MAO:H219/2021

Asian tausta

Tampereen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.5.2021 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Lielahden voimalaitoksen imu- ja purkuputken siirtourakasta ajalle 20.9.2021–22.12.2021.

Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen talous- ja hankintavastaava on 6.7.2021 tekemällään hankintapäätöksellä § 12 valinnut LK Urakointi Oy:n ja Veisu-Tekniikka Oy:n muodostaman työyhteenliittymän tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.320.000–1.600.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

KVL-Tekniikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 307.400 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.622,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittanut tarjoaja Veisu-Tekniikka Oy:n ja LK Urakointi Oy:n muodostama työyhteenliittymä ei ole täyttänyt tarjoajille asetettua tarjoajan teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevaa soveltuvuusvaatimusta, ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen mukaan tarjoajalla on tullut olla kokemusta vastaavan tyyppisistä kohteista. Riittävällä kokemuksella on tarjouspyynnön mukaan tarkoitettu vähintään yhtä referenssikohdetta, jossa tarjoaja on toteuttanut vesirakennustöitä ja veteen asennettujen hitsattujen paineputkistojen rakentamista. Lisäksi on edellytetty, että referenssikohteen arvonlisäverottoman urakkasumman on tullut olla vähintään 0,3 miljoonaa euroa ja sen on tullut olla valmistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut referenssikseen toimintansa aliurakoitsijana Tasanne-Nurmi-vesihuoltolinjan rakennusurakassa. Kyseisen urakan pääurakoitsijana on toiminut valittaja ja Veisu-Tekniikka Oy on suorittanut kohteessa ainoastaan työnjohdollisia tehtäviä, joista se on laskuttanut tuntiveloituksen perusteella valittajalta yhteensä 64.784 euroa. Veisu-Tekniikka Oy:llä ei ole ollut minkäänlaista kokonaisvastuuta kyseisestä kokonaisurakasta eikä sen ja valittajan kesken ole tehty alihankintasopimusta. Veisu-Tekniikka Oy:n valittajalle suorittama työ kyseisessä rakennusurakassa ei ole täyttänyt referenssikohteelle asetettua edellytystä 0,3 miljoonan euron urakkasummasta.

Vastine

Vaatimukset

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Veisu-Tekniikka Oy:n ja LK-Urakointi Oy:n muodostama työyhteenliittymä on esittänyt tarjouksensa yhteydessä Veisu-Tekniikka Oy:n referenssiluettelon ja siinä muun ohella referenssin, jonka mukaan Veisu-Tekniikka Oy on ollut aliurakoitsijana toteuttamassa Tasanne-Nurmi-vesihuoltolinjan rakennusurakkaa, jonka urakkasumma on ollut 2.210.000 euroa. Työhön on sisältynyt paineviemäreiden ja vesijohtojen rakentaminen vesistöön ja upotukseen liittyvät ruoppaustyöt sekä vedenalaiset louhinnat. Urakka on toteutettu vuonna 2017. Referenssikohde on ollut nyt hankinnan kohteena olevaan urakkaan nähden vastaavan tyyppinen. Urakka on valmistunut edellytettynä aikana ja urakkasumma on ylittänyt vaaditun kokoluokan.

Tarjouksen selonottovaiheessa hankintayksikkö on pyytänyt Veisu-Tekniikka Oy:ltä lisätietoa kyseisestä referenssistä. Selvitystä on pyydetty muun ohella Veisu-Tekniikka Oy:n roolista aliurakoitsijana. Veisu-Tekniikka Oy:n edustaja on ilmoittanut selvityksessään muun ohella toimineensa urakassa työpäällikön ja vastaavan työnjohtajan tehtävissä ja hänen vastuullaan olleen koko urakkasuoritus mukaan lukien vesistöön saatetut vesijohto- ja paineviemärilinjat. Edelleen selvityksen mukaan urakka on toteutettu alihankintana pääurakoitsijana toimineelle valittajalle.

