MAO:728/2025

Asioiden tausta

Poliisihallitus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut itsensä ja eräiden muiden tahojen puolesta 4.11.2024 julkaistulla ja 6.11.2024 korjatulla liitteen E mukaisia palveluja koskevalla EU-hankintailmoituksella tulkkauspalveluja koskevan ja vuonna 2022 perustetun, hankintayksikön hankinta-asiakirjoissa kuvaaman dynaamisen menettelyn uudelleenavaamisesta. Menettelyn uudelleenavaaminen on jaettu kahteen osa‑alueeseen, kolmeen eri palvelutuotteeseen (rekisteröity oikeustulkki, asioimistulkki tai muu tulkki) ja yli 50 kielipariin.

Poliisihallitus on 13.3.2025 tekemällään päätöksellä sulkenut Tulka Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueen 1 kielipareissa espanja–suomi (asioimistulkit), kurdi(sorani)–suomi (asioimistulkit), puola–suomi (asioimistulkit), ranska–suomi (asioimistulkit), somali–suomi (asioimistulkit), turkki–suomi (asioimistulkit) ja venäjä–suomi (rekisteröidyt oikeustulkit) sekä hankinnan osa-alueen 2 kielipareissa kurdi(sorani)–suomi (asioimistulkit), portugali–suomi (asioimistulkit) ja somali–suomi (asioimistulkit). Poliisihallitus on lisäksi 18.3.2025 ja 8.4.2025 tekemillään hankintapäätöksillä valinnut toimittajia dynaamiseen menettelyyn hankinnan osa-alueissa 1 ja 2.

Poliisihallitus on 2.6.2025 tekemällään hankintaoikaisupäätöksillä muun ohella poistanut 13.3.2025 tekemänsä päätöksen Tulka Oy:n tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta.

Poliisihallitus on 5.6.2025 ja 6.6.2026 tekemillään hankintaoikaisupäätöksillä poistanut 18.3.2025 ja 8.4.2025 tekemänsä hankintapäätökset hankinnan osa‑alueen 1 kielipareissa espanja–suomi (asioimistulkit), kurdi(sorani)–suomi (asioimistulkit), puola–suomi (asioimistulkit), ranska–suomi (asioimistulkit), somali–suomi (asioimistulkit), turkki–suomi (asioimistulkit) ja venäjä–suomi (rekisteröidyt oikeustulkit) sekä hankinnan osa-alueen 2 kielipareissa kurdi(sorani)–suomi (asioimistulkit), portugali–suomi (asioimistulkit) ja somali–suomi (asioimistulkit), tarkastanut tältä osin tarjoukset uudelleen ja ratkaissut asiat uudelleen valitsemalla mainituissa kielipareissa uudelleen toimittajia dynaamiseen menettelyyn etusijajärjestyksessä, jossa Tulka Oy on valittu menettelyyn joko ensimmäisenä tai toisena tarjoajana ja Semantix Finland Oy tätä alhaisemmalla sijaluvulla.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen perusteella ollut 16.816.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden diaarinumerot 364–373/2025 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Semantix Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset hankintaoikaisupäätökset, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.807,50 eurolla, lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä, viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on antanut Tulka Oy:lle (jäljempänä myös voittanut tarjoaja) mahdollisuuden muuttaa sen tarjouksen liitteinä olleiden alihankkijalomakkeiden allekirjoitusten muotoa tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeutumisen jälkeen. Hankintayksikön virheellisen menettelyn vuoksi voittaneen tarjoajan, valittajan ja muiden tarjoajien tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia.

Tarjouspyynnössä on edellytetty tarjoajan alihankkijana toimivasta ja tarjouksessa nimetystä tulkista toimitettavaksi tarjouspyynnön liitteenä 6 ollut alihankkijan sitoumusasiakirja täytettynä ja allekirjoitettuna. Valittaja on hankintamenettelyn aikana tiedustellut hankintayksiköltä, voiko mainitun sitoumuksen allekirjoittaa sähköisesti, johon hankintayksikkö on vastannut kieltävästi ja todennut, että alihankkijasitoumus on allekirjoitettava omakätisesti. Tarjouspyynnön mainittu vaatimus on ollut yksiselitteinen.

