin. Mitään virhettä tai sellaista uutta tietoa, joka voisi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin, ei hankintayksikön tekemissä tarkastuksissa ole ilmennyt. Hankintayksiköllä ei ole ollut missään vaiheessa syytä epäillä, että voittaneen tarjoajan ratkaisu ei vastaisi tarjouspyynnön vaatimuksia.

Valittaja on esittänyt, ettei se ole menettänyt oikeutta vedota hankintalain 147 §:n 3 momenttiin. Oikeus vedota kyseiseen momenttiin tulee arvioida vain sen pohjalta, onko hankintapäätös tosiasiassa ollut olennaisesti puutteellinen vai ei.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain
81 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 147 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 239) mukaan pykälä vastaa pääosin aikaisemman julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 87 §:ssä (321/2010) säädettyä. Viimeksi mainitun säännöksen 3 momenttia koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 61) on todettu, että asianosaisen tulee saada riittävät tiedot hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen arviointia varten ennen kuin muutoksenhakuaika alkaa kulua.

Valituksen saapuminen markkinaoikeuteen valitusajan puitteissa on seikka, joka markkinaoikeuden on arvioitava viran puolesta. Asiassa on hankintayksikön esittämä huomioon ottaen kuitenkin ensin arvioitava, voidaanko valittajan vasta vastaselityksessään esittämä väite valitusajan kuuden kuukauden pituudesta ottaa tässä arvioinnissa huomioon.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Valittaja on markkinaoikeudelle toimittamassaan valituksessa vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on esittänyt perusteluinaan muun ohella, että hankintamenettelyssä on jäänyt tulkinnanvaraiseksi, mitä vaatimustenmukaisuustarkistus todellisuudessa tarkoittaa ja milloin se tehdään.

Markkinaoikeuden pyydettyä valituksen saapumisen jälkeen valittajaa esittämään näkemyksensä siitä, onko valitus toimitettu markkinaoikeuteen hankintalain 147 §:ssä valitukselle säädetyssä määräajassa, valittaja on esittänyt, että valittaja on luottanut markkinaoikeuden sähköiseen järjestelmään, joka on antanut tehdä ja lähettää valituksen huomauttamatta mitenkään siitä, että määräaika olisi jo mennyt umpeen.

Hankintayksikön vaadittua vastineessaan, että markkinaoikeus jättää valituksen myöhässä saapuneena tutkimatta, valittaja on vastaselityksessään esittänyt, että valitus on tullut tehdä markkinaoikeudelle viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä, koska hankintapäätös on ollut olennaisesti puutteellinen. Hankintapäätöksen puutteellisuuden osalta valittaja on vedonnut siihen, että hankintapäätös on ollut käytännössä ehdollinen myöhemmin tehtävälle vaatimuksenmukaisuustarkistukselle, ja siihen, että hankintapäätöksessä on mainittu väärä taho hankintayksikön asiakkaana.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole esittänyt vastaselityksessään uusia vaatimuksia. Sen sijaan valittaja on esittänyt vastaselityksessään uuden perustelun siitä, miksi sen aiemmin esittämät vaatimukset tulisi tutkia. Markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentin säännös ja valittajan jo valituksessa hankintapäätöksen virheellisyyden osalta esittämä huomioon ottaen valittajan vastaselityksessä edellä mainitulta osin esitetyssä ei ole ollut kysymys sellaisen uuden perustelun esittämisestä, jonka johdosta asia olisi muuttunut toiseksi. Näin ollen valittajan vastaselityksessään esittämä perustelu koskien valituksenalaisen hankintapäätöksen puutteellisuutta ja siitä johtuvaa tavanomaista pidempää valitusaikaa tulee ottaa asiaa arvioitaessa huomioon.

Valittaja on tältä osin esittänyt, että hankintapäätös on ollut käytännössä ehdollinen myöhemmin tehtävälle vaatimuksenmukaisuustarkistukselle eikä hankintapäätöksen tekohetkellä ole edes tiedetty, miten vaatimustenmukaisuustarkistus tullaan toteuttamaan. Valittajan mukaan hankintapäätöstä tehtäessä ei ole tosiasiallisesti tiedetty, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen vai ei. Hankintapäätös on ollut olennaisesti puutteellinen myös siksi, että hankintapäätöksessä on mainittu väärä taho hankintayksikön asiakkaana. Valittaja ei ole voinut hankintapäätöksen perusteella arvioida oikeussuojan tarvettaan tai valitusintressiään.

Hankintayksikkö on esittänyt, että vaatimustenmukaisuuden tarkastuksessa on kyse hankintalain
132 §:n 1 momentissa todetusta hankintayksikön oikeudesta itse oikaista tekemäänsä päätöstä, jos
päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen
virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin. Hankintayksikön mukaan mitään tällaista virhettä tai uutta tietoa ei hankintayksikön tekemissä tarkastuksissa ole ilmennyt.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohde” alakohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu muun ohella, että systeemisen lastensuojelutyön tuotannonohjausjärjestelmä on tarkoitus hankkia hankintayksikön asiakassidosryhmälle Satakunnan hyvinvointialueen käyttöön.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankintamenettely” alakohdassa ”Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot” sekä kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot” on todettu muun ohella, että tarjoukset käsitellään seuraavasti:

”Hankintayksikkö

1. Avaa tarjoukset

2. Tarkastaa tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden

3. Vertailee tarjoukset

4. Tarjouskilpailun voittajan valinta

5. Tekee hankintapäätöksen ja antaa päätöksen tiedoksi kaikille tarjoajille

6. Solmii hankintasopimuksen voittajan kanssa.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdissa ”Tarjouksen/hakemuksen lähettäminen”, ”Hylkäämisperusteet” ja ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjous hylätään, jos asiakirjoissa esitetyt vaatimukset eivät täyty tai jos tarjous ei muilta osin vastaa hankintailmoitusta ja tarjouspyyntöä.”

”Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistuksessa käytetään Tarjouspyyntöaineistossa vaadittuja ja tarjouksessa annettuja tietoja ja selvityksiä sekä tarjousta kokonaisuudessaan.

[– –]

Hankintayksikkö voi hylätä Tarjouspyyntöä vastaamattomat tai puutteelliset tarjoukset. Mahdolliset täydennykset tarjouksiin hankintayksikkö pyytää kirjallisesti erikseen. Tarjouskilpailusta suljetaan pois ne tarjoukset, jotka eivät ole Tarjouspyynnön tai tarjousmenettelyn ehtojen mukaisia.”

”Parhaat vertailupisteet saanut tarjouspyynnön mukainen tarjous, joka täyttää kaikki hankinnan kohteelle asetetut pakolliset vaatimukset ja ehdot, valitaan kilpailun voittajaksi ja sopimustoimittajaksi.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Muut asiat” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankintayksikkö tekee vaatimustenmukaisuustarkistuksen hankintapäätöksen jälkeen ja tarvittaessa oikaisee hankintapäätöstä.”

Valituksenalaisen hankintapäätöksen kohdassa 1 ”Hankinnan kohde” on todettu muun ohella, että hankinnassa hankintayksikön asiakkaana on VarsinaisSuomen hyvinvointialue. Hankintapäätöksen kohdassa 6 ”Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankintayksikkö tarkasti tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden.

[– –]

Tarjousten osalta todettiin, että ne täyttävät Tarjouspyynnön vaatimukset ja vaatimusten täyttymisestä on annettu riittävä selvitys.

Lisäksi todettiin, että tarjoukset täyttävät tarjouspyynnössä asetetut muut sisältövaatimukset ja ovat tarjouspyynnön mukaisia.”

2M-IT Oy:n toimitusjohtaja on 30.8.2024 tekemällään päätöksellä korjannut valituksenalaisessa hankintapäätöksessä olleen kirjoitusvirheen hallintolain 51 §:n mukaisena kirjoitusvirheenä. Päätöksen kohdassa 2 ”Kirjoitusvirhe ja sen korjaaminen” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankintapäätöksessä, joka on annettu asianosaisille tiedoksi 15.5.2024 klo 7:40 (Liite 1.) sisältää virheellisen asiakastiedon luvussa 1. Edellä todettuun kohtaan on virheellisesti kirjoitettu, että tässä hankinnassa 2M-IT Oy:n asiakkaana on VarsinaisSuomen hyvinvointialue.

Hankintayksikkö korjaa kirjoitusvirheen seuraavasti:

Hankintapäätöksen luvussa 1 oleva seuraava teksti: ’Tässä hankinnassa 2M-IT Oy:n asiakkaana on Varsinais-Suomen hyvinvointialue’ korvataan tekstillä ’Tässä hankinnassa 2M-IT Oy:n asiakkaana on Satakunnan hyvinvointialue’.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksessä olleen virheellisen, myöhemmin korjatun toteamuksen hankintayksikön asiakkaasta ei voida katsoa vaikuttaneen tarjoajien, valittaja mukaan lukien, arviointiin siitä, onko niillä ollut valitustarve asiassa. Oikea asiakastaho on selvästi ilmennyt tarjouspyyntöasiakirjoista, eikä hankintapäätöksessä olleen virheen korjaaminen ole vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai valittajan oikeusasemaan. Hallintolain 53 §:n 2 momentin mukaisesti viranomaisen päätöstä koskevan korjaamisasian käsittely ei vaikuta valitusajan tai muun määräajan kulumiseen.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että valituksenalaisesta hankintapäätöksestä on selvästi käynyt ilmi, että hankintayksikkö on tarkastanut tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden ja todennut kaikki tarjoukset tarjouspyynnön mukaisiksi. Vaikka hankintapäätöksessä ei ole erikseen todettu mitään tarjouspyynnössä mainitusta erillisestä vaatimustenmukaisuustarkistuksesta, markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat, valittaja mukaan lukien, ovat voineet hankintapäätöksen perusteella asianmukaisesti arvioida hankintapäätöksen oikeellisuutta ja valitustarvettaan. Todettakoon lisäksi, että hankintalain
134 §:n 1 momentin mukaan hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on hankintalain nojalla oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei hankintapäätös ole ollut valittajan esittämällä tavalla olennaisesti puutteellinen, eikä esillä olevassa asiassa siten sovelleta hankintalain 147 §:n
3 momentin mukaista kuuden kuukauden muutoksenhakuaikaa.

Asiassa sovellettava hankintalain 147 §:n 1 momentin mukainen 14 päivän muutoksenhakuaika on alkanut kulua asiassa valituksenalaisen hankintapäätöksen tiedoksiannosta eli 15.5.2024. Muutoksenhakuaika on siten päättynyt 29.5.2024. Markkinaoikeuteen 30.5.2024 toimitettu valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen pääasian osalta tutkimatta ja hylkää Integritas Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Integritas Oy:n korvaamaan 2M-IT Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.986,60 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Mirva Näsi ja Riikka Pirttisalo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.