Asian tausta

Jyväskylän kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) Tilapalveluliikelaitos on ilmoittanut 7.4.2021 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Vaajakummun yhtenäiskoulun keittiön muutostöitä koskevasta rakennusurakasta ajalle 1.6.2021–31.7.2025.

Jyväskylän kaupungin tilapalvelun kiinteistöjohtaja on 7.5.2021 tekemällään hankintapäätöksellä asiassa D/8367/02.08.00.00/2021 valinnut voittaneen tarjouksen.

Jyväskylän kaupungin tilapalvelun kiinteistöjohtaja on 15.6.2021 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä asiassa D/8367/02.08.00.00/2021 kumonnut edellä mainitun hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) mukaisen kansallisen kynnysarvon.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Rakennusliike Porrassalmi Oy on 25.5.2021 saapuneessa valituksessaan vaatinut ensisijaisesti valituksenalaisen hankintapäätöksen kumoamista ja hankintayksikön velvoittamista korjaamaan virheellinen menettelynsä sekä toissijaisesti hankintayksikön määräämistä maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetut referenssitiedot ovat olleet puutteellisia, eikä voittaneella tarjoajalla voida katsoa olevan referenssinään yhtään tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksissa edellytettyä julkista hanketta. Voittanut tarjoaja ei ole myöskään toimittanut referensseistään kaikkia tarjouspyynnön edellyttämiä tietoja. Lisäksi voittaneen tarjoajan referenssiluettelossa on ollut virheellistä tietoa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ole ilmennyt myöskään, onko ilmoitetulla vastaavalla työnjohtajalla ollut tarjouspyynnössä edellytettyä koulutusta ja kokemusta. Tarjousajan päättymisen jälkeen voittanut tarjoaja on täydentänyt vastaavaa työnjohtajaa koskevia tietoja toimittamalla kyseisen henkilön CV:n. Myös kyseisen asiakirjan mukaan ainoastaan koulutustasovaatimus on täyttynyt. Muilta osin kyseisen henkilön kokemus ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua soveltuvuusvaatimusta.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoukseen on tullut liittää pyydetyt erittelyt ja liitteet. Voittaneen tarjoajan toimittamat tarjouspyynnössä edellytetyt liitteet on päivätty tarjouspyynnön jälkeiselle ajalle. Lisäksi voittanut tarjoaja on toimittanut vastaavan työnjohtajan ehdotonta soveltuvuusvaatimusta osoittavan CV:n tarjousajan päättymisen jälkeen. Näin ollen voittaneelle tarjoajalle on annettu hankintasäännösten vastaisesti mahdollisuus täydentää tarjoustaan tarjousajan päättymisen jälkeen. Hankintamenettely ei ole ollut tasapuolista ja syrjimätöntä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on 16.6.2021 toimittanut markkinaoikeudelle Jyväskylän kaupungin tilapalvelun kiinteistöjohtajan 15.6.2021 tekemän hankintaoikaisupäätöksen, jolla valituksenalainen hankintapäätös on kumottu ja hankintamenettely on keskeytetty.

Valittaja on 31.8.2021 saapuneessa lausumassaan vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 187.900 euroa.

Valittaja on esittänyt, että markkinaoikeus voisi kumota hankintamenettelyn keskeytyspäätöksen lain vastaisena, mutta markkinaoikeus ei voi velvoittaa hankintayksikköä suorittamaan hankintamenettelyä loppuun. Tämän vuoksi valittajan oikeussuojan kannalta ainoaksi mahdolliseksi seuraamukseksi jää hyvitysmaksun määrääminen. Hankintayksikön virheellisen ja keinotekoisen menettelyn vuoksi valittaja on menettänyt merkittävän rakennuskohteen, vaikka valittaja on ollut tarjoushinnaltaan edullisin soveltuvuusvaatimukset täyttänyt tarjouskilpailuun osallistuja. Hankintayksikön virheellinen menettely on ollut tietoista ja valittajaa syrjivää.

Valittajalle on kesän 2021 aikana selvinnyt, että hankintamenettelyn keskeytyspäätös on koskenut ainoastaan pääurakkaa. Samanaikaisesti toteutettujen sivu-urakoiden hankintamenettelyitä ei ole keskeytetty, vaikka sivu-urakoiden soveltuvuusvaatimukset ovat olleet yhtenevät pääurakkaa koskevien vaatimusten kanssa.

