Asian tausta

Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.12.2023 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä vuosina 2024 ja 2025 toteutettavasta ratatöiden rakennuttamispalveluiden hankinnasta sekä optioista vuosille 2026, 2027 ja 2028.

Väylävirasto on 15.2.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Arkos Oy:n, MP Infra Oy:n, RailDog Consulting Oy:n, Ramboll CM Oy:n, Rejlers Finland Oy:n ja Welado Oy:n toimittajiksi puitejärjestelyyn. Infrasector Finland Oy (jäljempänä myös valittaja) on tarjousvertailussa sijoittunut etusijajärjestyksessä siten, että se ei ole tullut valituksi puitesopimustoimittajaksi.

Väylävirasto on 21.3.2024 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä ottanut asian uudelleen ratkaistavaksi ja 22.3.2024 tekemällään uudella hankintaoikaisupäätöksellä muuttanut pisteytystä Infrasector Finland Oy:n osalta tavalla, joka ei ole muuttanut 15.2.2024 tehdyn hankintapäätöksen lopputulosta puitesopimustoimittajien valinnassa.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 45.000.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Infrasector Finland Oy:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 10 prosenttia hankinnan arvosta. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään pisteyttänyt valittajan osana tarjoustaan antamia tenttivastauksia virheellisesti. Valittajan vastaukset ovat olleet asiasisällöltään oikeita ja tenttiaineiston mukaisia. Vastausten arvioinnin olisi tullut perustua tenttiaineistoon. Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään korjannut valittajan pisteytystä riittämättömästi.

Hankintayksikön olisi tullut pisteyttää valittajan vastaukset turvallisuutta koskeviin tenttikysymyksiin 1, 2, 4 ja 5 siten, että ensimmäisestä kysymyksestä valittajan olisi tullut saada kaksi lisäpistettä, toisesta kysymyksestä kuusi lisäpistettä, neljännestä kysymyksestä yksi lisäpiste ja viidennestä kysymyksestä kaksi lisäpistettä.

Lisäksi valittajan vastaukset toimintaympäristöä koskeviin tenttikysymyksiin 3 ja 5 olisi tullut pisteyttää siten, että kolmannesta kysymyksestä olisi tullut saada kolme lisäpistettä ja viidennestä kysymyksestä yksi lisäpiste.

Hankintayksikön mallivastaukset osaan tentin kysymyksistä ovat olleet virheellisiä, eivätkä ne ole perustuneet tenttiaineistoon.

Vastine ja hankintaoikaisupäätös

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Perustelut

Valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta valituksenalaisen hankintapäätöksen osalta, koska kyseinen päätös on kumottu 21.3.2024 tehdyllä hankintaoikaisupäätöksellä. Hankintaoikaisupäätökseen ei ole saanut hakea muutosta valittamalla. Hankintayksikkö on tehnyt asiassa uuden hankintaoikaisupäätöksen 22.3.2024, johon olisi voinut hakea muutosta. Valittaja ei ole kuitenkaan valittanut tästä uudesta hankintaoikaisupäätöksestä.

Hankintaoikaisupäätöksestä 21.3.2024 on ilmennyt, että hankintayksikkö on valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen perusteella täydentänyt mallivastauksiaan valituksenalaisessa hankintamenettelyssä järjestetyn tentin kysymyksiin ja suorittanut uuden tarjoajien tenttivastausten arvioinnin, koska aiemmat mallivastaukset turvallisuutta koskeviin kysymyksiin 1 ja 2 eivät ole olleet kaikilta osin tarjouspyynnössä ilmoitetun tenttiaineiston mukaisia.

Pisteytys on toteutettu oikein mallivastausten perusteella.

Kuultavien lausunnot

Arkos Oy, RailDog Consulting Oy ja Welado Oy ovat ilmoittaneet, että niillä ei ole lausuttavaa.

MP Infra Oy, Ramboll CM Oy ja Rejlers Finland Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys ja valittajan lausuma

Valittaja on esittänyt vastaselityksessään, että se ei ole katsonut aiheelliseksi valittaa erikseen 22.3.2024 tehdystä hankintaoikaisupäätöksestä, eikä siihen ole ollut myöskään oikeuskäytännön mukaan tarvetta. Hankintaoikaisupäätöksessä on joka tapauksessa korjattu vain osa valituksenalaista hankintapäätöstä, joten valittajalla on edelleen tarve saada asiansa ratkaistuksi.

Valittaja on esittänyt lausumassaan väitteitä hankintaoikaisupäätöksen perustelujen virheellisyydestä.

Muut kirjelmät

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeus on pyytänyt osapuolilta lausumia tarjouspyynnössä asetetun laadun vertailuperusteen hankintasäännösten mukaisuudesta esittämällä niille seuraavat kysymykset.