Referenssivaatimuksella on tavoiteltu nimenomaan sen seikan todentamista, että tarjoajalla on tarvittava osaaminen hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Tarkoituksena on ollut arvioida rakennusurakassa tarjoajan ammatillista pätevyyttä muun muassa kokemuksen perusteella. Koska Veisu-Tekniikka Oy:n edustaja on pääurakoitsijan tilaamana edustanut pääurakoitsijaa työsuoritukseen liittyvissä asioissa, on hankintayksikkö arvioinut Veisu-Tekniikka Oy:llä olevan kokemusta mainitusta työsuorituksesta.

Urakkasopimuksessa on ilmoitettu urakoitsijan edustajaksi työsuoritukseen liittyvissä asioissa nimenomaisesti Veisu-Tekniikka Oy:n vastaava työnjohtaja. Rakennusalan yleisten sopimusehtojen mukaisesti vastaava työnjohtaja johtaa rakennustöitä ja vastaa niiden suorittamisesta rakennuslain ja -asetuksen sekä rakentamismääräysten mukaisesti. Rakennusalan yleisten sopimusehtojen käsitteistön mukaan aliurakoitsija on urakoitsijan tilauksesta työtä suorittava toinen urakoitsija. Tasanne-Nurmi-vesihuoltolinjan urakkasopimuksen ehdot osoittavat, että Veisu-Tekniikka Oy on toiminut aliurakoitsijana Tasanne-Nurmi-vesihuoltolinjan urakassa. Ottaen huomioon aliurakoitsijan laskutuksen kokonaismäärän, kyse ei ole ollut myöskään vähäpätöisestä tehtävästä. Vaikka kirjallista sopimusta valittajan ja Veisu-Tekniikka Oy:n välillä ei ole tehty, kyse on ollut laskutus ja urakka-asiakirjoihin kirjatut vastuut huomioon ottaen sopimussuhteesta ja aliurakan suorittamisesta valittajalle. Tarjouspyynnön mukaan myös aliurakoitsijan suorittama referenssi on ollut riittävä. Näin ollen Tasanne-Nurmi-vesihuoltolinjan rakennusurakka on ollut hyväksyttävä referenssi ja Veisu-Tekniikka Oy on toiminut siinä aliurakoitsijana vastuullisessa tehtävässä. Hankintayksiköllä ei ole ollut esitetyn referenssin perusteella syytä kyseenalaistaa työyhteenliittymän muodostaneen Veisu-Tekniikka Oy:n ja LK Urakointi Oy:n ammattitaitoa, kokemusta ja luotettavuutta.

