MAO:701/2025

Asian tausta

HUS-yhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut omasta ja yhdeksän muun hankintayksikön puolesta 8.5.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta erilaisten haavanhoidon tuotteiden ja tarvikkeiden sekä niihin liittyvien lisäpalveluiden hankkimiseen ajalle 6.5.2024–4.5.2034.

HUS-yhtymä on dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 2.4.2025 päivätyllä tarjouspyynnöllä hyväksyttyjä tarjoajia antamaan tarjouksensa kirurgisista suojasidoksista. Tarjouspyynnön mukaan hankinta on jaettu tuotekohtaisiin osa-alueisiin 1.1.1–1.1.7.

HUS-yhtymän hankintatoimenjohtaja on 15.5.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 178 valinnut hankinnan osa-alueille 1.1.1–1.1.7 OneMed Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 800.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Mölnlycke Health Care Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.915 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinnan osa-alueita 1.1.1–1.1.7 koskevassa tarjouspyynnössä esimerkkituotteena on mainittu valittajan tuote Mepilex Border Post-Op, jonka erityisominaisuutena on tuotteen erityisen pitkä eli 14 päivän enimmäiskäyttöaika. Millään muulla markkinoilla olevalla tuotteella ei ole yhtä pitkää enimmäiskäyttöaikaa. Hankintamenettelyn aikana eräs tarjoaja on todennut, ettei kenenkään muun tarjoajan tuotteessa ole tätä ominaisuutta ja tiedustellut mahdollisuutta tarjota tuotetta, jonka enimmäiskäyttöaika on 7 päivää. Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen ”tarjouspyynnön mukaisesti”. On siten selvää, että tarjouspyynnössä on edellytetty, että tuotteen enimmäiskäyttöajan on tullut olla 14 päivää.

Ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneiden tarjoajien tarjoukset olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina, koska ne eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimusta 14 päivän enimmäiskäyttöajasta.

Vastine

Vaatimukset

HUS-yhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.125 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta 14 päivän enimmäiskäyttöajasta. Tarjouspyynnössä on ollut useita vähimmäisvaatimuksia, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on käytetty esimerkkituotteita ja niiden yhteydessä ilmaisua ”tai vastaava”. On selvää, että esimerkkituotteen ominaisuudet eivät ole olleet vähimmäisvaatimuksia, mikäli ominaisuutta ei ole sellaiseksi tarjouspyynnössä asetettu. Muutoin esimerkkituotteen käyttäminen olisi syrjivää ja hankintasäännösten vastaista.

Yleisen käytännön mukainen käyttöaika on 7 päivää. Pidempää käyttöaikaa tarvitaan kipsin alle tarkoitetuissa kirurgisissa sidoksissa. Hankintayksikkö ei ole halunnut asettaa liian tiukkaa ja syrjivää vaatimusta, sillä pidempää käyttöaikaa ei ole tässä tapauksessa tarvittu.

Hankintayksikkö kilpailuttaa erittäin suuren määrän vaativia erikoissairaanhoidon tuotteita, ja näissä kilpailutuksissa esimerkkituotetta on käytetty, kun hankinnan kohdetta ei ole voitu muutoin kuvata riittävän täsmällisesti. Hankintayksikkö ei saa riittävästi hyväksyttäviä tarjouksia, jos näin ei toimita. Tarjoajat myös usein pyytävät nimeämään esimerkkituotteen hankintamenettelyn aikana, jos esimerkkituotetta ei ole mainittu.

Hankintamenettelyn aikana annetulla vastauksella ”tarjouspyynnön mukaisesti” on tarkoitettu, että tarjouspyynnön vaatimuksia ei ole haluttu muuttaa. Vaatimuksia ei olisi ollut edes sallittua muuttaa hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen. Muut tarjoajat ovat ymmärtäneet tarjouspyynnön oikein ja jättäneet tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksia tarjouskilpailusta.

Kuultavan lausunto

OneMed Oy:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.960 eurolla viivästyskorkoineen.

Vähimmäisvaatimukset on ilmoitettu selkeästi. Tarjouspyynnössä tai sen liitteessä 2 ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta 14 päivän enimmäiskäyttöajasta. Esimerkkituotteen mainitseminen ei ole muuttanut tätä tulkintaa.