• Tarjouspyynnössä tarjousten laadun vertailuperusteeksi on ilmoitettu tentti ja edellytetty, että tarjoajan (tarjouksen) henkilöluetteloon nimetty henkilö osallistuu tenttiin. Onko mainittu tentti liittynyt hankinnan kohteeseen erityisalojen hankintalain 91 §:n 4 momentin ja 92 §:n edellyttämällä tavalla?
• Onko edellä mainitun laadun vertailuperusteen avulla voinut selvittää, mikä tarjouksista on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin erityisalojen hankintalain 91 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla?
• Tarjouspyynnön liitteessä 10 on taulukkojen muodossa ilmoitettu tenttivastausten arviointiperusteet sellaisille vastauksille, joissa kysymykseen ”on voinut vastata monitahoisemmin”. Ovatko mainitut taulukot olleet riittävän täsmällisiä, jotta hankintayksikölle ei ole jäänyt erityisalojen hankintalain
  91 §:n 4 momentissa tarkoitettua rajoittamatonta valinnanvapautta tenttivastausten pisteytyksessä?
• Hankintayksikkö on ilmoittanut tenttikysymysten mallivastaukset tarjoajille vasta tarjousten jättämisen jälkeen. Ovatko tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt tenttivastausten arviointiperusteet olleet siten selviä ja yksilöityjä, että tarjoajat ovat niiden perusteella voineet jo tarjouksia antaessaan ja tenttikysymyksiin vastatessaan tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa?

Hankintayksikkö, valittaja, Arkos Oy ja Rejlers Finland Oy ovat lausumissaan esittäneet vastauksinaan markkinaoikeuden esittämiin kysymyksiin muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tentti on liittynyt hankinnan kohteeseen erityisalojen hankintalain edellyttämällä tavalla, koska hankinnan kohteena on rakennuttaja- ja valvojakonsulttipalvelut. Tentti on mitannut rakennuttaja- ja valvojakonsultteina toimivien asiantuntijoiden osaamista niissä tehtävissä, joita puitejärjestelyn perusteella yksittäisissä toimeksiannoissa tullaan tekemään. Hankintayksikön kokemuksen mukaan esimerkiksi henkilöreferensseihin verrattuna tentti mittaa paremmin asiantuntijan osaamista, tietotaitoa ja asiantuntemusta nimenomaan niissä tehtävissä, joita hankittavat asiantuntijat tulevat tulevissa toimeksiannoissa tekemään. Tenttikysymykset ovat liittyneet rataurakoihin, niiden kilpailuttamiseen, hankinta-asiakirjojen laatimiseen, urakoiden valvontaan, turvalliseen työskentelyyn rata-alueella ja ratatekniikkaan.

Tenttitilanteessa, jossa on rajallinen vastausaika, erottuu oikea osaaminen, asioiden ymmärtäminen ja hallitseminen pelkästä kirjaosaamisesta. Toimeksiannoissa tarvitaan usein nopeaa reagointia ja oikea tieto pitää pystyä hakemaan nopeasti. Tentin avulla on pyritty selvittämään nimenomaan tällaisia kykyjä, jotka erottavat tarjoajat toisistaan ja joiden perusteella on voitu selvittää laadullisesti parhaat tarjoajat.

Tenttikysymysten mallivastaukset on laadittu siten, että vastaukset löytyvät ainoastaan tarjouspyyntöasiakirjoissa nimetystä tenttiaineistosta, jotta tarjoajien tasapuolinen kohtelu toteutuu. Tenttivastausten pisteytystaulukot on laadittu kuvaamaan annettujen vastausten eroja suhteessa mallivastaukseen ja toisiin tenttivastauksiin. Vastausten arviointi on tehty tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen pisteytysperusteiden mukaisesti. Hankintayksikkö on pisteytystaulukkojen mukaisesti verrannut kunkin tarjoajan tenttivastausta mallivastaukseen ja ottanut arvioinnissaan huomioon arviointitaulukon sanallisen kuvauksen vastauksen oikeellisuudesta ja perusteluista tai vastauksen puutteellisuuksista varmistaen tarjoajien tasapuolisen kohtelun. Tenttivastausten arviointiperusteet ovat olleet riittävän täsmällisiä, eikä hankintayksiköllä ole ollut niiden perusteella rajoittamatonta valinnanvapautta.

Hankintayksikkö on toimittanut tenttikysymysten mallivastaukset ja tenttivastausten pisteet perusteluineen hankintapäätöksen liitteenä. Mallivastauksia ei ole luonnollisesti voitu toimittaa tarjoajille ennen kuin tenttitilaisuus oli pidetty.