Kuultavien lausunto

Veisu-Tekniikka Oy ja LK Urakointi Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Veisu-Tekniikka Oy:n ja LK Urakointi Oy:n muodostaman työyhteenliittymän ilmoittama referenssi, jossa Veisu-Tekniikka Oy on toiminut referenssikohteen aliurakoitsijana ja jossa vastaavana työnjohtajana on ollut Veisu-Tekniikka Oy:n edustaja, on täyttänyt tarjoajan tekniselle suorituskyvylle ja ammatilliselle pätevyydelle asetetun soveltuvuusvaatimuksen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että Veisu-Tekniikka Oy:n ilmoittama referenssi ei ole täyttänyt asetettua soveltuvuusvaatimusta, koska sen työn osuus kyseisessä urakassa ei ole ollut arvoltaan 0,3 miljoonaa euroa. Valittaja on lisäksi paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen määrää.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että referenssikohteen urakkasumman euromääräistä rajaa arvioitaessa merkityksellistä ei ole ollut aliurakoitsijan työn osuus, vaan referenssikohteen urakan laajuus kokonaisuudessaan. Valittaja tulee velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti, sillä valitus on ollut täysin perusteeton ja aiheuttanut huomattavasti ylimääräisiä kustannuksia hankintayksikölle. Oikeudenkäyntikuluvaatimukseen sisältyy muun ohella valitukseen ja asiaan tutustumisesta, kaupungin sisäisistä palavereista, sähköpostikeskusteluista, vastineen kirjoittamisesta sekä vastineen liitteiden kokoamisesta ja markkinaoikeudelle toimittamisesta aiheutuneita kuluja.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Kansallisia hankintoja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja sekä käyttöoikeussopimuksia koskevista menettelyistä säädetään hankintalain III osassa, johon sisältyvä mainitun lain 11 luku (99–106 §) koskee kansallisia menettelyitä.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä mainitun lain I osassa (1–31 §) ja IV osassa (123–174 §) säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään lain 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun säännöksiä.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä mainitun lain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 105 §:ää koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) on todettu muun ohella, että soveltuvuutta koskevat vaatimukset voivat liittyä toimittajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen asemaan sekä ammatilliseen ja tekniseen pätevyyteen tai muihin perusteisiin. Soveltuvuutta koskevilla ehdoilla pyritään ennakollisesti varmistumaan siitä, että tarjoaja kykenee suoriutumaan hankinnan kohteen toteuttamisesta. Jos ehdot asetetaan liian tiukaksi, voi se johtaa tasapuolisen ja syrjimättömän hankintamenettelyn vaarantumiseen. Edelleen esitöissä on todettu, että hankintalain 80–86 §:n soveltamisen mahdollisuus soveltuvin osin ei tarkoita sitä, että lain II osan julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2014/24/EU (hankintadirektiivi) johtuvia säännöksiä on sovellettava kansallisissa hankinnoissa sellaisinaan. Kuten hankintamenettelyä koskevia säännöksiä, myös soveltuvuusehtoja ja poissulkemisperusteita koskevia säännöksiä voidaan soveltaa hankintalain II osan säännöksiin nähden väljemmin. Hankintayksikkö ei ole EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen tavoin sidottu esimerkiksi hankintadirektiivin liitteissä listattuihin soveltuvuusselvityksiin. Hankintayksikkö voi edelleen ottaa huomioon soveltuvuusarvioinnissa toimittajan referenssejä lain II osassa säädettyyn nähden pidemmältä ajalta.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia mainitun lain 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnoissa, joiden kohteena on kokoonpano- tai asennustoimia edellyttäviä tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita, ehdokkaiden ja tarjoajien ammatillinen pätevyys palvelujen suorittamiseksi tai asennustoimien taikka rakennusurakan toteuttamiseksi voidaan arvioida ammattitaidon, kokemuksen ja luotettavuuden perusteella.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Lielahden voimalaitoksen imu- ja purkuputkien siirtourakasta. Hankintailmoituksen mukaan voimalaitoksen nykyiset lauhdevesiputket, eli imu- ja purkuputki, siirretään uusiin sijainteihin suunnitellun Hiedanrannan vesistötäytön tieltä rakentamalla uudet putkilinjat ja liittämällä ne voimalaitoksen pumppaamon vieressä nykyisiin putkiin. Urakkaohjelman mukaan urakkaan on sisältynyt Lielahden voimalaitoksen nykyisten lauhdeveden imu- ja purkuputkien korvaaminen uusilla tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti kaikkine työsuorituksineen, materiaalihankintoineen ja liitostöineen täysin valmiiksi.

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja Veisu-Tekniikka Oy:n ja
LK Urakointi Oy:n muodostama työyhteenliittymä olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua tarjoajan teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevaa soveltuvuusvaatimusta, jonka mukaan vaatimuksessa edellytetyn aiemman referenssikohteen urakkasumman on tullut olla vähintään 0,3 miljoonaa euroa. Valittajan mukaan työyhteenliittymän ilmoittamassa Veisu-Tekniikka Oy:n referenssissä Veisu-Tekniikka Oy:n suorittaman työn osuus on ollut arvoltaan 64.784 euroa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssikohde on ollut nyt hankinnan kohteena olevaa urakkaa vastaava ja urakka on täyttänyt kaikki tarjouspyynnössä urakalle asetetut edellytykset. Hankintayksikön mukaan referenssikohteen urakkasumman euromääräistä rajaa arvioitaessa merkityksellistä on ollut referenssikohteen urakan laajuus kokonaisuudessaan.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Osallistumisehdot” on asetettu tarjoajille muun ohella seuraava teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskeva soveltuvuusvaatimus:

”Tarjoajalla tai aliurakoitsijalla on oltava kokemusta vastaavan tyyppisistä kohteista

- Riittävällä kokemuksella tarkoitetaan vähintään yhtä referenssikohdetta, jossa tarjoaja tai aliurakoitsija on toteuttanut vesirakennustöitä ja veteen asennettujen hitsattujen paineputkilinjojen (halkaisijaltaan ≥ 500 mm) rakentamista

- Referenssiksi ei kelpaa keskeneräinen hanke

- Referenssikohteen urakkasumma on oltava vähintään 0,3 miljoonaa euroa (alv 0 %).

