MAO:726/2025
Asian tausta
Kymenlaakson Jäte Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.4.2025 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kuusaantien lajitteluaseman maanrakennustöiden rakennusurakasta ajalle 1.7.2025–31.12.2025.
Kymenlaakson Jäte Oy on 19.6.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen.
Kymenlaakson Jäte Oy on 2.7.2025 tekemällään päätöksellä kumonnut edellä mainitun hankintapäätöksen, sulkenut yhdeksän tarjoajan tarjoukset tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina ja keskeyttänyt hankintamenettelyn.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 900.000 euroa.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
MM Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen hankintamenettelyn keskeyttämisestä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 85.000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.875 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintamenettelyn keskeyttämiselle todellista ja perusteltua syytä. Se, että hankinnassa on saatu vain yksi hyväksyttävä tarjous, ei ole tarkoittanut sitä, että hankintayksiköllä olisi ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankinta. Tällainen syy olisi ollut käsillä vain silloin, jos todellista kilpailua ei olisi syntynyt.
Hankintayksikkö on saanut kymmenen tarjousta, joista yksi on suljettu tarjouskilpailusta puuttuvien referenssien ja puuttuvan työn toteutusaikataulun perusteella. Kahdeksan tarjousta on suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan työn toteutusaikataulun perusteella. Tarjouksista puuttuneet työn toteutusaikataulut eivät ole estäneet tarjousten vertailua, koska ne eivät ole vaikuttaneet tarjousten hinnoitteluun siten, etteivät jo 19.6.2025 tehdyn hankintapäätöksen yhteydessä vertaillut hinnat olisi olleet keskenään vertailukelpoisia.
Hankinta on keskeytetty vasta sen jälkeen, kun tarjouksia on jo tosiasiallisesti vertailtu ja kun vertailun tulos on saatettu kymmenen alalla toimivan ja keskenään kilpailevan yrityksen tietoon. Hankinnan kilpailuttaminen uudelleen rinnastuisi kiellettyyn tinkimiseen, koska tarjoajat ovat saaneet tiedon toistensa tarjoushinnoista. Hankintayksikkö on sivuuttanut menettelyllään olemassa olleet kilpailuolosuhteet. Uusi kilpailutus johtaisi hintojen yhdenmukaistamiseen aiemman tarjousvertailun perusteella.
Vastine
Vaatimukset
Kymenlaakson Jäte Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.265 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut kaikki tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset tarjouskilpailusta ja keskeyttänyt hankintamenettelyn. Yhdeksän tarjoajan tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia työn toteutusaikataulun puuttumisen takia, ja hankintayksiköllä on ollut velvollisuus sulkea ne tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö ei ole voinut tehdä asianmukaista ja riittävää tarjousten vertailua, koska työn toteutusaikataulun tekemisellä ja siihen sitoutumisella on ollut vaikutusta tarjousten hinnoitteluun. Valittajan tarjous on ollut ainoa tarjouspyynnön mukainen tarjous, ja hankinta on tullut keskeyttää, koska riittävää kilpailua ei ole saatu aikaiseksi.
Työn alustavan toteutusaikataulun esittäminen on ollut tarjouspyynnön pakollinen vaatimus. Työn toteutusaikataulussa on tullut aikatauluttaa ja selvittää työvoiman ja työkoneiden saatavuus ja käyttö koko urakan ajaksi. Lisäksi tarjoajan on tullut selvittää mahdollisten alihankkijoiden saatavuus urakan eri vaiheisiin ja aikatauluttaa niiden käyttö. Tarjoaja esittää yleensä urakka-aikataulussaan päivämäärät, jolloin se toteuttaa esimerkiksi työmaan perustamisen, raivauksen, maan poiston sekä kaikki eri rakenteet ja viimeistelyn. Urakan vaiheiden osalta on tullut myös ilmoittaa, kuinka paljon aikaa niihin käytetään. Toteutusaikataulun ilmoittaminen ja siihen sitoutuminen on ollut tärkeää, koska hankintayksikkö on voinut varmistua sen avulla tarjouksen mukaisen urakan toteuttamiskelpoisuudesta ja siitä, että työ on mahdollista suorittaa yhtäjaksoisena suorituksena valmiiksi asti.
