MAO:703/2025

Asian tausta

Joensuun kaupungin alainen Pohjois-Karjalan hankintatoimi (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.6.2025 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Joensuun Tikkarinne-kampuksen valaistuksen uusimista koskevasta rakennustöiden hankinnasta.

Pohjois-Karjalan hankintatoimi on 16.7.2025 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut Ledi Group Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja valinnut Joen Sähkötekniikka Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 300.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

Ledi Group Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.720 eurolla ja sille tarjouskilpailuun osallistumisesta ja hankintamenettelyn virheellisyydestä aiheutuneet arvonlisäverottomat valmistelukustannukset yhteensä 6.374,68 eurolla.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valittajan tarjouksessa esitetty työnjohtajan koulutus ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta, mutta valittaja on hankintayksikön tekemän täsmennyspyynnön johdosta toimittanut tiedot uudesta henkilöstä, joka täyttää vaatimuksen. Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen muodollisella perusteella ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti. Kysymys ei ole ollut olennaisesta tarjouksen sisällön tai hinnan muuttamisesta, vaan henkilövaihdosta.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole yksiselitteisesti edellytetty, että vastaava työnjohtaja olisi nimettävä jo tarjouksen jättövaiheessa. Asiakirjoissa todetaan, että urakoitsijan tulee nimetä työmaalle pätevä vastaava työnjohtaja ja huolehtia siitä, että tällä on riittävä kokemus, koulutus ja kielitaito. Tämä vastuu on koskenut toteutusvaihetta, ei tarjouksen jättämistä. Myöskään tulkinta, jonka mukaan työnjohtajan vaihtaminen ei olisi lainkaan sallittua tarjouksen jättämisen määräajan jälkeen, ei perustu asiakirjoissa selkeästi ilmaistuun vaatimukseen.

Lisäksi asetettu koulutusvaatimus on rajoittanut tarjoajien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun tavalla, joka ei ole ollut suhteessa hankinnan kohteeseen. Olisi myös arvioitava, vaaditaanko vastaavaa koulutusmuotoa yleisesti muissa vastaavan laajuuden ja sisällön omaavissa sähköurakoissa. Tässä hankkeessa on erityisen huomionarvoista, että hankkeen suunnittelu on jo tehty tarjouspyynnön liitteenä olleen suunnitteluaineiston perusteella erään toisen toimijan toimesta, eikä urakoitsija vastaa suunnittelusta. Kyseessä on pääasiassa valaistusjärjestelmän uusiminen ja asennustyön johtaminen valmiiksi suunniteltuun kokonaisuuteen. Tällöin koulutusvaatimuksen painopisteen tulisi kohdistua työnjohtajan käytännön johtamisosaamiseen ja kokemukseen, ei suunnittelupätevyyteen. Näin ollen teknikon tutkinnon nimenomainen vaatimus ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen urakan luonteeseen ja sisältöön nähden.

Vastine

Vaatimukset

Joensuun kaupungin alainen Pohjois-Karjalan hankintatoimi on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.535 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on toiminut hankinnassa hankintasäännösten mukaisesti ja kohdellut tarjoajia avoimesti, tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa, eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksen olennaiseen muuttamiseen. Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta selvitystä työnjohtajan koulutuksesta, koska työnjohtajan koulutus ei käynyt tarjoajan tarjouksesta yksiselitteisesti ilmi. Valittajan tarjouksen perusteella nimetyllä työnjohtajalla ei ole vaadittua sähköalan teknikon tutkintoa. Työnjohtajan vaihtamisen salliminen olisi ollut hankintasäännösten vastainen tilanne, jossa tarjoajan olisi annettu parantaa tarjoustaan tarjousajan jälkeen vaihtamalla työnjohtaja tarjouspyynnön vaatimuksen mukaiseksi ja tällä olisi ollut vaikutus muiden tarjoajien asemaan.

