Asian käsittely markkinaoikeudessa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitys

Vaatimukset

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (jäljempänä myös KKV) on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Turun kaupungin maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 30.000 euroa.

Perustelut

Hankintayksikkö on tähystystutkimuksia hankkiessaan laiminlyönyt julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) mukaisen velvollisuutensa kilpailuttaa palvelut mainitun lain mukaisesti. Hankintayksikkö on tehnyt suorahankintoja ilman hankintalaissa säädettyä perustetta.

Hankintayksikkö on 24.11.2021 tehnyt suorahankintapäätöksen tähystystutkimusten ja niihin liittyvien vastaanottokäyntipalveluiden hankinnasta ajalle 1.12.2021–30.6.2022. Suorahankinnan perusteeksi on ilmoitettu hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan mukainen äärimmäinen kiire, joka on liittynyt riittävän mahasuolikanavan tutkimusresurssin varmistamiseksi sekä tutkimus- ja hoitojonojen pitämiseksi hoitotakuun mukaisina. Päätöksen mukaan Turun gastroenterologian poliklinikan lääkäritilanne on merkittävästi heikentynyt syksyn 2021 aikana ja sen on odotettu heikentyvän edelleen vuoden 2022 alusta lukien. Päätöksen mukaan kiire on aiheutunut lisäksi tarpeesta yhdistää kaupungin gastroenterologian poliklinikka nopealla aikataululla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin poliklinikkaan sote-uudistuksen toimeenpanosta johtuen. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton enimmäisarvo on päätöksen mukaan ollut 600.000 euroa.

Hankintapäätöksellä 26.11.2021 on valittu mainittujen palvelujen toimittajiksi kolme palveluntarjoajaa ajalle 1.12.2021–30.6.2022. Hankinnasta oli julkaistu tarjouspyyntö valittujen tarjoajien nähtäväksi 18.11.2021. Hankinnasta ei ollut julkaistu suorahankintailmoitusta. Hankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi on päätöksessä ilmoitettu
400.000–600.000 euroa. Päätöksessä on edelleen todettu, että tilaaja ei sitoudu tiettyyn hankintamäärään tai arvoon sopimuskauden aikana.

Hankintayksikön KKV:lle toimittaman selvityksen mukaan palveluita on tosiasiallisesti hankittu 28.4.2022 asti, vaikka suorahankintapäätöksen perusteella hankinta on tehty 30.6.2022 saakka. Hankintayksikön mukaan hankittujen palvelujen toteutunut arvonlisäveroton arvo on ennakoidusta kokonaisarvosta poiketen ollut noin 250.000 euroa.

Suorahankinnan perusteena ollut kiire ei ole johtunut hankintayksikölle ennalta-arvaamattomasta tai hankintayksiköstä riippumattomasta syystä.

Hankintayksikön gastroenterologian poliklinikan henkilöstöresurssien riittämättömyys on ollut sen tiedossa jo pitkään. Hankintayksikkö on tehnyt vuonna 2017 päätöksen poliklinikoiden yhdistymistä koskevien yksityiskohtaisten sopimusneuvotteluiden käynnistämisestä. Yhdistymishanke on sittemmin vuonna 2018 päätetty keskeyttää muun ohella Turun kaupungin poliklinikan vaikean hoitotilanteen vuoksi. Jo aikaisempien vuonna 2018 käytyjen neuvottelujen yhteydessä on käynyt ilmi, että gastroenterologian toimintojen tulee siirtyä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille jonottomina. Saman vaatimuksen toistaminen neuvotteluissa vuonna 2021 ei ole ollut ennalta-arvaamatonta.

Aluehallintovirasto on vuosina 2018 ja 2019 kiinnittänyt huomiota mahasuolikanavan tutkimusten hoitoon pääsyyn liittyviin ongelmiin. Hankintayksikkö on lisäksi turvautunut ostopalveluihin hoitotakuun turvaamiseksi vuosina 2016 ja 2018–2021.