Valittajaa ei ole kohdeltu hankintamenettelyssä tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Valittajan oikeussuoja ei ole toteutunut, koska hankintamenettelyn keskeytyspäätös on perustunut keinotekoisiin, tarkoitushakuisiin ja syrjiviin perusteisiin, ja olosuhteet ja niiden seuraukset ovat kohdistuneet ainoastaan valittajaan. Menettely on kokonaisuutena ollut vastoin hankintalain 3 §:n periaatteita.

Hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Valittajalla on ollut vahvat perusteet valituksen tekemiselle ja lisävaatimusten esittämiselle. Asian käsittely markkinaoikeudessa johtuu hankintayksikön virheestä. Näin ollen olisi kohtuutonta, että valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittaja on vastauksenaan markkinaoikeuden tiedusteluun esittänyt 23.9.2021, että sen ei ole ollut tarkoitus valittaa hankintamenettelyn keskeytyspäätöksestä erikseen, koska koko hankintamenettelyn epätasapuolisuus ja syrjivyys on käynyt ilmi vasta myöhemmässä vaiheessa.

Valittaja on vastauksenaan markkinaoikeuden tiedusteluun esittänyt 28.9.2021, että sen tarkoituksena ei ole ollut peruuttaa valitustaan. Valitus on tarkoitettu pidettävän voimassa.

Hankintayksikkö on 27.10.2021 antamassaan lausumassa vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Hankintayksikkö on esittänyt, että se on 15.6.2021 tekemällään päätöksellä kumonnut valituksen kohteena olleen hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn. Valittajalle 15.6.2021 tiedoksi toimitetun hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen liitteenä on ollut valitusosoitus markkinaoikeuteen. Markkinaoikeudessa ei ole vireillä valittajan tai muunkaan tahon valitusta hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksestä. Hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksessä ei ole luonnollisesti käsitelty muita hankintapäätöksiä kuin valituksen kohteena ollutta päätöstä ja sen keskeyttämisperusteita. Sivuurakoiden keskeyttämispäätökset lähetetään tiedoksi niille tarjoajille, jotka ovat jättäneet tarjoukset kyseisiin tarjouskilpailuihin. Valittaja ei ole tarjonnut sivuurakoita.

Hankintaa ei tosiasiallisesti enää toteuteta valituksen kohteena olevan hankintapäätöksen perusteella. Valittajalla ei enää ole oikeussuojansa kannalta oikeudellista intressiä saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, onko hankintayksikkö hankintapäätöksen osalta menetellyt valittajan väittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikön poistettua valituksen kohteena olleen hankintapäätöksen markkinaoikeus ei voi enää sen osalta myöskään määrätä hankintayksikölle hankintalaissa säädettyä seuraamusta. Koska hankintamenettely on keskeytetty ja hankintapäätös kumottu, valituksen kohteena oleva hankintapäätös on menettänyt merkityksensä.

Hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeen valittaja on omalla toiminnallaan synnyttänyt asiassa perusteettomia oikeudenkäyntikuluja. Olisi kohtuullista, että kumpikin osapuoli pitäisi kulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö myös paljoksuu kahden eri asiamiehen käyttämistä asiassa ja valittajan asiamiesten tuntihintaa. Kohtuullinen tuntihinta asiassa olisi ollut enintään 160 euroa arvonlisäverottomana. Mikäli markkinaoikeus katsoisi, että hankintayksikkö on velvoitettava korvamaan asiassa valittajan oikeudenkäyntikuluja liittyen 7.5.2021 tehdystä hankintapäätöksestä tehtyyn valitukseen, korvattavaksi tulisi määrätä kuluja enintään 6,75 tunnilta ja 160 euron tuntiveloituksella eli yhteensä 1.080 euroa.