Työnjohtaja on tullut nimetä sähköiseen kilpailutusjärjestelmään pakollisena tietona. Mikäli kohtaa ei olisi täytetty, tarjousta ei olisi voinut jättää. Näin ollen on ollut yksiselitteistä, että työnjohtaja on tullut nimetä tarjoukseen. Lisäksi työnjohtajan koulutuksesta ja muista vaatimuksista on tullut liittää selvitys, kuten CV, josta vaaditut tiedot on pystytty tarjousajan päätyttyä tarkistamaan. Henkilövaihdokset ovat mahdollisia sopimusaikana, mutta tarjousvaiheessa esitetyn työnjohtajan koulutuksen on silti pitänyt olla tarjouspyynnön vaatimuksen mukainen.

Hankintayksikkö on asettanut työnjohtajaa koskevan koulutusvaatimuksen harkintavaltansa puitteissa. Vaatimus on koskenut kaikkia tarjoajia yhdenmukaisesti, joten vaatimuksen ei voida katsoa olevan syrjivä tai muullakaan tavalla tarjoajien tasapuolisen kohtelun vastainen. Tarjouskilpailussa asetetut vähimmäisvaatimukset on määritelty yhdessä tilaajan asiantuntijoiden kanssa. Tilaaja on halunnut edellyttää työnjohtajalta riittävää ammatillista pätevyyttä. Tarjouskilpailuun on saatu neljä työnjohtajalle asetetut vaatimukset täyttävää tarjousta. Tarjousaikana ei ole esitetty kysymyksiä tai kommentteja, että koulutusvaatimus olisi ollut liian vaativa.

Kuultavan lausunto

Joen Sähkötekniikka Oy on ilmoittanut, ettei sillä ole asiassa lausuttavaa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että ”teknikko” kuten sähköteknikko oli ennen Suomessa teknillisissä oppilaitoksissa suoritettava kolmivuotinen tutkinto, jonka tarkoituksena oli valmentaa erityisesti työnjohtotehtäviin. Viimeiset teknikot valmistuivat 2000-luvun alussa, sillä teknikon tutkinnot lakkautettiin ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä. Nykyään koulutusmuoto ei ole enää tarjolla, eikä vastaavia teknikon tutkintoja enää myönnetä.

Vaikka teknikon tutkinto on muodollisesti poistunut koulutustarjonnasta, sen osaamistavoitteet (työnjohtovalmennus, tekninen osaaminen) jäljentyvät nykyisin ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä muun muassa S‑pätevyysjärjestelmän kautta. Tarjouspyynnössä edellytetyn vähintään teknikon koulutustason vaatimuksen voi täyttää useammalla eri koulutus- ja kokemustiellä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) sekä Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton määrittämien sääntöjen mukaisesti sähköpätevyys 2 (S2) voidaan myöntää kahdella vaihtoehtoisella tavalla: 1) teknikon tai insinöörin tutkinnolla ja vähintään kahden vuoden työkokemuksella tai 2) sähköalan ammatillisella perustutkinnolla (ammattitutkinto) ja vähintään kolmen vuoden erityisellä työkokemuksella.

On huomattava, että sähkötöiden johtajalta edellytetään kiinteistöjen sähköasennuksissa sähköturvallisuuslain nojalla vähintään S2-pätevyyttä. Tämä on sähköalalla yleinen käytäntö ja välttämätön kelpoisuus, jota tilaajat edellyttävät. Sähköalan teknikolla ei välttämättä ole lain edellyttämää S2‑pätevyyttä, mutta S2-pätevyyden omaavalla työnjohtajalla on aina teknikon tasoa vastaava, lain vaatima kelpoisuus. Näin ollen S2-pätevyys ei ole ainoastaan teknikon tutkintoa vastaava, vaan käytännössä työnjohtajan kannalta keskeisempi ja oikeudellisesti velvoittava pätevyys. Hankintayksikön olisi tullut terävämmin painottaa työnjohtajaa koskevissa vaatimuksissa S2‑pätevyyttä teknikon koulutuksen muodollisen nimikkeen sijaan. S2‑pätevyyden myöntämisedellytykset rinnastavat ammatillisen tutkinnon ja kokemuksen teknikon/insinöörin tasoon. Asetettu koulutusvaatimus asettaa eri aikaan koulunsa käyneet eriarvoiseen asemaan, mikäli asetetun koulutusvaatimuksen osalta vanhentuneen tekniikkatutkinnon suorittaneet hyväksytään, mutta nykyjärjestelmän mukaisen koulutuspohjan (ammatillinen tutkinto + S2) ei katsota vastaavan tasoa.