Valittaja onesittänyt, että tentti on liittynyt hankinnan kohteeseen erityisalojen hankintalain säännösten tarkoittamalla tavalla. Tenttikysymykset ovat kuitenkin olleet tulkinnanvaraisia ja jotkut niistä laadittu sellaisten asiakirjojen pohjalta, jotka eivät ole olleet osa tenttiaineistoa. Arviointiperusteet eivät ole olleet riittävän täsmällisiä ja väärille vastauksille on annettu jopa täysiä pisteitä. Lisäksi tarkemmista ja täsmällisemmistä vastauksista ei ole saanut enemmän pisteitä verrattuna suppeampiin ja tulkinnanvaraisiin vastauksiin. Tarjoajilla ei ole ollut mahdollisuutta tietää hankintayksikön pisteytystapaa ja -periaatteita etukäteen, koska esimerkkejä kysymyksistä mallivastauksineen ei ole toimitettu ennen tenttitilaisuutta.

Arkos Oy onesittänyt, että tentti on liittynyt hankinnan kohteeseen erityisalojen hankintalain säännösten tarkoittamalla tavalla. Tentillä on voinut selvittää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen. Tenttiaineisto on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa, eikä hankintayksiköllä ole ollut rajoittamatonta valinnanvapautta tenttivastausten pisteytyksessä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa tenttivastausten arviointiperusteet ovat olleet selvät ja yksilöidyt, ja laatu- ja hintapisteytyksen määräytymisperusteet on kuvattu yksiselitteisesti. Tarjoajien on näin ollen tullut ymmärtää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Rejlers Finland Oy onesittänyt, että tentti on liittynyt hankinnan kohteeseen erityisalojen hankintalain säännösten tarkoittamalla tavalla. Tentillä ei kuitenkaan ole voitu selvittää tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, koska tentti on mitannut sitä, kuinka yksi henkilö on kyennyt opettelemaan tarjotun materiaalin ulkoa, ja kuinka nopeasti kyseinen henkilö on pystynyt vastaamaan kysymyksiin. Tentin kysymykset ovat olleet tulkinnanvaraisia, eikä selventäviä kysymyksiä ole ollut mahdollista esittää, mikä ei ole vastannut hankinnan toteuttamista. Tenttivastausten pisteytys on ollut epäjohdonmukaista. Hyvin erilaisista vastauksista on saanut täydet pisteet.

MP Infra Oy, RailDog Consulting Oy, Ramboll CM Oy ja Welado Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta toimittaneet lausumia.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Markkinaoikeus toteaa, että Väyläviraston asema sekä hankinnan kohteena olevat palvelut huomioon ottaen asiassa tulee sovellettavaksi vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettu laki (erityisalojen hankintalaki).

Erityisalojen hankintalain 123 §:n mukaan hankintayksikön päätöksen poistamiseen ja muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun peruuttamiseen sekä asian uudelleen ratkaisemiseen sovelletaan, mitä hankintaoikaisusta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 132–135 §:ssä säädetään.

Hankintalain 132 §:n mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.

Hankintalain 134 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain
16 luvussa (145–169 §) säädetään.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on valittaessaan markkinaoikeuteen 15.2.2024 tehdystä hankintapäätöksestä ollut tarve saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja saada asiassa perusteltu ratkaisu. Asiassa saadun selvityksen perusteella valittaja on toimittanut valituksensa markkinaoikeuteen määräajassa. Valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa asiantila on kuitenkin muuttunut siten, että hankintayksikkö on hankintaoikaisuna 21.3.2024 ja 22.3.2024 tekemillään päätöksillä korjannut osittain 15.2.2024 tekemäänsä hankintapäätöstä. Hankintaoikaisumenettelyssä hankintapäätöstä ei kuitenkaan ole korjattu kaikilta osin valittajan vaatimusten mukaisesti siten että valittajan asema olisi muuttunut. Valittajalla on siten edelleen hankintaoikaisumenettelyn jälkeen oikeussuojan tarve saada perusteltu päätös valituksensa johdosta.

Tässä tilanteessa hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnin saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi ei ole enää edellyttänyt sitä, että valittajan olisi tullut valittaa erikseen hankintayksikön 21.3.2024 ja 22.3.2024 hankintaoikaisuna tekemistä päätöksistä, vaan esitetyt hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevat väitteet ovat olleet tutkittavissa jo hankintapäätöksestä 15.2.2024 tehdyn valituksen perusteella.

