MAO:87/2026

Asian tausta

HUS Kiinteistöt Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 20.6.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta yhdyskunta- ja tietosuojajätteen sekä pistävien, viiltävien ja biologisten jätteiden jätehuollon palveluhankinnasta ajalle 1.1.2026–31.12.2027, jonka jälkeen hankintasopimusta voidaan jatkaa toistaiseksi voimassa olevana.

HUS Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja on 4.9.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Verdis Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 5.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

L&T Ympäristöpalvelut Oy on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 17.550 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedoksi voittaneen tarjoajan tarjouksen referenssitiedot ja ratkaisukuvauksen tietosuojajäteastiasta suuremman syöttöaukon osalta sekä hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle lähettämät selvityspyynnöt ja voittaneen tarjoajan hankintayksikölle toimittamat selvitykset.

Perustelut

Hankintayksikkö on katsonut sopimuksen hankintasopimukseksi, vaikka hankinnan tosiasiallisen luonteen perusteella kyse on ollut puitejärjestelystä. Puitejärjestelyn tarjouspyynnössä on yksilöitävä ne hankintayksiköt, joilla on oikeus puitejärjestelyn käyttöön sekä ilmoitettava hankintojen enimmäismäärä tai -arvo. Lisäksi puitejärjestely voi olla voimassa pääsääntöisesti enintään neljä vuotta. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, sillä toimitusten laajuus ja arvioitu määrä on jätetty tarjouspyyntöasiakirjoissa avoimeksi, kaikkia hankintayksiköitä, jotka voivat tehdä tilauksia sopimuksen perusteella, ei ole selkeästi ilmoitettu ja sopimuksen on ilmoitettu jatkuvan kahden vuoden määräaikaisen sopimuskauden jälkeen toistaiseksi voimassa olevana.

Hankintayksiköt ja hankinnan laajuus on ilmoitettu puutteellisesti. Hankintailmoituksessa hankintayksiköksi on ilmoitettu vain HUS Kiinteistöt Oy, mutta tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen mukaan sopimuksen piiriin kuuluvat HUS Kiinteistöt -ryhmän yhtiöiden lisäksi myös HUS-yhtymä ja HUS-yhtymän muut yhtiöt, joilla on oikeus tilata palveluja kyseisen sopimuksen mukaisesti omissa nimissään ja omalla vastuullaan. Tämä on ollut vastoin avoimuusperiaatetta. Koska kaikkia hankintayksiköitä ei ole ilmoitettu, tarjoajien ei ole ollut mahdollista päätellä asiakirjojen perusteella, miten laajaksi hankinta voi muodostua.

Tarjoajilta on vaadittu soveltuvuutta koskevien selvitysten liittämistä hankintasäännösten vastaisesti tarjouslomakkeella. Hankintayksiköllä on velvollisuus käyttää yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (ESPD) alustavana näyttönä siitä, että tarjoajia koskevat soveltuvuusvaatimukset täyttyvät. Lisäksi ESPD-lomake ja tarjouspyyntö ovat olleet ristiriitaiset, sillä lomakkeella esitetty vaatimus referenssisopimuksen arvosta on poikennut tarjouspyynnössä vaaditusta vähimmäisarvosta.

Tarjouspyynnössä on vaadittu, että tarjoajalla on kokemusta ympärivuorokautisessa sote- tai sairaalaympäristössä toteutetuista jätehuoltopalveluista vähintään kahdesta sopimuksesta vuosilta 2022–2024. Tarjouspyynnön referenssivaatimus on ollut epäselvä, koska siitä ei ole ilmennyt, millainen referenssiksi hyväksyttävän toimeksiannon asiakkuuden ja jätehuoltopalvelun on tullut olla. Niin sanottu kuntaurakka ei ole voinut täyttää asetettua referenssivaatimusta, mutta vaatimuksen muotoilun takia tarjoajat ovat voineet tulkita vaatimusta toisistaan poikkeavalla tavalla.

Voittanut tarjoaja on mahdollisesti esittänyt referensseinä niin sanottuja kuntaurakoita, jotka eivät ole täyttäneet referensseille asetettuja vaatimuksia. Kuntaurakoissa palvelu kohdistuu yleensä kaikille kunnan toimialoille, jolloin kyse ei ole ympärivuorokautisessa sote- tai sairaalaympäristössä toteutetuista jätehuoltopalveluista. Kuntaurakoissa palvelu ei ole hankinnan kohdetta vastaava senkään takia, että niissä palveluntuottaja vastaa ainoastaan jätteen kuljetuksista. Esillä olevassa hankinnassa jätehuollon palvelut ovat sisältäneet kuljetuksen lisäksi jätteen tyhjennystä, vastaanottamista ja käsittelyä.

Referenssivaatimuksen yhteydessä hankintayksikkö on varannut oikeuden määrittää referenssin vastaavuuden esitettyihin ehtoihin ja hyväksyä referenssit. Kyseinen varauma on antanut hankintayksikölle lähes rajattoman harkintavallan soveltuvuusvaatimusten arvioinnissa sen suhteen, hylätäänkö vai hyväksytäänkö tarjoajien ilmoittamia referenssejä. Hankintayksikkö ei ole enää tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen voinut määrittää referenssien vastaavuutta esitettyihin ehtoihin nähden ja tarjouspyynnössä ilmoitetusta poikkeavasti arvioida referenssien hyväksyttävyyttä.