Valittajan tarjouksessa nimetty työnjohtaja on suorittanut sähköalan ammattikoulututkinnon, omaa yli 12 vuoden työkokemuksen ja hänelle on myönnetty S2-pätevyys. Nämä tosiasiat huomioiden hän on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen vähintään teknikon koulutustasosta. Nämä tiedot ovat käyneet ilmi jätetyn tarjouksen liitetiedoista. Koska valittajalle on käynyt myöhemmin selväksi, että hankintayksikkö ei hyväksyisi S2-pätevyyttä, valittaja on esittänyt täsmennyksenä toisen työnjohtajan. Tätä ei ole pidettävä tarjouksen olennaisena muuttamisena. On lisäksi huomionarvoista, että hankintayksikkö on itse pyytänyt valittajalta täsmennystä työnjohtajan tietoihin tarjousajan päättymisen jälkeen. Jos kyse olisi ollut automaattisesti hylkäävästä puutteesta, täsmennyspyyntöä ei olisi tullut tehdä. Tämä vahvistaa sen, että kyseessä on ollut täsmennettävissä oleva tieto eikä olennainen muutos. Täsmennys ei ole parantanut tarjousta kilpailullisesti, vaan on ainoastaan osoittanut, että vähimmäisvaatimus täyttyy. Koulutusvaatimus on hankintasäännösten edellyttämällä tavalla täyttynyt ennen tarjousten valintapäätöstä molempien valittajan esittämien työnjohtajien osalta.

Vaatimusta valmistelukulujen ja tarjouskilpailun osallistumiskulujen korvaamisesta ei ole esitetty vahingonkorvausvaatimuksena, vaan hyvitysmaksuvaatimuksen rinnalla erillisenä kulukorvausvaatimuksena, koska hankintayksikön virheellisestä menettelystä on valittajalle aiheutunut todellisia ja konkreettisia valmistelu- ja osallistumiskustannuksia.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että hankinnan kohteen osalta on ollut perusteltua vaatia työnjohdolta korkeakoulututkintoa sen sijaan, että ammatillinen tutkinto ja S2-pätevyys katsottaisiin riittäväksi. S2-pätevyyttä ei voi rinnastaa AMK-insinöörin tai teknikon tutkintoon. Teknikkoja ei enää valmistu kyseessä olevalla tutkintonimikkeellä, vaan tutkinto on korvautunut insinöörin AMK-tutkinnolla, joka katsotaan vähintään teknikon tutkintoa vastaavaksi.

Hankintayksikkö ei voi hyväksyä korvattavaksi tarjouskilpailuun osallistumisesta ja väitetystä hankintamenettelyn virheellisyydestä valittajalle aiheutuneita kustannuksia.

Valittaja on esittänyt muun ohella, että teknikon koulutus ei ole korkeakoulututkinto, eikä sitä näin ollen voida hankintayksikön esittämin tavoin rinnastaa suoraan AMK-insinöörin tutkintoon. Hankintayksikkö ei voi muuttaa tarjouspyynnön ehtoa jälkikäteen korkeammaksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Vahingonkorvausta tarkoittavan vaatimuksen tutkiminen

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajalle tarjouskilpailuun osallistumisesta ja hankintamenettelyn virheellisyydestä aiheutuneet valmistelukustannukset. Valittaja on esittänyt, että sille on hankintayksikön virheellisen menettelyn takia aiheutunut todellisia ja konkreettisia valmistelu- ja osallistumiskustannuksia.

