MAO:751/2025

Asian tausta

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.11.2024 julkaistulla ja 14.5.2025 korjatulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla EU-hankintailmoituksella siinä kuvatulla dynaamisella toimittajarekisterillä toteutettavasta liitteen E kohtien 1–4 mukaisesta ikääntyneiden ja vammaisten liikkumista tukevien kuljetuspalveluiden hankinnasta toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle. Hankinta on jaettu 12 osa-alueeseen. Hankintayksikkö on hankintailmoituksen julkaisemisen yhteydessä asettanut saataville myös osallistumispyynnön liitteineen.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja on 26.2.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 12/2025 päättänyt muun ohella valita dynaamiseen toimittajarekisteriin hankinnan osa-aluetta 9 lukuun ottamatta osallistumishakemusten perusteella kaikki ehdokkaat, jotka ovat täyttäneet osallistumispyynnössä ja sen liitteissä asetetut vaatimukset sekä valita palveluntuottajat ikääntyneiden ja vammaisten kuljetuspalvelujen hankintaan.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja on 27.3.2025 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 19/2025 oikaissut 26.2.2025 tehtyä hankintapäätöstään § 12/2025 valitsemalla toimittajarekisteriin lisää toimittajia aiemmin valittujen ohella.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 95.000.000 euroa.

Hankintasopimukset on allekirjoitettu ajalla 15.4.2025–18.8.2025.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Txi Consulting Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus toteaa hankintamenettelyn lainvastaiseksi ja vahvistaa valittajan oikeuden hakea vahingonkorvausta. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 450 eurolla.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt sen ja valittajan välisen 8.1.2021 tehdyn sopimuksen sekä hankintasäännösten ja niiden mukaisten tasapuolisuuden, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden vastaisesti. Valittajan oikeutta osallistua hankintaan on rajoitettu perusteettomasti, ja valittajalla on oikeus saada asiassa markkinaoikeuden ratkaisu.

Hankintayksikkö on tulkinnut sen ja valittajan väliseen sopimukseen sisältynyttä neuvotteluvelvoitetta virheellisesti ja jättänyt velvoitteen täyttämättä. Kysymyksessä on ollut yleinen velvoite neuvotella sopimuskauden aikana tehtävistä muutoksista.

Hankintayksikkö ei ole käsitellyt valittajan 24.3.2025 jättämää osallistumishakemusta, joka on viivästynyt hankintayksikön tiedottamisen puutteellisuuden vuoksi. Valittajaa ei voida asettaa vastuuseen hankintayksikön virheestä. Hankintayksikön menettely on ollut myös dynaamisen hankintajärjestelmän tarkoituksen vastaista.

Hankintayksikkö ei ole toimittanut valittajalle hankintapäätöstä ja sen perusteluja. Valitusaika ei siten ole alkanut ja valittajalla on edelleen oikeus muutoksenhakuun.

Hankintayksikön menettely, jossa dynaaminen hankintajärjestelmä on pidetty suljettuna ilman todellista tarveharkintaa, on luonut käytännössä uuden kiintiöjärjestelmän ja rajoittanut kilpailua. Menettely on ollut myös taksiliikennelain tarkoituksen vastaista.

Vastine

Vaatimukset

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää tutkimatta valituksen ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.860 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajalla ei ole hankintasäännösten edellyttämää asianosaisasemaa ja valitus on tehty myöhässä. Hankintamenettelyn perustamisvaiheessa ei ole tehty muita päätöksiä kuin hankintapäätös 26.2.2025 ja hankintaoikaisupäätös 27.3.2025, jotka on annettu tiedoksi asianosaisille hankintasäännösten mukaisesti ja joiden osalta valitusaika markkinaoikeuteen on jo umpeutunut. Hankinta on lainvoimainen.