Voittaneen tarjoajan tarjous on voinut olla tarjouspyynnön vastainen tietosuojajäteastian syöttöaukon kokoa koskevan vähimmäisvaatimuksen osalta. Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä tietoturva-astian isomman syöttöluukun tarjouspyynnön mukaisuudesta. Tällaista olennaista tarjouspyynnön mukaisuuteen vaikuttavaa tietoa ei ole sallittua täydentää tarjousten jättämisen jälkeen.

Valittaja on pyytänyt hankintayksikköä antamaan tiedoksi voittaneen tarjoajan tarjouksen referenssitiedot ja tietosuojajäteastian ratkaisukuvauksen suuremman syöttöaukon osalta sekä hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle lähettämät selvityspyynnöt ja voittaneen tarjoajan hankintayksikölle toimittamat selvitykset. Hankintayksikkö ei ole toimittanut tietoja ja tämä on estänyt valittajaa arvioimasta voittaneen tarjoajan referenssien tarjouspyynnön mukaisuutta, hankintayksikölle toimitetun selvityksen riittävyyttä sekä hankintayksikön menettelyn oikeellisuutta.

Vastine

Vaatimukset

HUS Kiinteistöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.592,55 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinnassa ei ole ollut kyse puitejärjestelystä. Hankinta on laajuudeltaan rajattu HUS-yhtymään, ja hankintayksikkönä toimii HUS Kiinteistöt Oy. Toimitusten kohteiksi on ilmoitettu HUS-yhtymän sairaalat ja toimipisteet, ja tarjouspyyntöasiakirjoissa on annettu tarkka selvitys toimipistekohtaisista jätemääräarvioista. Sopimusluonnoksen mukaisesti mitään seikkoja ei ole jätetty tapauskohtaisen sopimisen varaan, vaan palvelun on tullut olla tilattavissa tarjotun mukaisena. Koska kyse on hankintasopimuksesta, puitejärjestelyä koskevat säännökset eivät tule sovellettaviksi.

Hankinnan laajuus on ilmoitettu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Hankintayksiköksi on ilmoitettu HUS Kiinteistöt Oy, jonka tehtäviin HUS‑yhtymän kiinteistöhuoltopalvelut kuuluvat. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluneessa hankintasopimusluonnoksessa on todettu, että hankinnan piiriin kuuluvat HUS-yhtymän toiminta-alueella olevat sairaalat ja toimipisteet. Hankinnan kohde ja laajuus on rajattu HUS-yhtymään, jonka toiminta-alue on yleisesti tiedossa oleva seikka, minkä lisäksi HUS‑yhtymän omistajina olevat hyvinvointialueet ilmenevät lainsäädännöstä, joten asia ei ole voinut olla tarjoajille epäselvä. Tarjouspyynnössä ilmoitetuilla jätemäärillä on pyritty kuvaamaan hankinnan laajuutta. Jätemääräarviot on esitetty osoite- ja kiinteistökohtaisesti, joten näiden tietojen perusteella tarjoajat ovat tienneet, että kyse ei ole ollut pelkästään HUS Kiinteistöt Oy:n jätteistä vaan pääosin HUS-yhtymän sairaaloissa ja muissa toimipisteissä syntyvistä jätemääristä. Tarjoajat ovat tarjouspyynnön perusteella voineet antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun referenssivaatimus on esitetty sekä ESPD-lomakkeella että tarjouspyynnössä. Se, että ESPD-lomaketta tulee käyttää alustavana näyttönä siitä, että tarjoaja täyttää soveltuvuusvaatimukset, ei tarkoita, etteikö hankintayksikkö voisi pyytää tarjoajilta tarkempia tietoja referensseistä tarjouksella tai muulla asiakirjalla. ESPD-lomake ja tarjouspyyntö eivät myöskään ole olleet ristiriidassa keskenään referenssin vähimmäisarvovaatimuksen suhteen.

Tarjouspyynnön referenssivaatimus on ollut selvä. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia sen suhteen, minkälainen referenssiasiakkaan on tullut olla, joten myös kunta-asiakkaat tai kunnalliset jätehuoltoyhtiöt ovat olleet hyväksyttävissä referenssiasiakkaiksi. Referenssin hyväksyttävyyden arvioinnissa olennaista on ollut se, että tarjoajalla on kokemusta jätehuoltopalveluiden toteuttamisesta sellaisessa sote- tai sairaalaympäristössä, joka toimii vuorokauden ympäri.

Tarjouspyynnössä ei ole myöskään edellytetty, että referenssiksi kelpaisi ainoastaan sopimus, jonka puitteissa tarjoaja on toimittanut kaikkia tarjouspyynnössä lueteltuja jätehuollon palveluita eli tyhjennystä, kuljetusta, vastaanottamista sekä käsittelyä. Riittävää on ollut, että referenssisopimuksen perusteella tarjoaja on toimittanut jotain mainituista jätehuollon palveluista.