Markkinaoikeus katsoo, että vaatimuksessa on sen tueksi esitetyt perustelut ja valittajan esittämä kuluerittely huomioon ottaen asiallisesti kysymys vahingonkorvausvaatimuksesta. Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 169 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausasioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa tarkoitettu käräjäoikeus. Markkinaoikeus jättää siten vahingonkorvausta asiallisesti tarkoittavan vaatimuksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta kysymys ensinnäkin siitä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti työnjohtajan koulutusta koskevaa vähimmäisvaatimusta asettaessaan. Lisäksi kysymys on siitä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Hankinnassa on ollut kysymys kansallisen kynnysarvon ylittävästä, mutta EU‑kynnysarvon alittavasta rakennusurakasta.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä mainitun lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, muun ohella rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään lain 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hallituksen esityksessä (HE 108/2016 vp s. 212 ja 213) on 104 §:n 2 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että momentin periaate siitä, että tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen, jatkaa voimassa olevaa käytäntöä siitä, että tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja siitä, että se on hankintayksikön asettamien vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173) on todettu, että vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on 1 momentin mukaisesti osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173) on edelleen todettu, että tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua on esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto. Sallittua on lisäksi pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe kuten pilkkuvirhe, joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta. Samaten hankintayksikkö voi antaa tarjoajan täydentää tarjoustaan sellaisten puuttuvien hintojen osalta, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi hinnat, joita ei käytetä tarjousten vertailussa taikka osahinnat, joiden merkitys hintavertailussa on hyvin pieni. Tarjoajaa voidaan pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Tällainen voi olla esimerkiksi tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.

Edelleen hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) on todettu, että hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Joensuun Tikkarinne-kampuksen valaistuksen uusimista koskevasta rakennusurakasta tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Rakennustöiden kohteena on ollut kahdessa vaiheessa toteutettavan Tikkarinne-kampuksen valaistuksen uusimisen ensimmäinen vaihe (A-, B- ja C-talot).

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Työnjohdon ja suunnittelun yleiset vaatimukset” on esitetty muun ohella seuraava vähimmäisvaatimus:

”Yrityksellä tulee olla vähintään S2 sähköpätevyys voimassa ja tarkastettavissa vapaasti Tukesin tms. tahon rekisteristä.”

Mainitun tarjouspyynnön kohdan alakohdassa ”Työnjohtaja” on edellytetty, että tarjoaja nimeää tarjouksessaan työnjohtajan. Lisäksi alakohdassa on esitetty muun ohella seuraava vähimmäisvaatimus ja edellytys ladattavasta selvityksestä:

”Työnjohtajan koulutus vähintään sähköalan teknikko

[– –]

Vapaamuotoinen selvitys työnjohtajan koulutuksesta, kokemuksesta ja referenssistä. Selvityksessä tulee käydä ilmi vähintään koulutus, suunnittelukokemus sekä vähintään yksi referenssikohde, joka täyttää vähimmäisvaatimukset.

Selvitys voi olla esimerkiksi CV tms. asiakirja”.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut urakkaohjelma, jossa on mainittu, että urakkakohteen sähkösuunnittelun on toteuttanut eräs yritys. Urakkaohjelman kohdan 2 ”Hankkeen urakkamuoto” alakohdassa 2.1 ”Suoritusvelvollisuuden laajuus” on todettu seuraavaa:

”Urakkamuotona on kokonaisurakka, jossa sähköurakoitsija toimii pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana.”

Urakkaohjelman kohdan 3 ”Urakat ja niiden sisältö” alakohdassa 3.1 ”Pääurakka (sähköurakka)” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Pääurakoitsija on työmaapalveluista vastaava urakoitsija. Pääurakkaan sisältyvät työmaan johto- ja sivuvelvollisuudet.