Voittanut tarjoaja ei ole toimittanut tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeutumiseen mennessä tarjouksensa yhteydessä omakätisesti allekirjoitettuja alihankkijasitoumuksia. Tästä huolimatta hankintayksikkö on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden toimittaa hankintapäätöksen tekemisen jälkeen omakätisesti allekirjoitetut alihankkijasitoumukset.

Kyse ei ole ollut sellaisesta vähämerkityksellisestä tai epäolennaisesta seikasta, jonka vuoksi hankintayksikkö olisi voinut pyytää tarjouksiin täydennyksiä. Tarjouspyynnön allekirjoituksen muotoa koskevalla vaatimuksella on ollut merkittävä vaikutus tarjoajien mahdollisuuteen nimetä tulkkeja alihankkijoiksi ja siten tarjousten sisältöön.

Tulkkauspalveluja koskevissa hankinnoissa kilpailutetaan vakiintuneesti useita kymmeniä kielipareja samaan aikaan, ja tarjoajat rakentavat tarjouksensa pääasiassa alihankkijoiden varaan. Kyse ei ole siten ole ollut yksittäisestä, vaan lukuisten alihankkijoiden allekirjoituksesta. Tarjouksen valmistelulle ja omakätisesti allekirjoitettujen alihankkijasitoumusten hankkimiselle on ollut tarjouskilpailussa rajattu aika, minkä ohella omakätisesti allekirjoitetun alihankkijasitoumuksen täyttäminen ja toimittaminen tarjoajalle on vaatinut tulkeilta runsaasti manuaalista työtä.

Jos sähköiset allekirjoitukset olisivat olleet esillä olleessa kilpailutuksessa sallittuja, valittaja olisi voinut nimetä huomattavasti enemmän tulkkeja. Mitä enemmän tulkkeja tarjoaja on nimennyt tietyn kieliparin osalta, sitä todennäköisemmin tarjoajalta löytyy vapaana oleva tulkki yksittäistä dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtyä toimeksiantoa varten. Tulkkien määrä on siten suoran verrannollinen sen kanssa, miten paljon toimeksiantoja tarjoaja voi vastaanottaa.

Vastine

Vaatimukset

Poliisihallitus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.840 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti annettuaan voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden täydentää tarjoustaan alihankkijasitoumuksen allekirjoittamisen osalta.

Tarjouksen täydentämisen kohteena on ollut kokonaisuuden kannalta epäolennainen muotovirhe, jonka korjaaminen on ollut sallittua jo hankintasäännösten esitöissä olleen nimenomaisen maininnan perusteella. Kyse ei ole ollut koko tarjouksen allekirjoituksesta, vaan täydennyspyyntö on kohdistunut yksittäisen alihankkijan palveluksessa olevan tulkin allekirjoituksessa olleen muotovirheen korjaamiseen. Tällaisen tiedon ei voida katsoa olevan kokonaisuuden kannalta olennainen. Myös tarjouspyynnössä on todettu, että tarjousta ei lähtökohtaisesti suljeta tarjouskilpailusta vain sen vuoksi, että tarjouksessa havaittu puute koskee yksittäisen tulkin tietoja.

Täydennyspyynnössä ei ole pyydetty kokonaan puuttuvan asiakirjan tai allekirjoituksen toimittamista. Täydennysmenettely ei ole mahdollistanut esimerkiksi sitä, että tarjoaja voisi tarjota alihankkijoina toimivia tulkkeja, jotka vasta tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeuduttua antavat suostumuksensa alihankkijana toimimiseen. Voittanut tarjoaja oli ladannut jo tarjoukseensa kaikki nimettyjen alihankkijoiden palveluksessa olevien tulkkien sähköisen allekirjoituspalvelun avulla allekirjoittamat alihankkijasitoumukset. Hankintayksikölle ei siten ollut jäänyt voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitettyjen alihankkijasitoumusten perusteella epäilyä siitä, että allekirjoitukset eivät olisi alihankkijoiksi nimettyjen tulkkien itse tekemiä. Sitoumukset on allekirjoitettu ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä, eikä täydentämisen salliminen ole mahdollistanut tarjouksen parantamista jälkikäteen.