Valittaja ei ole antanut tarjousta tarjouskilpailussa asetetussa määräajassa, eikä se ole ilmoittanut tarjousaikana, että hankintailmoituksen tai tarjouspyynnön sisältö olisi ollut virheellinen ja että se vaikuttaisi valittajan oikeussuojan tarpeeseen. Valittaja on viitannut osallistumishakemukseensa valituksessaan tarjouksena, mutta osallistumishakemuksessa ei ole tarjottu lainkaan hintoja. Dynaaminen toimittajarekisteri ei ole ollut auki, eikä uusia palveluntuottajia ole valittu mukaan menettelyyn silloin, kun valittaja on jättänyt osallistumishakemuksensa. Valittaja ei siten ole jättänyt tarjousta hankintamenettelyssä. Valittaja ei ole myöskään osoittanut pyrkineensä osallistumaan hankintamenettelyyn ja on vasta hankintapäätöksen tiedoksiannon ja hankintasopimusten tekemisen jälkeen päättänyt valittaa hankinnasta. Valittaja ei siten ole käyttänyt muutoksenhakukeinoja oikeuskäytännön mukaisesti riittävän nopeasti ja tehokkaasti.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten tai niiden mukaisten periaatteiden vastaisesti. Hankinta-asiakirjat ovat olleet tarjoajien saatavilla, ja hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten mukaisesti. Hankinta-asiakirjoissa on esitetty hankinnan kohdetta ja tarjousta koskevat vaatimukset hankintasäännösten mukaisesti ja ne ovat olleet selkeitä, alan ammattimaisille toimijoille ymmärrettäviä ja objektiivisesti perusteltavissa. Hankintayksikölle ei ole hankintamenettelyn aikana esitetty kysymyksiä dynaamisen toimittajarekisterin toteuttamisesta, kuten sen sulkemisesta tai uudelleen avaamisesta. Kysymyksessä on ollut yleisesti käytetty ja tavanomainen tapa toteuttaa hankintalain liitteen E mukaisia hankintoja. Hankintamenettelyyn on osallistunut ongelmitta kymmeniä tarjoajia. Hankintayksikkö ei ole hankintasäännösten nojalla ollut velvollinen ilmoittamaan hankinnasta erikseen tietylle yritykselle. Hankintayksiköllä ei ole myöskään sellaisia voimassa olevia sopimuksia, joiden nojalla se olisi velvollinen tiedottamaan palveluntuottajille uusista kilpailutuksista. Valittajan väite on koskenut sopimusoikeudellista kysymystä, jonka tutkimiseen markkinaoikeus ei ole toimivaltainen. Valittaja on esittänyt väitteitä hankintamenettelyn syrjivyydestä vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, eikä se ole perustellut väiteitään, menettelyn hankintasäännösten vastaisuutta tai siitä johtuvaa tarjouksen jättämisen mahdottomuutta. Kun valittaja ei ole ollut hankinnassa asianosainen, ei hankintayksikön ole tullut antaa hankintapäätöstä sille tiedoksi.

Hankintayksikön ja valittajan välinen sopimus on irtisanottu ja se on päättynyt. Sopimuksen aikainen toiminta jää hankintasäännösten soveltamisalan ulkopuolelle, eikä kysymys ole ollut siitäkään, että hankintayksikkö olisi muuttanut sopimusta. Hankintayksikkö on noudattanut sopimuskaudella sopimusvelvoitteitaan ja hankintasäännöksiä. Toimivaltainen tuomioistuin sopimusriitojen ratkaisemisessa on tehdyn sopimuksen mukaan käräjäoikeus.

Hankintayksikön päätös dynaamisen toimittajarekisterin sulkemisesta ei ole sellainen hankintasäännösten mukainen päätös tai ratkaisu, jonka valittaja voisi saattaa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Mikäli hankintayksikön tulisi tehdä erillinen muutoksenhakukelpoinen päätös valittajan tarjouksesta, olisi valitus ennenaikainen.

Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa käsitellä vahingonkorvausvaatimusta, eikä valittajalla joka tapauksessa ole oikeutta vahingonkorvaukseen, kun hankintayksikkö ei ole menetellyt vahingonkorvausta koskevassa sääntelyssä tarkoitettujen säännösten tai sopimusten vastaisesti.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se on ollut hankintayksikön sopimuskumppani ja sillä on siten suora taloudellinen ja oikeudellinen intressi asiassa ja tosiasiallinen vaikutuspiiri suhteessa hankintayksikköön. Päätöksellä on ollut suora vaikutus valittajan asemaan markkinoilla.

Hankintayksikkö on käynnistänyt uuden hankintamenettelyn kesken voimassa olleen sopimuskauden ilman, että se on sopimuksen mukaisesti kutsunut valittajaa neuvottelemaan sopimuksen muutoksista. Sopimuksen mukaan osapuolten tulee neuvotella, jos hankinnan kohteessa tai sen organisoinnissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Tarjouskilpailu, joka on järjestetty hyvinvointialueen perustamisen ja palvelurakenteen uudelleenjärjestelyn yhteydessä, on tällainen muutos. Valittajalle ei ole toimitettu tietoa tarjouskilpailusta tai esitetty mahdollisuutta osallistua siihen.

Hankintayksikkö on jättänyt huomioimatta vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja perustuslain mukaiset velvollisuutensa turvata välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hankintayksikkö on menetellyt myös hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintasäännösten mukaisen asianosaisaseman syntymiseen ei riitä hankintasäännösten ja oikeuskäytännön nojalla yksin se, että jollakin hankintayksikön päätöksellä voitaisiin katsoa olleen vaikutusta yhtiön asemaan markkinoilla. Kysymys on ollut julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain liitteen E mukaisesta kansalliset kynnysarvot ylittävästä palveluhankinnasta, johon ei sovelleta EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa sääntelyä. Hyvän hallinnon periaatteet eivät aseta hankintayksikölle velvollisuutta hyväksyä myöhässä tehtyä tarjousta. Valittajan muuhun lainsäädäntöön, kuten sosiaalihuoltolakiin ja vammaispalvelulakiin, liittyen esittämät väitteet ovat perusteettomia hankintaoikeudellisessa tarkastelussa, eikä markkinaoikeus voi määrätä seuraamuksia niiden perusteella. Hankintayksikkö vastaa lainsäädännön edellyttämällä tavalla siitä, että asiakas saa kaikissa tilanteissa lain mukaisen palvelun.

Valittaja on antanut lausuman, jossa se on paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Tarkastelun lähtökohdat ja sovellettavat oikeusohjeet

Hankintayksikkö on esittänyt, että valitus tulee jättää tutkimatta sen takia, että valittajalla ei ole hankinta-asiassa valitusoikeuteen oikeuttavaa asianosaisasemaa. Valittaja ei ole kyennyt osoittamaan, että sillä olisi asiassa valitusoikeus, eikä valittaja ole käyttänyt muutoksenhakukeinoja oikeussuojajärjestelmän edellyttämällä tavalla riittävän nopeasti. Hankintayksikön mukaan valittaja on lisäksi esittänyt sellaisia sopimusoikeudellisia, vahingonkorvausoikeudellisia ja muita muuhun kuin hankintalainsäädäntöön liittyviä väitteitä, joiden tutkimiseen markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa.

Valittaja on esittänyt, että sillä on hankintayksikön entisenä sopimuskumppanina suora taloudellinen ja oikeudellinen intressi asiassa ja tosiasiallinen vaikutuspiiri suhteessa hankintayksikköön. Hankintapäätöksellä on ollut suora vaikutus valittajan asemaan markkinoilla.

Asiassa on edellä esitetyt seikat huomioon ottaen arvioitava ensin, onko markkinaoikeudella toimivaltaa tutkia valittajan väitteitä, onko valittajalla asiassa valitusoikeus ja onko valitus tehty sille asetetussa määräajassa.

Asiassa yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain
81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valituksen tutkiminen ei kuulu sen toimivaltaan (1 kohta), valittajalla ei ole valitusoikeutta (4 kohta) tai valitusta ei ole tehty määräajassa (5 kohta).

