MAO:H213/2021

Asian tausta

Vantaan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.3.2021 julkaistulla ja samana päivänä korjatulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta töhryjen poisto- ja pintojen suojaustyöpalvelujen hankinnasta kahdelle vuodelle ja kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala on 28.4.2021 tekemällään hankintapäätöksellä § 35 valinnut TC Kiinteistöturva Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 180.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

HP-Pesu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 18.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.990 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Koska voittaneella tarjoajalla on ollut järjestämätöntä verovelkaa eikä sillä ole Verohallinnon kanssa tehtyä maksusuunnitelmaa, voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia ja se olisi tullut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutumiseksi sulkea tarjouskilpailusta. Voittanut tarjoaja on vastannut ”Kyllä” tarjouspyynnön kohtaan ”Tarjoaja on suorittanut verot ja sosiaaliturvamaksut”, vaikka Verohallinnon verovelkarekisterin otteesta ilmenee, että voittaneella tarjoajalla on ollut 30.4.2021 verovelkaa vähintään 10.000 euroa eikä verovelasta ole tehty maksujärjestelyä.

Koska voittaneen tarjoajan verovelan määrä ei ole vähäinen ottaen huomioon tarjoajilta vaadittu vähimmäisliikevaihto ja hankinnan arvioitu vuotuinen arvo, voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta ei olisi ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista eikä kohtuutonta. Lisäksi verovelkaa on kertynyt, vaikka yhtiö on toiminut vasta vähän yli vuoden.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vakuuttanut täyttävänsä tarjouspyynnössä asetetun 300.000 euron vuosittaisen vähimmäisliikevaihtovaatimuksen. Hankintapäätöksestä ei ilmene, mitä selvitystä voittanut tarjoaja on esittänyt mainitun vaatimuksen täyttämisestä. Hankintayksikön tulee tarkistaa soveltuvuusvaatimuksen täyttyminen ennen kuin se voi tehdä hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa. Koska yhtiö on perustettu vain noin vuosi sitten, riittävä selvitys ei voi olla pelkkä vakuutus, vaan esimerkiksi tilintarkastajan todistus.

Koska TC Kiinteistöturva Oy on perustettu 16.1.2020, sillä ei voi olla kokemusta tarjouspyynnössä vaadituista vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista viimeksi kuluneelta kolmelta vuodelta. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, ettei se käytä alihankkijoita eikä siten myöskään resurssialihankkijoita, joiden referensseihin se olisi tukeutunut.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vakuuttanut täyttävänsä tarjouspyynnössä asetetun kalustoa koskevan vaatimuksen. Kun kyse on uudesta yhtiöstä, kalustovaatimusten täyttyminen on epäselvää. Hankintayksikön tulee tarkistaa vaatimuksen täyttyminen ennen kuin se voi tehdä hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa.

Voittaneen tarjoajan tarjoama hinta on ollut valittajan hintaa noin 20 prosenttia halvempi. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut poikkeuksellisen alhainen muiden tarjoajien tarjoushintoihin verrattuna ja liian alhainen hankinnan toteuttamiseksi. Lisäksi voittaneella tarjoajalla on jo verovelkaa. Hankintayksikkö ei ole voinut luottaa voittaneen tarjoajan suoriutuvan asianmukaisesti palvelun suorittamisesta tarjotulla hinnalla.

Vastine

Vaatimukset

Vantaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.100 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja hankintayksikkö on toiminut hankintamenettelyssä hankintasäännösten mukaisesti.

Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita sulkea voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta verovelan vuoksi, koska voittaneella tarjoajalla ei ole ollut verovelkaa hankintapäätöstä tehtäessä.

Hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä tarkastanut, ettei voittaneella tarjoajalla ole veroja koskevia merkintöjä Vastuu Group Oy:n Luotettava kumppani -raportissa. Raportti on haettu 14.4.2021 ja se on ollut voimassa 30.4.2021 asti. Hankintayksikkö on voinut luottaa kyseiseen raporttiin hankintapäätöstä tehdessään.

Hankintayksikkö on saanut kuitenkin 6.5.2021 tietoonsa, että voittaneella tarjoajalla on verojärjestelmien mukaan verovelkaa, josta ei ole tehty maksujärjestelyä. Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle 12.5.2021 päivätyn verovelkaotteen, jonka mukaan sillä ei ole rekisteriin merkittyä verovelkaa. Voittaneella tarjoajalla ei ole ilmennyt olevan verovelkaa myöskään 20.5.2021 haetussa Luotettava kumppani -raportissa.

Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita sulkea voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta verovelan vuoksi, koska sitä ei ole ollut hankintapäätöksen tekohetkellä ja sen jälkeenkin verovelka on näkynyt raporteissa hetkellisesti johtuen siitä, ettei maksettu vero ole näkynyt vielä verottajan järjestelmässä. Myöhemmin verovelkaa ei ole ilmoitettu olevan.

Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikön 16.4.2021 pyynnöstä selvityksenä liikevaihdon vähimmäismäärän täyttymisestä vuoden 2020 tuloslaskelmansa, josta on selvinnyt, että liikevaihtovaatimus on täyttynyt voittaneen tarjoajan yli 700.000 euron liikevaihdolla.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa referenssiliitteellä kolme tarjouspyynnön vaatimukset täyttävää referenssiä. Referenssilomakkeella tarjoajaksi tai toimittajaksi on ilmoitettu TC Kiinteistöturva Oy, joka on entinen PSG Turva Oy. Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle kopion kauppakirjasta, joka on osoittanut, että TC Kiinteistöturva Oy on ostanut PSG Turva Oy:n töhryjen poistoa koskevan liiketoiminnan 25.1.2020.

Voittanut tarjoaja ei ole vedonnut voimavara-alihankkijoiden referensseihin, koska se tuottaa palvelut omana työnään. Voittanut tarjoaja on siten voinut vedota PSG Turva Oy:n referensseihin.

Voittanut tarjoaja on vakuuttanut tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla, että sillä on tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset täyttävä kalusto. Hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä voittaneen tarjoajan antaman tiedon paikkansa pitävyyttä, koska sen tuloslaskelmassa on ilmoitettu erilaisia ajoneuvo- ja kalustokuluja. Hankintayksikkö tulee myös tarkastamaan tarjouspyynnön vaatimusten täyttymisen tältä osin siinä vaiheessa, kun hankintasopimus tehdään.

Myös valittajan vertailuhinta on ollut huomattavan alhainen muihin tarjouksiin verrattuna eikä kahden halvimman tarjouksen välillä ole ollut suurta eroa. Hankintayksikkö on kuitenkin pyytänyt 16.4.2021 voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoamasta hinnasta ja katsonut saadun selvityksen riittäväksi.

Kuultavan lausunto

TC Kiinteistöturva Oy on esittänyt, että se on toimittanut ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista hankintayksikölle todistuksen maksetuista veroista.

Kuultava ei ole konkurssissa eikä yrityssaneerauksessa. TC Kiinteistöturva Oy on ostanut PSG Turva Oy:n töhrynpoistoa koskevan liiketoiminnan, jolta osin PSG Turva Oy:n henkilökunta, asiakasrekisteri, sopimuskanta ja osaaminen ovat siirtyneet TC Kiinteistöturva Oy:lle sellaisinaan. Kun uusi toimija on jatkanut ostamansa itsenäisen liiketoimintakokonaisuuden osalta toimintaa keskeytyksettä, liiketoimintaa aiemmin operoineen yrityksen taloushistorialla voidaan osoittaa tarjouspyynnön vaatimusten täyttyminen. Hankintayksikkö on arvioinut kuultavan täyttäneen sen toimittamien ostettua liiketoimintaa koskevien referenssitietojen perusteella tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset.

Kuultavan hinnoittelu on vastannut aiempien tarjouskilpailujen tasoa. Hankintayksikkö on hyväksynyt kuultavan selvityksen sen palveluhinnan muodostuksesta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että Verohallinnon verovelkarekisteriin merkitään yritykset, joilla on yli 10.000 euron verovelka kalenterikuukauden lopussa. Verovelkarekisterissä ilmoitettu päivityspäivä tarkoittaa sitä päivää, jolloin tiedot on viimeksi tarkistettu Verohallinnon järjestelmästä. Rekisteristä ilmenee siten, miten uusia tai vanhoja tiedot ovat.

Vastuu Group Oy:n Luotettava kumppani -raportissa ilmoitettu raportin voimassaolo ei tarkoita, että veroja koskeva tieto olisi ajantasaista raportin viimeiseen voimassaolopäivään saakka.

Tarjouspyynnön mukaan voittanutta tarjoajaa olisi tullut pyytää toimittamaan Verohallinnon todistus verovelasta tai siitä, ettei velkaa ole. Hankintapäätöstä tehtäessä voittaneella tarjoajalla on ollut verovelkaa. Verovelkarekisteriotteen mukaan 30.4.2021 velkaa on ollut yli 10.000 euroa. Voittaneen tarjoajan antama selvitys ei ole osoittanut riittävästi sitä, ettei verovelkaa ole ollut eikä voittanut tarjoaja ole antanut tarjouksessaan oikeaa tietoa verovelkatilanteestaan. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutumiseksi voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, vaikka verovelka olisi myöhemmin maksettukin.