- Referenssikohteen tulee olla valmistunut viimeisen 10 vuoden aikana.”

Hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle on esitetty muun ohella seuraava kysymys:

”Hyväksytäänkö referenssiksi työmaa, jossa tarjoaja on toiminut aliurakoitsijana halkaisijaltaan 500 mm-painevesilinjan asennustöissä vesistöosuudella?”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

”Kyllä hyväksytään, mikäli tarjouspyynnössä edellytetyt muutkin referenssikohdevaateet täyttyvät:

- Referenssiksi ei kelpaa keskeneräinen hanke

- Referenssikohteen urakkasumma on oltava vähintään 0,3 miljoonaa euroa (alv 0 %)

- Referenssikohteen tulee olla valmistunut viimeisen 10 vuoden aikana.”

Veisu-Tekniikka Oy:n ja LK Urakointi Oy:n muodostama työyhteenliittymä on ilmoittanut tarjoukseensa liitetyllä referenssilomakkeella muun ohella Veisu-Tekniikka Oy:n aliurakoitsijana toteuttaman referenssin koskien Tasanne-Nurmi-vesihuoltolinjan rakennusurakkaa. Referenssilomakkeen mukaan urakan urakkasumma on ollut 2.210.000 euroa. Urakka on toteutettu vuonna 2017 ja siihen on sisältynyt painevesiviemäreiden ja vesijohtojen rakentaminen vesistöön, upotukseen liittyvät rappaustyöt sekä vedenalaiset louhinnat.

Hankintayksikkö on 22.6.2021 lähettänyt työyhteenliittymä Veisu-Tekniikka Oy:n ja LK Urakointi Oy:n yhteyshenkilölle täsmennyspyynnön, jossa se on muun ohella pyytänyt ilmoittamaan, missä roolissa Veisu-Tekniikka Oy on toiminut edellä mainitussa referenssissä aliurakoitsijana. Työyhteenliittymän yhteyshenkilö on 23.6.2021 täsmennyspyyntöön antamassaan vastauksessa todennut toimineensa työpäällikön ja vastaavan työnjohtajan tehtävissä ja vastuullaan olleen koko urakkasuoritus mukaan lukien vesistöön saatetut vesijohto- ja paineviemärilinjat. Edelleen vastauksessa on todettu, että kyseisessä urakassa kyseinen henkilö on toiminut alihankkijana pääurakoitsijan KVL-Tekniikka Oy:n tilaamana työnantajanaan Veisu-Tekniikka Oy.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista.

Edellä todetuin tavoin tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoajia esittämään tiedot vähintään yhdestä referenssikohteesta, jolla tarjoaja tai aliurakoitsija voi osoittaa, että sillä on riittävä kokemus vastaavan tyyppisistä kohteista. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimusta siitä, että tarjoajan olisi tullut toimia pääurakoitsijana kyseisessä referenssikohteessa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole myöskään asetettu tarkempia vaatimuksia sille, mihin urakkasumman arvo tulee perustaa, mikäli kyse on aliurakointina toteutetusta kohteesta. Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä tarjouspyynnössä edellytetyn referenssiluettelon, jossa on mainittu muun ohella Veisu-Tekniikka Oy:n aliurakoitsijana toteuttama referenssikohde, jonka urakkasumma on ollut 2.210.000 euroa. Kun tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellä esitettyä tarkemmin määritelty referenssikohteiden hyväksyttävyydeltä edellytettyjä vaatimuksia markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, että voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssi on täyttänyt referenssikohteelle asetetut vaatimukset eikä hankintayksikkö siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa KVL-Tekniikka Oy:n korvaamaan Tampereen kaupungin oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Jenni Poropudas ja Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.