Asian tausta

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 29.3.2024 julkaistulla ja 3.4.2024 korjatulla kevennetyllä hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 1 mukaisesta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukaisten henkilökuljetusten hankkimiseksi ajalle 1.4.2024–31.3.2029.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on edellä mainitun dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 5.6.2024 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia hankinnan luokan 1 henkilökuljetuksista ajalle 1.9.2024–31.8.2026 ja kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus on 20.8.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 343 valinnut hankinnan luokan 1 palveluntuottajat.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo luokan 1 osalta on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 40.000.000 euroa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Suorsa Taksi & Kuljetus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna kymmenen prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.145 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja tulee katsoa asianosaiseksi ja valitus ajoissa saapuneeksi. Valittaja on ilmoittautunut hankintayksikön perustamaan palveluntuottajien rekisteriin ja toimii alalla, josta kilpailutus on järjestetty. Valittaja on kilpailutuksen kohteena olevan palvelun nykyinen palveluntuottaja. Valittaja on pyrkinyt jättämään tarjouskilpailussa tarjouksen, mutta hankintayksikön kilpailutuksen epätavallisen päättymisajan kello 10.00 vuoksi valittaja ei ole ehtinyt jättää tarjoustaan määräajassa.

Valittaja ei ole saanut tiedoksi valituksenalaista hankintapäätöstä. Valittaja on tehnyt hankinnasta hankintayksikölle hankintaoikaisuvaatimuksen, joka on jätetty tutkimatta. Valittajalle ei ole annettu hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta tiedoksi valituskelpoista päätöstä, mikä on hankintaa rasittava menettelyvirhe.

Eräät tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat ovat ilmeisesti tehneet kiellettyä yhteistyötä tarjouksia laatiessaan. Hankintamenettely tulee tästä syystä uusia, jotta todellinen kilpailun mahdollisuus ja syrjimättömyys varmistetaan.

Vastine

Vaatimukset

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 660 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valitus on jätettävä tutkimatta ensisijaisesti valittajalta puuttuvan asianosaisaseman vuoksi. Asianosaisaseman syntyminen edellyttää alalla toimimisen lisäksi, että yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai että yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun. Valittaja ei ole jättänyt tarjousta tai esittänyt väitteitä siitä, että se olisi estynyt jättämästä tarjousta johtuen jostakin sen omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta seikasta, kuten järjestelmävirheestä tai tarjouspyynnön ehdoista. Tarjoajan vastuulla on tutustua riittävän ajoissa tarjouspyyntöön ja kilpailutuksen ehtoihin ja toimittaa tarjouksensa hankintayksikölle ennen tarjousajan päättymistä.

Kilpailutusjärjestelmän lokitietojen mukaan valittaja on tallentanut valmistelemansa tarjouksen 11.7.2024, eli useamman päivän ennen asetetun määräajan päättymistä, mutta ei ole kuitenkaan lähettänyt sitä. Lokitiedoissa ei näy merkintää tarjouksen lähettämisestä tai siitä, että tarjouksen lähettämistä olisi edes yritetty. Lokitietojen mukaan järjestelmässä ei ole esiintynyt myöskään virheitä. Valittajalla on siten ollut mahdollisuus jättää tarjous asetetussa määräajassa, eikä tarjoamatta jättäminen ole johtunut hankintayksiköstä tai sen käyttämästä kilpailutusjärjestelmästä johtuvasta syystä, vaan valittajan omasta unohduksesta, erehdyksestä tai muusta huolimattomuudesta. Valittajalla ei siten ole ollut mahdollisuutta saada tarjoustaan hyväksytyksi, eikä sen voida katsoa toimineen tavalla, jonka perusteella se voitaisiin katsoa kilpailutuksessa asianosaiseksi.

Vaihtoehtoisesti valitus on jätettävä tutkimatta myöhässä saapuneena. Valituksen kohteena oleva hankintapäätös on tehty 20.8.2024 ja annettu tarjouskilpailuun osallistuneille sähköisesti tiedoksi 27.8.2024. Valittajan 6.9.2024 hankintayksikölle tekemä hankintaoikaisuvaatimus osoittaa, että valittaja on jo tuolloin ollut tietoinen hankintapäätöksen sisällöstä. Valittajalla olisi näin ollen ollut jo tuossa vaiheessa mahdollisuus saattaa asianosaisuuttaan ja hankintamenettelyn lainmukaisuutta koskevat väitteensä markkinaoikeuden arvioitavaksi.

