MAO:161/21

Asian tausta

Kemin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.1.2020 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Pajarinrannan päiväkotia koskevasta kokonaisvastuurakentamisen rakennusurakasta (jäljempänä myös KVR-urakka).

Kemin kaupunginhallitus on 27.4.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 144 valinnut tarjouskilpailun voittajan.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.900.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 28.5.2020.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Rakennusliike M. Kurtti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 480.000 euroa, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.280 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinta tulee kilpailuttaa uudelleen. Hankinnan arvo on ylittänyt EU-kynnysarvon ja siten hankintamenettely olisi tullut kilpailuttaa noudattaen EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin sovellettavia hankintasäännöksiä. Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan ennakoidun arvon perusteettoman alhaiseksi, minkä osoittaa se, että kaikki tarjoukset ovat ylittäneet ennakoidun arvon. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 5.719.000 euroa, joten ylitys on ollut merkittävä.

Hankintayksikön olisi tullut sulkea kaikki tarjoukset tarjouskilpailusta, sillä mikään niistä ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankinnan hintahaarukaksi on tarjouspyynnössä ilmoitettu 0–4.900.000 euroa, joten tarjoukset eivät ole saaneet ylittää ylärajaa.

Valittaja on antanut myös vaihtoehtoisen tarjouksen, joka on ollut annetun hintahaarukan mukainen. Hankintayksikön olisi tullut ottaa huomioon kyseinen vaihtoehtoinen tarjous, koska se on ollut ainoa hintahaarukan mukainen tarjous.

Tarjousten vertailu ei ole toteutunut tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Huomattavasti tarjouspyynnössä ilmoitettua hintahaarukan ylärajaa kalliimpaan tarjoukseen on voitu lisätä sellaisia osia, jotka ovat mahdollistaneet muita tarjoajia paremmat laatupisteet.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole noudattanut odotusaikaa, vaikka hankinnan tosiasiallinen arvo on ylittänyt EU-kynnysarvon. Hankintayksikkö ei olisi myöskään saanut tehdä hankintasopimusta, koska hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen.

Hankintapäätös on tehty kuntalain ja kaupungin oman talousarvio-ohjeistuksen vastaisesti. Hankinnalle on kaupungin talousarviossa varattu 4.900.000 euroa, mutta kaupunginhallitus on tästä huolimatta päättänyt 5.719.000 euron hankinnasta, johon sillä ei ole ollut toimivaltaa.

Vastine

Vaatimukset

Kemin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan ennakoidun arvon asianmukaisesti, ja kilpailutus on voitu järjestää kansallisella hankintamenettelyllä. Samasta hankinnan kohteesta on järjestetty aiemmin vuonna 2018 tarjouskilpailu, jolloin saatujen tarjousten keskiarvo on ollut noin 4.900.000 euroa. Koska kyse on nyt ollut täysin vastaavasta hankinnasta, hankintayksikkö on uudessa tarjouskilpailussa perustanut hankinnan ennakoidun arvon edellisessä kilpailutuksessa saatujen tarjousten tietoihin. Vaikka voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ylittänyt EU-kynnysarvon, tarjouskilpailua ei tarvitse sen takia järjestää uudelleen, koska hankinnan ennakoitu arvo on arvioitu asianmukaisesti. Lisäksi kolmesta tarjouksesta kaksi on jäänyt EU-kynnysarvon alapuolelle.

Hankintayksikön ei ole ollut tarkoitus asettaa hankinnalle hintahaarukkaa, vaan kysymys on ollut hankinnan ennakoidun arvon ilmoittamisesta. Tarjouspyyntö on laadittu käyttäen Cloudia-järjestelmää, jossa ei ole ollut mahdollista valita vain joko hintahaarukkaa tai hankinnan ennakoitua arvoa, vaan molemmat vaihtoehdot ovat tulleet tarjouspyyntöön automaattisesti näkyviin. Kaikki tarjoajat ovat ymmärtäneet, että kysymys on ollut hankinnan ennakoidusta arvosta, sillä kaikki tarjoukset ovat ylittäneet 4.900.000 euroa. Tarjoajien intressissä ei ole ollut antaa tarjouksia, jotka olisivat tulleet suoraan poissuljetuiksi. Hankintapäätös on ollut hinnan osalta tasapuolinen ja syrjimätön.