Tarjouspyyntö ei ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta hankintavaltaa referenssien arvioinnissa. Tarjouspyynnön maininnalla, että hankintayksikkö varaa itselleen oikeuden määrittää referenssien vastaavuuden esitettyihin ehtoihin ja hyväksyä referenssit, hankintayksikkö on varannut itselleen mahdollisuuden arvioida sitä, täyttääkö tarjoajan ilmoittama referenssi tarjouspyynnön mukaiset vaatimukset. Jos kyseinen ehto katsottaisiin tulkinnanvaraiseksi, sillä ei ole ollut kuitenkaan merkitystä, koska ketään tarjoajaa ei ole suljettu tarjouskilpailusta mainitun ehdon perusteella eikä hyväksytty referenssejä, jotka eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia.

Hankintayksikkö on tarkistanut voittaneen tarjoajan referenssiasiakkailta, että ilmoitetut referenssit ovat olleet tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten mukaisia. Vastausten perusteella voittanut tarjoaja on täyttänyt referenssivaatimukset.

Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä siitä, onko mahdollista, että suuremman syöttöluukun tietosuojajäteastiassa materiaali olisi samaan aikaan luukkujen ulkopuolella ja sisäpuolella. Lisäselvityspyyntöön on voinut vastata ”kyllä” tai ”ei”. Voittanut tarjoaja on vastannut kieltävästi. Tarjousta ei ole täydennetty, vaan voittanut tarjoaja on vain vahvistanut jo olemassa olevan seikan. Tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, ja siitä on yksiselitteisesti ilmennyt tietosuojajäteastian syöttöaukon koko.

Kuultavan lausunto

Verdis Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.740 eurolla.

Kuultava on ilmoittanut tarjouksessaan vaatimusten mukaiset referenssit, ja hankintayksikkö on vielä varmistanut vaatimustenmukaisuuden referenssiasiakkaalta. Kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen tietosuojajäteastian osalta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköt eivät ole käyneet ilmi tarjouspyynnöstä. Ne eivät ole yksiselitteisesti ilmenneet tarjouspyynnön liitteenäkään olleesta hankintasopimusluonnoksesta, eikä siinä viitattuja HUS‑yhtymän muita yhtiöitä ei ole yksilöity hankinta-asiakirjoissa. Yleinen viittaus hankintayksikön kanssa samaan konserniin tai yhtymään kuuluvista yhtiöistä ei ole riittävää. Ottaen huomioon tämä epäselvyys, tarjoajille ei ole voinut pelkkien osoite- ja kiinteistötietojen perusteella olla selvää, minkä hankintayksikön jätemääristä tarjouspyynnössä ilmoitetuissa jätemääräarvioissa on ollut kyse.

Referenssivaatimusta on tulkittu eri tavoin, joten se on ollut epäselvä. Kuntaurakassa, jollaista voittanut tarjoaja on käyttänyt referenssinä, palveluntuottaja toimii kuntayhtiön alihankkijana eikä palveluntuottajalla ole siten suoraa suhdetta loppuasiakkaaseen.

Voittaneen tarjoajan referenssiasiakkaan antamasta vastauksesta hankintayksikön lisäselvityspyyntöön ei ole ilmennyt, onko jätehuoltopalvelu toteutettu sote- tai sairaalaympäristössä ja onko tällaisessa ympäristössä toteutettujen jätehuoltopalvelujen arvo ollut vähintään vaaditun 100.000 euroa vuodessa. Siten voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt referenssivaatimusta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on muun ohella esittänyt, että vaikka voittaneen tarjoajan referenssisopimuksen mukaiset jätehuoltopalvelut on toteutettu pääsääntöisesti virka-aikana, jätehuoltopalveluita on toimitettu ympärivuorokautisesti toimivaan sote- tai sairaalaympäristöön ja sopimuksen vuosiarvo on ollut yli 100.000 euroa. Nyt kyseessä olevassa hankinnassakaan ei ole tarkoitus säännönmukaisesti tilata jätehuoltopalveluita yö- tai päivystysaikoina.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa olleen ratkaisukuvauksen sanallisen esityksen perusteella on ollut selvää, että tietosuojajäteastian syöttöaukko on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset. Voittaneen tarjoajan antama vastaus hankintayksikön lisäselvityspyyntöön on ollut ratkaisukuvauksessa todetun mukainen, eikä hankintayksiköllä ole ollut syytä epäillä voittaneen tarjoajan antamaa vastausta.

Valittaja on muun ohella esittänyt, että asiassa tulee huomioida vain ennen hankintapäätöksen tekemistä saatu selvitys. Voittaneen tarjoajan referenssiasiakas ei ole ennen hankintapäätöksen tekemistä hankintayksikön tiedusteluun antamassaan vastauksessa vahvistanut, onko referenssisopimuksen arvo ollut yli 100.000 euroa nimenomaan sote- tai sairaalaympäristössä toteutettujen jätehuoltopalveluiden osalta, vaan puhe on ollut vain sopimuksen kokonaisarvosta. Lisäksi voittaneen tarjoajan toisessa referenssissä on ollut kyse niin sanotusta kuntaurakasta, joka kohdistuu kaikille kunnan toimialoille, jolloin referenssisopimuksen sote- tai sairaalaympäristöön kohdistuva vuosiarvo ei ole ollut referenssivaatimuksen mukainen.

Valittaja on paljoksunut hankintayksikön kuluvaatimusta 5.800 euroa ylittäviltä osin.