Hankintaoikaisun vireilletulo ei vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa hankintapäätöstä koskeva valitus on tehtävä markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisupäätös ei puolestaan ole muutoksenhakukelpoinen, jos hankintayksikkö ei ole tehnyt uutta hankintapäätöstä tai keskeytyspäätöstä.

Viimesijaisesti valitus on hylättävä perusteettomana.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen asianosaisasemaa on arvioitava kokonaisuutena ja että sitä tulee pitää asiassa asianosaisena huomioon ottaen erityisesti epäilty kilpailua vääristävä toiminta ja valituskelpoisen ratkaisun tiedoksiannon puuttuminen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asiassa on kysymys siitä, onko valittaja julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu asianosainen, vaikka valittaja ei ole jättänyt hankintamenettelyssä tarjousta.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia henkilökuljetuksista 5.6.2024 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Tarjoukset on tullut jättää viimeistään 15.7.2024 kello 10.00 mennessä. Valituksenalaisen hankintapäätöksen 20.8.2024 mukaan hankintayksikkö on saanut tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä 130 tarjousta. Valittajan valitus on saapunut markkinaoikeuteen 30.10.2024.

Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta (4 kohta).

Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 145 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa tuolloin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; vanha hankintalaki) 85 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 85 §:n 1 momentin esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan säännös vastaa asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa eli vanhan hankintalain alkuperäisissä esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Vanhan hankintalain 85 §:n 1 momentin esitöiden (HE 190/2009 vp s. 59) mukaan aiemmissa esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2017:12 mukaan tulkittaessa vanhan hankintalain 85 §:n 1 momentin säännöstä muutoksenhakuun oikeutetuista on otettava huomioon niin sanotun valvontadirektiivin (julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu direktiivi 89/665/ETY) tavoite tehokkaasta ja nopeasta oikeussuojasta. Ratkaisun mukaan yhtiö, joka oli saattanut väitteensä tarjouspyynnön syrjivyydestä markkinaoikeuden tutkittavaksi vasta, kun tarjouskilpailu, jossa se ei ollut antanut omaa tarjousta, oli tullut ratkaistuksi ja hankintapäätös on pantu täytäntöön hankintasopimuksella, ei ollut käyttänyt muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa. Kyseistä yhtiötä ei pidetty ratkaisussa asianosaisena.

Valittaja on esittänyt, että se on pyrkinyt jättämään kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa tarjouksen, mutta että se ei ole hankintayksikön kilpailutuksen epätavallisen päättymisajan kello 10.00 vuoksi ehtinyt jättää tarjoustaan määräajassa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajalla on tarjouskilpailussa vastuu tarjouksen saapumisesta perille määräajassa, eikä tältä osin ole merkitystä sillä, että tarjoukset on nyt kyseessä olevan tarjouspyynnön mukaan tullut jättää kello 10.00 mennessä. Asiassa ei ole tullut muutoinkaan esille seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että valittajan tarjouksen antamatta jättäminen olisi johtunut hankintayksikön vastuulla olevasta seikasta. Markkinaoikeus toteaa myös, että valittaja on valittanut hankintayksikön 20.8.2024 tekemästä hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen vasta 30.10.2024. Valitus on siten jätetty paitsi tarjousten antamiselle asetetun määräajan päättymisen jälkeen, myös yli kaksi kuukautta valituksenalaisen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valittaja ei ole tuonut esille perusteltua syytä sille, miksi se on valittanut hankintapäätöksestä vasta tässä vaiheessa.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että valittaja ei ole käyttänyt muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän nopeasti, jotta valittajaa tarjouskilpailuun osallistumattomana tahona voitaisiin pitää hankintalain 145 §:n
1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena. Valitus on näin ollen jätettävä pääasian osalta tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta ja hylkää Suorsa Taksi & Kuljetus Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Suorsa Taksi & Kuljetus Oy:n korvaamaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 660 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.