Hankintayksikkö on tarkoituksellisesti pyrkinyt painottamaan laatua selvästi hintaa enemmän, kun se on asettanut hinnan painoarvoksi 30 pistettä ja laadun 80 pistettä. Näin myös hinnaltaan huomattavasti korkeampi tarjous on voinut menestyä laatuperusteilla. Koska valintaperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä selkeästi etukäteen, on ollut jokaisen tarjoajan oma valinta, kuinka paljon tarjouksessa on panostettu laatuun tai vastaavasti hintaan. Tarjousten vertailussa on noudatettu ilmoitettuja vertailuperusteita eikä se ole syrjinyt ketään tarjoajaa.

Kysymys on ollut EU-kynnysarvon alittavasta hankinnasta, joten hankinnassa ei ole tarvinnut noudattaa EU-hankinnoille säädettyä odotusaikaa eikä muutoksenhaulla ole ollut lykkäävää vaikutusta hankintasopimuksen tekemiseen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että kyse ei ole ollut vastaavasta hankinnasta kuin vuonna 2018, sillä käsillä olevassa hankinnassa on ollut aiempaan kilpailutukseen verrattuna muuttuneita vaatimuksia, joiden lisäkustannusvaikutus on ollut noin 710.000 euroa. Koska hankinnan ennakoidun arvon laskemisen tulee perustua ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon, olisi hankintayksikön tullut huomioida muuttuneet vaatimukset hankinnan ennakoidun arvon laskennassa.

Hankintailmoituksessa voidaan ilmoittaa ennakoitu arvo, jolloin siitä voidaan poiketa jonkin verran, tai hintahaarukka, jonka rajoihin tarjouksen tulee asettua. Hankintayksikkö vastaa julkaistun tarjouspyynnön oikeellisuudesta. Koska hinta on annettu hintahaarukkana, tarjoukset eivät ole saaneet ylittää annettua ylärajaa. Tätä puoltaa myös se, että hankintayksiköllä ei ole ollut määrärahoja tätä suurempaan hankintaan, eikä kaupunginhallituksella ole ollut valtuutusta poiketa määrärahoista.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouskilpailussa ei ole saanut antaa vaihtoehtoisia tarjouksia. Lisäksi valittajan vaihtoehtoisesta tarjouksesta on puuttunut tarjouspyynnössä vaadittu sääsuojaus. Kemin kaupunginhallitus on hankintapäätöksen yhteydessä tehnyt kaupunginvaltuustolle esityksen määrärahamuutoksesta, jonka kaupunginvaltuusto on sittemmin hyväksynyt.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian arviointi

Hankintayksikkö on ilmoittanut 21.1.2020 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella Pajarinrannan päiväkodin KVR-urakasta. Rakennusurakkaa koskevassa 21.1.2020 päivätyssä tarjouspyynnössä on ilmoitettu kohdassa ”Hankinnan ennakoitu arvo tai hintahaarukka (ilman ALV)” hintahaarukka 0–4.900.000 euroa.

Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että hankinnan ennakoitu arvo on arvioitu perusteettoman alhaiseksi ja hankinnassa on ollut tosiasiassa kysymys EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta. Lisäksi valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä ilmoitettu hankinnan hintahaarukka on asettanut ehdottoman ylärajan tarjoushinnalle ja tuon ylärajan ylittäneet tarjoukset olisi siten tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että arvio hankinnan ennakoidusta arvosta on perustunut sen käsitykseen hankinnan arvosta tarjouspyynnön julkaisuhetkellä. Hankintayksikkö on tehnyt kyseisen arvion asianmukaisesti perustaen arvionsa aiemmassa nyt kysymyksessä olevaa hankintaa vastaavassa kilpailutuksessa saatujen tarjousten keskiarvoon. Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt, että hintahaarukassa ei ole ollut kyse tarjoushinnan ehdottomasta ylärajasta vaan hankinnan ennakoidusta arvosta, joka ei ole ollut tarjoajia sitova.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa ja arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon.

Hankintalain 27 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 117) mukaan hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskeminen säilyy aiempaan tapaan laskennallisena toimenpiteenä, jonka avulla pyritään selvittämään, miten hankinnan arvo suhteutuu hankintalainsäädännön kynnysarvoihin ja hankintaan sen arvon perusteella soveltuvat säännökset. Sopimuksen ennakoidun arvon laskentaan liittyviä säännöksiä sovelletaan arvioitaessa sekä EU-kynnysarvon että kansallisen kynnysarvon ylittymistä.