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 1 momentista seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sille tehdyn valituksen perusteella tutkia, onko valituksessa yksilöidyssä hankintasäännösten soveltamisalaan kuuluvassa julkisessa hankinnassa menetelty julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeuden määrättävissä olevat seuraamukset on lueteltu tyhjentävästi hankintalain 154 §:n 1 momentissa.

Hankintalain 169 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausasioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa tarkoitettu käräjäoikeus.

Markkinaoikeuden toimivalta

Markkinaoikeus toteaa, ettei se ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä hankintalain 154 §:n 1 momentissa todettu huomioon ottaen toimivaltainen tutkimaan hankintayksikön toiminnan ja menettelytapojen laillisuutta yleisesti eikä siten itsenäisenä kysymyksenä ratkaisemaan sitä, onko asiassa menetelty esimerkiksi taksiliikennelain, vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain tai perustuslain säännösten vastaisesti. Markkinaoikeus ei ole toimivaltainen tutkimaan myöskään sopimusoikeudellisia riita-asioita tai vahingonkorvausasioita. Mainittujen lakien tai esimerkiksi sopimuksen noudattamisella ei myöskään voida katsoa olevan sellaista yhteyttä hankintasäännösten noudattamisen arviointiin, hankintasäännösten mukaisten seuraamusten määräämiseen, hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisten asemaan nyt esillä olevassa asiassa, että mainittujen muiden lakien tai sopimusehtojen mukaisuus olisi arvioitava asiassa esikysymyksenä
(ks. KHO 2021:191 ja HE 190/2009 vp s. 76). Valitus on siten jätettävä tutkimatta siltä osin kuin siinä on esitetty väitteitä muiden kuin hankintasäännösten vastaisesta menettelystä sekä sopimusrikkomuksesta. Valitus on jätettävä tutkimatta myös siltä osin kuin siinä on vaadittu markkinaoikeuden vahvistavan valittajan oikeuden hakea vahingonkorvausta.

Valittaja on esittänyt väitteitä myös hankintamenettelyn hankintasäännösten vastaisuudesta, minkä osalta asiassa on arvioitava, onko valittajalla muutoksenhakuoikeutta.

Valittajan asianosaisasema

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta ilmoituksen 14.11.2024 ja pyytänyt samana päivänä saataville asetetulla osallistumispyynnöllä tarjoajia jättämään osallistumishakemukset ja tarjoukset hankintalain liitteen E mukaisessa hankinnassa, joka on toteutettu hankintayksikön osallistumispyyntöasiakirjoissa kuvailemalla dynaamisella toimittajarekisterillä. Hankintamenettely on osallistumispyynnön liitteenä 1.1 olleen hankintamenettelyn kuvauksen mukaan jaettu kolmeen päävaiheeseen, joita ovat olleet dynaamisen toimittajarekisterin perustamisvaihe, sopimuskauden aikainen toiminta ja dynaamisen toimittajarekisterin uudelleen avaaminen. Dynaamisen toimittajarekisterin perustamisvaiheen osallistumisilmoituksen yhteydessä on tullut antaa ensimmäinen tarjous osallistumisilmoituksessa ilmoitettuihin osa-alueisiin. Osallistumispyynnön mukaan tarjoukset on tullut perustamisvaiheessa jättää 16.12.2024 mennessä. Hankintamenettelyn kuvauksesta on käynyt ilmi, että dynaaminen toimittajarekisteri voidaan tietyissä tapauksissa avata uusille tarjoajille tai sulkea määräajaksi, jolloin uusia osallistumishakemuksia ei vastaanoteta. Lisäksi ilmi on käynyt se, että mikäli dynaaminen toimittajarekisteri avataan uusille tarjoajille kevennetyn kilpailutuksen yhteydessä, siitä julkaistaan avoin osallistumispyyntö.