Tarjouspyynnössä on vaadittu kalustona kuumapainepesuri ja soodapuhalluslaitteisto. Jälkimmäisen hinta on noin 25.000–50.000 euroa. Voittanut tarjoaja ei ole maininnut lausunnossaan, että sillä olisi jo tarjouspyynnössä vaadittu laitteisto tai tuleeko sillä olemaan mainittu laitteisto sopimuksen alkaessa. Hankintayksikön on tullut tarkistaa kalustoa koskevan vaatimuksen täyttyminen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on toimittanut lisäkirjelmän.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella kysymys ensinnäkin siitä, olisiko hankintayksikön tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta soveltuvuusvaatimusten täyttymättömyyden vuoksi. Tarvittaessa asiassa on lisäksi arvioitava, olisiko hankintayksikön tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena tai hylätä se hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 99 §:n perusteella sen lisäksi, mitä I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 100 §:n mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 100 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 210) on muun ohella todettu, että hankintayksikön harkintavaltaan jää se, minkälaista menettelyä se haluaa käyttää kansallisen hankinnan kilpailuttamisessa. Hankintayksikkö voi sanotun lainkohdan mukaan halutessaan käyttää samanlaisia menettelyjä kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, kunhan hankintayksikkö kuvaa käyttämänsä hankintamenettelyn hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin mukaan kansallisissa hankintojen osalta ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 213) mukaan ehdotetun lain 80–86 §:n soveltamisen mahdollisuus soveltuvin osin ei tarkoita sitä, että lain II osan hankintadirektiivistä johtuvia säännöksiä on sovellettava kansallisissa hankinnoissa sellaisinaan. Kuten hankintamenettelyä koskevia säännöksiä, myös soveltuvuusehtoja ja poissulkemisperusteita koskevia säännöksiä voidaan soveltaa II osan säännöksiin nähden väljemmin.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Valittaja on esittänyt, ettei voittanut tarjoaja ole täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajalle asetettua soveltuvuusvaatimuksia, koska sillä on ollut järjestämätöntä verovelkaa.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Soveltuvuusvaatimukset” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajien on soveltuvuusvaatimusten osalta pyydettäessä toimitettava selvitykset, joissa vaaditaan ”kyllä”-vastaus, tarjouskilpailun päätyttyä Vantaan kaupungille. [ – – ]

Tilaaja pyytää alla mainitut todistukset ja selvitykset vain siltä tarjoajalta, joka näyttää alustavan tarjousvertailun perusteella voittavan tarjouskilpailun, ellei selvityksiä ole saatavissa Vastuugroup.fi- sähköisestä palvelusta, josta tilaaja voi tarkastaa vaadittujen tilaajavastuutietojen täyttymisen.

Mikäli tarjous ei sisällä niitä selvityksiä ja todistuksia, jotka joko on pyydetty liittämään tarjoukseen tai on erikseen pyydetty toimittamaan asetetussa määräajassa, tarjous suljetaan tarjouskilpailusta pois tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjoaja, joka syyllistyy olennaisesti väärien tietojen antamiseen, suljetaan pois tarjouskilpailusta.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjoajan kelpoisuusehdot” on esitetty vähimmäisvaatimuksena, joka tarjoajan on tullut vahvistaa ”Kyllä”-merkinnällä, muun ohella seuraavaa:

”Tarjoaja on suorittanut verot ja sosiaaliturvamaksut”.

Lisäksi tarjouspyynnön mainitussa kohdassa on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan on pyydettäessä esitettävä veroviranomaisen antama todistus maksetuista veroista ja sosiaaliturvamaksuista tai verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty.”

Voittanut tarjoaja on vahvistanut tarjouksessaan suorittaneensa verot ja sosiaaliturvamaksut.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä hankkinut 14.4.2021 Vastuu Group Oy:n Luotettava kumppani -raportin, jonka mukaan voittanut tarjoaja on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Hankintayksikkö on kuitenkin myöhemmin, hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, 6.5.2021 saanut hankkimastaan Luotettava kumppani -raportista tietoonsa, että voittaneella tarjoajalla on ollut tilaajavastuutiedoissa selvitettävää veronmaksutietojen osalta. Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikön pyynnöstä selvityksenä 12.5.2021 päivätyn otteen verovelkarekisteristä, jonka mukaan voittaneella tarjoajalla ei ole ollut verovelkarekisteriin merkittyä verovelkaa. Lisäksi 20.5.2021 haetun Luotettava kumppani -raportin mukaan voittanut tarjoaja on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista.

Tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla vaadittu, että tarjoaja on suorittanut verot. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole käynyt ilmi, että voittaneella tarjoajalla olisi ollut tarjouksen jättämishetkellä verovelkaa. Voittanut tarjoaja on lisäksi toimittanut pyynnöstä hankintapäätöksen tekemisen jälkeen 12.5.2021 päivätyn otteen verovelkarekisteristä, jonka mukaan voittaneella tarjoajalla ei ole ollut verovelkarekisteriin merkittyä verovelkaa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut arvioida, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun verovelkoja koskevan vaatimuksen. Menettelyn ei ole myöskään osoitettu olleen syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuus- tai avoimuusperiaatteen vastaista.

Valittaja on lisäksi esittänyt, ettei voittanut tarjoaja ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua vaatimusta vähimmäisliikevaihdon täyttymisestä, koska hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, mitä selvitystä voittanut tarjoaja on esittänyt vähimmäisliikevaihtovaatimuksen täyttymisen osoittamiseksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikön pyynnöstä selvityksenä vuoden 2020 tuloslaskelman, josta on ilmennyt, että liikevaihtovaatimus on täyttynyt.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjoajan kelpoisuusehdot” on esitetty vähimmäisvaatimuksena, joka tarjoajan on tullut vahvistaa ”Kyllä”-merkinnällä, muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajalla on hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävät taloudelliset edellytykset hankinnan suorittamiseen, liikevaihto on oltava vähintään 300.000 euroa vuodessa.”

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vastannut ”Kyllä” edellä mainitun vaatimuksen täyttymiseen.

Hankintayksikkö on 16.4.2021 pyytänyt voittanutta tarjoajaa toimittamaan selvityksenä liikevaihtovaatimuksen täyttymisestä yhtiön tilinpäätöstiedot sen ensimmäiseltä toimintavuodelta.

Asiassa saadun selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle tilikauden 1.1.–31.12.2020 tuloslaskelman, jonka mukaan liikevaihto on kyseisellä tilikaudella ollut huomattavasti yli 300.000 euroa.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan selvitystä liikevaihdosta ja katsoessaan voittaneen tarjoajan täyttäneen asetetun liikevaihtovaatimuksen.

Valittaja on vielä esittänyt, ettei voittanut tarjoaja ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua vaatimusta, jonka mukaan tarjoajalla tulee olla riittävästi kokemusta vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista viimeksi kuluneelta kolmelta vuodelta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa liitteenä olleella referenssilomakkeella kolme tarjouspyynnön vaatimukset täyttävää PSG Turva Oy:n referenssiä, jonka töhryjen poistoa koskevan liiketoiminnan TC Kiinteistöturva Oy on ostanut.

Kuultava on esittänyt, että se on ostanut PSG Turva Oy:n töhrynpoistoa koskevan liiketoiminnan ja kyseisen yrityksen referenssit osoittavat referenssivaatimusten täyttymisen.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut ehdot” on esitetty referenssivaatimusten osalta seuraavaa:

”Tarjoajalla on oltava vähintään kolme tarjouspyynnön kokonaisuutta ja laajuutta vastaavaa (pesu ja suojaus) ja arvoltaan vähintään 5000 €/vuodessa referenssikohdetta yhdelle tilaajalle viimeisen kolmen (3) vuoden ajalta. Ladattava Liite 3 Referenssit täytettynä.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa referenssiluettelossa on esitetty, että hankintayksiköllä on oikeus tarkistaa referenssikohteen tiedot referenssin yhteyshenkilöltä.

Voittanut tarjoaja liittänyt tarjoukseensa referenssiluettelon, jossa on ilmoitettu neljä referenssikohdetta. Markkinaoikeus toteaa, että referensseistä kolme on sisältänyt sekä pesun että suojauksen. Mainitut referenssit ovat olleet tarjouspyynnössä edellytetyiltä viimeksi kuluneilta kolmelta vuodelta, ja ne ovat olleet arvoltaan yli 5.000 euroa vuodessa yhden tilaajan osalta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleen kauppakirjan perusteella voittanut tarjoaja on ostanut PGS Turva Oy:n liiketoiminnan muun ohella töhrynpoistamista koskevalta osin 29.2.2020.

Markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoaja on voinut ostettuaan PSG Turva Oy:n liiketoiminnan töhrynpoistamista koskevalta osin vedota PSG Turva Oy:n referensseihin. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan voittaneen tarjoajan referenssiluettelo on sisältänyt vähintään kolme referenssikohdetta, jotka täyttävät tarjouspyynnössä määritellyn hankinnan kohde, laajuus ja laatu huomioon ottaen riittävän kokemuksen vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista viimeksi kuluneelta kolmelta vuodelta. Hankintayksikkö on voinut arvioida, että voittaneella tarjoajalla on ollut tarjouspyynnössä vaaditut kolme referenssiä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, ettei voittanut tarjoaja ole uutena yhtiönä täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua kalustoa koskevaa vaatimusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on vakuuttanut tarjouksessaan, että sillä on tarjouspyynnön vaatimukset täyttävä kalusto. Hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä voittaneen tarjoajan antaman tiedon paikkansa pitävyyttä, koska sen tuloslaskelmassa on ilmoitettu erilaisia ajoneuvo- ja kalustokuluja.

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on vahvistanut tarjouksessaan, että sen tarjoama kalusto täyttää tarjouspyynnössä kalustolle asetetut vaatimukset. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjouksiin olisi tullut liittää asiakirjoja tarjotusta kalustosta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole todettavissa, että hankintayksiköllä olisi tarjouksen tietojen perusteella ollut hankintapäätöstä tehdessään aihetta epäillä, että tarjottu kalusto ei täyttäisi tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia. Näin ollen hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa siihen, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot kalustoa koskien pitävät paikkansa. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pitänyt voittaneen tarjoajan kalustoa tarjouspyynnön vastaisena.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen eikä hankintayksikön voittaneelta tarjoajalta tältä osin saama selvitys ole ollut riittävä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Valittajan tarjouksensa hinnoittelusta hankintayksikön pyynnöstä toimittama selvitys on ollut riittävä.

Kuultava on esittänyt, että sen tarjouksen hinnoittelu on vastannut aiempien tarjouskilpailujen tasoa.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2020:147 katsonut, että hankintalain 100 §:n 1 momentin perusteella hankintayksikön harkintavaltaan kuuluu se, minkälaista hankintamenettelyä se käyttää kansallisen hankinnan kilpailuttamisessa, kunhan käytettävä menettely kuvataan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksiköllä on kansallisissa hankinnoissa oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen ja taloudellinen asemansa sen varalta, että tarjoajat tarjoavat urakkatyötä hinnalla, jolla hankintaa ei voida toteuttaa hankinta-asiakirjoissa kuvatun mukaisesti tai jonka johdosta hankinnan toteuttamisessa syntyy taloudellisia riskejä. Näin ollen, vaikka kysymyksessä olleeseen kansalliseen hankintaan ei sovellettu EU kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa hankintalain 96 §:ää, hankintayksiköllä oli oikeus soveltaa sanotun lainkohdan mukaista poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevaa menettelyä hankinnassaan.

Nyt kysymyksessä olevan kansallisen hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 180.000 euroa. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta käy ilmi, että voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinta on ollut 64.430 euroa ja toiseksi sijoittuneen valittajan tarjouksen hinta on ollut 80.860 euroa. Muiden tarjoajien vertailuhinnat ovat vaihdelleet 127.800 eurosta 816.850 euroon.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisen alhaisuuden arvioiminen on hankintayksikön harkintavallassa. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että kyse olisi poikkeuksellisen alhaisista tai alhaiselta vaikuttavista tarjouksista.

Esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on katsonut tarpeelliseksi selvittää voittaneen tarjoajan tarjouksen hintoihin ja kustannuksiin liittyviä seikkoja pyytämällä tältä selvitystä poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttavasta tarjouksesta. Asiassa saadun selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on toimittanut selvitystä muun ohella palkoista ja kustannusrakenteesta, jota selvitystä hankintayksikkö on pitänyt riittävänä.

Toisin kuin mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2020:147 kyseessä olleen hankinnan tarjouspyynnössä, nyt arvioitavana olevan hankinnan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ei ole kuvattu sitä menettelyä, jonka mukaisesti hankintayksikkö voi harkintansa mukaan pyytää selvitystä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisiksi katsomistaan tarjouksista ja harkintansa mukaan hylätä poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön tältä osin sinänsä virheellinen menettely ei ole kuitenkaan vaikuttanut hankintamenettelyn kulkuun eikä valittajan asemaan. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa arvioida, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa HP-Pesu Oy:n korvaamaan Vantaan kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.100 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Hannamaria Nurminen ja Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.