Hankintalain 27 §:n 1 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 118) mukaan hankinnan ennakoitua arvoa määritettäessä lähtökohtana on hankintayksikön oma arvio hankintasopimuksen arvosta. Toisaalta hankintayksikön on asianmukaisesti ja riittävän tarkasti asiaa selvittäen arvioitava hankinnan arvo, koska jos arvo on laskettu perusteettomasti väärin ja toteutuneiden tarjousten hinnat ylittävät merkittävästi hankintayksikön ennakoidun arvion ja kynnysarvo ylittyy, on hankinnasta julkaistava uusi ilmoitus.

Rakennusurakoita koskeva kansallinen kynnysarvo on hankintalain 25 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan 150.000 euroa. Rakennusurakoita koskeva EU-kynnysarvo on hankintailmoituksen julkaisemishetkellä ollut hankintalain 26 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 3 momentin mukaisesti 5.350.000 euroa.

Hankintalain esitöistä ilmenevin tavoin hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskeminen on laskennallinen toimenpide, jonka tarkoituksena on selvittää hankinnan arvo suhteessa hankintalaissa säädettyihin kynnysarvoihin ja siten hankintaan sovellettavat säännökset. Hankinnan ennakoidun arvon laskemisessa on käytettävä lähtökohtaisesti suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa ja sen tulee perustua ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon.

Hankintayksikön mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 4.900.000 euroa. Hankintayksikkö on esittänyt perustaneensa arvionsa aiemmin järjestetyssä tarjouskilpailussa saatujen tarjousten keskiarvoon. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankinnan kohde on muuttunut ainakin jonkin verran aiemmasta tarjouskilpailusta. Markkinaoikeus toteaa, että edellä lausuttu huomioon ottaen hankintayksikön olisi tullut ottaa hankinnan ennakoidun arvon laskemisessa huomioon mahdolliset hankinnan arvoon vaikuttaneet hankinnan kohteen muutokset verrattuna aiemmin järjestettyyn tarjouskilpailuun.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on saanut yhteensä kolme tarjousta, jotka ovat olleet arvonlisäverottomilta kokonaishinnoiltaan 4.970.000 euroa, 5.020.618 euroa ja 5.719.000 euroa. Hankintayksikön saamat tarjoukset ovat yhtä lukuun ottamatta alittaneet arvonlisäverottomilta arvoiltaan selvästi rakennusurakoita koskevan EU-kynnysarvon 5.350.000 euroa. Vaikka yhden tarjoajan tarjous on ylittänyt EU-kynnysarvon eikä hankintayksikkö ole edellä todetulla tavalla ottanut hankinnan ennakoidun arvon laskennassa huomioon hankinnan kohteessa tapahtuneita muutoksia, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteltua katsoa hankintayksikön määrittäneen hankinnan ennakoitua arvoa siten virheellisesti, että hankinnan ennakoidun arvon olisi katsottava asiassa esitetyn selvityksen perusteella ylittäneen hankintalain 26 §:n mukaisen rakennusurakoita koskevan EU-kynnysarvon.

Ottaen huomioon edellä lausutun ja sen, että hankinnan ennakoidun arvon laskeminen määrittää hankintaan soveltuvat säännökset, hankintaan ei ole tullut sovellettavaksi hankintalain 129 §:ssä 1 momentissa säädetty odotusaika eikä hankintalain 150 §:ssä säädetty automaattinen suspensio. Hankintayksikkö on siten voinut tehdä hankintasopimuksen markkinaoikeudelle toimitetusta valituksesta huolimatta.

Siltä osin kuin valituksen johdosta asiassa on arvioitava, olisiko hankintayksikön tullut sulkea kaikkien tarjoajien tarjoukset tarjouskilpailusta, koska ne ovat ylittäneet tarjouspyynnössä ilmoitetun hintahaarukan ylärajan markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Kansallisia hankintoja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja sekä käyttöoikeussopimuksia koskevista menettelyistä säädetään hankintalain III osassa, johon sisältyvä mainitun lain 11 luku (99–106 §) koskee kansallisia menettelyitä.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä mainitun lain I osassa (1–31 §) ja IV osassa (123–174 §) säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään lain 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun säännöksiä.