Valituksenalainen päätös toimittajien valitsemisesta hankintamenettelyn perustamisvaiheessa on tehty 26.2.2025. Valittaja on lähettänyt hankintayksikölle osallistumishakemuksen 24.3.2025. Hankintayksikkö ei saadun selvityksen perusteella ole käsitellyt valittajan osallistumishakemusta. Valitus on saapunut markkinaoikeuteen 12.9.2025.

Esillä olevassa asiassa on kysymys ikääntyneiden ja vammaisten liikkumista tukevien kuljetuspalveluiden hankinnasta. Saadun selvityksen perusteella valittaja on sinänsä kyseisellä alalla toimiva yritys. Valittaja on kuitenkin toimittanut hankintayksikölle osallistumishakemuksen vasta tämän hakemuksen jättämiselle varatun määräajan umpeutumisen ja myös toimittajien valintaa koskevan päätöksen tekemisen jälkeen. Lisäksi valittaja on saattanut väitteensä hankintamenettelyn hankintasäännösten vastaisuudesta markkinaoikeuden tutkittavaksi vasta, kun tarjouskilpailu, jossa se ei ole jättänyt määräaikaan mennessä omaa tarjousta, on tullut ratkaistuksi hankintayksikön tekemällä päätöksellä kohdistaen valituksensa kyseiseen päätökseen ja hankintayksikön menettelyyn yleisemmin toimittajien valinnassa. Valittajan ei siten voida katsoa osallistuneen hankintamenettelyyn ja tätä kautta saaneen asianosaisuutta asiassa.

Markkinaoikeus toteaa, että elinkeinonharjoittajalla voi edellä todetusta huolimatta olla tietyissä tilanteissa oikeus muutoksenhakuun. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tarjouskilpailuun osallistumisesta kiinnostuneella toimittajalla, joka katsoo, että tarjouskilpailua koskevien asiakirjojen syrjiviksi väittämänsä eritelmät ovat estäneet sitä osallistumasta tarjouskilpailuun, on oltava mahdollisuus muutoksenhakuun myös tilanteessa, jossa toimittaja ei ole osallistunut tarjouskilpailuun eikä ole jättänyt tarjousta. Unionin tuomioistuimen tuomion perusteella tällaisen yrityksen on kuitenkin käytettävä muutoksenhakukeinoja nopeasti ja odottamatta hankintapäätöksen tiedoksiantoa tai hankintasopimuksen tekemistä. Unionin tuomioistuimen tuomiossa on viitattu hankintojen oikeussuojajärjestelmän tavoitteeseen varmistaa se, että hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja niin nopeasti kuin mahdollista. Tällä tavoin muutoksenhakumenettelyjä voidaan käyttää erityisesti siinä vaiheessa, jolloin virheellisiä hankintamenettelyjä voidaan oikaista (tuomio 12.2.2004, Grossmann Air Service, C-230/02, EU:C:2004:93, 23 ja 36–40 kohdat).

Edelleen unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan toimijalla, joka ei ole tehnyt tarjousta, on muutoksenhakuoikeus, kun se katsoo, että tarjouspyyntöön liittyvien asiakirjojen sisältämät eritelmät tekevät tarjouksen tekemisestä mahdotonta. Tällaista muutoksenhakua ei voida nopeutta ja tehokkuutta koskevia tavoitteita vaarantamatta tehdä enää sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tehnyt päätöksen hankintasopimuksen sopimuspuolen valinnasta (tuomio 28.11.2018, Amt Azienda Trasporti e Mobilità ym., C‑328/17, EU:C:2018:958, 51 ja 52 kohdat).