Hankintayksikkö on ollut tietoinen gastroenterologian alaa koskevasta lääkäritarpeesta ja suurten kaupunkien terveyskeskusten yksiköiden erikoislääkäreiden resurssipulasta kyseisellä erikoisalalla. Lääkäripula ei ole ollut hankintayksikölle hankinnan ajankohtana äkillistä tai ennalta-arvaamatonta. Henkilöstöresurssiongelmat eivät ole oikeuttaneet hankintayksikköä tekemään suorahankintaa.

Henkilöstöresurssien tilanteen heikentyminen ei ole ollut hankintayksiköstä riippumatonta. Hankintayksiköllä on ollut jo kesällä 2021 tieto siitä, että henkilöstön resurssitilanne on ollut heikentymässä syksyllä 2021. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin hankittujen palvelujen kilpailutuksen järjestämiseksi. Kun hankintayksiköllä on jo useamman vuoden ajan ollut tieto gastroenterologian lääkäreiden vaikeasta saatavuudesta, hankintayksikön on tullut jo ennen syksyä 2021 ymmärtää, ettei se pysty tuottamaan palveluita omana työnään ilman kilpailutusta.

Hankintayksikkö olisi ehtinyt kilpailuttaa tarvitsemansa palvelut ajoissa, koska se on kesällä 2021 tullut tietoiseksi henkilöstöresurssien vajeesta. Neljä kuukautta on riittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistuksen toteuttamiseksi. Mikäli asiassa katsotaan, että hankintayksikön ennalta-arvaamaton kiire olisi syntynyt vasta syys–lokakuussa 2022, on suorahankinta tehty voimassaoloajaltaan pidemmäksi kuin se olisi ollut hankintayksikön suorahankinnalle ilmoitetun syyn vuoksi ehdottoman välttämätöntä.

KKV:lla on toimivalta esityksen tekemiselle markkinaoikeudelle. Hankinnan ennakoitu arvo on ollut 600.000 euroa, joka on ylittänyt hankintasäännöksissä asetetun sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan EU-kynnysarvon. Hankintayksikkö on allekirjoittanut hankintasopimukset. Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten mukaista perustetta suorahankinnan tekemiselle eikä suorahankinnasta ole tehty hankintasäännösten mukaista suorahankintaa koskevaa ilmoitusta.

Koska ilman hankintasäännösten mukaista perustetta toteutettujen suorahankintojen katsotaan olevan menettelyltään karkeasti virheellisiä hankintoja, jotka rikkovat kaikkein vakavimmalla tavalla hankintasäännöksiä, asiassa on määrättävä seuraamusmaksu. Maksu tulee määrätä 30.000 euron suuruisena ottaen huomioon muun muassa hankintayksikön menettely sekä hankintasopimuksen arvo ja luonne.

Vastaus

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen. Mikäli seuraamusmaksu tulisi määrätyksi, sen määrän ei tule ylittää 21.469,41 euroa. Lisäksi Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.210 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Esitys tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta, koska KKV:lla ei ole ollut toimivaltaa esityksen tekemiseen eikä markkinaoikeudella ole toimivaltaa tutkia sitä. Vaikka hankinnan ennakoidun kokonaisarvon on hankintapäätöksissä katsottu ylittävän EU-kynnysarvon, on arvio hankinnan ennakoidusta kokonaisarvosta ollut virheellinen. Kyse on ollut sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kansallisen kynnysarvon alittavasta niin sanotusta pienhankinnasta.

Hankintapäätös on tehty ajalle 1.12.2021–30.6.2022, ja siinä on valittu kolme palveluntarjoajaa. Hankintoja on kuitenkin tosiasiallisesti tehty vain yhdeltä palveluntarjoajalta siten, että viimeinen tilaus on tehty 28.4.2022. Hankinnan tosiasiallinen arvo on ollut 214.694,10 euroa. Kaikki hankintasopimukset on siirretty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille 1.5.2022 lukien liikkeenluovutuksen yhteydessä.

