MAO:709/2025

Asian tausta

Hansel Oy on ilmoittanut 21.12.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta muuttokuljetuspalveluiden hankkimiseksi ajalle 16.12.2020–31.1.2026. Kyseisestä dynaamisesta hankintajärjestelmästä on käytetty nimeä Muuttokuljetuspalvelut 2021–2026 (DPS). Kyseisen hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvo on ollut 30.000.000 euroa.

Senaatti-kiinteistöt on edellä mainitun dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 4.7.2025 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Pasilan virastokeskuksen muuttokuljetuspalveluista.

Senaatti-kiinteistöt on 8.8.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Secon Service Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on kysymyksessä olevan sisäisen kilpailutuksen osalta hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 180.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 11.9.2025.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Niemi Palvelut Oy:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 17.069,17 euroa, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.906,25 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössä tiukat vaatimukset muun ohella palkkauksen, työehtojen ja työturvallisuuden osalta. Hintojen on tullut lisäksi vastata todellisia kustannuksia ja työtunteja henkilöstöryhmittäin. Hankintayksikkö on määritellyt sopimuspalveluun käytettävät henkilöstöryhmät. Hankintayksikkö on niin ikään määritellyt tarkan tavan toteuttaa hankinta. Tästä huolimatta voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut yli 34 prosenttia halvempi kuin toiseksi sijoittunut valittajan tarjoushinta sekä 40 prosenttia halvempi suhteessa toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi sijoittuneiden samassa suuruusluokassa olevien tarjouksien keskiarvoon verrattuna. Tavanomainen myyntikate alalla on enintään 15 prosenttia. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole vastannut vaadittua suoritusta eikä tarjouspyynnössä edellytettyä kustannusvastaavuutta.

Hankintayksikkö on edellyttänyt tarjouspyynnössä todellista kustannusvastaavuutta. Tarjoajalta on edellytetty lakien ja työehtosopimusten noudattamista. Ottaen huomioon palvelun toteutuksen yksityiskohtaiset vaatimukset, ei ole mahdollista tehdä todellisia kustannuksia vastaavaa tarjousta voittaneen tarjouksen hinnalla. Hankintayksiköltä saatujen tietojen mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksessa eritellyt kustannukset on alihinnoiteltu todellisia kustannuksia vastaamattomalla tavalla.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta on niin ikään ollut poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksikön olisi tullut pyytää voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä tarjouksen hinnoittelusta.

Hankintayksikön menetellyt on ollut syrjimättömyyden ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteiden vastaista, kun se ei ole arvioinut tarjousten realistisuutta eikä varmistunut siitä, että kaikki tarjoajat kilpailevat samoilla ehdoilla.

Vastine

Vaatimukset

Senaatti-kiinteistöt on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.520 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittaja on valituksessaan viitannut hankintayksikön lisätietokysymykseen antamaan vastaukseen muuttolaatikoiden, rullakoiden ynnä muiden tarvikkeiden nollahinnoittelusta. Hankintayksikön vastaus, jonka mukaan kyseisten hintojen tulisi vastata todellisia kustannuksia, on kuitenkin kohdistunut nimenomaan kyseisiin tuoteryhmiin, eikä yleisesti kaikkiin tarjoushintoihin. Valittajan tekemä laajentava tulkinta vastauksen ulottuvuudesta kaikkeen kilpailutettuun työhön on virheellinen. Kyseisten muutossa käytettyjen tavaroiden vuokrahinnat ovat yleisesti alalla nollahinnoiteltuja, koska muuttopalveluyritykset ovat ehtineet kuolettaa niihin kohdistuvan investointinsa. Voittanut tarjoaja tai valittaja eivät ole tarjonneet kyseisiä tuotteita nollahinnalla. Voittaneen tarjoajan tarjoushinnoista ei ole mahdollista tehdä sitä johtopäätöstä, että ne eivät voisi tältä osin vastata todellisia kustannuksia.

Valittaja on edelleen viitannut eri tarjousten prosentuaalisiin eroihin sekä alan yritysten tavanomaiseen myyntikatteeseen ja katsonut tämän osoittavan voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen. Edellä mainitut seikat olettamuksineen eivät kuitenkaan muodosta sellaista selvitystä, että tarjous olisi nimenomaisesti niihin perustuen mahdollista todeta tarjouspyynnön vastaiseksi.