Tarjoaja on sitoutunut tarjouksessaan urakan ja sen eri vaiheiden toteuttamiseen antamallaan hinnalla ja esittämänsä toteutusaikataulun mukaisesti, minkä takia työn toteutusaikataululla on ollut merkitystä tarjousten hinnoittelussa. Lisäksi toteutusaikataulu on tullut tarjouksen osana hankintasopimuksen liitteeksi. Hankintayksiköllä on ollut oikeus vaatia toteutusaikataulun toimittamista oman sopimusoikeudellisen asemansa turvaamiseksi. Vaikka kyseessä on ollut alustava työn toteutusaikataulu, tarjoaja ei ole voinut poiketa siitä olennaisesti.
Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut alustavaa toteutusaikataulua eikä siinä ole ilmoitettu vastaavan työnjohtajan referenssejä, minkä vuoksi tarjous on tullut sulkea tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on tarkistanut samalla kaikkien saatujen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden ja havainnut, että työn alustava toteutusaikataulu on puuttunut kaikista muista tarjouksista paitsi valittajan tarjouksesta. Hankintayksikön on tullut sulkea kaikki tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset tarjouskilpailusta. Toteutusaikataulun toimittaminen tarjousten jättämiselle varatun ajan päättymisen jälkeen ei olisi ollut hankintasäännösten mukaista tarjouksen täsmentämistä tai täydentämistä, eikä hankintayksiköllä ole ollut oikeutta pyytää tarjoajilta tällaista.
Hankintayksikkö ei ole hankintamenettelyn keskeyttäessään ylittänyt harkintavaltaansa tai syrjinyt valittajaa. Hankintamenettelyn keskeyttäminen on ollut perusteltua myös siitä syystä, että hankinnan kustannusarvio on osoittautunut virheelliseksi.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä hankinnan keskeyttämiselle, koska urakka-aikataulun toimittaminen tai toimittamatta jättäminen ei ole vaikuttanut miltään osin tarjousvertailuun tai urakkahintaan. Urakkaohjelman mukaan urakoitsijan laatima toteutusaikataulu on ollut alustava eikä sitova ja urakoitsijaa sitova lopullinen yksityiskohtainen työaikataulu on tullut laatia ja toimittaa hankintayksikölle vasta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Tarjoajat ovat sitoutuneet toteuttamaan urakan urakkaohjelman mukaisesti, joten myös tarjoushinnat on laskettu sen perusteella. Valittaja ei ole esittänyt, että hankintayksikön ei olisi tullut sulkea tarjouksia tarjouskilpailusta puuttuvan toteutusaikataulun vuoksi tai että hankintayksiköllä olisi ollut velvollisuus pyytää tarjoajia täydentämään tarjouksiaan. Alustavassa toteutusaikataulussa ei kuitenkaan ole ollut kysymys sellaisesta olennaisesta tarjousasiakirjasta, jota hankintayksikkö ei olisi voinut täsmennyspyynnöillä pyytää toimitettavaksi.
Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta keskeyttää hankintaa virheellisen kustannusarvionkaan perusteella. Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole vedottu virheelliseen kustannusarvioon, eikä hankintayksikkö ole esittänyt tälle vasta vastineessaan esittämälleen väitteelle mitään näyttöä.
Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä kokonaisuudessaan. Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on myös määrältään liiallinen ja hankintayksikön asiamiehen tuntiveloitus asian laatuun ja laajuuteen sekä vastineen sisältöön nähden määrältään kohtuuton. Lisäksi kyseessä on pääasian ratkaisusta riippumatta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti epäselvä asia.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintamenettelyn keskeyttäminen on ollut perusteltua myös siitä syystä, että kustannusten määrä on kasvanut ja kustannusarvio on sen takia osoittautunut virheelliseksi. Hankinnan aikataulua ja taloudellisia kriteereitä joudutaan tästä syystä muuttamaan uudessa kilpailutuksessa olennaisesti.
Valittaja on ilmoittanut vaativansa asiassa toissijaisena vaatimuksenaan hyvitysmaksua, sillä se on saanut tietoonsa, että hankintayksikkö on käynnistänyt valituksenalaista keskeytyspäätöstä koskevaa hankintaa täysin vastaavan uuden kilpailutuksen.
Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintayksikkö on alkuperäisessä hankintapäätöksessään valinnut virheellisesti tarjouskilpailun voittajan, ja valittaja on jäänyt tarjousvertailussa toiselle sijalle. Virheettömässä menettelyssä hankintaa ei olisi keskeytetty ja voittanut tarjoaja olisi suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi, koska se ei ollut ilmoittanut tarjouksessaan vastaavaa työnjohtajaa eikä tietoja vastaavalta työnjohtajalta vaadittavista referensseistä. Valittajan tarjous olisi hinnaltaan halvimpana hyväksyttävänä tarjouksena tullut valituksi.