Mikäli esitys tulisi tutkittavaksi, on hankintayksiköllä joka tapauksessa ollut hankintasäännösten mukainen peruste suorahankinnan tekemiselle. Hankinnan tekeminen on ollut ehdottoman välttämätöntä potilaiden henkeen ja terveyteen, sekä potilasturvallisuuteen liittyvistä syistä.

Hankintayksikön tarve hankinnan tekemiseen on syntynyt vasta loka-marraskuussa 2021. Hankintayksikkö ei ole voinut ennalta tietää, että poliklinikan lääkäripula on pahentunut merkittävästi syksyllä 2021 samanaikaisesti, kun Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille tapahtuvaan liikkeenluovutukseen liittyen on esitetty kiireellinen jonottomuusvaatimus. Aiempi resurssipula gastroenterologian lääkäreistä ja aiempi turvautuminen ostopalveluihin eivät ole merkityksellisiä arvioitaessa tilannetta syksyllä 2021. Hankintayksikkö on lisännyt poliklinikan resursseja perustamalla uusia virkoja ja pyrkimällä rekrytoimaan uusia lääkäreitä. Hankintayksikön käsityksenä on ollut, että se olisi pystynyt hoitamaan lakisääteiset velvoitteensa. Hankintayksikön tahtotila on lisäksi ollut, ettei sen olisi tarvinnut tehdä poliklinikan osalta kokonaisulkoistusta.

Vaikka yleinen henkilöstöpula ja lääkäreiden rekrytointivaikeudet ovat olleet hankintayksikön tiedossa, hankintayksikkö on vasta syksyllä 2021 saanut tietoonsa lääkäreiden yllättävät poissaolot. Hankintayksikkö on pystynyt paikkaamaan resurssipulaa rekrytoinneilla, mutta se ei ole pystynyt ennakoimaan tiettyjen lääkäreiden poissaolojen aiheuttamaa lisätarvetta.

Hankintayksikkö ei ole viivytellyt hankinnan toteuttamisessa. Hankintayksiköllä on ollut oikeus valita, miten se toteuttaa lakisääteiset palvelut. Hankintayksikkö ei ole selvittänyt palveluiden kilpailuttamisen mahdollisuutta, koska se on halunnut pitää kyseessä olevat erikoissairaanhoidon palvelut omana toimintanaan. Hankintayksikölle ei ole ollut tarvetta turvautua ostopalveluihin ennen kuin se on saanut tiedon jonottomuusvaatimuksesta lokakuussa 2021. Hankintayksikkö ei olisi pystynyt toteuttamaan kilpailutusta siten, että hankintasopimuksen alkamisen ajankohta olisi ollut 1.12.2021.

Hankintayksiköllä ei ole ollut mahdollisuutta kilpailuttaa hankintaa hankintalaissa säädettyjä määräaikoja noudattamalla. Kilpailutuksen toteuttamiseen olisi tosiasiallisesti jäänyt vain noin kuukausi. Varsinaisen kilpailutusprosessin lisäksi hankintayksiköllä on tullut olla riittävästi aikaa myös sopimuksen haltuunottoon liittyvien toimenpiteiden hoitamiseksi.

Hankintayksikkö on tehnyt suorahankinnan siinä laajuudessa kuin se on ollut välttämätöntä. Hankintayksikölle on syntynyt suorahankintaperuste loka-marraskuussa 2021 lääkäreiden poissaolojen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille tapahtuvaan liikkeenluovutukseen liittyneen jonottomuusvaatimuksen myötä. Hankintayksikkö on tehnyt suorahankintapäätökset marraskuun lopussa 2021 ja suorahankintasopimukset on allekirjoitettu 4.1.2022. Hankintasopimusten päättymishetki 30.6.2022 on ajoitettu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille tapahtuvan liikkeenluovutuksen yhteyteen.