Lisätieto esimerkkituotteesta ei ole ollut hankinnan kohteen määrittelyn kannalta ratkaiseva. Lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia tarvikkeita koskevissa tarjouskilpailuissa on tapana kuvailla vaadittuja ominaisuuksia esimerkkituotteiden avulla. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu juuri esimerkkituotteen tarjoamista, ja esimerkkituotteen perässä on ollut hankintasäännösten mukaisesti lisähuomio ”tai vastaava”. On selvää, että esimerkkituote on voinut sisältää myös sellaisia lisäominaisuuksia, joita ei ole asetettu tuotteen vähimmäisvaatimuksiksi. On myös selvää, etteivät tuotetta koskevat vähimmäisvaatimukset ole perustuneet tai edes voineet perustua yksinomaan yhden tarjoajan tuotteeseen ilman, että kyseisiä vähimmäisvaatimuksia tuotaisiin selvästi ilmi tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjoajat eivät välttämättä tunne kilpailevan esimerkkituotteen ominaisuuksia niin tarkasti, että pystyisivät esimerkkituotteen perusteella päättelemään vaaditun enimmäiskäyttöajan silloin, kun sitä ei ole ilmaistu tarjouspyynnössä.

Hankintayksikön vastausta ei ole voinut tulkita valittajan esittämällä tavalla. Vastauksessaan hankintayksikkö on viitannut tarjouspyyntöön, eikä ole siten muuttanut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia pyydetyllä tavalla.

Hankintamenettelyn aikana esitetyssä toisessa kysymyksessä hankintayksikköä on pyydetty lisäämään vaatimus vähintään 14 päivän käyttöajasta tietyille tuotteille. Kysymyksen sisällön perusteella kysymyksen esittäjä on ollut valittaja. Näin ollen myös valittaja on tulkinnut tarjouspyyntöä siten, ettei tarjouspyynnössä ole ollut vaatimusta 14 päivän enimmäiskäyttöajasta.

Voittanut tarjoaja on tarjonnut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täyttävän tuotteen eikä perusteita hankintapäätöksen kumoamiselle ole.

Vastaselitys ja sen täydennys

Valittaja on esittänyt, että kun otetaan huomioon, että hankintamenettelyn aikana hankintayksiköltä on kysytty, riittääkö, että tarjottavan tuotteen enimmäiskäyttöaika on 7 päivää, jos kaikki muut tuotteen vähimmäisvaatimukset täyttyvät, hankintayksikön vastaus ”tarjouspyynnön mukaisesti” on tarkoittanut käytännössä ”ei”, koska tarjouspyynnössä ei ole erikseen mainittu 7 päivän enimmäiskäyttöaikaa. Hankintayksikkö on antanut saman vastauksen hankintamenettelyn aikana esitettyyn pyyntöön lisätä vähimmäisvaatimuksiin asettamiskehys sidoksen asettamisen helpottamiseksi. Hankintayksikön vastaus on tarkoittanut ”ei”, koska lisäystä ei ole tehty.

Tarjouspyynnössä on joka tapauksessa edellytetty, että tarjotun tuotteen tulee olla esimerkkituotetta vastaava. Tarjouspyynnössä on myös todettu, että tuotteiden ominaisuuksia on tarkennettu esimerkkituotteilla. Tarkentaminen tarkoittaa tarkempien vaatimusten asettamista. Esimerkkituotteen asettamisella hankintayksikkö on tarkentanut, että tuotteen ominaisuuksiin kuuluu 14 päivän enimmäiskäyttöaika.