Kuultava on esittänyt, että sen toisessa referenssissä on ollut kyse Keski‑Suomen hyvinvointialueen sairaala Novalle tuotetuista jätehuoltopalveluista, ja referenssin arvo on ollut 135.000 euroa. Sairaala Nova toimii vuorokauden ympäri referenssivaatimuksen mukaisesti, eikä tarjouspyynnössä ole vaadittu, että jätehuoltopalveluja tulisi tuottaa ympärivuorokautisesti.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella ensin ratkaistava hankinta-asiakirjoihin kohdistuvat väitteet hankinnan laajuudesta ilmoittamisesta, tarjouslomakkeen virheellisestä käytöstä ESPD-lomakkeen sijasta ja näiden asiakirjojen ristiriitaisuudesta sekä referenssivaatimuksen epäselvyydestä ja siihen sisältyneestä varaumasta. Tämän jälkeen asiassa on ratkaistava, onko voittanut tarjoaja täyttänyt soveltuvuusvaatimukset ja onko sen tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Pykälän 2 momentin mukaan jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen (1 kohta) ja että tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle
80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (2 kohta).

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa alustavana näyttönä siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää seuraavat vaatimukset: 1) mikään 80 ja 81 §:ssä tarkoitetuista poissulkemisperusteista ei koske ehdokasta tai tarjoajaa ja 2) ehdokas tai tarjoaja täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankinta-asiakirjat ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia yhdyskunta- ja tietosuojajätteen sekä pistävien, viiltävien ja biologisten jätteiden jätehuoltopalvelusta.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”HUS Kiinteistöt Oy kilpailuttaa HUS-yhtymän toiminta-alueella sijaitsevissa sairaaloissa ja muissa toimipisteissä tarvittavat yhdyskunta- ja tietosuojajätteen sekä pistävien, viiltävien ja biologisten jätteiden jätehuollon palvelut, joihin kuuluu sekajäte, keräyspaperi, keräyskartonki, biojäte (myös nestemäinen biojäte), lasipakkausjäte, sairaalalasijäte, tietosuojajäte (pl. tietosuojattava SER-jäte) ja terveydenhuollon erityisjäte (sisältäen biologiset, sekä pistävät ja viiltävät jätteet).

[– –]

Sopimuskaudella ostettavien palveluiden määrä voi vaihdella. Liitteissä on lueteltu tällä hetkellä tiedossa olevia noutopisteitä ja jätemääriä, mutta Tilaaja voi tarkentaa tilattavia palveluita ja noutopisteitä tarpeen mukaan. Osa astioista noudetaan yksiköistä sisältä. Keräyspisteiden lukumäärä, astioiden koko tai tyhjennysväli saattavat muuttua sopimuskauden aikana, tämä ei saa vaikuttaa hintoihin. Tilaaja ei sitoudu tiettyihin hankintamääriin.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen kohdassa 3. ”Sopimuksen kohde” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Yhdyskuntajätehuollon palveluiden hankinta koskee HUS‑yhtymän toiminta-alueella sijaitsevia sairaaloita ja muita toimipisteitä. Tällaisia toimipisteitä (sairaaloita) sijaitsee etenkin Helsingin, Espoon, Vantaan, Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Raaseporin alueella, mutta toimintaa on myös muilla paikkakunnilla pienemmässä mittakaavassa.

Sopimuksen piiriin kuuluu HUS Kiinteistöt -ryhmän yhtiöt (HUS Kiinteistöt Oy, HUS Kiinteistöpalvelut Oy, HUS Turvapalvelut Oy, HUS P-Halli Oy, Kiinteistö Oy HUS-Asunnot), HUS-yhtymä ja HUS-yhtymän muut yhtiöt, joilla on oikeus tilata JYSE 2025 Toimittajalta palveluja tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla omissa nimissään ja omalla vastuullaan. Tilaaja pidättää oikeuden sopimuksen aikana lisätä sopimuksen piiriin HUS-yhtymän omistamia muita yhtiöitä ja/tai poistaa yhtiöitä. HUS-yhtymän omistavat hyvinvointialueet voivat hyödyntää sopimusta, mikäli yhteistyöstä on erikseen sovittu.”

Sopimusluonnoksen kohdassa 4. ”Sopimuksen sisältö” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Jätehuollon palveluilla tarkoitetaan jätteen tyhjennystä, kuljettamista, vastaanottamista ja käsittelyä määritellyistä kohteista. [– –]

Sopimuskaudella ostettavien palveluiden määrä voi vaihdella. Tilaaja voi tarkentaa tilattavia palveluita ja noutopisteitä tarpeen mukaan. Noutopisteiden lukumäärä, astioiden koko tai tyhjennysväli saattavat muuttua sopimuskauden aikana, tämä ei saa vaikuttaa hintoihin. Tilaaja ei sitoudu tiettyihin hankintamääriin, vaan tekee tilaukset tarpeensa mukaisesti.”

Sopimusluonnoksen kohdassa 6. ”Tilaaminen ja vasteaika” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tilaaja tilaa jäteastioiden tyhjennyksiä sekä yksittäin että vakiotyhjennysrytmillä. Tilaukset tehdään Toimittajan digitaalisessa palvelussa, sähköpostilla tai puhelimitse. Tilatun työn sisällöstä ja aikataulusta sovitaan sopijapuolien kesken ennen työn suorittamista.”