Hankintayksikkö on esittänyt, että hyvitysmaksuvaatimus tulee hylätä, koska valitus on hylättävä. Valittaja on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Oikeudenkäyntikulut perustuvat tarpeellisiin toimenpiteisiin ja niiden määrä on kohtuullinen.
Valittaja on esittänyt lisälausumassaan muun ohella, että uutta kilpailutusta koskevien asiakirjojen muutoksissa on ollut kysymys kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisistä muutoksista, jotka eivät ole muuttaneet hankinnan kohdetta. Valittajalla ei ole ollut sinänsä perustetta valittaa markkinaoikeuteen uudesta hankintamenettelystä, sillä itsessään uuden hankintamenettelyn käynnistäminen ei ole ollut hankintasäännösten vastaista. Valittajan hyvitysmaksuvaatimus tulee hyväksyä, mikäli hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaiset keinot eivät ole käytettävissä.
Valittaja on paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta siltä osin kuin se on ylittänyt 2.812,50 euroa. Hankintayksikön asiamiehen kohtuullisena tuntiveloituksena on pidettävä 250 euroa ja kohtuullisena tuntimääränä 11,25 tunnin työtä.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on arvioitavana, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä mainitun lain I osassa (1–31 §) ja IV osassa (123–174 §) säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään lain 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun säännöksiä.
Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.
Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 223) todetun mukaan lain 125 § on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden.
Edellä mainitun kumotun hankintalain 73 a §:n 1 momentin esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22 ja 23) on muun ohella todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyisikin ennallaan. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään tai käynnistämään uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden kuitenkin erillinen ja uusi prosessi. Jos hankinta päätetään toteuttaa myöhemmin, hankintayksikön tulee varmistaa, että aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät saa uudessa tarjouskilpailussa perusteetonta etua tai haittaa keskeytettyyn menettelyyn osallistumisen johdosta.
Esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi tai sitä, että hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttävä tarjous. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.
Hankintamenettely keskeisiltä osin
Hankinnan kohteena on ollut Kuusaantien lajitteluaseman maanrakennustöiden rakennusurakka.
Tarjouspyynnön liitteessä ”Kuusaantien lajitteluasema MRU, Urakkaohjelma” on todettu muun ohella seuraavaa:
”3 Hankkeen urakkamuoto
3.1 Suoritusvelvollisuuden laajuus
Urakkamuotona on kokonaisurakka. Urakoitsijalle kuuluu töiden yhteensovittaminen ja aikatauluvastuu.
[– –]
5 Työn toteutus ja yhteistoiminta
[– –]
5.3 Työaikataulu
Urakoitsijan on laadittava yksityiskohtainen työaikataulu tilaajan hyväksyttäväksi kahden viikon kuluessa sopimuksen voimaantulopäivästä. Aikataulussa on esitettävä myös aliurakoitsijoiden työt. Aikataulu hyväksytään urakan aikatauluksi ja sen etenemistä seurataan työmaakokouksissa.
[– –]
9 Urakka-aika
9.1 Töiden aloitus
Työt voidaan aloittaa, kun urakkasopimus on allekirjoitettu ja rakennusajan vakuus asetettu, tilaaja on antanut luvan töiden aloitukselle sekä Kouvolan rakennusvalvonnalta on saatu rakennuslupa. Alustava tilaajan antama arvio konetöiden aloitukselle kohteessa elokuun 2025 aikana. Töiden aloituksen yksityiskohdista voidaan sopia urakkaneuvottelussa.
9.2 Rakennusaika
Urakoitsijan tulee tarjouksessaan esittää työn aloitusaika ja työn alustava toteutusaikataulu. Työ tulee suorittaa yhtäjaksoisena suorituksena valmiiksi asti. Rakennusurakan töiden tulee olla valmiina viimeistään kaikkine tarkemittauksineen ja hyväksyttyineen loppurapotteineen 31.12.2025 mennessä.”
Hankintayksikkö on 2.7.2025 tekemällään päätöksellä kumonnut 19.6.2025 tekemänsä hankintapäätöksen, sulkenut yhdeksän tarjoajan tarjoukset tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina sekä keskeyttänyt hankintamenettelyn perustellen päätöstään muun ohella seuraavasti:
”Hankintaoikaisuvaatimuksen käsittely
[– –]
L&T:n tarjouksessa ei ole ollut Urakkaohjelman kohdan 9.2 mukaista alustavaa toteutusaikataulua.
Tarjoukseen on tullut liittää vastaavan työnjohtajan henkilöreferenssit. L&T:n tarjouksessa ei ole ilmoitettu vastaavan työnjohtajan referenssejä.