Saman dynaamisen hankintajärjestelmän toisen sisäisen kilpailutuksen tarjouspyynnössä on todettu, että tuotteiden on täytettävä niille tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset ja että tarjouspyynnössä on mainittu esimerkkituote, joka täyttää asetetut vähimmäisvaatimukset. Tarjouspyynnössä on myös todettu, että tuotteet, jotka täyttävät asetetut vähimmäisvaatimukset hyväksytään. Tämän muotoilun perusteella on selvää, että tarjouslomakkeella ilmoitettu esimerkkituote täyttää vähimmäisvaatimukset ja kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävät tuotteet hyväksytään. Muotoilun perusteella esimerkkituotteen muut mahdolliset ominaisuudet, joita ei ole nimenomaisesti mainittu tarjouspyynnössä vähimmäisvaatimuksina, eivät ole katsottavissa vähimmäisvaatimuksiksi. Tämä toisessa tarjouspyynnössä käytetty muotoilu on eronnut nyt arvioitavan tarjouspyynnön muotoilusta. Nyt arvioitavan tarjouspyynnön muotoilu on tarkoittanut, että tarjottavien tuotteiden on tullut olla esimerkkituotteita vastaavat, ja esimerkkituotteen ominaisuudet ovat lisävaatimuksia vähimmäisvaatimusten lisäksi. Jos hankintayksikön ei olisi ollut tarkoitus lisätä esimerkkituotteen ominaisuuksia vähimmäisvaatimuksiksi, olisi tarjouspyyntö muotoiltu eri tavalla.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut kaksi lisälausumaa, joissa se on esittänyt muun ohella, että hankintamenettelyn aikana esitettyjä erilaisia kysymyksiä ei voi rinnastaa toisiinsa. Toisessa on tiedusteltu tarjouspyynnön sisällöstä ja toisessa pyydetty muuttamaan tarjouspyynnön vaatimuksia. Joka tapauksessa molempien vastausten lopputulemana tarjouspyynnön sisältöä ei ole muutettu. Ilmaisu ”tai vastaava” ei ole tarkoittanut sitä, että kilpailevien tuotteiden tulisi olla identtisiä, vaan keskeisiltä ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoitukseltaan vastaavia. Hankintayksikkö ei ole tarkoittanut, että tarjotulla tuotteella tulisi olla kaikki esimerkkituotteen ominaisuudet.

Kuultava on esittänyt, että toisen kilpailutuksen vähimmäisvaatimusten muotoilulla ei ole merkitystä asian arvioinnissa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Pykälän 3 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavassa määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita, eikä siinä myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään, joka on ominainen tietyn tarjoajan tavaroille, palveluille tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on tällöin liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”.

Hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia kirurgisista suojasidoksista. Tarjouspyynnön kohdassa ”Yhteiset kriteerit/tiedot” on edellytetty muun ohella, että tarjoaja vakuuttaa vastaamalla ”kyllä”, että tarjottujen hintojen mukaiset tuotteet täyttävät kaikki tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt vaatimukset. Edellä mainitun kohdan alakohdassa ”kaikkia tuotteita koskevat vähimmäisvaatimukset” on asetettu vähimmäisvaatimuksia, joiden täyttymisen osoittamiseksi tarjoajan on tullut vastata jokaisen vaatimuksen osalta ”kyllä”.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut muun ohella liite 2 ”Alustava tarjousluettelo Kirurgiset suojasidokset (post op) jatkokilpailutus”. Liitteen välilehdellä ”Ohje” on toistettu tarjouspyynnössä asetetut kaikkia tuotteita koskevat vähimmäisvaatimukset ja todettu, että näiden vähimmäisvaatimusten lisäksi seuraavilla välilehdillä on ilmoitettu tuotekohtaisia vähimmäisvaatimuksia.

Liitteen 2 välilehdellä ”Tuoteryhmä 1” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Huom! Tuotteiden ominaisuuksia on tarkennettu tuotekuvauksen ja muiden vähimmäisvaatimusten lisäksi esimerkkituotteilla. Esimerkkituotteita vastaavat tuotteet hyväksytään.”

Mainitussa liitteessä on ollut taulukko, jossa on ilmoitettu tuotteille 1.1.1–1.1.7 muun ohella hankittavan haavasidoksen tuotekuvaus ja esimerkkituote. Taulukon yläpuolella on todettu muun ohella seuraavaa:

”Muut vähimmäisvaatimukset 1.1.rivien tuotteille: Silikonikiinnitteinen, haavaan tarttumaton (silikonipint), imutyyny superabsorbent-materiaalia.”

Kaikkien tuotteiden esimerkkituotteeksi on ilmoitettu ”MEPILEX BORDER POST OP tai vastaava”.

Hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle on esitetty muun ohella seuraavat kysymykset:

”Tarjouspyynnön liitteet / Liite 2 Alustava tarjousluettelo_Kirurgiset suojasidokset (post op) jatkokilpailutus.xlsx

Tuoteryhmä 1, Osa-alue 1.1:1–7. Tarjouspyyntö ja alustava tarjousluettelo ovat epäselviä tuotteita koskevien vaatimusten suhteen. Pyydetään tarkennuksia tuotevaatimuksiin perustuen liitteessä 2 nimettyihin esimerkkituotteisiin.
1. Tuleeko tarjottavassa tuotteen rakenteessa olla vähintään neljä eri kerrosta kuten esimerkkituotteessa?
2. Tuleeko tuotteen puoliläpäisevän ulkokalvon olla suihkunkestävä kuten esimerkkituotteessa?
3. Tuleeko tuotteen ihoa vasten oleva kerros reunakiinnityksineen olla 100 % silikoniverkko kuten esimerkkituotteessa?
4. Tuleeko tuotteen soveltua myös nivelalueilla käytettäväksi kuten esimerkkituotteessa?”

[– –]

Esimerkkituotteessa on 14 päivän enimmäiskäyttöaika yhdelle sidokselle. Kellään muulla tarjoajalla ei ole tätä ominaisuutta ja sitä ominaisuutta tarvitaan hyvin harvoin kirurgiselta sidokselta (ainoastaan kipsin alla). Riittääkö, että tarjottavalla tuotteella on enimmäiskäyttöaika 7 päivää, jos kaikki muut tuotteen vähimmäisvaatimukset täyttyvät?

7 päivän käyttöaika on yleisesti käytetty raja kirurgisissa sidoksissa ja se olisi siten yleisen käytännön mukainen. Lisäksi muistutettakoon, että Hankintayksikkö on kilpailuttanut erikseen erillisessä tarjouspyynnössä kipsin alle tarkoitetut kirurgiset sidokset.

[– –]

Muut vähimmäisvaatimukset 1.1.rivien tuotteille:

Silikonikiinnitteinen, haavaan tarttumaton (silikonipint), imutyyny superabsorbent-materiaalia. Pyydämme lisäämään käyttöikä vaateen: vähintään 14 vrk. Sidoksen vaihtotiheyden minimoimisella suojataan potilaan ihoa, säästetään hoitokustannuksissa sekä vähennetään jätteen määrää.”

Hankintayksikkö on vastannut edellä mainittuihin kysymyksiin ”Tarjouspyynnön mukaisesti”.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt olleen selvää, että tarjouspyynnössä on edellytetty tuotteella olevan 14 päivän enimmäiskäyttöaika. Valittajan mukaan hankintayksikkö on esimerkkituotteen asettamisella tarkentanut, että tuotteen ominaisuuksiin kuuluu 14 päivän enimmäiskäyttöaika. Ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneiden tarjoajien tarjoukset olisi valittajan mukaan tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina, koska ne eivät ole täyttäneet kyseistä vaatimusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta 14 päivän enimmäiskäyttöajasta. Hankintayksikön mukaan on selvää, että esimerkkituotteen ominaisuudet eivät ole olleet vähimmäisvaatimuksia, mikäli ominaisuutta ei ole sellaiseksi tarjouspyynnössä asetettu.

Kuultava on esittänyt, että tarjouspyynnössä tai sen liitteessä 2 ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta 14 päivän enimmäiskäyttöajasta. Kuultavan mukaan on selvää, että esimerkkituote on voinut sisältää myös sellaisia lisäominaisuuksia, joita ei ole asetettu tuotteen vähimmäisvaatimuksiksi.