Seuraamusmaksun määräämiselle ei ole perusteita. Hankintayksikön menettely ei ole ollut KKV:n kuvaamalla tavalla virheellistä. Mikäli asiassa tulisi määrättäväksi seuraamusmaksu, on KKV:n esittämä seuraamusmaksu määrältään liiallinen ottaen huomioon hankintayksikön mahdollisen virheen tai laiminlyönnin laatu.

Vastaselitys ja sen täydennys

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että hankinnan ennakoitu arvo on ylittänyt hankintasäännösten sosiaali- ja terveyspalveluhankintoja koskevan kynnysarvon. Hankintasäännösten perusteella kynnysarvon ylittämistä tulee arvioida hankinnan ennakoidun kokonaisarvon perusteella, ei hankinnan toteutuneen arvon perusteella. Tilanne ei siten rinnastu siihen, että hankinta tarjoushintojen perusteella osoittautuu ennakoitua arvoa alhaisemmaksi. Hankintayksikkö ei ole kilpailuttanut hankintaa tai julkaissut hankintailmoitusta.

Asiassa ei ole käynyt ilmi seikkoja, joiden vuoksi hankintayksikön arvion hankinnan ennakoidusta arvosta olisi katsottava olleen virheellinen hankinnan aloittamishetkellä. Sillä, että hankinnan toteutunut arvo on jäänyt pienemmäksi kuin hankinnan ennakoitu arvo KKV:n aloittamien selvitystoimenpiteiden jälkeen, ei ole merkitystä.

Vaikka hankinnan kohteena olevien palveluiden järjestäminen on ollut ehdottoman välttämätöntä, ei kyseessä ole ollut tilanne, jossa hankintayksikkö olisi voinut jättää noudattamatta hankinnan kilpailuttamiselle säädettyjä määräaikoja.

Suunnitelmallisesti toimivan hankintayksikön olisi tullut ottaa huomioon aiemmin ilmennyt liikkeenluovutukselle asetettu jonottomuusvaatimus, pitkään jatkunut gastroenterologian lääkäreiden vaje sekä aikaisempi ostopalveluihin turvautuminen. Vaikka katsottaisiin, että lääkäreiden poissaolot olisivat olleet ennalta-arvaamattomia, eivät poissaolot kuitenkaan ole aiheuttaneet äärimmäistä kiiretilannetta. Ottaen huomioon hankintayksikön aiempi reagoimattomuus resurssipulaan liittyen ei työvoimaapulaa tai lääkäreiden yllättäviä poissaoloja voida pitää hankintayksiköstä riippumattomina syinä.

Seuraamusmaksun määrää arvioitaessa ei tule ottaa huomioon sellaisia seikkoja, jotka liittyvät KKV:n aloittamien selvitystoimenpiteiden jälkeiseen aikaan.

Oikeudenkäynti ei ole johtunut viranomaisen virheestä. Asiassa ei ole muitakaan perusteita, joiden vuoksi olisi kohtuutonta, että hankintayksikkö vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että KKV:n toimivallan ja kynnysarvon ylittymisen arvioinnin kannalta asiassa ei ole merkitystä sillä, onko hankintayksikkö julkaissut hankintailmoitusta tai kilpailuttanut hankintaa.

Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan ennakoidun arvon virheellisesti ottaen huomioon, että hankintayksikkö on tarvinnut vain noin kolmasosan arvioidusta hankintamäärästä. Hankintayksikkö on arvioinut myös hankintasopimuksen pituuden virheellisesti ottaen huomioon, että liikkeenluovutus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille on tapahtunut jo 1.5.2022.