Urakka sisältää kaikkien piirustuksissa esitettyjen sähkölaitteiden, -johtojen ja -järjestelmien hankinnan ja asennuksen täyteen käyttökuntoon, ellei toisin ole määritetty. Suunnitelmissa on esitetty tulevan lopputilanteen mukainen asennusten tila.

Urakkaan sisältyy kaikki työn suorittamiseen liittyvät rakennustekniset aputyöt. Sähköasennustyöt tehdään liittyvien suunnitelmien mukaisesti. Sähköurakoitsijan hankintaan kuuluu kaikki asennuksiin tarvittavat sähkö- ja rakennustekniset asennusmateriaalit ja tarvikkeet.”

Urakkaohjelman kohdan 4 ”Työn toteutus ja yhteistoiminta” alakohdassa 4.1 ”Yhteistoimintaa koskevat ohjeet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Pääurakoitsija huolehtii työvaiheiden yhteensovittamisesta. Töiden järjestelyssä ja työvaiheiden ajoituksessa on otettava huomioon työturvallisuuden vaatimukset sekä turvallisuuden huomioiminen rakennuksen käyttäjien kannalta.”

Valittajan tarjouksessa on työnjohtajan koulutusta koskevan vaatimuskohdan tekstikentässä ilmoitettu: ”Sähkötöiden johtaja, Sähköasentaja S2, työkokemus 12v”. Valittajan tarjoukseen liittämä selvitys on sisältänyt saman ilmoituksen.

Hankintayksikkö on tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan jälkeen 10.7.2025 lähetetyllä täsmennyspyynnöllä tiedustellut valittajalta muun ohella seuraavaa:

”Tarjouspyynnössä sivulla kolme (3) on pyydetty ilmoittamaan Työnjohtajan koulutus vähintään sähköalan teknikko. Olette vastanneet tähän ’Sähkötöiden johtaja, Sähköasentaja S2, työkokemus 12v’.

- Onko ilmoittamallanne työnjohtajalla vähintään sähköalan teknikon koulutusta?”

Valittajan edustaja on kirjallisessa vastauksessaan todennut muun ohella seuraavaa:

”Puhelinkeskusteluumme viitaten ilmoitamme, että olemme vaihtamassa hankkeen vastaavaa työnjohtajaa.

Uusi työnjohtaja:

[– –]

Master of Engineering [– –]

Kuten puhelimessa mainitsin, työnjohtajan vaihtamisen tarve voi syntyä useista eri syistä, kuten työsuhteen päättymisestä, sairastumisesta tai jopa menehtymisestä.”

Hankintayksikkö on tämän jälkeen todennut valituksenalaisessa hankintapäätöksessä seuraavaa:

”Ledi Group Oy:n tarjous hylätään tarjouspyyntöä vastaamattomana ja Ledi Group Oy:n tarjouksessa esitetty työnjohtaja ei täytä tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusta työnjohtajan koulutuksesta. Tarjouspyynnön mukaisesti työnjohtajan koulutus on oltava vähintään sähköalan teknikko, eikä tarjouksessa esitetty työnjohtaja täytä kyseistä vähimmäisvaatimusta. Tarjousta ei voida tarjousten jättämisen määräajan jälkeen olennaisilta osin muuttaa tai täydentää vastaamaan tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia. Tarjouksessa esitettyä työnjohtajaa, joka ei täytä tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia, ei voida täten tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen vaihtaa toiseen henkilöön, joka täyttäisi kyseiset vähimmäisvaatimukset.”