Valittajan oikeudenkäyntierittelyssä on valituksen vireilletuloa 25.5.2021 edeltävältä ajalta toimenpiteitä, jotka eivät ole voineet liittyä varsinaiseen valitukseen. Lisäksi vähintään puolet kuluista ajalta
21.–25.5.2021 on tulkittava sisältäneen hankintaoikaisun laadintaa. Lisäksi valittaja on sisällyttänyt kuluvaatimukseensa ajalta 15.–29.6.2021 yhteensä 8,5 tuntia valitukseensa liittymättömiä kuluja, joiden perusteella valittaja on päätynyt tekemään hankintayksikölle reklamaation 29.6.2021. Nämä reklamaatiosta aiheutuneet kulut eivät voi tulla hankintayksikön vastattavaksi, koska ne eivät kohdistu valituksen kohteena olevaan hankintapäätökseen eikä valittaja ole tehnyt valitusta markkinaoikeudelle hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksestä. Valittajan erittelystä ilmenevä toimenpide 9.7.2021 koskee ”lisäajan hakemista valituksen määräajalle”, ja sen liityntää asiaan on vaikea hahmottaa. Valittajan toimenpiteissä aikavälillä 26.–31.8.2021 on kyse toimenpiteistä (yhteensä 8 tuntia), jotka käsittelevät hankintamenettelyn keskeyttämispäätöstä.

Valittaja on 5.11.2021 antamassaan lausumassa esittänyt, että sillä on oikeussuojan tarve asiassa ottaen huomioon koko hankintakokonaisuus ja lisäksi oikeudellinen intressi saada asiassa markkinaoikeuden perusteltu päätös asiassa. Valittajan oikeussuoja ei ole toteutunut, koska hankintamenettelyn keskeytyspäätös on perustunut keinotekoisiin, tarkoitushakuisiin ja syrjiviin perusteisiin, ja olosuhteet ja niiden seuraukset ovat kohdistuneet ainoastaan valittajaan. Hyvitysmaksun maksamiselle on perusteet, koska valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Markkinaoikeus voi hankintamenettelyn keskeyttämisestä huolimatta määrätä hyvitysmaksua maksettavaksi. Hankintayksikön esittämän tulkinnan mukaan hankintayksiköt voisivat aina, jopa markkinaoikeusprosessin alkamisen jälkeen, vain keskeyttää virheellisen hankintamenettelyn ja välttyä näin seuraamuksilta. Valittajan vaatimusta hyvitysmaksun määräämiseksi ei tule jättää tutkimatta.

Valittaja ei ole omalla toiminnallaan synnyttänyt asiassa perusteettomia oikeudenkäyntikuluja. Valittajalla on ollut oikeussuojan tarve hankintayksikön virheellisen menettelyn vuoksi, joten asian käsittelyn jatkaminen on ollut perusteltua.

Valittajan arvonlisäveroton oikeudenkäyntikuluvaatimus on 8.330 euroa lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen. Valittajan kuluerittelyn mukaiset toimenpiteet ajalla 15.–29.6.2021 ovat liittyneet reklamaatioon, jonka valittaja on tehnyt hankintayksikölle säilyttääkseen mahdollisen puhevallan asiassa. Määräajan pidennyspyyntöön liittyvä kirjaus 9.7.2021 ja toimenpiteet ajalla 26.–31.8.2021 ovat liittyneet valittajan 31.8.2021 esittämiin vaatimuksiin, jotka perustuvat hankintayksikön virheelliseen menettelyyn. Koska hankintamenettelyn keskeytyspäätöksen virheellisyys on ilmennyt vasta kesän 2021 aikana, asian käsittely on vaatinut toimenpiteitä myös hankintamenettelyn keskeytyspäätöksen jälkeen. Kaikki tehdyt tunnit ja vaadittu tuntihinta ovat perusteltuja hankintayksikön virheellisen menettelyn vuoksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Hankintayksikkö on 7.5.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen Vaajakummun yhtenäiskoulun keittiön muutostöiden rakennusurakkaa koskevassa hankintamenettelyssä. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuneella mutta siinä toiseksi sijoittuneella Rakennusliike Porrassalmi Oy:llä on valittaessaan kyseisestä hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen 25.5.2021 ja vaatiessaan ensisijaisesti sen kumoamista ja hankintayksikön velvoittamista korjaamaan virheellinen menettelynsä ollut tarve saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja saada asiassa perusteltu ratkaisu.