Hankinnan toteutunut arvo ei ole jäänyt hankinnan ennakoitua arvoa pienemmäksi KKV:n selvitystoimenpiteiden vuoksi vaan sen takia, että palvelua on tarvittu huomattavasti vähemmän kuin mitä hankintayksikkö oli arvioinut.

Vaikka KKV:llä olisi ollut toimivalta seuraamusmaksuesityksen tekemiseksi, ei markkinaoikeudella kuitenkaan ole toimivaltaa tutkia esitystä ottaen huomioon, että hankinnassa on tosiasiallisesti ollut kyse pienhankinnasta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

KKV on esittänyt, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle seuraamusmaksun hankintalain vastaisen suorahankinnan tekemisestä ajalle 1.12.2021–30.6.2022. Seuraamusmaksussa on kyse rangaistusluonteisesta hallinnollisesta seuraamuksesta.

Asiassa on ensin arvioitava, onko KKV:lla ollut toimivalta tehdä markkinaoikeudelle esitys seuraamusmaksun määräämisestä hankintayksikön menettelyyn liittyen.

Hankintojen valvonnasta on säädetty hankintalain 15 luvussa (139–144 §), johon sisältyvässä 139 §:ssä säädetään valvontaviranomaisesta ja toimenpiteisiin ryhtymisestä lainvastaisen menettelyn tutkimiseksi. Pykälän 1 momentin mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo mainitun lain noudattamista. Pykälän 3 momentin mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi ottaa toimivaltaansa kuuluvan asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.

Hankintalain 141 §:n 1 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt EU-kynnysarvot ylittävän hankinnan tai kansalliset kynnysarvot ylittävän liitteessä E tarkoitetun palveluhankinnan tai käyttöoikeussopimuksen suorahankintana ilman mainitussa laissa säädettyä perustetta ja jos asiassa jo on tehty hankintasopimus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi esittää markkinaoikeudelle muun ohella seuraamusmaksun määräämistä (2 kohta).

Hankintalain 159 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston 141 §:ssä tarkoitetusta esityksestä muun ohella määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun (2 kohta).

Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivallan edellytyksenä seuraamusmaksua koskevan esityksen tekemiselle markkinaoikeudelle on siten muun ohella se, että hankintayksikkö on tehnyt EU-kynnysarvot ylittävän hankinnan tai kansalliset kynnysarvot ylittävän liitteessä E tarkoitetun palveluhankinnan tai käyttöoikeussopimuksen suorahankintana ilman mainitussa laissa säädettyä perustetta. Hankintalain 159 §:n 1 momentin esitöistäkin ilmenevin tavoin, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei voi muussa tapauksessa tehdä esitystä lainkohdassa tarkoitettujen seuraamusten määräämisestä markkinaoikeudelle, eikä markkinaoikeus voi näitä seuraamuksia määrätä (HE 108/2016 vp s. 241).

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kyseessä on ollut liitteen E 1–4 kohdassa tarkoitettu sosiaali- ja terveyspalvelua koskeva hankinta, mistä oikeudenkäynnin osapuolet eivät ole olleet erimielisiä.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna on 400.000 euroa mainitun lain liitteen E
1–4 kohdassa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa hankinnoissa.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.

Asiassa saadun selvityksen mukaan Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on 24.11.2021 tekemällään päätöksellä § 434 päättänyt mahasuolikanavan tähystystutkimusten ja niihin liittyvien vastaanottokäyntipalveluiden hankinnasta suorahankintana ajalle
1.12.2021–30.6.2022. Päätöksen perusteluiden mukaan hankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi enimmäisarvoksi on ilmoitettu enintään yhteensä 600.000 euroa. Turun kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja on 26.11.2021 tekemällään hankintapäätöksellä § 97 päättänyt suorahankintana hankkia kyseiset palvelut kolmelta nimetyltä palveluntarjoajalta edellä mainitulle ajanjaksolle. Päätöksen perusteluissa hankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi on ilmoitettu 400.000–600.000 euroa. Päätöksessä on edelleen todettu, että tilaaja ei sitoudu tiettyyn hankintamäärään tai arvoon sopimuskauden aikana. Sama ennakoitu kokonaisarvo kuin viimeksi mainitussa päätöksessä on ilmoitettu myös 18.11.2021 päivätyssä tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu, että hankintalain 25 §:ssä säädetty kynnysarvo ylittyy, mutta toisaalta tarjouspyynnön alussa on tuotu esiin, että kysymys on kansallisen kynnysarvon alittavasta hankinnasta eli pienhankinnasta.

Edellä todetusti hankintapäätös on tehty ajalle 1.12.2021–30.6.2022 ja hankinnan toteuttajiksi on valittu kolme palveluntarjoajaa. KKV:n esitys on kohdistunut mainitulla ajanjaksolla tehtyihin suorahankintoihin. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tehtyjen hankintojen tosiasiallinen arvo on hankintapäätöksessä ennakoidusta poiketen ollut 214.694,10 euroa. Vaikka asiassa on kyse suorahankinnasta eikä esimerkiksi tilanteesta, jossa hankintayksikkö olisi julkaissut hankintailmoituksen ja tarjouskilpailussa saadut tarjoukset olisivat sittemmin osoittautuneet hinnaltaan kynnysarvon alittaviksi, tehtyjen hankintojen tosiasiallinen arvo on tässäkin tapauksessa kuitenkin alittanut erittäin merkittävästi edeltä ilmenevän sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kansallisen kynnysarvon.

Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintapäätöksen tehtyään lakannut tekemästä hankintapäätökseen perustuvia tilauksia KKV:n esityksen vireilletuloon tai hankinnan kynnysarvoon liittyvistä syistä. Asiassa esitetty selvitys tukee pikemminkin käsitystä, jonka mukaan hankintayksikön tekemän viimeisen tilauksen ajankohta ja tilausten toteutunut arvo ovat johtuneet siitä, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille 1.5.2022 tehtyyn liikkeenluovutukseen liittyvä jonottomuusvaatimus on tullut täytetyksi arvioitua aikaisemmin ja arvioitua vähäisemmin tilauksin.

Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, että hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintamenettelyn alkamisajankohtana esillä olevan asian olosuhteissa alittanut hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen liitteen E 1‒4 kohdassa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kansallisen 400.000 euron kynnysarvon. Esityksen kohteena oleva suorahankinta ei ole arvoltaan ylittänyt hankintalain 141 §:n 1 momentissa tarkoitettua kynnysarvoa siitä huolimatta, että hankintapäätöksessä ja tarjouspyynnössä ilmoitettu arvo oli kyseisen kynnysarvon ylittävä.

Näin ollen KKV:lla ei ole ollut toimivaltaa tehdä markkinaoikeudelle esitystä seuraamuksen määräämisestä liittyen edellä todettuun hankintamenettelyyn. Markkinaoikeudella ei myöskään ole kynnysarvon alittuessa toimivaltaa tutkia kyseistä esitystä. KKV:n esitys on siten jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 1 momentin mukaan hankinta-asian käsittelyssä hankintayksikköä pidetään esityksen tehneen viranomaisen vastapuolena. Pykälän 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan pykälän 2 momentin mukaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöistä ilmenevin tavoin lähtökohtana on, että jos oikeudenkäynnin tarve on aiheutunut viranomaisen selvästi lainvastaisesta ratkaisusta, on kohtuullista, että yksityinen asianosainen saa korvausta hänelle tästä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista (HE 29/2018 vp s. 168).

Pääasian lopputuloksesta huolimatta markkinaoikeus katsoo asian laatu ja oikeudenkäynnin osapuolten asema viranomaisina huomioon ottaen, ettei ole kohtuutonta, että Turun kaupunki joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksen tutkimatta.

Markkinaoikeus hylkää Turun kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Hannamaria Nurminen ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.