Valitusta ei tule edellä esitetyn perusteella jättää tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksessa esitetyn johdosta arvioitavana kysymys tarjousten laatuvertailun väitetystä virheellisyydestä. Sitä ennen on kuitenkin arvioitava, onko tarjouspyyntöasiakirjat laadittu erityisalojen hankintalain säännösten mukaisesti niin selviksi, että niiden perusteella on voitu saada yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja ovatko asetetut vertailuperusteet liittyneet hankinnan kohteeseen sekä mahdollistaneet tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailun.

Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 270) mukaan pykälä vastaa hankintalain
67 §:ssä säädettyä. Hankintalain 67 §:n mukaan tarjouspyynnön tarkoituksena on hankinnan kohteen
ja sen toteuttamiseen liittyvien seikkojen kuvaaminen siten, että sen perusteella saadaan lopullisia, yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, joiden perusteella tarjouksia voidaan tasapuolisesti verrata.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi muun ohella ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen mainitun lain 92 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 273) mukaan pykälä vastaa hankintalain
93 §:ssä säädettyä. Hankintalain 93 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 201) todetaan viittaamalla hankintadirektiivin johdanto-osan 94 perustelukappaleeseen, että henkilöstön laadulla voi olla myös vaikutus tarjouksen taloudelliseen arvoon. Näin saattaa olla esimerkiksi sellaisissa sopimuksissa, joiden kohteena on immateriaalisia palveluja, kuten konsultointi- tai arkkitehtuuripalvelut. Jos hankintayksikkö haluaa käyttää tätä mahdollisuutta, tulee sen varmistaa asianmukaisilla sopimusoikeuden keinoilla, että tarjouksessa hankintasopimuksen toteuttamiseen osoitettu henkilöstö tosiasiallisesti täyttää määritellyt laatuvaatimukset ja että kyseinen henkilöstö voidaan korvata vain hankintaviranomaisen suostumuksella. Tässä tapauksessa hankintayksikön pitää voida tarkistaa, että korvaava henkilöstö on laatutasoltaan vastaavaa.

Erityisalojen hankintalain 92 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Hankinta-asiakirjat ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia ratatöiden rakennuttamis- ja valvontapalveluista.

Hankintailmoituksen kohdassa 5.1.6 ”Yleistä tietoa” on todettu, että hankintasopimuksen toteuttamiseen osoitetun henkilöstön nimet ja ammatillinen pätevyys on ilmoitettava tarjouksessa. Hankintailmoituksen kohdassa 5.1.10 ”Myöntämisperusteet” on laadun vertailuperusteeksi ilmoitettu ”Tentti”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ovat olleet hinta 40 pisteen painoarvolla ja laatu 60 pisteen painoarvolla.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Nimettävät henkilöt” on todettu, että tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa henkilöluettelo, jossa on tullut ilmoittaa avainhenkilöt referensseineen ja henkilöryhmät. Tarjouspyynnössä on mainittu henkilöluettelon osalta muun ohella seuraavaa:

”EXCEL muotoa käytetään, kun henkilöitä lisätään tai poistetaan puitesopimuksen piiristä puitesopimuksen aikana”.

Mainitun tarjouspyynnön kohdan mukaan tarjoajan on tullut nimetä projektipäällikkö ja asiantuntija, joiden on tullut täyttää liitteessä 4 esitetyn henkilöryhmän 03 tai sitä korkeamman henkilöryhmän vaatimukset. Lisäksi on tullut nimetä projekti-insinööri ja valvoja, joiden on tullut täyttää liitteessä
4 esitetyn henkilöryhmän 04 tai sitä korkeamman henkilöryhmän vaatimukset sekä projektiassistentti/tekninen avustaja, jonka on tullut täyttää liitteessä 4 esitetyn henkilöryhmän 05 tai sitä korkeamman henkilöryhmän vaatimukset ja jolla on ollut kokemusta vastaavanlaisista tehtävistä infrahankkeissa vähintään yhden vuoden ajalta.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Ryhmän yleiset kriteerit” on todettu, että tarjoajan tulee osallistua tenttiin, jotta se voi tulla valituksi puitesopimukseen toimittajaksi ja tenttiin osallistuvien henkilöiden on oltava nimettynä tarjoajan henkilöluetteloon.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” alakohdassa 3 on laadullisten tekijöiden arvioinnista todettu muun ohella, että soveltuvuusvaatimukset ja tarjouksen vähimmäisvaatimukset täyttäneiden tarjousten tekijöille lähetetään kutsut tenttitilaisuuteen, jonka perusteella suoritetaan tarjousten laadullinen pisteytys ja että tarjoajan tulee ilmoittaa yhteyshenkilön nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero tenttiajankohdan ilmoittamista varten. Samassa alakohdassa on todettu, että laatupisteet muodostuvat kaavalla tarjoajan saamat tenttipisteet / parhaan tarjoajan tenttipisteet x 60. Kyseisessä kohdassa on lisäksi todettu, että tentistä ja arviointiperusteista on kerrottu liitteessä "10_Tentti ja arviointiperusteet_19-12-2023". Mainitun tarjouspyynnön kohdan alakohdassa 5 on tarjousten vertailusta todettu, että siinä lasketaan yhteen tarjouksen saamat hinta- ja laatupisteet ja todetaan puitejärjestelyyn valitut toimittajat. Puitejärjestelyyn valitaan enintään 6 eniten vertailupisteitä saanutta toimittajaa.