Voittaneen tarjoajan tarjous on siitä ilmenevällä tavalla sisältänyt kaikki vaaditut tarjoushinnat ja työvaiheet. Valittaja on esittänyt lähinnä spekulaatioita siitä, että joitain työvaiheita olisi mahdollisesti jätetty tarjoamatta tai etteivät ne vastaisi todellisia kustannuksia.

Koska kyseessä on kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta, ei siihen lähtökohtaisesti sovelleta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 96 §:ää. Hankintalaissa ei ole myöskään säädetty erikseen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten käsittelystä kansallisten hankintojen osalta. Edelliseen perustuen ei hankintayksiköllä ole edes ollut selvitysvelvollisuutta, eikä näin ollen myöskään tarjouksen poissulkumahdollisuutta tai -velvoitetta.

Voittaneen tarjouksen hintataso on ollut hankintayksikön odotusten mukainen, eikä se näin ollen todellisuudessa edes ole vaikuttanut poikkeuksellisen alhaiselta hankintasäännöksissä tarkoitetussa merkityksessä. Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan valmisteluvaiheessa aiemman kokemuksensa ja markkinatuntemuksensa perusteella hankinnan ennakoidun arvon olevan noin 180.000 euroa. Hankintayksikön tieto hintatasosta on osittain peräisin kysymyksessä olevaa hankintamenettelyä edeltäneestä keskeytetystä hankintamenettelystä, jossa ehdittiin saada tarjoukset. Voittaneelta tarjoajalta on kuitenkin päädytty pyytämään selvitystä varmuuden vuoksi.

Ottaen huomioon tarjouspyynnön yksityiskohtaisuuden, tarjouksen sisällön ja voittaneen tarjoajan antaman selvityksen sekä sen aiemman kokemuksen kyseisestä kohteesta ja muutenkin muuttopalveluiden aiemmasta tuottamisesta menestyksellisesti hankintayksikölle ja muille, on sen tarjous todettu tarjouspyynnön mukaiseksi.

Kuultavan lausunto

Secon Service Oy on ilmoittanut, ettei se anna asiassa lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että vaatimus kustannusvastaavuudesta on ollut hankinnassa yleinen periaate, joka on koskenut koko tarjousta. Jos hankintayksikkö olisi tarkoittanut vaatimuksen koskevan vain tiettyjä eriä, sen olisi tullut ilmaista tämä selkeästi tarjouspyynnössä. Kun otetaan huomioon tavanomainen myyntikate alalla, tarjousten hintaero osoittaa, että voittanut tarjoaja joko tekee merkittävää tappiota, ei noudata työehtosopimusten mukaista palkkausta tai muita vaatimuksia tai että tarjous ei ole sisältänyt kaikkia vaadittavia työvaiheita tai kustannuksia. Näin ollen tarjouksen hinnoittelu ei ole vastannut todellisia kustannuksia.

Hankintayksikkö ei ole riittävästi selvittänyt voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan taustalla vaikuttavia seikkoja. Kun hankintayksikkö on itsekin epäillyt voittaneen tarjoajan tarjoushintaa alhaiseksi 4.8.2025 lähettämässään täsmennyspyynnössä, sen olisi tullut vaatia yksityiskohtaiset kustannusperusteet, jotka olisivat osoittaneet hinnaneron perusteen. Kun tällaisia perusteita ei olisi ollut, olisi voittanut tarjoaja tullut sulkea tarjouskilpailusta. Vaihtoehtoisesti hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja jo heti epäilyttävän alhaisen tarjoushinnan perusteella tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan antama selvitys on ollut joka tapauksessa ylimalkainen, eikä se ole antanut hankintayksikölle riittäviä tietoja hintaperusteiden objektiiviseen arviointiin. Kun hankintayksikkö itse on arvioinut hinnan epäilyttävän alhaiseksi, pelkkä viittaus alan käytäntöön ei ole riittänyt osoittamaan kustannusrealistisuutta.

Hankintayksikön ei olisi tullut voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevaa selvitystä arvioidessaan antaa painoarvoa tarjouspyynnössä esitettyjen valintaperusteiden ulkopuolisille tekijöille, kuten kokemukselle voittaneen tarjoajan aiempien sopimusten toteuttamisesta, sen kokemuksesta muiden hankkeiden puitesopimustoimittajana tai aiemmin keskeytetylle kilpailutukselle, joka on eronnut olennaisesti nyt käsillä olevasta hankintamenettelystä.