Alihankkijasitoumuksen allekirjoittamista koskevalla tarjouspyynnön vaatimuksella on haluttu varmistaa se, että alihankkijana toimiva tarjouksessa nimetty tulkki on tarjouksen mukaisesti sitoutunut tuottamaan palvelua sopimuskaudella. Alihankkijasitoumusta ei ole käytetty tarjousten vertailuun, tulkeille asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttymisen tarkastamiseen eikä tarjoajille asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymisen todentamiseen. Allekirjoitusta koskevaan tarjouspyynnön vaatimukseen ei myöskään ole liitetty yksiselitteistä tarjouskilpailusta sulkemisen uhkaa.

Hankintayksikkö on menetellyt myös tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Hankintayksikkö on aiemmin sallinut tarjoajien täsmentää ja täydentää tarjouksiaan yksittäisten tulkkien tietojen muilta kuin allekirjoitusta koskevilta osin. Hankintayksikkö olisi toiminut hankintasäännösten vastaisesti, jos se olisi sallinut tarjousten täsmentämisen tai täydentämisen vain joidenkin, muttei kaikkien, täsmennystä edellyttävien alihankkijasitoumusten allekirjoitusten osalta. Hankintayksikkö on antanut valittajallekin mahdollisuuden täydentää tarjoustaan muun kuin tulkin alihankkijasitoumuksen allekirjoittamisen osalta.

Kuultavan lausunto

Tulka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.840 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että tarjouspyynnössä tai hankintayksikön hankintamenettelyn aikana esitettyihin kysymyksiin annetuissa vastauksissa ei ole avattu sitä, mitä hankintayksikkö pitää ”omakätisenä allekirjoituksena”. Esimerkiksi yleisesti käytössä olevissa allekirjoitusjärjestelmissä henkilö voi allekirjoittaa asiakirjan omakätisesti vastaavalla tavalla kuin fyysisesti, ja tätä allekirjoitusta pidetään omakätisenä. Kuultava on toimittanut omat alihankkijalomakkeensa siten, että niiden allekirjoitustapana on ollut tulkin omakätinen allekirjoitusohjelmalla tehty allekirjoitus. Kuultavan tarjous on siten ollut jo tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymiseen mennessä tarjouspyynnön mukainen, eikä sitä ole ollut tarpeen täydentää.

Kuultavan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta olisi joka tapauksessa ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista. Ei olisi kohtuullista, että arvoltaan merkittävässä hankinnassa annettu tarjous tai siinä nimetyt alihankkijat suljettaisiin tarjouskilpailusta sen vuoksi, että alihankkijalomakkeiden allekirjoitukset olisi pitänyt tehdä fyysisesti kynällä. Kun alihankkijalomakkeiden allekirjoittamisen tarkoituksena on ollut ainoastaan saada alihankkijoiden suostumus ja sitoumus siihen, että he ovat tarjoajan käytettävissä, olisi suhteellisuusperiaatteen vastaista katsoa kuultavan tarjous tarjouspyynnön vastaiseksi yksinomaan alihankkijoiden allekirjoitusten tekotavan vuoksi. Valittaja ei ole edes väittänyt, että kuultavan alihankkijat eivät olisi itse allekirjoittaneet alihankkijalomakkeita.