Tarjouspyynnön liitteessä 10 ”Tentti ja arviointiperusteet” on ilmennyt tentin koostuvan 5–10 toimintaympäristön tuntemusta ja 5–10 turvallisuusosa-aluetta koskevista kysymyksistä. Kustakin osa-alueesta on voinut saada enintään 30 pistettä. Kysymyksiin annettuja vastauksia on osittain pisteytetty 0–5 pisteellä, ja osittain siten, että oikeasta vastauksesta, ja vastaavasti väärästä vastauksesta ja vastaamatta jättämisestä on saanut tietyn ennalta määritetyn piste- tai miinuspistemäärän.

Mainitussa liitteessä tenttikysymyksiin annettujen vastausten arvioinnin ja pisteytyksen on molemmilla osa-alueilla esitetty tapahtuvan viisiportaisen asteikon mukaan seuraavasti:

”Täyttää kriteerit

Erinomaisesti (5 p.)
Erinomaisesti ja selkeästi kuvatut täysin oikeat vastaukset.

Hyvin (4 p.)
Hyvin ja selkeästi kuvatut oikeat vastaukset, josta puuttui jotain yksityiskohtia.

Tyydyttävästi (3 p.)
Oikeita vastauksia, mutta jotain pientä puuttui ja jotain asioita voisi tarkentaa.

Melko tyydyttävästi (2 p.)
Oikeita ja vastauksia, mutta oleellista puuttui ja/tai osa vastauksesta oli vääriä.

Huonosti (1 p.)
Oikeita ja vääriä vastauksia ja oleellisia asioita puuttui.

Hylätty (0 p.)
Suurin osa vastauksista oli vääriä ja/tai ydin asiaa ei osattu tai jätetty vastauksesta pois.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan taustaa” on todettu, että tenttiaineistoon on sisältynyt jäljempänä yksilöidyt tiedostot sekä tenttimateriaalin ohjeluettelosta linkki muuhun tenttiaineistoon.

Hankinnan ohjeistus_Toteutusurakka.pdf
Hankintakategorioiden_ja_tuotteiden_määritelmät 2023-10-23.xlsx
Hankintojen aktivointiohje 6.6.2019 (1).pdf
Liikekirjanpidon tilikartta 2023 5.6.2023.pdf
Ostolaskujen käsittelyohje.pdf
Rakennuttajan projektikäsikirja, confluence 2023-10-27.pdf
SAMPO-ohje INVESTOINTI 2023_10_23.pdf
TAKP tilikartta 2023_5.10.2023.pdf
06_Eettiset pelisaannot
07_Tehtäväluettelo rakennuttaminen
08_Tehtäväluettelo toteutussuunnittelun ohjaus
Tenttimateriaali ohjeluettelosta
RT 13-11143 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 2013_Väylä 2022
RT 16-10660 Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 Väylä 2022

Hankintaoikaisupäätökseen 22.3.2024 liitetyssä ”Mallivastaukset” -nimisessä asiakirjassa turvallisuutta koskevat kysymykset 1, 4 ja 5 ja toimintaympäristöä koskevat kysymykset 3 ja 5 sekä niiden mallivastaukset on esitetty seuraavasti:

”Turvallisuus

[ – – ] 1. Työmaalla tapahtuu sähkötapaturma. Ilmoittaminen vaaratilanteesta on tehty (sähköpostitse turvallisuuskoordinaattorille). Mitä turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin kuuluu poikkeaman jatkokäsittelyssä? (0–5 pistettä).

Vastaus:

varmistaa, että poikkeamailmoitus on kirjattu Väyläviraston turvallisuusilmoitusten tietojärjestelmään (TUTKA)

varmistaa, että ilmoitus viranomaiselle (TUKES) sekä vakuutusyhtiölle on tehty

järjestää turvallisuuskokous poikkeaman käsittelemiseksi

varmistaa inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden käsittely (aikajana)

poikkeamatiivistelmän laatiminen

varmistaa poikkeaman korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet”

[– –]

”Turvallisuus

[ – – ]

4. Mikä on RUMA ja mihin sitä käytetään? (0–5 pistettä).

Vastaus:

ratatyöurakoitsijan

mobiilialusta on sovellus (joka sisältää ratatyölupaan liittyvän dokumentoinnin).