Sopimusluonnoksen kohdassa 8. ”Hinnantarkistus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Sopimushintoja on mahdollista tarkistaa enintään työkustannusten nousua vastaavasti. Ensimmäisen kerran sopimushintaa voi tarkistaa yhden (1) vuoden kuluttua sopimuksen teon jälkeen, 1.1.2027 alkaen.

Sopimushintaa voi tämän jälkeen tarkistaa vuosittain 1.1. alkaen kunakin sopimusvuonna.”

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut listaus jätemääräarvioista. Arviot on ilmoitettu toimipiste- ja osoitekohtaisesti eri jätelajeittain.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen ESPD-lomakkeen IV osan ”Valintaperusteet” kohdassa C ”Tekninen ja ammatillinen pätevyys” on vaadittu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajalla tulee olla kokemusta 24/7 toimivassa sote- tai sairaalaympäristössä toteutetuista jätehuoltopalveluista vähintään kahdesta (2) sopimuksesta vuosilta 2020–2024.

Vuosisopimusten arvon tulee olla ollut vähintään 100 000 e per sopimus.

Tilaaja varaa oikeuden määrittää referenssin vastaavuuden esitettyihin ehtoihin ja hyväksyä referenssit. Hankintayksiköllä on oikeus tarkastaa referenssien paikkansapitävyys referenssityön tilaajalta.

Tarjouspyynnön referenssien arvovaatimus kumoaa espd‑lomakkeella näkyvän referenssin vaatimuksen arvo 0 e. Vaatimukseen voi syöttää 0 e ja lisätä tarkemmat referenssien tiedot tarjouspyynnön kohtaan ”Muut ehdot, referenssit”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut soveltuvuusvaatimukset” alakohdassa ”Tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät vaatimukset” on vaadittu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajalla tulee olla kokemusta 24/7 toimivassa sote- tai sairaalaympäristössä toteutetuista jätehuoltopalveluista vähintään kahdesta (2) sopimuksesta vuosilta 2020–2024.

[– –]

Tilaaja varaa oikeuden määrittää referenssin vastaavuuden esitettyihin ehtoihin ja hyväksyä referenssit. Hankintayksiköllä on oikeus tarkastaa referenssien paikkansapitävyys referenssityön tilaajalta.

Referenssin arvo euroina 100000”

Kyseiseen kohtaan tarjoajan on tullut täyttää kahden eri referenssin euromääräinen vuosiarvo, kuvaus, suoritusvuosi, jätelajit, joita sopimus on koskenut, ja referenssityön tilaaja.

Tarjouspyynnössä on soveltuvuusvaatimuksiin liittyen vaadittu tarjoukseen liitettäväksi luettelo alihankkijoista, luottotietolaitoksen lausunto, jätteenkuljetuskalustoraportti, selvitys jätteenkuljetuskaluston seurantajärjestelmästä sekä vapaamuotoinen selvitys ympäristövaikutusten huomioinnista.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Ryhmän yleiset kriteerit” on vaadittu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan tulee esittää suomenkielinen ratkaisukuvaus tietosuojajäteastiasta isommalla syöttöaukolla, josta tulee mahtua vähintään koon 10 cm*15 cm*18 cm (korkeus*pituus*leveys) esine, eikä syöttöaukosta saa jätteitä ulos ilman kannen aukaisua. Jäte tulee voida pudottaa astiaan ilman että astian lukitusta avataan.

Ratkaisukuvauksessa on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat, joiden perusteella Tilaaja voi varmistua siitä, että astia vastaa tarjouspyynnössä esitettyä:

• astian täyttöratkaisu
• tietoturvan säilyminen
• astian suunnittelukuva/havainnekuva ratkaisusta, mikäli valmista astiaa ei ole.”

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut kaksi referenssiä, joista ensimmäinen on ollut kunta-asiakas. Toisen referenssin kuvauksessa on ilmoitettu asiakkaan lisäksi se, mihin sote- tai sairaalaympäristöön referenssisopimuksen mukainen palvelu on kohdistunut.

Hankintayksikkö on 22.8.2025 lähettänyt Verdis Oy:n ilmoittamalle referenssiasiakkaalle lisäselvityspyynnön, jossa se on tiedustellut, täyttääkö Verdis Oy:n ilmoittama referenssi tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Referenssiasiakas on 22.8.2025 antamassaan vastauksessa vahvistanut, että Verdis Oy toteuttaa sille mainittuja jätehuoltopalveluita referenssivaatimuksessa kuvatussa ympäristössä ja että sopimuksen arvo tältä osin on yli 100.000 euroa vuodessa.

Hankintayksikkö on 26.8.2025 lähettänyt Verdis Oy:lle lisäselvityspyynnön, jossa se on muun ohella todennut seuraavaa:

”Pyydämme lisäselvitystä 931410 HUSK Yhdyskunta- ja tietosuojajätteen sekä pistävien-, viiltävien- ja biologisten jätteiden jätehuollon hankintaan jättämäänne tarjoukseen, liitteeseen Suuremman suuaukon tietoturva-astia liittyen. Haluaisimme lisätietoja syöttöluukun rakenteesta. Liitteen oikeanpuoleisen kuvan punaisesta laatikosta päätellen materiaali voi olla samaan aikaan luukkujen ulkopuolella ja sisäpuolella. Onko tämä mahdollista?