Hankintayksikkö on toiminut oikein pyytäessään täydennystä kuultavan tarjoukseen. Hankintasäännösten esitöiden mukaan jopa sellaisessa tilanteessa, jossa tarjouksesta puuttuisi allekirjoitus kokonaan, hankintayksiköllä olisi mahdollisuus pyytää tarjoajaa koskemaan mainittu muotovirhe. Hankintayksikkö on menetellyt kuultavan tarjousta täydennyttäessään hankintasäännösten syrjimättömyys- ja tasapuolisuusperiaatteiden mukaisesti. Hankintayksikkö on varannut hankintamenettelyn aikana myös useille muille tarjoajille mahdollisuuden täsmentää ja täydentää tarjouksiaan.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt hankintayksikön korostaneen vastineessaan yhtäältä omakätisen allekirjoituksen tärkeyttä sillä, että vaatimuksella on pyritty varmistamaan allekirjoittajan henkilöllisyys ja sitoutuminen osaksi tarjousta. Toisaalta hankintayksikkö katsoo voittaneen tarjoajan sähköisen allekirjoituspalvelun kautta annettujen allekirjoitusten mahdollistavan sekä allekirjoittajan henkilöllisyyden että allekirjoitusajankohdan todentamisen. Hankintayksikön toiminta ei ole ollut johdonmukaista.

Se, että valittaja on voinut täsmentää tarjoustaan yksittäisten tulkkien tietojen osalta, ei ole verrattavissa siihen, että voittanut tarjoaja on voinut tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeutumisen jälkeen täydentää toimittamiaan allekirjoituksia niiden muodon osalta. Allekirjoituksen hankkimiseen käytetty menettely on lähtökohtaisesti asettanut voittaneen tarjoajan parempaan asemaan kuin tarjouspyynnön muotovaatimusta noudattaneet tarjoajat.

Hankintayksikön hankintamenettelyn aikana esitettyihin kysymyksiin antaneiden vastausten perusteella on ollut selvää, että sähköiset allekirjoitukset eivät ole olleet hyväksyttäviä missään muodossa. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen, ja tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta on hankintayksikön velvollisuutena silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantavat tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousten vertailussa.

Suhteellisuusperiaatteella ei ole merkitystä sen arvioimisessa, onko hankintayksikkö kohdellut tarjoajia tasapuolisesti. Sillä, että voittaneen tarjoajan allekirjoituksilla on voitu todentaa alihankkijoiden sitoumus käytettävissä olemisesta, ei ole merkitystä nyt esillä olevan asian arvioinnissa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että alihankkijasitoumusten allekirjoituksen muotoa tai allekirjoittamista ei voida pitää hankinnan kannalta merkityksellisempänä seikkana kuin esimerkiksi tulkkien tutkintotodistuksia, joita on käytetty tarjouspyynnössä asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttymisen tarkastamiseen ja joiden toimittamista tarjouksen osana on vaadittu kaikkien nimettyjen tulkkien osalta. Täydennysmenettelyn tasapuolisuutta arvioitaessa keskiössä tulee olla se, miten hankintayksikkö on kohdellut samassa tilanteessa olevia tarjoajia. On tärkeää, ettei yksittäisiä tulkkeja suljeta tarjouskilpailun ulkopuolelle kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden ja puutteiden vuoksi.

Kuultava on antanut lisälausuman.

Valittaja on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asioissa on valitusten perusteella arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden täydentää tarjoustaan sen liitteinä olleiden alihankkijasitoumusten allekirjoittamisen muodon osalta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentissa ja 113 §:n 2 momentissa on yhdenmukaisesti säädetty, että tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintalain 74 §:n 2 momentissa ja 113 §:n 2 momentissa on puolestaan yhdenmukaisesti säädetty, että jos tarjouksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173) mukaan vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on pykälän 1 momentin mukaisesti osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia. Esitöissä on lisäksi todettu, että tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua on esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173) on myös viitattu unionin tuomioistuimen ratkaisuun asiassa Manova (tuomio 10.10.2013, C-336/12, EU:C:2013:647), jonka mukaan täydentämismahdollisuuden antaminen on hankintalainsäädännön mukainen, kunhan täsmentämispyyntö koskee yrityksen julkaistun taseen kaltaisia seikkoja tai tietoja, joiden voidaan objektiivisesti todeta olevan peräisin ajalta ennen osallistumishakemusten määräajan päättymistä (39 kohta). Ratkaisussa on edelleen todettu, että tilanne olisi toinen, jos tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittaisiin puuttuvan asiakirjan tai tiedon ilmoittamista poissulkemisen uhalla. Hankintaviranomaisen on nimittäin noudatettava tarkasti arviointiperusteita, jotka se on itse vahvistanut (40 kohta).