RUMA:n avulla pyydetään ja päätetään ratatyölupa,

paikannetaan ja varmistetaan ratatyön suorittamispaikka

sekä tehdään RT- ja LR-ilmoituksia.

Turvallisuus

[ – – ]

5. Mitkä ovat työkoneen ja ratatyössä käytettävän liikkuvan kaluston työskentelyn vähimmäisetäisyydet ratajohdon jännitteisistä osista (0–5 pistettä)?

Vastaus: alapuolella 2,0 metriä ja sivuilla 3,0 metriä

[ – – ]

Toimintaympäristö

[ – – ]

3. Mitä ratarakentamisessa "kunnossapitoasiakirjassa" sovitaan? Vastauksen arviointi tapahtuu asteikolla 0–5 pistettä.

Rautateiden tekniset ja turvallisuusohjeet

Kunnossapitoasiakirja: ennen rakentamisprojektin käynnistämistä laadittava dokumentti, jossa sovitaan mm. projektin aikaisista kunnossapitovastuista (xlsx)

1. kunnossapitovastuu
2. viankorjausvastuu
3. Päätoteuttajavastuu
4. alkukatselmus (kesto ja alue)
5. (väli) ja loppukatselmus”

[– –]

”Toimintaympäristö

[– –]

5. Merkitse oikea vaihtoehto. Yksi oikea vaihtoehto/kysymys. Maksimi 5 pistettä yhteensä, oikea vastaus 1 p, väärä vastaus -1 p, vastaamatta jättäminen – 1p.

Kustannusarvion MAKU-indeksinsä käytetään Ihkun oletusarvoa.
a) Oikein
b) Väärin (b)

Tiedonluovutuspisteet, ajankohdat ja niissä luovutettava aineisto määritetään erikseen projektikohtaisesti ja ne kirjataan
a) Urakkasopimukseen
b) Urakkaohjelmaan
c) Hintalomakkeeseen
d) Tiedonhallintasuunnitelmaan (d)
e) Tietoturvasopimukseen
f) Tilaajan tietoturvavaatimuksiin
g) Tiedonluovutusasiakirjaan

Velho-järjestelmään saa viedä vain julkista aineistoa.
a) Oikein (a)
b) Väärin

Hankkeet-toimialalla perusväylänpidon rahoilla rahoitettavat monivuotiset hankkeet eivät saa kestää yli 3 vuotta.
a) Oikein
b) Väärin (b)

2 000 €:n hankinnasta ei tarvitse tehdä hankintapäätöstä.
a) Oikein
b) Väärin (b)”.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että sen vastaukset tarjousten laadun arvioinnissa käytetyn tentin kysymyksiin ovat olleet asiasisällöltään oikeita ja tenttiaineistoon sisältyneiden asiakirjojen mukaisia. Valittajan mukaan hankintayksikön laatimat mallivastaukset valituksen kohteena oleviin tenttikysymyksiin eivät ole kaikilta osin pohjautuneet tenttiaineistoon tai ne ovat merkityksellisiltä osin poikenneet tenttiaineistosta. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on suorittanut tenttivastausten pisteytyksen virheellisesti, ja että valittajan olisi tullut saada tentistä yhteensä 15 lisäpistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että tenttivastausten arvioinnissa ja pisteytyksessä on kyse tarjousten laadullisesta arvioinnista sekä laadullisessa vertailussa käytettävistä vertailuperusteista.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden sekä niiden painotuksen määrittämisessä. Vertailuperusteet on kuitenkin ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyyntöasiakirjoista on ilmennyt, että tarjoajan on tullut osallistua hankintayksikön järjestämään tenttiin tullakseen valituksi puitesopimustoimittajaksi. Tarjousten laadullinen arviointi on perustunut tenttiin osallistuneiden tarjoajien edustajien tenttikysymyksiin antamiin vastauksiin. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty luettelo tenttiaineistosta.

Tarjouspyyntöasiakirjoista on lisäksi ilmennyt, että tentti on koostunut muun ohella toimintaympäristön tuntemusta sekä turvallisuutta koskevista osa-alueista, ja että tenttikysymysten perusteella laaditut vastaukset pisteytetään ennalta määritetyn pisteytysasteikon mukaan. Markkinaoikeus toteaa, että tentin aihepiiri on liittynyt hankinnan kohteena oleviin ratatöiden rakennuttamis- ja valvontapalveluihin.