Vastaukseksi riittää kyllä/ei, lisäksi vastausta voi perustella.”

Verdis Oy on 27.8.2025 vastannut hankintayksikön kysymykseen ”ei”.

Hankintayksikkö on 4.9.2025 tehnyt hankintapäätöksen ja valinnut Verdis Oy:n tarjouksen.

Valituksen vireille tulon jälkeen hankintayksikkö on 2.10.2025 lähettänyt referenssiasiakkaalle uuden lisäselvityspyynnön, jossa se on tiedustellut voittaneen tarjoajan ilmoittaman referenssisopimuksen arvoa ympärivuorokautisesti toimivan sote- tai sairaalaympäristön osalta. Referenssiasiakas on 2.10.2025 ilmoittanut sopimuksen arvon olevan kysytyltä osin noin 107.000 euroa vuodessa.

Hankintayksikkö on 2.10.2025 lähettänyt lisäselvityspyynnön myös voittaneen tarjoajan toiselle referenssiasiakkaalle, joka on 6.10.2025 vastannut lisäselvityspyyntöön seuraavasti:

”Onko sopimuksen vuosiarvo yli 100 000 e?

Kyllä

Kuinka suuri osuus referenssisopimuksesta täyttää ehdon ”Tarjoajalla tulee olla kokemusta 24/7 toimivassa sote- tai sairaalaympäristössä toteutetuista jätehuoltopalveluista”?

Tähän on haastavaa vastata, koska vaarattomien jätehuolto tapahtuu pääsääntöisesti arkisin työaikana. Mikäli kaikki toimii suunnitellusti, ei ole tarvetta poltettavan, biojätteen, pakkausmuovin, metallin, lasin, kuormalavojen sekä jätepuristimien ja vaihtolavojen osalta 24/7 toimivaan jätehuoltoon.”

Hankinnan luonne ja sen laajuudesta ilmoittaminen

Valittaja on esittänyt, että hankinnassa on ollut kyse puitejärjestelystä ja että hankintayksikkö ei ole menettelyssään noudattanut puitejärjestelyä koskevia säännöksiä. Valittajan mukaan myöskään hankinnan laajuutta ei ole ilmoitettu tarpeeksi selvästi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinta-asiakirjoissa on ilmoitettu arviot jätemääristä toimipaikoittain osoitekohtaisesti, ja hankintasopimusluonnoksen perusteella tilatut työt tehdään palveluntuottajan tarjouksessaan antamien hintojen mukaisesti. Vaikka hankintayksikkö ei ole sitoutunut tiettyihin hankintamääriin, toimipisteiden tilausmääristä on hankinta-asiakirjoissa annettu varsin tarkat historiatietoihin perustuvat arviot sekä samalla listaus sopimuksen piiriin kuuluvista toimipaikoista. Kun myös palvelun hinta on vahvistettu hankintamenettelyssä sitovasti, avoimeksi on jätetty vain hankittavan palvelun täsmälliseen määrään sekä sen tilaamiseen ja aikatauluun liittyviä seikkoja. Tällainen tilaukseen perustuva sopimus täyttää hankintasopimuksen määritelmän. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankinnassa ole ollut kyse puitejärjestelystä, eikä hankintayksikkö ole tältä osin menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä hankintayksiköksi on ilmoitettu HUS Kiinteistöt Oy, joka on hankintasopimusluonnoksessa merkitty tulevan palveluntarjoajan kanssa ainoaksi sopimusosapuoleksi. Hankintasopimusluonnoksen perusteella myös muiden sopimuksen piiriin kuuluvien yhtiöiden tai hyvinvointialueiden on mahdollista tehdä tilauksia sopimuksen perusteella, mutta sopimusehdoista on pääteltävissä, että niistä ei kuitenkaan tule sopimuksen osapuolia. Hankinnassa on siten katsottava olevan vain yksi hankintayksikkö eli HUS Kiinteistöt Oy, minkä on myös katsottava ilmenneen hankinta-asiakirjoista riittävän selvästi.

Tarjouspyynnössä hankinnan kohteena oleva jätehuoltopalvelu on rajattu pääsääntöisesti koskemaan HUS-yhtymän toiminta-alueella olevia sairaaloita ja muita pienempiä toimipisteitä. Tarjouspyynnön liitteenä on edellä todetuin tavoin ilmoitettu varsin tarkat jätemääräarviot toimipisteittäin lueteltuna. Luetellut toimipisteet ovat olleet pääasiassa sairaalakohteita. Tarjoajat ovat siten saaneet tarjouspyyntöasiakirjoista kattavan käsityksen hankinnan kohteena olevan palvelun lähtökohtaisesta laajuudesta.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankintasopimusluonnoksessa on niin ikään määritelty, mitkä eri HUS-yhtymän toimijat ovat sopimuksen piirissä, sekä mihin HUS-yhtymään kiinteästi liittyviin toimijoihin sopimusta voidaan laajentaa sopimuskauden aikana. Vaikka kaikkia sopimuksen piiriin kuuluvia HUS-yhtymän toimijoita ei ole hankinta-asiakirjoissa erikseen listattu, vaan on todettu, että ne voivat sopimuskaudella myös muuttua ja tietyt hankintayksikköön liittyvät toimijat voivat liittyä mukaan, tarjouspyyntöasiakirjoista on kuitenkin ollut kokonaisuutena pääteltävissä, että hankinnan ei ole ollut tarkoitus merkittävästi laajeta jätemääräarvioissa ilmoitettujen toimipisteiden ulkopuolelle.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että myös hankinnan laajuus on ollut riittävän selvästi yksilöity, eikä hankintayksikkö näin ollen ole menetellyt virheellisesti hankinnan laajuudesta ilmoittaessaan.

