MAO:686/2025

Asian tausta

Vesilahden kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.3.2025 julkaistulla ja 28.3.2025, 8.4.2025 sekä 14.4.2025 korjatulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Järvenrannan ja Suomelan asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakennusurakan hankinnasta ajalle 1.6.2025–31.10.2026.

Vesilahden kunnan tekninen lautakunta on 14.5.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 41 sulkenut Oteran Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Kreate Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 2.300.000 euroa.

Markkinaoikeus on hylännyt välipäätöksellään 25.6.2025 numero 338/2025 valittajan vaatimuksen valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 26.6.2025.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Oteran Oy on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 225.800 euroa. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.960 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on laatinut epäselvän tarjouspyynnön ja sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Tarjoajien ei ole ollut mahdollista laatia tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjoajan on tullut tarjouspyynnön perusteella ilmoittaa tarjouksessaan urakan arvonlisäveroton kokonaishinta sekä liittää tarjoukseensa tarjouspyynnön liitteenä ollut määräluettelo, jossa on tullut ilmoittaa kokonaishinnan perusteena olleet yksikköhinnat. Tarjouspyynnön mukaan annettavan kokonaishinnan on tullut perustua urakoitsijan omaan määrälaskentaan. Toisaalta tarjouspyynnön liitteenä olleessa urakkaohjelmassa on todettu töiden maksuperusteena olevan hankintayksikön laatiman informatiivisen ja ei-sitovan määräluettelon perusteella määräytyvä kokonaishinta. Mainitussa urakkaohjelmassa töiden maksuperusteesta todettu on siis ollut ristiriidassa tarjouspyynnössä kokonaishinnasta esitetyn kanssa, kun toisaalta tarjoajia on pyydetty itse arvioimaan ja laskemaan urakalle hinta, mutta toisaalta on edellytetty tarjoushinnan perustuvan hankintayksikön antamaan määräluetteloon.

Valittaja on kiinnittänyt hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle esittämällään kysymyksellä huomiota tarjouspyynnön, urakkaohjelman ja määräluettelon välisiin ristiriitoihin. Hankintayksikkö on esittänyt valittajan kysymykseen vastauksenakin, että tarjouksen tulee perustua urakoitsijan omaan määrälaskentaan.

Valittajan tarjouksen kokonaishinta, joka on tullut erikseen ilmoittaa tarjouksessa, on tarjouspyynnön mukaisesti perustunut valittajan tekemään omaan määrälaskentaan, joka on poikennut hankintayksikön laatimaan määräluetteloon esitäytettyjen toimenpiteiden määrästä. Tämä on johtanut siihen, että valittajan täyttämään määräluetteloon, joka on perustunut hankintayksikön laatimiin määriin, on muodostunut näennäisesti korkeampi kokonaishinta kuin valittajan tarjouksessaan kokonaishinnaksi ilmoittama. Tarjoajan oma määrälaskenta ei käytännössä voi täysin vastata hankintayksikön laatimaa informatiivista ja ei-sitovaa määrälaskelmaa. Lisäksi tarjouspyynnön liitteenä olleen määräluettelon on ilmoitettu koskevan lisä- ja muutostöiden yksikköhintoja. Tarjoajille on siten muodostunut perusteltu oletus siitä, että tarjouksen vertailussa huomioitu kokonaishinta perustuu urakoitsijan omaan määrälaskelmaan hankinnan kohteena olevasta urakasta. Tarjous on tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenneen sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestyksen mukaisesti mennyt hinnoiteltavan määräluettelon edelle.

Hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä tiedustellut valittajalta, mihin perustuvat erot tarjouksen kokonaishinnan ja määräluettelon perusteella muodostuvan kokonaishinnan välillä. Valittaja on ilmoittanut tarjouksen vertailussa huomioitavaksi kokonaishinnaksi sen omaan määräluetteloon perustuvan ja tarjouksessa ilmoitetun kokonaishinnan, mutta hankintayksikkö on tästä huolimatta virheellisesti pitänyt valittajan tarjousta epäselvänä ja tarjouspyynnön vastaisena.