Hankintayksikkö on valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa kuitenkin tehnyt 15.6.2021 hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on kumonnut valituksenalaisen hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn. Mainitusta hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevasta päätöksestä ei ole valitettu markkinaoikeuteen, ja valittaja on myös nimenomaisesti todennut markkinaoikeuden tiedustelua siltä asiasta, että sen ei ole ollut tarkoitus erikseen valittaa hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevasta hankintaoikaisupäätöksestä. Näin ollen markkinaoikeudessa vireillä olevassa asiassa ei ole kysymys 15.6.2021 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen lainmukaisuuden arvioinnista. Toisaalta valittaja on todennut, että sen on tarkoitus pitää tekemänsä valitus voimassa. Näin ollen sitä ei ole peruutettu minkään vaatimuksen osalta.

Hankintapäätöksen kumoaminen ja hankintamenettelyn keskeyttäminen on tarkoittanut sitä, että valituksenalainen hankintapäätös 7.5.2021 on menettänyt hankintaoikeudellisen merkityksensä, sillä hankintaa ei voida enää toteuttaa kyseisen päätöksen perusteella. Todetusta myös seuraa, ettei valittajalla ole oikeussuojan tarvetta saada reaaliseuraamusvaatimuksiaan hyväksytyiksi. Valittajan hyvitysmaksuvaatimuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että myöskään hankintalain 154 ja 155 §:ssä säännellyn hyvitysmaksun määrääminen ei ole käytettävissä oleva seuraamus silloin, kun tarjouskilpailussa tarkoitettua hankintasopimusta ei ole enää tarkoituskaan tehdä, vaikka hankintamenettelyn kuluessa olisikin tapahtunut virheitä. Valittajalle ei siis ole edellytyksiä määrätä hyvitysmaksua. Näin ollen markkinaoikeus ei voi enää määrätä hankintayksikölle mitään valittajan vaatimista hankintalain 154 §:ssä säädetyistä seuraamuksista.

Edellä todettu huomioon ottaen 7.5.2021 tehty hankintapäätös on menettänyt oikeudellisen merkityksensä valittajan kannalta. Näin ollen lausuminen valittajan valituksesta raukeaa pääasian osalta.

Asiassa on tämän jälkeen kysymys enää oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta valittajan vaatimuksesta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat muun ohella oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (kohta 1), asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (kohta 4) ja muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut (kohta 5). Mainitun pykälän esitöissä (HE 29/2018 vp s. 171 ja 172) on esitetty, että oikeudenkäyntikuluina voidaan korvata vain oikeudenkäyntivaiheesta aiheutuneita kuluja. Oikeudenkäyntiä mahdollisesti edeltäneestä oikaisuvaatimusvaiheesta tai muusta hallintomenettelystä aiheutuneita kuluja ei voida korvata oikeudenkäyntikuluina.

Hankintamenettely on keskeytetty vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteet ovat liittyneet samoihin tarjouspyynnön referenssivaatimuksiin kuin valittajan valituskirjelmässä esitetyt valitusperusteet. Tämän vuoksi olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrän osalta markkinaoikeus toteaa, että markkinaoikeudessa käsiteltävän valitusasian oikeudenkäyntikuluina eivät tule korvattavaksi toimenpiteet, jotka liittyvät hankintayksikölle tehtyyn hankintaoikaisuvaatimukseen. Lisäksi valittajan oikeudenkäyntikulut ovat osittain aiheutuneet pääosin tarpeettomista toimenpiteistä hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeiseltä ajalta ottaen huomioon, että valittajan vaatimia seuraamuksia ei enää sen jälkeen ole ollut edellytyksiä määrätä. Valittajan käyttämien asiamiesten tuntihintoja ei sinänsä voida asian laatu huomioon ottaen pitää kohtuuttomina, eikä kahden asiamiehen käytöstä voida valittajan toimittaman kuluerittelyn perusteella katsoa aiheutuneen päällekkäisiä toimenpiteitä.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittajan kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina on pidettävä 3.000 euroa lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä.

Lopputulos

Asian käsittely markkinaoikeudessa raukeaa pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Jyväskylän kaupungin korvaamaan Rakennusliike Porrassalmi Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pertti Lenkkeri ja Mirva Näsi.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.