Hankintayksikkö on lausumassaan markkinaoikeudelle perustellut tentin järjestämistä laadun vertailuperusteena sillä, ettei tavanomaisten henkilöreferenssien käyttäminen ole ollut omiaan varmistamaan palvelun toteuttamisessa edellytettävää erityisasiantuntemusta. Hankintayksikön mukaan tentillä on paremmin voinut arvioida juuri niitä erityistarpeita, joita tarvitaan hankinnan kohteena olevien palveluiden toteuttamisessa.

Markkinaoikeus toteaa, että sinänsä ei ole hankintasäännösten vastaista arvioida hankinnan toteuttamiseksi nimettyjen henkilöiden osaamista heille järjestettävän tentin perusteella. Tässä tapauksessa tarjoajan tentissä menestyminen ja siten korkeiden laatupisteiden saaminen tarjouksestaan on kuitenkin ollut täysin riippuvainen siitä, missä laajuudessa tarjoajan edustajana tenttiin osallistunut yksittäinen henkilö on hallinnut tenttiaineiston ja vastannut oikein tenttikysymyksiin.

Tarjouspyynnössä on edellä kuvatusti edellytetty, että henkilöluetteloon nimetty yksi tarjoajan edustaja osallistuu tenttiin. Tarjoajien on tullut tarjoukseen liitetyssä henkilöluettelossa nimetä projektipäällikkö, -insinööri ja -assistentti sekä asiantuntija ja valvoja, joille on määritetty eritasoiset kokemusvaatimukset. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kuitenkaan määritetty, missä asemassa puitesopimuksen toteuttamisessa tenttiin osallistuneen henkilön on tullut olla, minkä vuoksi kuka tahansa henkilöstöluetteloon nimetty henkilö on voinut suorittaa tentin. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella tarjoaja on myös voinut puitesopimuksen aikana lisätä tai poistaa rajoituksetta tarjouksensa henkilöluetteloon ilmoitettuja nimiä, jolloin henkilöluetteloon tarjouksen jättöhetkellä ilmoitettu ja tenttiin osallistunut yksittäinen henkilö ei välttämättä lainkaan osallistu puitesopimuksen piiriin kuuluvien palvelujen tuottamiseen. Tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole sisältäneet ehtoja siitä, miten edellä hankintalain 93 §:n 2 momentin esitöissä ilmenevällä tavalla varmistetaan, että tenttiin osallistuneen henkilön mahdollisesti korvaavalla henkilöllä olisi tentin perusteella osoitettua vastaava osaamistaso.

Edellä todettu huomioon ottaen sen, että yksi tarjoajan nimeämistä henkilöistä on osallistunut tenttiin ja vastannut tenttikysymyksiin, ei voida katsoa osoittavan tarjoajan henkilöstön todellista kykyä suorittaa vaadittavat hankinnan kohteena olevat palvelut eikä tarjoajan tarjoamien palvelujen laatua. Markkinaoikeus katsoo siten, ettei tenttiin osallistuneen henkilön pätevyydellä voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta hankintasopimuksen toteuttamisessa erityisalojen hankintalain 91 §:n
2 momentin edellyttämällä tavalla, eikä tentti myöskään ole ollut sellainen vertailuperuste, joka olisi liittynyt hankinnan kohteeseen erityisalojen hankintalain 91 §:n 5 momentin ja 92 §:n edellyttämällä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä todetusti sekä toimintaympäristön tuntemuksen että turvallisuutta koskevan osa-alueen osalta esitetty sama pisteytystaulukko ja samat sanalliset kuvaukset tenttivastausten pisteytyksen kriteereistä. Molemmissa osa-alueissa täyteen viiteen pisteeseen oikeuttavan vastauksen on todettu täyttävän kriteerit ”Erinomaisesti”, mitä on kuvattu käyttäen ilmaisua ”Erinomaisesti ja selkeästi kuvatut täysin oikeat vastaukset”. Neljään pisteeseen oikeuttavan vastauksen on kummassakin osa-alueessa todettu täyttävän kriteerit ”Hyvin”, mistä on käytetty ilmaisua ”Hyvin ja selkeästi kuvatut oikeat vastaukset, josta puuttui jotain yksityiskohtia”. Kolme pistettä on voinut saada kummastakin osa-alueesta, jos annettu vastaus on täyttänyt kriteerit ”Tyydyttävästi”, mitä on kuvattu ilmaisulla ”Oikeita vastauksia, mutta jotain pientä puuttui ja jotain asioita voisi tarkentaa” ja kaksi pistettä, jos kriteerit ovat täyttyneet ”Melko tyydyttävästi”, mitä on kuvattu ilmaisulla ”Oikeita ja vastauksia, mutta oleellista puuttui ja/tai osa vastauksesta oli vääriä”. Yhden pisteen kummassakin osa-alueessa on voinut saada, mikäli kriteerit ovat täyttyneet ”Huonosti”, mitä on kuvattu ilmaisulla ”Oikeita ja vääriä vastauksia ja oleellisia asioita puuttui”.

Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, mitä hankintayksikkö on tarkoittanut vastausten pisteytyksessä käytetyillä käsitteillä ”erinomaisesti ja selkeästi kuvatut täysin oikeat vastaukset”, ”hyvin ja selkeästi kuvatut oikeat vastaukset, joista puuttui jotain yksityiskohtia”, ”oikeita vastauksia, mutta jotain pientä puuttui tai jotain asioita voisi tarkentaa”, ”oikeita ja vastauksia, mutta oleellista puuttui ja/tai osa vastauksesta oli vääriä” tai ”oikeita ja vääriä vastauksia ja oleellisia asioita puuttui”. Erityisesti vastausten kriteerit ”Hyvin” ja ”Tyydyttävästi” ja toisaalta kriteerit ”Melko tyydyttävästi” ja ”Huonosti” täyttävät sanalliset kuvaukset ovat olleet hyvin lähellä toisiaan, ja sisällöltään niin epäselviä ja yleisluonteisia, etteivät tarjoajat ole voineet niiden perusteella tietää, millä konkreettisilla perusteilla niiden tenttivastauksissa esittämää pisteytetään. Tenttivastausten arvioinnin yhteydessä myös se, minkä hankintayksikkö arvioi olevan vastauksissa ”oleellista” tai milloin vastauksista on puuttunut ”joitain yksityiskohtia”, ”jotain pientä tai jotain asioita, joita voisi tarkentaa” taikka ”oleellisia asioita”, on jäänyt tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella epäselväksi.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että tenttivastausten arviointiperusteet ovat jääneet tarjouspyyntöasiakirjoissa epäselviksi niiden tenttikysymysten osalta, joiden arviointi ei ole perustunut pelkästään oikean tai väärän vastausvaihtoehdon tai yhden oikean ehdotetuista vastausvaihtoehdoista valitsemiseen.

Lisäksi sekä tarjouspyyntöasiakirjojen että mallivastausten perusteella on jäänyt epäselväksi, miten hankintayksikkö arvioi ja pisteyttää vastauksia tenttikysymykseen tilanteessa, (esimerkiksi Turvallisuuskysymys 1), jossa mallivastaus on sisältänyt esimerkiksi kuusi erillistä kohtaa, mutta tarjouspyyntöasiakirjojen pisteytystaulukon perusteella vastauksesta on voinut saada enintään viisi pistettä.

Edellä todetun perusteella tenttivastausten arvioinnin perusteet eivät ole olleet tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän yksilöityjä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat ovat voineet niiden perusteella tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut tarjousten laadun vertailuperusteet ovat siten antaneet erityisalojen hankintalain 91 §:n
5 momentin vastaisesti hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyydestä johtuen tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia eikä toisaalta tarjouskilpailuun osallistuneet ammattimaisetkaan tarjoajat ole voineet sen perusteella todentaa vertailuperusteina käytettyjä tietoja tarjousten vertailua varten. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että laadun vertailuperusteita ei ole asetettu tarjouspyyntöasiakirjoissa erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla riittävän selkeästi ja täsmällisesti eikä julkisissa hankinnoissa noudatettavien avoimuus- ja tasapuolisuusvaatimusten mukaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun sanotussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain
16 luvussa (145–169 §) säädetään.

Puitesopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintamenettelyssä tehtyjä päätöksiä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen hankintayksikön tässä asiassa tekemät päätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Valittaja on vaatinut myös hyvitysmaksun määräämistä. Hyvitysmaksu on hankintalain 155 §:n
1 momentin nojalla toissijainen seuraamus, joka ei tämän hankintamenettelyn osalta tule kysymykseen.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet erityisalojen hankintasäännösten vastaiset, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Väylävirasto aikoo edelleen toteuttaa ratatöiden rakennuttamispalveluiden hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun mainitussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain 16 luvussa (145–169 §) säädetään.

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla lisättynä markkinaoikeuden määräämän oikeudenkäyntimaksun määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Väyläviraston vaatimuksen valituksen tutkimatta jättämisestä.

Markkinaoikeus kumoaa Väyläviraston 15.2.2024 tekemän hankintapäätöksen, 21.3.2024 tekemän hankintaoikaisupäätöksen ja 22.3.2024 tekemän hankintaoikaisupäätöksen ja kieltää Väylävirastoa tekemästä hankinta- tai puitesopimuksia kyseisten päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 2.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Väyläviraston korvaamaan Infrasector Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.750 eurolla viivästyskorkoineen Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Maarika Joutsimo ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 6.2.2025 taltionumero 237/2025.