ESPD-lomakkeen käyttö, referenssivaatimuksen epäselvyys ja siihen sisältynyt varauma

Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnassa asetetut vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Valittaja on esittänyt, että tarjouslomaketta on käytetty virheellisesti ESPD‑lomakkeen sijaan ja että ESPD-lomake ja tarjouspyyntö ovat olleet ristiriidassa keskenään referenssin arvon vähimmäisvaatimuksen osalta. Lisäksi valittajan mukaan referenssivaatimus on ollut epäselvä, koska siitä ei ole ilmennyt, minkälainen referenssiasiakkuus on ollut hyväksyttävä, ja referenssivaatimukseen sisältynyt varauma on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan referenssivaatimuksien täyttymisen arvioinnissa.

Tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenee, että tarjoajan on tullut ilmoittaa ESPD‑lomakkeella, rasittaako sitä jokin pakollinen tai harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Lisäksi tarjoajan on tullut ilmoittaa ESPD-lomakkeella toinen referensseistään, kun taas tarjouslomakkeelle on tullut ilmoittaa molemmat referenssit ja tarkemmat tiedot niistä. Tarjouspyynnössä on soveltuvuusvaatimusten osalta vaadittu tarjoukseen liitettäväksi vain muutamia edellä mainittuja liitteitä. Referenssien kohdalla selvityksiä ei ole vaadittu lainkaan liitettäväksi tarjoukseen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että ESPD-lomaketta on hankinnassa hyödynnetty sen tarkoituksen mukaisesti.

Tarjouspyynnön ja ESPD-lomakkeen välisen väitetyn ristiriidan osalta markkinaoikeus toteaa, että sekä tarjouspyynnössä että ESPD-lomakkeella referenssisopimuksen vähimmäisarvon on vaadittu olevan 100.000 euroa. ESPD-lomakkeella arvona näkyvän 0 euron yhteydessä arvon on ilmoitettu tulevan kumotuksi tarjouspyynnön referenssien arvovaatimuksella. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että mainitusta ristiriitaisuudesta huolimatta on tarjousasiakirjoissa riittävän selvästi kuvattu, että referenssin vähimmäisarvo on ollut tarjouspyynnössä edellytetty 100.000 euroa.

Tarjouspyynnössä asetetun referenssivaatimuksen mukaan hyväksyttävän referenssin on tullut koskea ympärivuorokautisesti toimivassa sote- tai sairaalaympäristössä tehtävää jätehuoltopalvelua, jonka vuosittainen arvo on ylittänyt 100.000 euroa. Vaatimuksessa ei ole määritelty tarkemmin, minkälaisen tilaajan kanssa referenssisopimuksen on tullut olla tehty, joten referenssin hyväksyttävyyden arvioinnissa merkitystä on ollut vain sopimuksen toteuttamisympäristöllä, arvolla ja ajankohdalla.

Referenssivaatimuksessa ei ole myöskään erikseen määritelty, mitä jätehuollon osa-alueita referenssisopimuksen palveluihin on tullut kuulua. Vaikka tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankintasopimusluonnoksessa on määritelty, mitä jätehuollon palveluilla tarkoitetaan, kyse on ollut hankinnan kohdetta koskevan sopimuksen sisäisestä käsitteenmäärittelystä, eikä sen voida katsoa ulottuvan tarjoajien soveltuvuuden arviointiin kuuluvan referenssivaatimuksen tulkintaan tai sisältöön etenkään, kun referenssisopimusten ei ole vaadittu olevan sisällöltään hankinnan kohdetta vastaavia. Siten referenssin on katsottava olleen hyväksyttävä, jos se on sisältänyt jätehuollon palveluita. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöä ei ole pidettävä valittajan esittämin tavoin epäselvänä.