Asianosaiset ovat esittäneet markkinaoikeudessa selvänä pitämiään mutta eriäviä näkemyksiä siitä, onko tarjouspyynnössä asetettu tuotteelle vähimmäisvaatimus 14 päivän enimmäiskäyttöajasta. Asiassa on näin ollen ennen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitava, miten tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset on tullut ymmärtää ja onko tarjouspyyntö ollut tältä osin selvä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa ja tarjouksen tekemistä koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyyntöasiakirjoissa on asetettu kaikille tuotteille yhteisiä ja tuotekohtaisia vähimmäisvaatimuksia. Vähimmäisvaatimuksissa ei ole ollut vaatimusta tuotteiden käyttöajasta. Tarjouspyynnössä on todettu, että tuotteiden ominaisuuksia on tarkennettu tuotekuvauksen ja muiden vähimmäisvaatimusten lisäksi esimerkkituotteilla. Jokaisen tuotteen esimerkkituotteeksi on ilmoitettu ”MEPILEX BORDER POST OP tai vastaava”. Tarjouspyynnössä käytetty termi ”esimerkkituote” ja esimerkkituotteen perässä ollut maininta ”tai vastaava” ovat viitanneet siihen, että esimerkkituote on ollut nimensä mukaisesti esimerkkituote, eikä hankintayksikkö ole edellyttänyt nimenomaan kyseisen tuotteen tarjoamista. Tarjouspyynnössä on kuitenkin lisäksi todettu, että esimerkkituotteita vastaavat tuotteet hyväksytään, mikä on ominaisuuksien tarkentamista koskevan toteamuksen ohella viitannut siihen, että esimerkkituotteella ja sen ominaisuuksilla on ollut merkitystä tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa. Tarjouspyynnöstä ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, miltä osin tarjottujen tuotteiden on edellytetty vastaavan esimerkkituotteita tai mitä ominaisuuksia esimerkkituotteilla on ollut tarkoitus tarkentaa.

Hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle esitetyt kysymykset ovat myös osoittaneet, ettei tarjoajille ole ollut tarjouspyynnön perusteella selvää, onko tarjottavien tuotteiden tullut täyttää esimerkkituotteiden tietyt ominaisuudet. Epäselvyyttä on ollut muun ohella siitä, onko tarjotulla tuotteella tullut olla esimerkkituotteen tavoin 14 päivän enimmäiskäyttöaika vai onko lyhyempi 7 päivän enimmäiskäyttöaika ollut riittävä. Koska jo tarjouspyyntö on ollut tulkinnanvarainen muun ohella tuotteen käyttöajan suhteen, hankintayksikön vastauksen ”tarjouspyynnön mukaisesti” ei ole katsottava tässä tapauksessa selventäneen asiaa. Tuotteille asetetut vähimmäisvaatimukset ovat näin ollen jääneet tarjouspyynnön ja hankintamenettelyn aikana annettujen vastausten perusteella epäselviksi.

Siltä osin kuin kuultava on esittänyt markkinaoikeudessa, etteivät tuotetta koskevat vähimmäisvaatimukset ole edes voineet perustua yksinomaan yhden tarjoajan tuotteeseen ilman, että kyseiset vähimmäisvaatimukset tuotaisiin selvästi ilmi tarjouspyyntöasiakirjoissa, markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteen määrittelyssä ei saa hankintalain 71 §:n 3 momentti huomioon ottaen mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tuotteita kuin vain poikkeuksellisesti, jos hankinnan kohdetta ei ole muutoin mahdollista kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi. Näin ollen muun ohella tietyn valmistajan tuotteeseen viittaaminen on viimesijainen keino, kun mitään muuta tapaa hankinnan kohteen ominaisuuksien yksilöimiseksi ei ole käytettävissä. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankinnan kohteena olevat kirurgiset suojasidokset eivät ole sellaisia tuotteita, että niiltä vaadittujen ominaisuuksien kuvaaminen olisi edellyttänyt tässä tapauksessa viittaamista esimerkkituotteisiin.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan. Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnan osa-alueista 1.1.1–1.1.7 järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli HUS-yhtymä aikoo edelleen toteuttaa kirurgisten suojasidosten hankinnan julkisena hankintana hankinnan osa-alueiden 1.1.1–1.1.7 osalta, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, mikä määrä sisältää myös markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrän. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa HUS-yhtymän hankintatoimenjohtajan 15.5.2025 tekemän hankintapäätöksen § 178. Markkinaoikeus kieltää HUS-yhtymää tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa HUS-yhtymän korvaamaan Mölnlycke Health Care Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää HUS-yhtymän ja OneMed Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Pekka Savola ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.