Lisäksi tarjousvertailussa on ollut virheitä. Hankintayksikönkin mukaan tarjoushintojen koontitiedoston taulukon kaavassa on ollut virhe, sillä hankintayksikkö-välilehden solu 11E on puuttunut summakaavasta. Lisäksi vertailuhinta on muodostunut hintayhteenvedon solussa 17B, vaikka tarjouspyynnössä on viitattu virheellisesti soluun 18B. Tällaiset virheet ovat johtaneet siihen, että osa tarjoajista on saattanut hinnoitella tarjouksensa virheellisen tiedon perusteella.

Hankintayksikkö on pyytänyt vahvistamaan hinnan kuukausikohtaisena hintana, vaikka kilpailuilmoituksen mukaan tarjouksen tuli perustua tuntikohtaiseen hintaan, tuntimäärään ja kokonaiseen urakkahintaan. Tämä osoittaa sekaannusta siitä, mitä todella pyydettiin ja arvioitiin.

Hankintayksikkö ei ole perustellut arviotaan voittaneen tarjoajan tarjoushinnasta antamien selvitysten hyväksymisestä tai maininnut hintavertailutaulukkoon tekemiään muutoksia hankintapäätöksen perusteluissa. Hankintapäätöksen perustelut ovat olleet näiltä osin puutteelliset.

Useat edellä todetut hankintamenettelyn aikana kerääntyneet virheet ovat tehneet hankintapäätöksestä hankintasäännösten vastaisen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että jos tarjousten hinnoittelun suhteen olisi vallinnut tosiasiallista epäselvyyttä, valittajan olisi tullut varmistaa tällainen itse tekemänsä tulkinta tarjouskilpailun kestäessä. Hankinnassa ei joka tapauksessa ole asetettu valittajan esittämällä tavalla yleistä tarjouksen kustannusvastaavuusperiaatetta. Hankintayksikkö ei ole voittaneelle tarjoajalle esittämässään selvityspyynnössä todennut sen hinnan olleen epäilyttävän alhainen.

Voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt tarjousasiakirjasta todettavissa olevan mukaisesti kaikki edellytetyt työvaiheet. Tarjoaja on tehtyjen selvitysten perusteella myös täyttänyt Hansel Oy:n DPS-toimittajana kyseisessä dynaamisessa hankintajärjestelmässä asetetut TES- ja vastuullisuusvelvoitteensa niin DPS:ään liittyessään sekä sen keston aikana. Se, että yritys toimii mahdollisesti toista yritystä pienemmällä katteella ei ole osoitus tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta tai alihintaisuudesta. Voittanut tarjoaja on kokenut muuttopalvelujen tarjoaja, organisaationa pieni ja näin ollen lähtökohtaisesti kevyemmän kulurakenteen omaava, hankintayksikön luotettu hyvämaineinen sopimuskumppani useasta aiemmasta hankinnasta, joka tuntee kohteen entuudestaan, jolloin sen tarjouksen taustalla on vaikuttanut lähtökohtaisesti kattava näkemys tarjottavista palveluista ja niiden vaatimista resursseista kuluineen. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteltua syytä epäillä tarjouksen olevan alihinnoiteltu tai tarjouspyynnön vastainen.

Hintavertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti laskemalla yhteen tarjottavien muuttopalvelujen hinnat. Hankintayksikkö on tarjouksia vertaillessaan lisännyt hintalomakkeen kaavaan siitä puuttuneen yhden hinnoittelusolun 11E. Jos tätä korjausta ei olisi tehty, hankintayksikkö ei olisi noudattanut tarjouspyynnössä ilmoittamiaan päätöksentekoperusteita. Tämä korjaus ei ole vaikuttanut tarjousvertailun lopputulokseen. Vertailussa ei lisäksi ole ollut mitään merkitystä sillä, kumpaan hintalomakkeen soluun 17B vai 18B kokonaisvertailuhinta on hintakoontivälilehdellä muodostunut.

Hankintayksikkö on valinnut toimittajan asettamillaan vertailuperusteilla. Hankintayksikön aiempia kokemuksia voidaan ja on perustellusti syytäkin käyttää tarjoushinnan realistisuuden arvioinnissa, mikä on eri asia kuin niiden käyttäminen tarjousten vertailuperusteena.

Tarjousten vertailussa on käytetty vain yhteenlaskettua kokonaisvertailuhintaa, joka ei ole ollut kuukausihinta eikä tuntihinta. Tarjouspyynnön ja tarjousten hinnoitteluperusteissa ei ole ollut muutoinkaan mitään epäselvää.