Referenssivaatimuksen yhteydessä hankintayksikkö on ilmoittanut varaavansa oikeuden määrittää annetun referenssin vastaavuus esitettyihin ehtoihin ja hyväksyä referenssit. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on hankintalain nojalla velvollisuus arvioida ilmoitettujen referenssien vaatimustenmukaisuus. Tähän nähden sinänsä tarpeettomalla tarjouspyynnön maininnalla ei ole heikennetty asetettujen referenssivaatimusten pakollisuutta, vaan kohdan on katsottava tarkoittaneen tarjouksissa ilmoitettujen referenssien vertaamista tarjouspyynnön referenssivaatimuksiin ja referenssien hyväksymistä, mikäli referenssit ovat vastanneet vaatimuksia. Siten markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikölle ole muodostunut rajoittamatonta harkintavaltaa referenssien hyväksyttävyyden arvioinnissa.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus ja tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittajan mukaan voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt referenssivaatimuksia, koska voittaneen tarjoajan ensimmäinen referenssi on ollut kunta-asiakas ja toisen referenssin osalta valittajan mukaan ei ole tiedossa, kuinka suuri osuus on kohdistunut sote- ja sairaalaympäristössä toteutettaviin jätehuoltopalveluihin.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä ilmenevästi sillä, minkälainen asiakas referenssiasiakas on ollut, ei ole ollut referenssin arvioinnissa merkitystä. Näin ollen myös sopimukset, jotka on tehty kuntayhtiön kanssa, ovat voineet olla hyväksyttäviä referenssejä. Voittaneen tarjoajan ensimmäisen referenssiasiakkaan lisäselvityksiin antamien vastausten perusteella on todettavissa, että voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssi on täyttänyt asetetut referenssivaatimukset.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että vaatimus ympärivuorokautisesta toiminnasta on kohdistunut sote- tai sairaalaympäristöön, jossa referenssisopimuksen mukaisia palveluita on tuotettu, eikä itse jätehuoltopalvelun ole vaadittu olevan toiminnassa ympäri vuorokauden. Voittaneen tarjoajan toisen referenssin osalta annetussa kuvauksessa on ilmoitettu, että kyse on ollut Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaala Novan jätehuoltopalveluiden tuottamisesta. Näin ollen voittaneen tarjoajan ilmoittaman referenssin arvon on voitu katsoa täyttävän sote- tai sairaalaympäristössä tuotettavan palvelun vähimmäisarvolle asetetun vaatimuksen.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut hyväksyä voittaneen tarjoajan ilmoittamat referenssit ja katsoa voittaneen tarjoajan täyttäneen asetetut soveltuvuusvaatimukset tältä osin.

Lisäksi valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut suuremman tietosuojajäteastian osalta tarjouspyynnön mukainen ja että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti pyytäessään voittaneelta tarjoajalta siihen liittyen täsmennystä.

Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä ratkaisukuvauksen tietosuojajäteastian suuremmasta syöttöluukusta. Voittaneen tarjoajan selvityksestä on ilmennyt tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti syöttöluukun koko ja toimintatapa sekä se, miten tietoturvan säilyminen toteutuu.

Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta täsmennystä yhdestä havainnekuvasta liittyen syöttöluukun toimintaan. Voittanut tarjoaja on ”ei”‑vastauksella vahvistanut, että hankintayksikön tulkinta kuvasta on ollut oikea. Markkinaoikeus katsoo, että täsmennyspyynnössä kyse on ollut tarjouksen liitteenä toimitetun havainnekuvan visuaalisesta tulkinnasta, eikä se ole antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuutta muuttaa tai parantaa tarjoustaan. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt virheellisesti pyytäessään täsmennystä voittaneelta tarjoajalta ja katsoessaan tarjouksen tältä osin tarjouspyynnön mukaiseksi.

Tiedon antaminen asiakirjoista

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedoksi voittaneen tarjoajan tarjouksen referenssitiedot ja ratkaisukuvauksen tietosuojajäteastiasta suuremman syöttöaukon osalta sekä hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle lähettämät selvityspyynnöt ja voittaneen tarjoajan hankintayksikölle toimittamat selvitykset.

Valittaja on markkinaoikeusprosessin aikana saanut tietoonsa hankintayksikön lähettämät lisäselvityspyynnöt voittaneelle tarjoajalle ja sen referenssiasiakkaille sekä näiden antamat vastaukset. Lisäksi valittaja on saanut tiedoksi sen, että voittaneen tarjoajan referenssien arvot ovat ylittäneet 100.000 euroa, sekä referenssiasiakkaiden nimet, joita on pidettävä julkisina tietoina, sillä tarjoajan kokemus ei lähtökohtaisesti ole salassa pidettävää (esim. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 17.11.2022, Antea Polska ym., C‑54/21, EU:C:2022:888). Siten valittajan vaatimista tiedoista arvioitavana on enää suuremman syöttöaukon tietosuojajäteastian ratkaisukuvaus sekä referensseihin kuuluneet muut tiedot, joita ovat olleet referenssien kuvaukset, suoritusvuodet ja sopimuksiin kuuluvat jätelajit.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitut jäljelle jääneet tiedot, joita valittaja ei ole saanut tiedoksi, sisältävät tietoja voittaneen tarjoajan sopimusten tarkemmasta sisällöstä sekä tarjotun ratkaisun teknisestä toteuttamisesta. Näin ollen voittaneella tarjoajalla voidaan katsoa olevan liiketoimintoihinsa liittyvä objektiivinen intressi pitää kyseiset tiedot salassa. Kun otetaan huomioon valittajalle markkinaoikeusprosessin aikana jo toimitetut tiedot, markkinaoikeus katsoo, ettei käsillä olevien tietojen antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Siten markkinaoikeus hylkää enemmälti valittajan esittämän vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjoista.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää L&T Ympäristöpalvelut Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta siltä osin kuin se ei ole tullut markkinaoikeusprosessin aikana täytetyksi.

Markkinaoikeus velvoittaa L&T Ympäristöpalvelut Oy:n korvaamaan HUS Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut 9.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa L&T Ympäristöpalvelut Oy:n korvaamaan Verdis Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Pertti Virtanen ja markkinaoikeustuomarit Riikka Pirttisalo ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.