L&T:n tarjous on siten ollut edellä todetuilta osin tarjouspyynnön vastainen. Tarjous on hylättävä.
Hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouksen, mikäli se ei vastaa tarjouspyyntöä. Näiden velvoitteiden mukaisesti hankintayksikkö on tarkistanut kaikkien saatujen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden.
Tarkistuksessa on käynyt ilmi, että urakan alustava aikataulu on puuttunut kaikista muista paitsi MM Infran tarjouksesta.
Hankintayksikkö siten hylkää myös Erkkiheikkilä Oy:n, Kymen Granite Oy:n, GRK Suomi Oy:n, NG Nordic Finland Oy:n, RAMAGO Oy:n, Recset Oy:n ja Terra Infra Oy:n sekä Tupala-Yhtymä Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisina.
Näin ollen ainoa tarjouspyynnön mukainen tarjous on ollut MM Infran tarjous.
2 Hankinnan keskeyttäminen
[– –]
Hankintamenettelyssä on edellä todetusti saatu vain yksi tarjouspyynnön mukainen tarjous.
[– –]
Ottaen huomioon edellä todetut oikeusohjeet ja sen, että hankintayksikkö on saanut vain yhden tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen, hankintayksikkö keskeyttää hankintamenettelyn. Hankintayksiköllä on hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen.”
Asian arviointi
Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi tai sitä, että hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttävä tarjous.
Edellä todetulla tavalla hankintayksikkö on sulkenut yhdeksän tarjoajan tarjoukset tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina. Keskeyttämispäätöksen mukaan hankintayksiköllä on ollut hankintamenettelyn keskeyttämiseen todellinen ja perusteltu syy, koska tarjouskilpailussa on saatu vain yksi hyväksyttäväksi katsottava tarjous.
Kuten edeltä käy ilmi, oikeuskäytännössä on pidetty hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena muun ohella sitä, että hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttävä tarjous. Hankintayksikkö on sinänsä saanut tarjouspyyntöä vastaamattomien tarjousten kautta suuntaa antavan käsityksen hankinnan kohdetta vastaavan urakan hintatasosta. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että käsillä ei ole ollut tilanne, jossa täysin vertailukelpoisten tarjousten perusteella hankintayksikkö olisi voinut todeta todellisen kilpailutilanteen vallitsevan.
Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut keskeyttää hankintamenettelyn, kun se on saatuaan vain yhden tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen arvioinut kilpailun jääneen toteutumatta. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi aloittanut hankintamenettelyn esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ilman aikomustakaan tehdä sopimusta tai menetellyt hankintamenettelyn keskeyttäessään valittajaa tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.
Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi pyrkinyt hankintamenettelyn keskeyttämisellä tarjoushintojen tinkimiseen. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa kohdelleen tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi myöskään sillä perusteella, että arvioitavana olevaan keskeytettyyn hankintamenettelyyn osallistuneiden tarjoajien hinnat ovat käyneet ilmi hankintamenettelyyn osallistuneille tarjoajille. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on keskeyttänyt hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksessä 2.7.2025 esitetyin perustein.
Siltä osin kuin valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö tulee määrätä maksamaan sille hyvitysmaksu, koska valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu oikein suoritetussa hankintamenettelyssä, markkinaoikeus toteaa lisäksi seuraavaa.
Hyvitysmaksu on käytettävissä oleva toissijainen oikeussuojakeino, joka tulee sovellettavaksi silloin, kun ensisijaisiksi hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut oikeussuojakeinot eivät ole käytettävissä. Lähtökohtaisesti hyvitysmaksu voidaan määrätä silloin, kun muihin oikeussuojakeinoihin ryhtyminen on mahdotonta, koska hankintasopimus on jo tehty. Hankintamenettelyn keskeyttäminen puolestaan tarkoittaa sitä, ettei hankintasopimusta ole enää tarkoitus tehdä kysymyksessä olevan hankintamenettelyn perusteella. Markkinaoikeus toteaa, ettei hyvitysmaksun määrääminen ole siten käytettävissä oleva seuraamus silloin, kun hankintamenettely on keskeytetty, vaikka hankintamenettelyn kuluessa olisikin tapahtunut virheitä. Valittajan vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiaa ei ole pidettävä valittajan esittämän mukaisesti oikeudellisesti epäselvänä ja asiassa olisi annettu ratkaisu huomioon ottaen kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa MM Infra Oy:n korvaamaan Kymenlaakson Jäte Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Mattila ja Pasi Yli-Ikkelä.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.