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouspyynnöllä tarjouksia tulkkauspalveluista tarjouspyynnössä tarkemmin mainituille hankintayksiköille. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen (hankinnan osa-alue 1, läsnäolotulkkaus ja etätulkkaus, sekä hankinnan osa-alue 2, pikatulkkaus) ja näiden sisältämiin yli 50 kielipariin.

Tarjouspyynnön kohdan ”Soveltuvuusvaatimukset” alakohdan ”Ryhmittymänä osallistuminen ja alihankkijoiden käyttäminen” mukaan tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouksissaan, käyttävätkö ne alihankkijoita. Mikäli tarjoaja on ilmoittanut käyttävänsä alihankkijoita ja jos tarjouksessa nimetty tulkki on toiminut tarjoajan alihankkijana, tarjoajan on tullut toimittaa tarjouksensa yhteydessä tarjouspyynnön liite 6 täytettynä ja allekirjoitettuna.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Hylkäämisperusteet” on muun ohella todettu, että hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjoaja, joka ei täytä tarjouspyynnössä tai sen liitteissä tarjoajalle asetettuja ehdottomia vaatimuksia sekä tarjoukset, jotka eivät ole tarjouspyynnön mukaisia. Tarjoukseen ei saa liittää tarjoajan omia ehtoja tai varaumia. Tarjousta ei kuitenkaan lähtökohtaisesti hylätä vain sen vuoksi, että havaittu puute koskee yksittäisen tulkin tietoja.

Tarjouspyynnön liitteen 6 ”Sitoumusmalli, alihankkijat” kohdassa ”Ohje” on todettu, että mikäli tarjoaja ilmoittaa käyttävänsä alihankkijoita, tulee jokaisen alihankkijan täyttää ja allekirjoittaa erikseen mainittu lomake. Kohdassa on lisäksi todettu, että sitoumusta voi muokata tarpeen mukaan ja että tarjoajan käyttäessä alihankkijoita kyseisen alihankkijan on tosiasiallisesti osallistuttava hankinnan toteuttamiseen.

Mainitusta liitteestä ilmenee alihankkijan vahvistavan sitoumuksellaan, että sen tulkit ovat sopimuskauden aikana käytettävissä tulkkauspalvelujen tuottamiseen. Liitteellä on ollut oma kohtansa allekirjoitukselle, jonka yhteydessä on lisäksi tullut ilmoittaa allekirjoittajan nimi ja titteli.

Hankintayksikkö on antanut sille hankintamenettelyn aikana esitettyyn kysymykseen ”Voiko sitoumuksen allekirjoittaa sähköisesti ts. hyväksytäänkö sähköiset allekirjoitukset?” vastaukseksi ”Ei voi, alihankkijasitoumus on allekirjoitettava omakätisesti”.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä alihankkijoita. Yhtiö on lisäksi toimittanut tarjouksensa yhteydessä nimeämiensä alihankkijoiden sitoumukset, jotka alihankkijat ovat asioissa esitetyn selvityksen mukaan allekirjoittaneet sähköisesti käyttämällä allekirjoitusohjelmistoa.