Valittaja on esittänyt muun ohella, että voittanut tarjoaja ei ole vastannut suoraan yhteenkään hankintayksikön selvityspyynnössä yksilöimistä kysymyksistä. Hankintayksikkö ei ole voinut arvioida voittaneen tarjoajan tarjouksen oikeellisuutta pyydetyllä selvityksellä. Hankintayksikkö on valittajan tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta ilmoittanut valittajalle 9.9.2025, että laatikoihin liittyvät työtehtävät on tullut hinnoitella sisältyväksi palvelun hintaan. Tämä hankintayksikön 9.9.2025 esittämä selvennys yhdistettynä hankintayksikön lisätietokysymykseen antamaan vastaukseen tarkoittaisi sitä, että palvelun yhteishintaan on voinut sisältyä sekä tappiolla myytyä palvelua että kysymykseen annetun alkuperäisen vastauksen mukaista palvelua.

Hankintayksikkö on sulkenut mahdollisuuden lisätietokysymysten esittämiseen antamiensa vastausten jälkeen, eikä asiassa voida siten antaa hankintayksikön esittämällä tavalla merkitystä sille, ettei valittaja ole esittänyt asiasta jatkokysymyksiä.

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Valittaja on ilmoittanut, ettei sillä ole asiassa uutta lausuttavaa hankintayksikön lisälausumasta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksessa esitetyn johdosta arvioitava valittajan väitteitä tarjouspyynnön epäselvyydestä. Asiassa on tämän jälkeen mahdollisesti arvioitava väitteitä voittaneen tarjoajan tarjoushinnan poikkeuksellisesta alhaisuudesta sekä arvioitava hankintayksikön menettelyä siltä osin kuin se on ryhtynyt selvittämään voittaneen tarjoajan tarjoushinnan taustalla vaikuttaneita tekijöitä. Asiassa on lisäksi mahdollisesti arvioitava valittajan väitteitä voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön mukaisuudesta, tarjousten vertailemisesta ja hankintapäätöksen perustelemisesta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 30 §:n 4 momentin mukaan puitejärjestelyissä ja dynaamisissa hankintajärjestelmissä hankinnan ennakoidun arvon laskennassa on käytettävä kaikkien puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän keston ajaksi suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitua kokonaisarvoa.

Hankintalain 52 §:n 1 momentin mukaan jokainen yksittäinen hankinta dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä on kilpailutettava. Hankintayksikön on pyydettävä järjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjous dynaamisessa hankintajärjestelmässä tehtävistä erillisistä hankinnoista. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouksen valintaan sovelletaan, mitä 93–96 §:ssä säädetään. Dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehdyn hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet voidaan määritellä tarkemmin hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä.

Hankintalain 67 §:n mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä. Pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen, joka on hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman lainvastaisen valtiontuen vuoksi vain, jos tarjoaja ei pysty hankintayksikön asettamassa riittävässä määräajassa näyttämään toteen, että valtiontuki on myönnetty laillisesti. Hankintayksikön on ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tarjouksen hylkäämisestä tässä momentissa tarkoitetusta syystä.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Päätöksessä, joka koskee puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan kilpailuttamista, on riittävää todeta seikat, jotka osoittavat, että tarjousten valinta- ja vertailuperusteita on sovellettu 43 §:ssä edellytetyllä tavalla. Jos hankinnassa on noudatettava 129 §:ssä tarkoitettua odotusaikaa, päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on lisäksi käytävä ilmi, minkä ajan kuluttua hankintasopimus voidaan tehdä.

Hankinta-asiakirjat olennaisilta osin

Senaatti-kiinteistöt on pyytänyt tarjouksia Pasilan virastokeskuksen muutto- ja tavarankuljetuspalveluista 4.7.2025 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Vertailuperusteena kilpailutuksessa on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kuvaus” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Pasilan Virastokeskukseen rakennetaan (remontoidaan) yhteistä työympäristöä. Kiinteistö on käytössä koko remontoinnin ajan. Tilat valmistuvat vaiheittain. Kalusteiden siirrot tapahtuvat useassa osassa, samoin virastot muuttavat vaiheittain käyttämään valmistuvia tiloja.

Tässä kilpailutuksessa kilpailutetaan kiinteistön sisällä tapahtuvat kalustesiirrot ja virastojen muutot tarvikkeineen sekä kiinteistöön tuotavien kalusteiden kuljetukset sekä virastojen muutot tarvikkeineen.