Hankintalain 102 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hintahaarukka tai ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa taikka tieto siitä, onko hankinnan ennakoitu arvo vähintään 25 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon suuruinen.

Markkinaoikeus toteaa, että hintahaarukassa on kyse hankinnan ennakoidun arvon ilmoittamisesta, joka yhden luvun sijaan ilmoitetaan vaihteluvälillä. Edellä todetusti hankinnan ennakoidun arvon laskeminen on laskennallinen toimenpide, jonka tarkoituksena on selvittää hankinnan arvo suhteessa hankintalaissa säädettyihin kynnysarvoihin. Näin ollen hintahaarukan ilmoittamisessa ei ole ollut kysymys tarjousten hinnoittelulle asetusta ehdottomasta ylärajasta. Hankinnan ennakoidun arvon ilmoittamisen tarjouspyynnössä hintahaarukkana, ei voida katsoa myöskään tosiasiallisesti vaikuttaneen tarjousten hinnoitteluun, sillä tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien tarjoushinnat ovat kaikki ylittäneet kyseisen hintahaarukan ylärajan. Ammattimaiset tarjoajat ovat siten ymmärtäneet, että kyse ei ole ollut tarjoukselle asetetusta vähimmäisvaatimuksesta. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti hyväksyessään kysymyksessä olevat tarjoukset tarjousvertailuun.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että kysymyksessä oleva hintahaarukka ei ole myöskään vaikuttanut valittajan tehokkaan oikeussuojan toteutumiseen.

Valittaja on vielä esittänyt, että sen vaihtoehtoinen tarjous olisi tullut ottaa tarjouskilpailuun mukaan, koska se on ollut ainoa hintahaarukan rajoihin sopiva tarjous.

Hankintalain 102 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tieto siitä, hyväksytäänkö vaihtoehtoiset tarjoukset.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankintamenettely” on muun ohella todettu, että vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt virheellisesti, kun se ei ole ottanut valittajan vaihtoehtoista tarjousta huomioon.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt, että edellä todetun hintahaarukan ylittäminen on johtanut siihen, että tarjousten vertailussa on suosittu voittanutta tarjoajaa, joka on korkeammalla hinnalla voinut tarjota parempaa laatua, markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous siten, että hinnan painoarvo on ollut 30 pistettä ja laadun painoarvo 80 pistettä.

Tarjousten vertailuperusteet ovat olleet kaikkien tarjoajien tiedossa ennen tarjousten jättämistä. Hankinnan ennakoidun arvon ilmoittamisen hintahaarukalla ei voida katsoa johtaneen siihen, että tarjoajat olisivat voineet perustellusti sivuuttaa laatua koskevat vertailuperusteet arvioidessaan tarjouksen menestykselle merkityksellisiä seikkoja. Tarjoajilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet tarjousta laatiessaan määritellä tarjouksensa sisältö ottaen huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetut vertailuperusteet. Asiassa ei ole esitetty, että hankintayksikkö olisi menetellyt virheellisesti vertailuperusteita soveltaessaan. Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tältäkään osin menetellyt hankinnassaan valittajan väittämin tavoin virheellisesti.

Valittaja on vielä esittänyt, että Kemin kaupunginhallitus on ylittänyt toimivaltansa tehdessään hankintapäätöksen, jossa hankinnan arvo on ylittänyt kyseiselle hankinnalle Kemin kaupungin talousarviossa varatun määrärahan.

Asiassa saadun selvityksen mukaan Kemin kaupunginvaltuusto on talousarviossaan vuodelle 2020 sekä taloussuunnitelmassaan vuosille 2021–2023 varannut Pajarinrannan päiväkodin rakentamiseen yhteensä 4.900.000 euroa. Kemin kaupunginhallitus on hankintapäätöksen yhteydessä tehnyt Kemin kaupunginvaltuustolle esityksen määrärahamuutoksesta, jonka kaupunginvaltuusto on sittemmin hyväksynyt. Näin ollen asiaa ei ole syytä arvioida toisin kuntalain toimivaltasäännöksiin liittyvien seikkojen perusteella.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Rakennusliike M. Kurtti Oy:n korvaamaan Kemin kaupungin oikeudenkäyntikulut 600 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Ville Parkkari ja Jenni Poropudas.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 9.11.2021 taltionumero H3982/2021.