Hankintayksikkö on ensin 13.3.2025 tekemällään päätöksellä sulkenut Tulka Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut hankintapäätöksillään maalis- ja huhtikuussa 2025 toimittajia dynaamiseen menettelyyn, mutta myöhemmin kesäkuussa 2025 tekemillään hankintaoikaisupäätöksillä poistanut maalis- ja huhtikuussa tekemänsä päätökset. Hankintayksikkö on lisäksi varannut voittaneelle tarjoajalle ja muille samassa tilanteessa oleville tarjoajille mahdollisuuden toimittaa hankintayksikölle ilman sähköistä välinettä kirjoitetut omakätiset allekirjoitukset. Voittanut tarjoaja on tämän jälkeen toimittanut hankintayksikölle fyysisesti paperille allekirjoitetut ja sähköiseen muotoon muutetut alihankkijasitoumukset alihankkijoiltaan. Hankintayksikkö on valituksenalaisilla hankintaoikaisupäätöksillä ratkaissut asiat uudelleen valitsemalla nyt esillä olevissa kielipareissa uudelleen toimittajia dynaamiseen menettelyyn etusijajärjestyksessä, jossa Tulka Oy on valittu menettelyyn joko ensimmäisenä tai toisena tarjoajana ja Semantix Finland Oy tätä alhaisemmalla sijaluvulla.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden muuttaa sen tarjouksen liitteinä olleiden alihankkijalomakkeiden allekirjoitusten muotoa tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeutumisen jälkeen. Valittajan mukaan kyse ei ole ollut sellaisesta vähämerkityksellisestä tai epäolennaisesta seikasta, jonka vuoksi hankintayksikkö olisi voinut pyytää tarjouksiin täydennyksiä, vaan tarjouspyynnön allekirjoituksen muotoa koskevalla vaatimuksella on ollut merkittävä vaikutus tarjoajien mahdollisuuteen nimetä tulkkeja alihankkijoiksi ja siten tarjousten sisältöön ja vertailukelpoisuuteen.

Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, että voittaneen tarjoajan täydentämisen kohteena on ollut kokonaisuuden kannalta epäolennainen muotovirhe, jonka korjaaminen on ollut sallittua. Hankintayksikölle ei ole myöskään jäänyt voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitettyjen alihankkijasitoumusten perusteella epäilyä siitä, että allekirjoitukset eivät olisi alihankkijoiksi nimettyjen tulkkien itse tekemiä.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn perusteella tarjouksen yhteydessä toimitettavaksi edellytetyn alihankkijasitoumuksen allekirjoituksen muotoa, eli onko sitoumus allekirjoitettu paperilla vai sähköisesti varmennetusti, ei voida pitää olennaisena tarjouspyynnön vaatimuksena. Hankintalain esitöissä viitatun perusteella sallitun täydentämisen esimerkkinä on mainittu se, että tarjoajaa pyydetään korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus. Esillä olevissa asioissa tarjouksen liitteenä toimitun alihankkijasitoumuksen allekirjoituksen allekirjoitustapaa koskevan täsmentämisen voidaan katsoa olevan vähemmän merkityksellistä kuin tarjouksesta kokonaan puuttuvan allekirjoituksen täydentämistä allekirjoituksella. Tarjoajille ei ole sallittu toimittaa kokonaan uusia alihankkijasitoumuksia, vaan ainoastaan toimittaa jo allekirjoitetuista alihankkijasitoumuksista toisella tapaa allekirjoitetut versiot. Tietyllä tapaa allekirjoitettujen alihankkijasitoumusten toimittamista ei ole tarjouspyynnössä vaadittu tarjouskilpailusta sulkemisen uhalla, vaan tarjouspyynnössä on yleisesti todettu, ettei tarjousta lähtökohtaisesti hylätä vain sen vuoksi, että tarjouksessa havaittu puute koskee yksittäisen tulkin tietoja.

Edellä esitetyn perusteella ja kun hankintayksikkö on lisäksi varannut kaikille samassa tilanteessa oleville tarjoajille samanlaisen mahdollisuuden tarjousten liitteinä olleiden alihankkijasitoumusten allekirjoitusten muodon täydentämiseen ja antanut muutoinkin tarjoajille kuten valittajalle mahdollisuuden täsmentää ja täydentää tarjouksissa esitettyjä tietoja, hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hankintasäännösten tai tarjoajien tasapuolisen kohtelun vastaisesti varatessaan voittaneelle tarjoajalle allekirjoitusten muotoa koskevan täydentämismahdollisuuden.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Semantix Finland Oy:n korvaamaan Poliisihallituksen oikeudenkäyntikulut 4.840 eurolla ja Tulka Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.840 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.