Asian arviointi

Valittaja on työnjohtajan koulutusta koskevan vähimmäisvaatimuksen asettamisen osalta esittänyt, että vaatimus on rajoittanut tarjoajien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun tavalla, joka ei ole ollut suhteessa hankinnan kohteeseen. Valittajan mukaan olisi myös arvioitava, vaaditaanko vastaavaa koulutusmuotoa yleisesti muissa vastaavan laajuuden ja sisällön omaavissa sähköurakoissa. Tässä hankkeessa on ollut kyse pääasiassa valaistusjärjestelmän uusimisesta ja asennustyön johtamisesta valmiiksi suunniteltuun kokonaisuuteen. Hankintayksikön olisi tullut terävämmin painottaa työnjohtajaa koskevissa vaatimuksissa S2-pätevyyttä teknikon koulutuksen muodollisen nimikkeen sijaan.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on asettanut työnjohtajaa koskevan koulutusvaatimuksen harkintavaltansa puitteissa ja vaatimus on koskenut kaikkia tarjoajia yhdenmukaisesti. Tarjouskilpailussa asetetut vähimmäisvaatimukset on määritelty yhdessä tilaajan asiantuntijoiden kanssa. Tilaaja on halunnut edellyttää riittävää ammatillista pätevyyttä työnjohtajan osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankintaa ja sen kohdetta koskevat ehdot. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Edellä kuvatusti hankinnan kohteena on ollut kampuksen valaistuksen uusimisen ensimmäistä vaihetta koskevat rakennustyöt, jossa sähköurakoitsija toimii pääurakoitsijana. Tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla vaadittu, että tarjoavalla yrityksellä tulee olla vähintään S2 sähköpätevyys voimassa. Lisäksi hankintayksikkö on halunnut asettaa tarjouspyynnössä työnjohtajalle erityisen koulutusvaatimuksen, jonka mukaan tarjouksessa nimetyn työnjohtajan koulutuksen on tullut olla vähintään sähköalan teknikko. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien ymmärrettävissä siten, että työnjohtajan koulutukseksi on hyväksytty myös koulutukset, jotka ovat samantasoisia tai korkeampia kuin aiempi sähköalan teknikon tutkinto. Näin ollen tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että vähimmäisvaatimuksen olisi voinut täyttää ainoastaan sähköalan teknikon koulutuksella.

Kun otetaan huomioon hankintayksiköllä oleva harkintavalta hankintaa ja sen kohdetta koskevien ehtojen määrittelemisessä sekä kyseessä olevan hankinnan kohde, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella tarjouspyynnössä asetettua työnjohtajan koulutustasoa koskevaa vaatimusta olisi pidettävä hankinnan kannalta perusteettomana tai suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Sillä, minkälaista koulutustasoa on vaadittu muissa sähköurakoissa, ei ole asian arvioinnin kannalta ratkaisevaa merkitystä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida myöskään katsoa, että vaatimus olisi ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Se, että asiassa esitetyn mukaan teknikon tutkintoja ei enää myönnetä ei anna aihetta arvioida tätä toisin, koska tarjouspyynnössä ei ole nimenomaisesti vaadittu vain tällaista koulutusta. Lisäksi tarjoajien on täytynyt alalla ammattimaisesti toimivina tietää, että sähköalan teknikon tutkinnon on korvannut sitä vastaava sähköalan AMK‑insinöörin tutkinto. Tämä tutkinto olisi myös ollut riittävä osoittamaan työnjohtajan täyttävän koulutustasovaatimuksen.

Asiassa ei siten voida katsoa, että hankintayksikkö olisi menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan vaatimuksen siitä, että työnjohtajan koulutuksen on tullut olla vähintään sähköalan teknikko.

Valittaja on esittänyt sen tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemiseen liittyen, että se on hankintayksikön tekemän täsmennyspyynnön johdosta toimittanut tiedot uudesta henkilöstä, joka täyttää työnjohtajan koulutusta koskevan vaatimuksen. Valittajan mukaan kysymys ei ole ollut olennaisesta tarjouksen sisällön tai hinnan muuttamisesta, vaan henkilövaihdosta koskevasta sallitusta tarjouksen täsmentämisestä. Valittaja on vielä esittänyt, että ottaen huomioon valittajan tarjouksessa nimetyn työnjohtajan suorittama sähköalan ammattikoulututkinto, tämän yli 12 vuoden työkokemus ja hänelle myönnetty S2-pätevyys, on hän täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen vähintään teknikon koulutustasosta.