Virheettömässä menettelyssä valittajan tarjous olisi valittu tarjouskilpailun voittajaksi sen ollessa hinnaltaan tarjouksista edullisin.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös sen vuoksi, että hankintapäätöksessä ei ole asianmukaisesti päätetty valittajan tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

Vesilahden kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen tai joka tapauksessa kohtuullistaa vaaditun hyvitysmaksun määrää. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.345 eurolla.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöasiakirjoja laatiessaan tai sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Tarjousvertailussa huomioitava kokonaishinta olisi muodostunut tarjouspyynnön liitteenä olleelle määräluettelolle automaattisesti, jos valittaja olisi täyttänyt määräluettelon oikein. Tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, että kokonaishinta muodostuu määräluettelossa yhteenlaskettavista yksikköhinnoista. Kuusi muuta tarjoajaa ovat näin kyenneet antamaan tarjouskilpailuun tarjouksensa. Valittaja on kuitenkin ilmoittanut tarjouksensa kokonaishinnan erikseen siten, että hinta on poikennut määräluetteloon perusteella muodostuneesta hinnasta.

Tarjouspyynnön liitteenä ollut määräluettelo on sisältänyt hankintayksikön arvion kunkin työvaiheen työmäärästä ja sillä on mahdollistettu tarjousten vertailukelpoisuus. Tarjoajien on tullut suhteuttaa oma arvionsa työmäärästä tarjouspyynnössä ilmoitettuun teoreettiseen määrään antamissaan yksikköhinnoissa. Tarjouslomakkeella ei ole ollut mahdollista muuttaa hankintayksikön ilmoittamia määriä toisiksi. Yksikköhintoja on ilmoitettu käytettävän sellaisinaan vain mahdollisissa lisä- tai muutostöissä. Määräluettelon osalta ratkaiseva on ollut taulukon viimeisen rivin osoittama kokonaishinta, joka on tullut ilmoittaa tarjouslomakkeella sellaisenaan tarjouksen kokonaishintana. Urakasta maksettaisiin kyseinen kokonaishinta siinäkin tapauksessa, että hankintayksikön määräluettelossa ilmoitetut työmääräarviot osoittautuisivat urakan aikana virheellisiksi. Tarjouspyynnön toteamuksella siitä, että kokonaishinta perustuu urakoitsijan omaan määrälaskentaan, on viitattu siihen, että kokonaishinnan laskeminen tapahtuu perustuen hankintayksikön antamiin arvioihin työmäärästä. Jos hankintayksikön määräluettelossa ilmoittama arvio poikkeaa jonkin urakkavaiheen lopullisesta työmäärästä, ovat tämän poikkeaman vaikutukset osa tarjoajan kantamaa riskiä.

Hankintayksikkö ei ole voinut tietää valittajan tarjouksen perusteella sitä, mikä tarjouksen kokonaishinta on ollut. Valittaja ei ole esittänyt hankintayksikölle hankintamenettelyn aikana kysymyksiä. Valittajan viittaaman hankintamenettelyn aikana esitetyn kysymyksen tehnyt toinen tarjoaja on jättänyt tarjouskilpailuun tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen. Urakka‑asiakirjoilla tai niiden pätevyysjärjestyksellä ei ole ollut tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa ratkaisevaa merkitystä. Vastaavaa menettelyä on käytetty aiemmassa tarjouskilpailussa, jossa on saatu useita tarjouksia ja jossa yksikään tarjoajista ei ole pitänyt tarjouspyyntöä epäselvänä. Valittaja ei ole hankintayksikön pyytäessä antanut tarjoamiensa kokonaishintojen ristiriidalle selvitystä, vaan on todennut kokonaishinnaksi hinnan, joka ei ole vastannut määräluettelosta ilmenevää hintaa.

Valittaja on ilmoittanut tarjouskilpailussa tarjouspyynnön vastaisesti kaksi eri hintatietoa, eikä siten ole luotettavalla tavalla osoittanut, että se olisi voittanut tarjouskilpailun virheettömässä menettelyssä. Valittaja ei ole perustellut vaaditun hyvitysmaksun määrää esimerkiksi sille aiheutuneen vahingon suuruutta kuvailemalla. Mikäli hyvitysmaksu päädytään määräämään, voi se olla enintään kolme prosenttia voittaneen tarjoajan urakkasopimuksen hinnasta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on tulkinnut tarjouspyynnön vaatimuksia niiden sanamuodon vastaisesti. Hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun tarjouslomakkeella ilmoitettujen kokonaishintojen sijaan määräluettelojen yksikköhinnoilla ilman, että tästä olisi mainittu tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty kokonaishinnan ilmoittamista määräluettelon yksikköhintojen yhteissummasta poikkeavasti. Määräluettelon mukaisten yksikköhintojen yhteissumma ei ole tarjouspyynnön mukainen urakoitsijan oman määrälaskelman perusteella annettava kokonaishinta, koska tarjoajat eivät ole voineet vaikuttaa määräluettelon määriin.