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2017:12 mukaan yhtiö, joka oli saattanut väitteensä tarjouspyynnön syrjivyydestä markkinaoikeuden tutkittavaksi vasta, kun tarjouskilpailu, jossa se ei ollut antanut omaa tarjousta, oli tullut ratkaistuksi ja hankintapäätös oli pantu täytäntöön hankintasopimuksella, ei ollut käyttänyt muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa. Kyseistä yhtiötä ei pidetty ratkaisussa asianosaisena.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on julkaisemassaan hankintailmoituksessa ja saataville asettamassaan osallistumispyynnössä ja sen liitteissä esittänyt hankinnan kohdetta ja tarjousta koskevat vaatimukset sekä kuvannut hankintamenettelyn etenemisen hankintamenettelyyn osallistuvia tarjoajia sitovalla tavalla. Hankintailmoitus ja osallistumispyyntö ovat siten hankintalain 146 §:n
1 momentin nojalla voineet olla muutoksenhaun kohteena. Valittaja on näihin asiakirjoihin liittyen esittänyt markkinaoikeudessa, että hankintayksikön kuvaama dynaaminen toimittajarekisteri, joka on pidetty suljettuna, on rajoittanut kilpailua. Valittaja on lisäksi esittänyt, että sen osallistumishakemuksen jättäminen on viivästynyt hankintayksikön tiedottamisen puutteellisuuden vuoksi. Valittajan mukaan hankintayksikkö on käynnistänyt uuden hankintamenettelyn kesken voimassa olleen sopimuskauden ilman, että se on sopimuksen mukaisesti kutsunut valittajaa neuvottelemaan sopimuksen muutoksista tai toimittanut valittajalle tietoa tarjouskilpailusta taikka esittänyt sille mahdollisuutta osallistua siihen.

Esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on julkaissut kyseessä olevasta hankintamenettelystä hankintailmoituksen ja asettanut osallistumispyynnön liitteineen avoimesti saataville. Valittaja ei ole edes väittänyt hankinnasta ilmoittamisen toteutetun hankintasäännösten vastaisesti, vaan että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole vuonna 2021 tehdyn sopimuksen puitteissa tai muutoin ilmoittanut nimenomaisesti valittajalle käynnistyvästä hankintamenettelystä. Hankintasäännöksissä ei ole tällaisesta tietylle elinkeinonharjoittajalle suunnatusta tiedottamisesta säädetty. Asiassa ei siten ole käynyt ilmi tai väitetty, että valittajan osallistumishakemuksen jättäminen vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen olisi johtunut siitä, ettei valittaja ole ollut tietoinen hankinnasta, koska hankinnasta ilmoittaminen olisi toteutettu hankintasäännösten vastaisesti.

Valittaja, jonka saatavilla on edellä selostetusti ollut tieto hankintamenettelyn käynnistämisestä hankintailmoituksen julkaisemisen ja osallistumispyynnön saataville asettamisen kautta, on saattanut väitteensä hankintayksikön hankintasäännösten vastaisesta menettelystä markkinaoikeuden tutkittavaksi vasta lähes 10 kuukautta hankintailmoituksen ja osallistumispyynnön julkaisemisen jälkeen, noin yhdeksän kuukautta tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymisen jälkeen ja noin kuusi ja puoli kuukautta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Kun otetaan huomioon hankintasäännösten tavoite tehokkaasta ja nopeasta muutoksenhausta sekä valittajan muutoksenhakuun käyttämä aika, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan voida katsoa käyttäneen muutoksenhakukeinoja julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa, jotta sitä tarjouskilpailuun osallistumattomana tahona voitaisiin pitää asianosaisena. Valittajan olisi tullut muutoksenhakuoikeutensa säilyttääkseen valittaa hankintayksikön hankintasäännösten vastaisena pitämästään menettelystä aikaisemmin. Hankintayksikkö ei ole käsitellyt valittajan osallistumishakemusta, eikä asiassa siten ole tehty myöskään sittemmin sellaista muuta ratkaisua, jonka valittaja voisi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei valittajaa ole siltä osin, kun valittaja on esittänyt väitteitä hankintamenettelyn hankintasäännösten vastaisuudesta, pidettävä hankintalain
145 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Valituksen tutkimiselle ei siten ole tältäkään osin perusteita.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla valitus on jätettävä tutkimatta pääasian osalta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja hylkää Txi Consulting Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Txi Consulting Oy:n korvaamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 2.860 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Sanna Holkeri ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.