Hankintayksikkö on esittänyt tältä osin, että se on pyytänyt valittajalta selvitystä työnjohtajan koulutuksesta, koska työnjohtajan koulutus ei käynyt valittajan tarjouksesta yksiselitteisesti ilmi. Valittajan tarjouksen perusteella nimetyllä työnjohtajalla ei ole vaadittua koulutusta. Työnjohtajan vaihtamisen salliminen olisi ollut hankintasäännösten vastainen tilanne, jossa valittajan olisi annettu parantaa tarjoustaan tarjousajan jälkeen vaihtamalla työnjohtaja tarjouspyynnön vaatimuksen mukaiseksi ja tällä olisi ollut vaikutus muiden tarjoajien asemaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoaja vastaa siten tarjouksensa sisällöstä. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa, eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen.

Tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, että vastaava työnjohtaja on tullut nimetä jo tarjouksen jättövaiheessa ja tarjouksesta ja siihen liitettävästä vapaamuotoisesta selvityksestä on tullut ilmetä nimetyn työnjohtajan koulutus. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjousaikana toimittamat tarjousasiakirjat ovat olleet tarjouspyynnössä vaadittuun nähden ainakin sillä tavoin epäselvät tai vajavaiset nimetyn työnjohtajan koulutuksen ilmoittamisen osalta, että hankintayksikkö ei ole voinut niissä annettujen tietojen perusteella varmistua siitä, onko valittaja täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen työnjohtajan koulutuksesta.

Edellä kuvatulla tavalla hankintalain 104 §:n ja hankintalain esitöiden mukaan hankintayksiköllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, pyytää tarjoajia täydentämään tai täsmentämään tarjouksiaan, mikäli niissä on epäolennaisia virheitä tai puutteita. Hankintayksikkö on täsmennyspyynnöllään tiedustellut valittajalta työnjohtajan koulutusvaatimuksen täyttymisestä. Valittaja ei ole täsmennyspyyntöön antamassaan kirjallisessa vastauksessa vastannut täsmennyspyynnössä siltä kysyttyyn, vaan se on siinä ilmoittanut uuden työnjohtajan tiedot.

Ottaen huomioon valittajan tarjousasiakirjoissa todettu sekä valittajan antama vastaus hankintayksikön esittämään täsmennyspyyntöön, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut päätyä asiassa siihen johtopäätökseen, että valittajan tarjouksessaan ilmoittama työnjohtaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua työnjohtajan koulutusvaatimusta. Hankintayksikön ei ole näin toimiessaan myöskään katsottava muuttaneen tarjouspyynnön ehtoa jälkikäteen korkeammaksi. Tässä tilanteessa valittajan tarjousajan jälkeen ilmoittaman työnjohtajavaihdoksen hyväksyminen olisi johtanut siihen, että valittajalle olisi annettu mahdollisuus tehdä olennainen muutos tarjousaikana toimitettuihin tietoihin. Hankintayksikkö ei ole tämän takia menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hyväksynyt valittajan tarjousajan jälkeen ilmoittamaa työnjohtajavaihdosta.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta esittämillään perusteilla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää tutkimatta Ledi Group Oy:n vahingonkorvausta tarkoittavan vaatimuksen tarjouskilpailuun osallistumisesta ja hankintamenettelyn virheellisyydestä aiheutuneista valmistelukustannuksista.

Markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimukset muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Ledi Group Oy:n korvaamaan Joensuun kaupungin alaisen Pohjois-Karjalan hankintatoimen oikeudenkäyntikulut 1.535 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Liisa Kauramäki ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.