Kilpailutuksessa on mukana kahdeksan viraston muutot sekä Senaatille kohdistuva n. 13 000 kalusteen siirto”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on esitetty ehtona, että jättäessään tarjouksen tarjoaja vakuuttaa, että tarjottujen hintojen mukaiset tuotteet ja palvelut täyttävät kaikki tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt vähimmäisvaatimukset ja ehdot.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on esitetty, että hinnat arvioidaan tarjouksen vertailuhinnan perusteella. Vertailuhinnan muodostumisen perusteet ilmenevät hintalomakkeesta. Palvelukohtaiset hinnat lasketaan yhteen, josta muodostuu tarjouksen kokonaishinta eli vertailuhinta. Vertailuhinta muodostuu Hintakoonti-välilehdelle soluun 18B.

Tarjouspyynnön liitteenä 1 olleessa muuttosuunnitelmassa on esitetty muun ohella muuttoa suorittavan henkilöstön työnjohtoon ja perehdytykseen liittyviä vaatimuksia sekä kuvattu muutossa käytettäviä reittejä. Tarjouspyynnön liitteissä 1.1–1.9 on ollut virastokohtaisia muuttosuunnitelmia. Kyseisissä virastokohtaisissa suunnitelmissa on esitetty muun ohella muuttoon liittyviä virastokohtaisia aikatauluja.

Tarjouspyynnön liitteenä 4 olleessa hinnoittelulomakkeessa on esitetty omalla välilehdellään virastokohtaisen kokonaishinnat laskentaperusteet. Jokainen virastokohtainen kokonaishinta on viety taulukossa Hintakoonti-välilehdelle, jossa kyseiset hinnat on laskettu yhteen tarjouksen vertailuhinnaksi.

Tarjouspyynnön liitteessä 12 ”Senaatti-konsernin vastuullisuuden vähimmäisvaatimukset toimittajille” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Senaatti-konserni edellyttää toimittajiltaan sitoutumista taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävään toimintaan sekä toiminnan jatkuvaan parantamiseen.

Nämä vastuullisuuden vähimmäisvaatimukset ovat erottamaton osa toimittajan kanssa tehtävää hankintasopimusta.

[– –]

Toimittaja maksaa työntekijöilleen vähintään lakien, viranomaismääräysten ja työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan, mukaan lukien ylityökorvaukset ja etuudet, sekä noudattaa niiden mukaista työaikaa.”

Hankintayksikölle on voinut 10.7.2025 klo 12 mennessä esittää lisätietokysymyksiä hankintamenettelyyn liittyen. Hankintayksikölle on esitetty muun ohella seuraava kysymys, johon on 10.7.2025 annettu seuraava vastaus:

Kysymys: ”Voiko muuttolaatikot, -rullakot yms. tarvikkeet tarjota myös nollahinnalla?

Vastaus: Annettujen hintojen tulisi vastata ko. kohdan/työn/tarvikkeen tms. todellisia kustannuksia.”

Hankintayksikkö on esittänyt voittaneelle tarjoajalle tarjousajan päätyttyä selvityspyynnön, jossa on pyydetty voittanutta tarjoajaa täsmentämänä tarjoustaan seuraavilta osin:

”Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

[– –]

Edellä mainittu hinta vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Senaatti-kiinteistöjen toiminnan turvaamiseksi edellä mainittujen palvelujen saatavuus on äärimmäisen tärkeää.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 96 §:n mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen.

Pyydämme teitä selvittämään, miten pystytte tuottamaan hankinnan kohteena olevaa palvelua tarjoamillanne hinnoilla sekä selvittämään, mihin tekijöihin alhaiset tarjoushintanne perustuvat. Miten kykenette maksamaan työntekijöille kohtuulliset korvaukset, kun otetaan huomioon tarjouksessanne tarjoamanne hinnat?

Pyydämme teitä lisäksi vahvistamaan, että olette sitoutunut tarjouksessanne ilmoittamiinne hintoihin ja sitoudutte tuottamaan palvelua tarjoamallanne hinnalla (Vastaus: Kyllä/Ei).”