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta valittajan tarjouksessaan ilmoittaman kokonaishinnan ja määräluettelon yksikköhintojen yhteissumman väitetyn ristiriidan perusteella, vaikka tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellytetty, että kyseiset summat olisivat identtisiä.

Määräluettelon tarkoituksena ei ole ollut tarjousten vertailukelpoisuuden mahdollistaminen, vaan mahdollisten lisä- ja muutostöiden hinnoittelu. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty ohjeistusta, jonka perusteella tarjoajan olisi tullut suhteuttaa oma arvionsa määräluettelon mukaisista toimenpiteiden määristä tarjouspyynnössä ilmoitettuihin teoreettisiin määriin. Informatiivisten määrien määräluettelossa ilmoittamisen tarkoitus on ollut mahdollistaa hankinnan kohteena olevan rakennusurakan laajuuden arviointi ja tukea tarjoajan omaa määrälaskelmaa tarvittavista toimenpiteistä rakennusurakan toteuttamiseksi. Tarjouspyynnössä ei ole todettu hankintayksikön esittämin tavoin, että urakasta maksettaisiin vain määräluettelon mukainen kokonaishinta.

Valittaja on täyttänyt yksikköhintansa määräluetteloon tarjouspyynnön mukaisten ohjeiden mukaisesti ja antanut sitovan tarjouksen kokonaishinnastaan kattaen koko rakennusurakan pois lukien mahdolliset lisä- ja muutostyöt.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että ratkaisevana tarjouspyynnön sisällön arvioinnissa ei tule pitää yksittäisen tarjoajan subjektiivista käsitystä, vaan tarjoajien toiminta tätä laajemmin on olennaista arvioitaessa sitä, miten alan ammattimaiset toimijat ovat ymmärtäneet tarjouspyynnön.

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava ensin, ovatko tarjouspyyntöasiakirjat olleet hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvät. Asiassa on tarvittaessa arvioitava myös, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja onko tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta koskeva päätös ollut hankintasäännösten mukainen.

Nyt esillä olevaan hankintaan sen ennakoidun arvon perusteella sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä hankintalain I
(1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittajan mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty epäselvästi ja ristiriitaisesti se, miten kokonaishinta on tullut ilmoittaa tarjouksella. Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on yhtäältä pyydetty tarjoajia itse arvioimaan ja laskemaan urakalle omiin määrälaskelmiinsa perustuva hinta, mutta toisaalta edellytetty tarjoushinnan perustuvan hankintayksikön antamaan määräluetteloon. Valittajan mukaan tarjous on tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenneen sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestyksen mukaisesti mennyt myös hinnoiteltavan määräluettelon edelle.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole olleet valittajan esittämin tavoin epäselvät. Hankintayksikön mukaan tarjoajien on tullut suhteuttaa oma arvionsa työmäärästä tarjouspyynnössä ilmoitettuun teoreettiseen määrään antamissaan yksikköhinnoissa, mutta tarjouslomakkeella ei ole ollut mahdollista muuttaa hankintayksikön ilmoittamia määriä toisiksi. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt tarjouspyynnön perusteella olevan selvää, että kokonaishinta muodostuu määräluettelossa yhteenlaskettavista yksikköhinnoista. Kuusi muuta tarjoajaa ovat näin kyenneet antamaan tarjouskilpailuun tarjouksensa.

Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut hinta. Tarjouspyynnössä on todettu tältä osin muun ohella seuraavaa:

”Urakkahinta (Tietue)

Arvonlisäveroton kokonaishinta (€) (Numero, Vastaus vaaditaan)

Enimmäisdesimaalit 2

Urakoitsijan täyttämä hinnoiteltava määräluettelo (Liite, Vastaus vaaditaan)