Voittanut tarjoaja on antanut selvityspyyntöön seuraavan vastauksen:

”Secon Service Oy tuottaa muuttopalveluita valtakunnallisesti julkishallinnon asiakkaille. Noudatamme muuttoalan työehtosopimusta ja antamillamme hinnoilla pystymme maksamaan työntekijöillemme työehtosopimuksen mukaiset korvaukset. Olemme tuottaneet muuttopalveluita Senaatille sekä lukuisille valtion virastoille Pasilan virastokeskuksessa sekä valtakunnallisesti vuodesta 2007 alkaen. Olemme laskeneet tarjouspyynnön mukaisen muuttokustannuksen useaan kertaan ja kokemuksemme Pasilan virastokeskuksesta sekä muista kilpailutukseen liittyvistä osoitteista osoittaa meidän pystyvän suorittamaan palvelun antamillamme hinnoilla. Kilpailutuksessa mukana olevat virastot ovat jokainen olleet Seconin asiakaskohteita ja mm. Seconin tarjouksen laskija on henkilökohtaisesti kiertänyt vuosien varrella muuttokohteet useita kertoja.

Vahvistamme, että olemme sitoutuneet tarjouksessamme ilmoittamiimme hintoihin ja sitoudumme tuottamaan palvelua tarjoamallamme hinnalla, Kyllä.”

Hankintapäätöksessä on todettu, että muuttokuljetuspalveluiden tarjouskilpailussa sopimustoimittajaksi on valittu Secon Service Oy ja viitattu tarkemmin päätöksen liitteistä ilmeneviin perusteluihin. Päätöksen eräässä liitteessä on muun ohella kuvattu, että hankintayksikkö on todennut kaikki tarjoukset tarjouspyynnön mukaisiksi. Päätöksen toisessa liitteessä on esitetty tarjousten vertailuhinnat ja tarjoajien sijoittuminen tarjousvertailussa vertailuhinnan perusteella.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on ensinnäkin esittänyt hankintayksikön asettaneen hankinta-asiakirjoissa edellytyksen siitä, että kaikkien tarjouksessa esitettyjen hintojen on tullut vastata todellisia kustannuksia. Valittaja on tältä osin perustanut esittämänsä edellä hankinta-asiakirjojen yhteydessä tarkemmin kuvattuun hankintayksikön lisätietokysymykseen antamaan vastaukseen. Valittaja on lisäksi perustanut esittämänsä hankintayksikön valittajalle sen tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen yhteydessä antamassa sähköpostivastauksessa ilmoitettuun ja esittänyt, että tilanne on ollut tarjoajille epäselvä.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa todettua liittyen siihen, mitä alalla ammattimaisesti toimivien tahojen on tullut tarjouksensa hinnoittelun osalta ymmärtää huomioida, arvioidaan ennen tarjousajan päättymistä tarjoajien saatavilla olleen aineiston perusteella. Asiassa ei näin ollen ole tältä osin merkitystä sillä, mitä hankintayksikkö on ilmoittanut yksin valittajalle sen tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen yhteydessä hankintapäätöksen tekemisen jälkeen.

Markkinaoikeus katsoo, kuten hankintayksikkökin on esittänyt, että alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut edellä tarkemmin kuvattuun hankintayksikölle hankintamenettelyn aikana esitettyyn lisätietokysymykseen annetun vastauksen perusteella ymmärtää, että kyseinen vastaus on koskenut lähinnä siihen liittyvässä kysymyksessä kuvattujen tarvikkeiden hinnoittelua. Esitetty kysymys ja siihen annetun vastauksen sanamuoto huomioon ottaen hankintayksikön ei vastauksellaan voida katsoa asettaneen ehdotonta vaatimusta edes siitä, että kyseisten tarvikkeiden hinnoittelun on tullut ehdottomasti vastata niistä aiheutuvia todellisia kustannuksia.

Valittaja on lisäksi esittänyt tarjouspyynnön olleen epäselvä, koska tarjouspyynnön liitteenä olleessa laskentataulukossa olleet laskentakaavat ovat poikenneet tarjouspyynnössä esitetystä vertailuhinnan laskentatavasta. Tarjouspyynnön hintalomakkeen Senaatti-kiinteistöjä koskevalta virastokohtaiselta välilehdeltä on kokonaishinnan laskentakaavasta puuttunut solu 11E, jossa on ollut kysymys erillishinnan ilmoittamisesta kahdelle asentajalle ilmoitetuin kertoimin huomioituna. Lisäksi tarjouksen vertailuhinta on muodostunut tosiasiassa hintalomakkeen Hintakoonti-välilehden soluun 17B tarjouspyynnössä virheellisesti ilmoitetusta solusta 18B poiketen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti tarjoushinnat arvioidaan tarjouksen vertailuhinnan perusteella, jonka muodostumisen perusteet ovat ilmenneet hintalomakkeesta. Kokonaishinta eli vertailuhinta on tarjouspyynnön mukaan muodostettu laskemalla kyseisen lomakkeen mukaiset palvelukohtaiset erillishinnat yhteen. Markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisen tarjoajan on edellä todettu sekä kysymyksessä olevan virastokohtaisen hintalomakkeen välilehden sisältö huomioon ottaen tullut sinänsä puutteellisesta laskentakaavasta huolimatta ymmärtää, että myös kysymyksessä olevan virastokohtaisen välilehden solun 11E sisältö tulee huomioiduksi tarjouksen vertailuhintaa laskettaessa. Niin ikään tarjoajien on tullut ymmärtää, että tarjouksen vertailuhinnaksi tulee hintalomakkeen Hintakoonti-välilehden rivillä ”Yhteensä” soluun 17B muodostuva kokonaishinta. Markkinaoikeus toteaa tältä osin vielä, että solun 18B sisältö on ollut tyhjä.

Edellä todetuin perustein tarjouspyyntö ei ole ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä.

Voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön mukaisuus ja poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Valittajan mukaan hankintayksikön olisi tullut heti sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta epäiltyään sen tarjoushintaa poikkeuksellisen alhaiseksi. Valittajan mukaan hankintayksikön olisi vähintäänkin tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta sen antaman tarjoushintaansa koskevan selvityksen perusteella, koska kyseinen selvitys ei ole antanut konkreettisia vastauksia siitä, miten voittanut tarjoaja on pystynyt antamaan kyseisen tarjoushinnan.

Hankintayksikön mukaan sen arvio hankinnan ennakoidusta arvosta on ollut 180.000 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut hyvin lähellä kyseistä hintaa. Hankintayksikön mukaan sen tieto hintatasosta on ollut osittain peräisin kysymyksessä olevaa hankintamenettelyä edeltäneestä keskeytetystä hankintamenettelystä. Selvitystä on kuitenkin päädytty pyytämään varmuuden vuoksi. Hankintayksikkö ei ole pitänyt voittaneen tarjoajan tarjoushintaa poikkeuksellisen alhaisena ja se on hyväksynyt selvityksen ottaen huomioon, että voittaneella tarjoajalla on aikaisempaa kokemusta kyseisestä kohteesta ja muuttopalveluiden tuottamisesta hankintayksikölle.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 96 §:n nojalla hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttavista tarjouksista, minkä se on esillä olevassa asiassa myös tehnyt. Selvityspyynnön sisältöä ei ole määritelty hankintasäännöksistä tyhjentävästi, eikä hankintayksikön ole syytä todeta menetelleen virheellisesti selvityspyyntöä muotoillessaan. Hankintayksikön selvityspyyntö on joka tapauksessa koskenut erityisesti voittaneen tarjoajan työntekijöiden palkkausta, mihin valittajakin on kiinnittänyt valituksessaan huomiota.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että suuretkaan hintaerot eivät välttämättä merkitse, ettei tarjoajan ole mahdollista toteuttaa tarjoamallaan hinnalla tarjouspyynnössä edellytetyn mukaista hankintaa. Hankintalain 96 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205–206) mukaan tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on hankintayksiköiden harkintavallassa. Hankintayksiköllä on velvollisuus sulkea tarjous tarjouskilpailusta mainitun lainkohdan nojalla lähinnä, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.

Kun otetaan huomioon toisaalta se, että hankintayksikön omakin arvio hankinnan arvosta on ollut lähellä voittaneen tarjoajan tarjoushintaa sekä voittaneen tarjoajan hankintayksikölle antaman selvityksen sisältö, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjoushinnan poikkeuksellisen alhaisuuden perusteella. Hankintayksikkö on voinut ottaa arviossaan huomioon kaiken voittaneen tarjoajan selvityksessään esittämän, mukaan lukien sen aikaisemmista toimituksista ja kokemuksesta kysymyksessä olevista kohteista esittämän.

Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjous on vielä ollut tarjouspyynnön vastainen, koska sen tarjoushinta ei ole vastannut hankinnan toteuttamisesta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja ettei voittanut tarjoaja ole esittänyt riittävää selvitystä esimerkiksi siitä, että se noudattaisi työehtosopimusten määräyksiä.

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vakuuttanut täyttävänsä tarjouspyynnössä ja sen liitteissä asetetut ehdot sekä myös hankintayksikölle antamassaan selvityksessä vakuuttanut noudattavansa muuttoalan työehtosopimuksen määräyksiä sekä vahvistanut sitoutuvansa tarjouksessaan ilmoittamiinsa hintoihin ja tuottamaan palvelua tarjotulla hinnalla. Kun otetaan vielä huomioon edellä tarjouspyynnön epäselvyyttä koskevan perusteluosion yhteydessä todettu siitä, ettei tarjouspyynnössä ole edes edellytetty valittajan esittämällä tavalla kaikilta osin hintojen todellista kustannusvastaavuutta, ei hankintayksikön voida katsoa menetelleen valittajan esittämällä tavalla virheellisesti, kun se on luottanut voittaneen tarjoajan esittämään ja todennut sen tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi.

Tarjousten vertaileminen

Valittajan on katsottava esittäneen, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on tarjoukset vertaillessaan poikennut tarjouspyynnön liitteenä olleessa hintaliitteessä esitetyistä taulukkolaskentaohjelman eri solujen sisältöjä ohjanneista laskentakaavoista.

Hankintayksikkö on esittänyt korjanneensa tarjouksia vertaillessaan hintalomakkeen solujen sisäisiä laskentakaavoja koskevan virheen siten, että edellä mainitun Senaatti-kiinteistöjä koskevan virastokohtaisen välilehden solun 11E sisältö on tullut huomioiduksi vertailuhinnassa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on tarjouksia pisteyttäessään vertailtava tarjoukset ilmoitettujen vertailuperusteiden perusteella tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen ja tarjoajia tasapuolisesti kohdellen.

Kuten edellä tarjouspyynnön epäselvyyttä koskevan perusteluosion yhteydessä on tarkemmin esitetty, tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti tarjoushinnat on arvioitu tarjouksen vertailuhinnan perusteella. Tarjouksen vertailuhinta on muodostunut laskemalla hintalomakkeen mukaiset eri välilehdillä esitetyt palvelukohtaiset hinnat yhteen. Tarjoajien on tullut tarjouspyyntöaineiston perusteella edellä todetulla tavalla ymmärtää, että myös Senaatti-kiinteistöjä koskevan välilehden solun 11E sisältö tulee huomioiduksi vertailuhinnassa.

Hankintayksikön on näin ollen tullut ottaa huomioon myös Senaatti-kiinteistöjä koskevan välilehden solun 11E sisältö kyseistä virastoa koskevan palvelukohtaisen kokonaishinnan laskemisessa. Hankintayksikkö olisi siten menetellyt virheellisesti, jos se olisi jättänyt kyseisen solun sisällön tarjousvertailussa huomioimatta. Edellä todettuun nähden hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla virheellisesti tarjouksia vertaillessaan.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja on vielä esittänyt, ettei hankintayksikkö ole riittävällä tavalla perustellut voittaneen tarjoajan tarjoushintaa koskevan selvityksen hyväksymistä hankintapäätöksessä. Valittajan mukaan hankintayksikön olisi myös tullut päätöksessään mainita hintavertailutaulukkoon tekemistään muutoksista.

Hankintalain 123 §:n perusteella hankintapäätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista tulee käydä ilmi ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla tarjousvertailu on tehty. Hankintalain 123 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintapäätöksen perustelujen tulee olla kuitenkin riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perusteluissa ja siinä viitatuissa hankintapäätöksen liitteissä on esitetty kaikkien tarjousten olleen tarjouspyynnön mukaisia sekä esitetty tarjousten sijoittuminen toisiinsa nähden vertailuhinnan perusteella. Kuten edellä on todettu, kyseinen vertailuperuste ei ole ollut sen muodostamisen suhteen valittajan esittämällä tavalla epäselvä. Kun hankintayksikkö ei ole sulkenut ainoatakaan tarjoajaa hankintamenettelystä ja kun kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena hankinnassa on ollut ainoastaan halvin vertailuhinta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa menetelleen virheellisesti hankintapäätöstä perustellessaan.

Valittaja ei ole esittänyt muutakaan sellaista, jonka perusteella hankintayksikön olisi syytä katsoa menetelleen valittajaa kohtaan syrjivästi tai epätasapuolisesti tai muutoin hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Niemi Palvelut Oy:n korvaamaan Senaatti-kiinteistöjen oikeudenkäyntikulut 2.520 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Sanna Holkeri ja Esko Pakka.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.