Kokonaishinnan perusteena olevien hinnoiteltavan määräluettelon yksikköhintojen tulee sisältää kaikki työt, hankinnat ja velvoitteet sekä kaikki muut kustannukset, jotka tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan kuuluvat urakoitsijalle ja jotka ovat tarpeen urakkaan kuuluvan tehtävän suorittamiseksi ja suunnitelmien mukaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Annettavan kokonaishinnan tulee perustua urakoitsijan omaan määrälaskentaan.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa määräluettelossa on ollut hankintayksikön esitäyttämä taulukko, josta on käynyt ilmi urakkatyön sisältävät työt (esimerkiksi jätepuun ja kasvillisuuden poisto sekä kaapeleiden suojaus) ja materiaalit (esimerkiksi suodatinkangas ja piennartäyte) sekä näiden kappalemäärät. Tarjoajien on tullut täyttää määräluetteloon kunkin luetellun työn ja materiaalin arvonlisäveroton yksikköhinta, minkä lisäksi määräluettelossa on todettu, että tarjous voidaan sulkea tarjouskilpailusta, jos kaikkia yksikköhinnan sarakkeen tietoja ei ole täytetty. Määräluettelossa on edelleen todettu, että luetteloon täytettävien yksikköhintojen tulee sisältää kaikki yleisten laatuvaatimusten ja ohjeiden vaatimat työvaiheet ja että annettuja yksikköhintoja käytetään urakan aikana lisä- ja muutostöiden hinnoittelussa. Määräluettelon taulukosta käy vielä ilmi, että hankintayksikön esitäyttämien kappalemäärien sekä tarjoajien antamien yksikköhintojen perusteella taulukkoon muodostuu automaattisesti arvonlisäveroton urakkahinta.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman 3.2 kohdan ”Maksuperuste” mukaan töiden maksuperusteena on hinnoiteltavan määräluettelon perusteella määräytyvä kokonaishinta. Annettavan kokonaishinnan tulee urakkaohjelman mukaan perustua urakoitsijan omaan määrälaskentaan. Urakkaohjelmassa on todettu myös muun ohella, että tilaajan antama rakennustöiden määräluettelo on informatiivinen, eikä se välttämättä sisällä kaikkia määrätietoja ja litteroita. Määrätiedot ja nimikkeet eivät sido tilaajaa, ja tarjouksen tulee perustua urakoitsijan omaan määrälaskentaan.

Urakkaohjelman 8.4 kohdassa ”Määräluettelo” on todettu muun ohella, että rakennuttaja antaa kohdekohtaiset rakennustöiden määräluettelot käytettäväksi tarjousta varten. Rakennuttaja edellyttää, että urakkatarjoukset tehdään annettujen määräluetteloiden perusteella ja että hinnoitellut määräluettelot sisältyvät tarjoukseen. Rakennuttajan määräluettelot eivät sisällä eriteltynä ja yksilöitynä kaikkia valmiin rakenteen edellyttämiä tarvikkeita ja suoritteita eikä urakoitsijalle kuuluvia asiakirjoissa esitettyjä velvoitteita. Urakoitsijan on asiakirjoihin perehtyneenä alan asiantuntijana huomioitava edellä mainitut tekijät tarjouslaskennassa ja hinnoittelussa. Urakkaohjelman 8.4.2 kohdassa ”Sidotut määrät” on ilmoitettu, että vain tietyt urakkaohjelman kyseisessä kohdassa tarkemmin esitetyt hinnoiteltavassa määräluettelossa ilmoitetut louhintamäärät ovat sidottuja. Urakkaohjelman 11 kohdan ”Tilaajan maksuvelvollisuus” mukaan urakkahinta on sopimushinta, joka määritellään hankintapäätöksessä sopimushinnaksi.

Hankintayksikölle on esitetty hankintamenettelyn aikana muun ohella urakkaohjelman 3.2 kohtaan liittyvä kysymys siitä, onko tarjouspyynnössä urakkahinnan osalta ristiriita, kun sen on todettu määräytyvän tilaajan määräluettelon perusteella, mutta kun se ei ole ollut tilaajaa sitova. Hankintayksikkö on vastannut, että tarjous annetaan tarjouspyynnön mukaisesti ja että tarjouksen tulee perustua urakoitsijan omaan määrälaskentaan.

Valittaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä täyttämänsä määräluettelon, johon se on syöttänyt kunkin siinä luetellun työn ja tavaran arvonlisäverottoman yksikköhinnan. Tarjouksen arvonlisäverottomaksi kokonaishinnaksi on taulukon määrien ja valittajan yksikköhintojen perusteella muodostunut 2.403.163 euroa. Toisaalta valittaja on itse tarjouksessaan ilmoittanut sen arvonlisäverottomaksi kokonaishinnaksi 2.258.300 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä. Tarjouspyyntöasiakirjoihin on saadun selvityksen perusteella sisältynyt käytetyn terminologian perusteella tiettyä tulkinnanvaraisuutta liittyen siihen, mikä merkitys tarjoajan omalla määrälaskennalla on ollut kokonaishinnan muodostumisessa.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä kuvatusti edellytetty, että tarjoajat ilmoittavat tarjouksessaan tarjousvertailussa huomioitavan kokonaishinnan, minkä lisäksi tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouksensa liitteenä olleessa määräluettelossa siinä lueteltujen töiden ja tavaroiden yksikköhinnat, joiden perusteella myös taulukkoon on automaattisesti muodostunut tarjouksen kokonaishinta. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa annettavan kokonaishinnan on tullut perustua urakoitsijan omaan määrälaskentaan, ja myös tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman mukaan maksuperusteena sopimuskaudella olevan kokonaishinnan on tullut perustua urakoitsijan määrälaskentaan. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole tarkemmin selostettu, mitä ”urakoitsijan määrälaskennalla” on tarkoitettu. Markkinaoikeus toteaa, että termistä ”määrälaskenta” on kuitenkin voitu yhdenmukaisesti päätellä sen viittaavan tavalla tai toisella rakennusurakassa tarvittavien töiden ja materiaalien määrän laskemiseen. Lisäksi urakoitsijan mainitseminen tämän määrälaskennan yhteydessä on ollut omiaan osoittamaan, että urakoitsijalla eli hankintamenettelyyn osallistuvalla tarjoajalla on merkityksellinen rooli tässä laskennassa.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyynnön liitteenä olleessa määräluettelossa hankintayksikkö on kuitenkin itse määrittänyt siinä mainittujen töiden ja materiaalien määrät, eivätkä tarjoajat ole voineet syöttää luetteloon itse määrittämiään töiden ja materiaalien määriä, vaan ainoastaan yksikköhinnat. Tämä on ollut omiaan johtamaan epätietoisuuteen siitä, mikä merkitys tarjouspyynnössä ja sen liitteenä olleessa urakkaohjelmassa nimenomaisesti mainitulla ”urakoitsijan määrälaskennalla” on ollut hankintamenettelyn ja sopimuskauden osalta merkityksellisen kokonaishinnan määrittämisessä. Vaikka tarjoajien ei ole ollut mahdollista syöttää omia määriään tarjouspyynnön liitteenä olleeseen määräluetteloon, ei tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella voida katsoa olleen poissuljettua esittää tarjouksessa kokonaishinta, joka on perustunut hankintayksikön määrittämän määräluettelon sijasta tarjoajan omaan ”määrälaskentaan” eli töiden ja materiaalien määrien määrittämiseen. Määräluettelossa esitettyjen määrien tarjoajia sitovina ymmärtämistä vastaan on edelleen puhunut se tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetty toteamus, että määrät ovat olleet informatiivisia ja että ne eivät ole sitoneet tilaajaa.

Vaikka hankintayksikön esittämän mukaan muiden kuin valittajan tarjouksissa ei ole ollut ristiriitaa määräluettelon yksikköhintojen perusteella lasketun kokonaishinnan ja tarjouksessa nimenomaisesti esitetyn kokonaishinnan välillä, markkinaoikeus katsoo hankinta-asiakirjojen antaneen kokonaishinnan määrittämisen perusteista siinä määrin keskenään ristiriitaista tietoa, ettei edes alalla ammattimaisesti toimivien elinkeinonharjoittajien ole katsottava voineen niiden perusteella antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankinta-asiakirjat ovat olleet hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvät. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 26.6.2025.

Hankintalain 154 §:n 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluja koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa. Tehottomuusseuraamusta tai sopimuskauden lyhentämistä ei näin ollen voida määrätä kyseessä olevassa kansallisessa Järvenrannan ja Suomelan asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakennusurakan hankinnassa. Ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä. Kyseistä 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema siinä olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi laatinut tarjouspyynnön kokonaishinnan ilmoittamisen osalta niin, että tarjoajat olisivat voineet ymmärtää sen keskenään yhtenäisin tavoin ja antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoajat olisivat voineet tällöin ilmoittaa tarjouksissaan nyt antamastaan poikkeavan kokonaishinnan. Asiassa ei siten ole todettavissa, että valittajalla olisi virheettömässä hankintamenettelyssä ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja hyvitysmaksua koskeva vaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Vesilahden kunnan korvaamaan Oteran Oy:n oikeudenkäyntikulut 12.880 eurolla viivästyskorkoineen sisältäen markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Vesilahden kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Jaakko Ritvala ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto