Asian tausta

Tuomi Logistiikka Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 15.7.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta muun ohella keskushemodialyysihoitoja ja niihin liittyviä tarvikkeita ja palveluita koskevasta hankinnasta ajalle 1.11.2020–31.10.2022 ja mahdolliselle toistaiseksi voimassa olevalle optiokaudelle. Hankinta on jaettu kolmeen osa-alueeseen.

Tuomi Logistiikka Oy:n toimitusjohtaja on 16.11.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Fresenius Medical Care Suomi Oy:n tarjouksen valituksenalaiseen keskushemodialyysihoitoja ja niihin liittyviä tarvikkeita ja palveluja koskevaan hankinnan osa-alueeseen 1.

Tuomi Logistiikka Oy:n toimitusjohtaja on 19.11.2020 tekemällään korjatulla hankintapäätöksellä valinnut Fresenius Medical Care Suomi Oy:n ja Baxter Oy:n tarjouksen valituksenalaiseen keskushemodialyysihoitoja ja niihin liittyviä tarvikkeita ja palveluja koskevaan hankinnan osa-alueeseen 1.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.600.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Oy Carbonex Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen 16.11.2020 tehdyn hankintapäätöksen ja 19.11.2020 tehdyn korjatun hankintapäätöksen osa-alueen 1 osalta, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.670 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnön mukaan tarjottujen hemodialyysilaitteiden laatua on arvioitu tilaajayksikössä tehtävän koekäytön aikana. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole turvannut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua laitteiden koekäytön aikana.

Valittaja on toimittanut tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti hankintayksikön käyttöön tarjoamansa Surdial X -laitteen tarvikkeineen, ja valittajan asiantuntijat ovat olleet koekäytön aikana opastamassa laitteen käytössä. Surdial X -laite on ollut koekäytössä kaksi viikkoa TAYS:n Munuaiskeskuksen toisessa kerroksessa sekä kaksi viikkoa ensimmäisessä kerroksessa, jolloin arviointi on kohdistunut hankinnan osa-alueeseen 2 eikä osa-alueeseen 1. Näin olleen osa-aluekohtaisesti koekäyttö on kestänyt todellisuudessa vain kaksi viikkoa, vaikka koekäytön kokonaiskesto olisi tullut olla tarjouspyynnön mukaan kuukausi.

Laitteen koekäyttöä ei ole toteutettu tarkoituksenmukaisesti, koska koekäyttö on ollut hajautettu liian monelle käyttäjälle siten, että koekäyttökerrat ovat jääneet vain neljään kertaan käyttäjää kohden. Molempien osa-alueeseen 1 valittujen voittaneiden tarjoajien laitteet ovat olleet jo huomattavan pitkän ajan muun muassa TAYS:n käytössä, ja ovat lähtökohtaisesti käyttäjien tuntemina. Näin ollen koekäyttöolosuhteet eivät ole mahdollistaneet tarjoajien tasapuolista kohtelua. On ilmeistä, että laite, jota henkilö on käyttänyt pitkän aikaa, koetaan helppokäyttöisemmäksi kuin laite, joka on käyttäjälle vielä tuntematon.

Koekäyttöolosuhteet ja tarjousten vertailun suorittaminen eivät ole mahdollistaneet todellisen kilpailun syntymistä ja tarjoajien tasapuolista kohtelua, koska laadun vertailu on perustunut hyvin vahvasti nimenomaan koekäyttäjien rajalliseen, osin virheelliseen ja täysin subjektiiviseen käsitykseen tarjotun laitteen toiminnallisuuksista sekä seikkoihin, joita hankintayksikkö ei ole ylipäänsä ilmoittanut huomioitavaksi tarjouspyynnössä. Lisäksi hankintapäätöksen perustelut ovat puutteelliset, koska hankintayksikkö ei ole perustellut tasapuolisesti kaikkien tarjoajien saamia pisteitä sanallisesti kaikkien vertailukohtien osalta.

Tarjousten laatuvertailun perusteet on ilmoitettu Koekäyttökaavakkeessa, jonka mukaan laadun osalta pisteytetään koekäytön perusteella seitsemän ryhmää ja kustakin ryhmästä saadut pisteet lasketaan yhteen koekäytön kokonaispistemääräksi.

Tarjouspyynnössä on todettu, että ryhmässä 1 arvioidaan laitteen valmistelua käyttökuntoon. Mainitun ryhmän 1 kohdassa 1.4 ”laite ohjaa käyttäjää valmistelun eri vaiheissa” tarjousten vertailun pisteytys on tapahtunut oikein, mutta hankintapäätöksen perustelut ovat virheelliset, koska kohdassa ei ole tullut ylipäänsä arvioida sitä, kuinka paljon valmisteluun kuluu aikaa, vaan sitä, ohjaako laite käyttäjää.

Mainitun ryhmän 1 kohdasta 1.5 ”laitteen vaatimat manuaaliset toimenpiteet valmistelun aikana” osalta on voinut saada pisteitä joko 5 ”vähän”, 2 ”joitain” ja 1 ”useita”. Kohdassa 1.5 ei kuitenkaan ole ilmoitettu, montako manuaalista toimenpidettä esimerkiksi ”joitain” tai ”useita” arvosanan saaneen laitteen valmistelun on tullut sisältää. Valittajan tarjoaman Surdial X -laitteen valmisteluvaiheeseen ei ole liittynyt hankintapäätöksen perusteluissa tarkoitetulla tavalla turvallisuutta vaarantavia tekijöitä, koska laite ohjaa käyttäjää tekemään kyseiset vaiheet.

Koska hankintayksikkö on todennut voittaneen tarjoajan Artis Physio Plus -laitteella olevan useita manuaalisia vaiheita, olisi mainitun laitteen tullut saada kohdasta 1.5 enintään yksi piste. Sanotussa kohdassa ei ole tullut huomioida sitä, miten hyvin laitteen valmistelu voidaan toteuttaa aseptisesti, koska tätä on koskenut oma arviointikohtansa 1.6, vaan kyse on ollut manuaalisten vaiheiden määrästä.

Ryhmän 1 kohdasta 1.6 ”laitteen letkuston aseptinen käsiteltävyys” on voinut saada pisteitä joko 5 ”hyvä”, 2 ”tyydyttävä”, 1 ”välttävä” tai 0 ”heikko”. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole täsmennetty, mitkä nimenomaiset seikat oikeuttavat mihinkin pistemäärään. Hankintayksikkö on lisäksi arvioinut samoja seikkoja sanotussa kohdassa kuin kohdassa 1.5. Baxter Oy:n Artis Physio Plus -laitteen osalta tarjousten vertailun perustelut liittyvät yksinomaan jo kohdassa 1.5 arvioituun manuaalisten työvaiheiden määrään. Fresenius Medical Care Suomi Oy:n CorDiax 6008 -laitteen osalta hankintayksikkö on lisäksi huomioinut arvioinnissaan testauksen ja primauksen automaattisuuden, vaikka näillä toiminnoilla ei ole tekemistä aseptisen käsiteltävyyden kanssa.

Valittajan tarjoaman Surdial X -laitteen osalta perustelut kohdassa 1.6 ovat olleet huomattavasti yksityiskohtaisempia. Surdial X -laitteen saamia pisteitä on alentanut se, että laitteen venaportissa on viiden senttimetrin pituinen aseptinen väliletku, joka poistetaan, kun laite yhdistetään potilaaseen. Myös voittaneiden tarjoajien laitteisissa on ollut välikappale, joka on huuhtelun ajan kiinni ja irrotetaan, kun laite yhdistetään potilaaseen, mutta tämä ei kuitenkaan näy kilpailevien laitteiden saamissa pisteissä niitä alentavana seikkana.

Hankintayksikkö on edelleen todennut, että arterialetkussa oleva pieni korkki, joka poistetaan ennen online-täyttöä, kontaminoituu helposti, mikä on alentanut Surdial X -laitteen saamia pisteitä. On kuitenkin otettava huomioon, että myös voittaneiden tarjoajien tarjoamissa Artis Physio Plus- ja CorDiax 6008 -laitteisissa on korkki, joka poistetaan, mutta hankintayksikkö ei ole vähentänyt pisteitä näiltä tarjoajilta. Hankintayksikkö on vielä esittänyt, että Surdial X -laitteessa olleet ”portit isokätisille ja vasenkätisille haastavia, jolloin ei mahdu tekemään kiertoliikettä”. Porttien koko ja se, pystyykö isokätinen tai vasenkätinen tekemään kieroliikkeen, ei kuitenkaan ole liittynyt laitteen aseptiseen käsiteltävyyteen, eikä huomiolla siten olisi tullut olla vaikutusta pisteytykseen.

Ryhmän 1 kohdan 1.7 ”laitteen käyttöergonomiassa” osalta arvioitilomakkeella tai tarjouspyynnössä ei ole täsmennetty, mitkä nimenomaiset seikat oikeuttavat mihinkin pistemäärään tai mitä seikkoja sisältyy hyvään käyttöergonomiaan. Kohdasta on voinut saada pisteitä joko 3 ”hyvä”, 1 ”tyydyttävä” tai 0 ”heikko”. Hankintayksikkö ei ole hankintasäännösten edellyttämällä tavalla perustellut lainkaan kahdelle muulle laitteelle antamiaan täysiä pisteitä. Kilpailevissa tuotteissa on yhtä lailla välikappale, joka joudutaan poistamaan dialyysihoidon alkaessa. Jos tämä on katsottu ergonomiaa vähentäväksi seikaksi, tulisi myös kilpailevien laitteiden pisteytystä korjata. Lisäksi kyseenalaista, miten välikappale ja sen poisto liittyvät laitteen käyttöergonomiaan.

Surdial X -laitteessa on muun muassa liikuteltava näyttö, mikä parantaa laitteen käyttöergonomiaa. Samaa ominaisuutta ei ole Artis Physio Plus -laitteessa, mutta tätä eroa ei ole huomioitu arvioinnissa. Myöskään perusteluissa viitatut osien talteen ottaminen ja varaosat tai niiden pois heittäminen eivät liity laitteen käyttöergonomiaan ja siten nämä seikat ovat arvioinnin kannalta epärelevantteja. Hankintayksikkö on siten arvioinut laitteita sellaisten tekijöiden kautta, jotka eivät joko liity lainkaan laitteen käyttöergonomiaan, tai liittyvät vain joltain osin. Toisaalta hankintayksikkö on jättänyt vertailussa huomioimatta käyttöergonomian kannalta olennaisia seikkoja.

Ryhmän 2 ”Hoitoparametrien (mm. SN, HDF, isoUF) asettaminen ja laitteen muiden toimintojen selkeys”kohdassa 2.1 ”hoitotietojen luettavuus näytöltä” on viitattu nimenomaisesti hoitotietoihin, joka on erillinen käsite kuin hoitoparametrit ja seurantaparametrit. Koska molemmilla laitteilla hoitotiedot näkyvät päänäytöllä, olisi myös Surdial X -laitteen tullut saada sanotusta kohdasta täydet kolme pistettä, kuten CorDiax 6008 -laite.

Ryhmän 2 kohdassa 2.2 ”näytön kaltevuus säädettävissä potilaan arvioimana” on tullut arvioida ainoastaan näytön kaltevuuden säätämistä, eikä näytön tekstejä tai luettavuutta. Koska hoitoaika näkyy Surdial X-laitteessa suoraan kellonaikana näytönsäästäjällä, ja näytön kaltevuus on säädettävissä kuten CorDiax 6008 -laitteessa, olisi valittajan tullut saada kohdasta täydet kolme pistettä.

Ryhmän 2 kohdassa 2.5 ” hoitoparametrien hakemisen helppous” on Surdial X -laitteen arviointiin vaikuttanut se, että laitteen sanasto on ollut käyttäjälle uutta ja vierasta. Sanastolla tai sen vieraudella ei ole mitään tekemistä hoitoparametrien tai niiden hakemisen helppouden kanssa, eikä sanastoa pisteitä vähentävänä seikkana olisi tullut huomioida vertailukohdassa. Hankintayksikkö ei ole huomioinut sitä, että Surdial X -laite on ainut vertailussa mukana ollut laite, jossa todellinen hoitoaika ja sen päättyminen kellonaikana näkyy näytönsäästäjässä. Valittaja on myös koekäytön yhteydessä kertonut, että laitteessa on myös mahdollista käyttää potilaskorttia, jolloin potilaan kaikki hoitoparametrit ovat katsottavissa hoidon aikana. Koekäytön lyhyt aika ei kuitenkaan ole mahdollistanut laitteen käyttöä potilaskorteilla, jolloin vertailupisteiden vähentäminen tällä perusteella on ollut perusteetonta.

Ryhmän 2 kohdan 2.6 ” hoitomuodon valinnan helppous” arvioinnissa on virheellisesti todettu, että HD-hoito pystytään valitsemaan vasta, kun potilas on yhdistetty laitteeseen. Surdial X -laitteessa, kuten muissakin laitteissa, valittu hoitomuoto näkyy päänäytöllä, eikä hoitomuodon valintaan liity epäselvyyksiä. Hoitomuodon voi valita valmisteluvaiheessa heti, kun laite on laitettu huuhtelemaan tai vastaavasti potilaskorttia käytettäessä hoitomuoto hyväksytään potilaskortilta, kun valmistelu aloitetaan. Auto-sub- ja max-sub-toiminnot ovat nimenomaan potilasturvallisuutta lisääviä toimintoja, ja vaikka jompikumpi toiminto valittaisiin epähuomiossa, ei tästä seuraa riskiä potilaalle. Joka tapauksessa arvioinnin kohteena on ollut vertailuperusteen mukaan hoitomuodon valinnan helppous, eikä laadun vertailupisteitä voi vähentää virheellisiin turvallisuusargumentteihin nojaten.

Mitä tulee hankintayksikön kommenttiin liittyen isoloitu UF:ään, on todettava, että hankintayksikkö ei edes koekäyttänyt kyseistä toimintoa, ja toiminnon joka tapauksessa saa kytkettyä päälle tai pois päältä yksinkertaisesti valitsemalla toiminnon laitteen valikosta. Artis Physio Plus -laitteella ei ole mahdollista kytkeä toimintoa päälle eri vaiheessa hoitoa, mutta tätä ominaisuutta hankintayksikkö ei ole ottanut huomioon minkään vertailuperusteen kohdalla. Valittajan olisi tullut saada arvioitavasta kohdasta täydet neljä vertailupistettä.

Ryhmän 3 ”Dialyysihoidon aikaiset seurantaparametrit” kohdasta 3.6 ”seurantaparametrien löytymisen helppous hoidon aikana” kaikkien vertailevien laitteiden olisi tullut saada kaksi pistettä, koska yhdessäkään laitteessa hoitoparametrit eivät näy kokonaisuudessaan päänäytöllä. Lisäksi tiedon etsiminen kestäminen kauan dialyysihoidon jälkeen ei ole vertailuperusteen kannalta merkityksellistä, koska arvioinnin kohteena on ollut hoitoparametrien löytymisen helppous dialyysihoidon aikana. Näin ollen pisteitä ei olisi saanut tällä perusteella vähentää.

Ryhmän 3 kohdassa 3.7 ”seurantaparametrien muuttamisen helppous hoitajan arvioimana” ja 3.8 seurantaparametrien muuttamisen helppous potilaan arvioimana”tarjousten vertailu on virheellinen, koska seurantaparametrien muuttaminen on yhtä lailla helppoa kaikissa laitteissa, koska kaikissa laitteissa osa seurantaparametreistä löytyy päänäytöltä ja osa ei. Tarjouspyynnön sanamuodon mukaan ei ole ollut selvää, että kyseisessä arviointikohdassa huomioidaan sellaisia seikkoja kuin fonttikoko, värien sävyt tai tekstin määrä näytöllä.

Valittajan tarjoama laite on ollut potilaille uusi ja siksi on täysin ymmärrettävää, että laitteen käyttö ja siinä olevat uudet sanat sekä fontti ovat olleet potilaan näkökulmasta vieraita. Arviointi on perustunut kolmen potilaan subjektiivisiin tuntemuksiin, jotka on muodostettu varsin lyhyen ajanjakson aikana. Kun vielä huomioidaan se, että kilpailevat laitteet ovat olleet potilaille hyvinkin tuttuja, kohdan 3.8 osalta asetettu vertailuperuste ei ole täyttänyt tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteen asettamia vaatimuksia.

Ryhmän 4 kohdan4.1 ”laitteen toiminnan muuttaminen äkillisissä tilanteissa” osalta hankintayksikkö on virheelliset arvioinut valittajan tarjoaman Surdial X -laitteen ominaisuuksia. Kaikki tarvittavat toimintojen muuttamiset äkillisissä tilanteissa on Surdial X -laitteessa mahdollista tehdä suoraan päänäytöltä käsin, eikä tähän liity useampaa painallusta. Hankintayksikön huomio siitä, että jos ”hoito loppuu suunnittelemattomasti, laitteen muisti täytyy ’nollata’ jotta laite saadaan pesuohjelmalle”, on arvioitavan vertailukohdan kannalta epärelevantti, eikä liity laitteen toiminnan muuttamiseen äkillisissä tilanteissa. Carbonexin tarjouksen olisi tullut saada vertailtavasta kohdasta viisi pistettä.

Ryhmän 5 kohdan 5.1 ”laite ohjaa käyttäjää automaattisesti hoidon lopetuksessa” osalta hankintayksikkö on virheelliset arvioinut valittajan tarjoaman Surdial X -laitteen ominaisuuksia. Arvioinnin kohteena on ollut hoidon lopetuksen ohjaaminen. Letkuston tyhjäys ei kuulu hoidon lopetuksen vaiheisiin, eikä siten ole liittynyt arvioitaviin ominaisuuksiin.

Vastine

Vaatimukset

Tuomi Logistiikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.928 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinnan osa-alueeseen 1 kuuluvan laitteistokokonaisuuden osalta tarjousten vertailu on toteutettu tarjouspyynnön mukaisesti. Kaikkien tarjottujen dialyysilaitteiden koekäyttö toteutettiin TAYS Keskussairaalan Munuaiskeskuksessa 5.10.– 2.11.2020 välisenä aikana. Valittajan toimittama laite on ollut koekäytössä Munuaiskeskuksessa koko mainitun ajan. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu on turvattu laitteiden koekäyttöolosuhteissa, eikä merkitystä ole ollut sillä, ovatko tietyt laitteet olleet koekäyttäjille ennestään tuttuja. Munuaiskeskuksen potilaita on hoidettu TAYS:n Munuaiskeskuksen molemmissa kerroksissa ja dialyysihoitajat ovat työkierron mukaisesti tehneet töitä kummassakin kerroksessa, jolloin hoidettavien potilaiden sijoittuminen rakennuksen eri kerroksiin ei ole vaikuttanut koekäytössä olleiden laitteiden arviointiin. Neljän viikon koekäytön aikana Munuaiskeskuksessa on arvioitu samanaikaisesti hankinnan osa-alueiden 1 ja 2 laitteita. Tämänkaltaisessa täysin kliiniseen potilastyöhön liittyvässä arvioinnissa subjektiivisuudella tarkoitetaan hoitajan ammattitaitoon perustuvaa kokonaisvaltaista näkemystä potilaiden hoitamisesta kyseisillä laitteilla. Hoitajat ovat arvioineet yksittäisen hoidon kokonaisprosessia ja sen toteutumista potilaslähtöisesti huomioiden turvallisuuden, käytettävyyden ja aseptiikan. Koekäyttö on toteutettu tavanomaisen työn ohessa. Useammalle hoitajalle hajautettu koekäyttö on turvannut arvioinnin tasapuolisuuden, sillä yksittäisen hoitajan antama arviointi ei ole korostunut pisteytyksessä. Valittajan edustaja on ollut kouluttamassa toimittamansa Surdial X-laitteen käyttöä Munuaiskeskuksessa useana päivänä sekä yksilökohtaisesti että osastotunnilla koko henkilökunnalle, ja edustaja on ollut tavoitettavissa koko koekäytön ajan.

Tarjousten vertailussa on kysymys ollut arvioitavien laitteistojen keskinäisestä vertailusta, jossa on haettu laitteistojen välisiä eroja. Jos laitteiston koekäytön yhteydessä jossakin kohdassa on ollut huomautettavaa, on tämä seikka kirjattu sanallisena arviona. Mikäli laitteistossa ei ole koekäytön yhteydessä havaittu erityistä huomautettavaa, tai vertailtavien laitteistojen toiminnassa ei ole havaittu eroja, ei kyseistä kohtaa ole erikseen sanallisesti kommentoitu. Sanallinen arvio on tarkoitettu numeerisen pisteytyksen tueksi turvaamaan vertailun läpinäkyvyyttä ja tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Kliiniseen potilastyöhön liittyvässä arvioinnissa subjektiivisuudella tarkoitetaan hoitajan ammattitaitoon perustuvaa kokonaisvaltaista näkemystä potilaiden hoitamisesta hankinnan kohteena olevilla laitteilla. Koska kyseessä on arvioitavien laitteistojen keskinäinen vertailu, sanallista arviointia ei ole erikseen annettu toimintojen samankaltaisuudesta, vaan vain seikoista, joista koekäytön yhteydessä on ollut erityisen huomautettavaa, eikä sanallisen arvioiden mahdollinen puuttuminen siten voida katsoa olevan avoimuusperiaatteen vastaista.

Koekäytön on suorittanut ja pisteytystä tukevan sanallisen arvioinnin on laatinut joukko dialyysihoitajia, jotka ovat myös hankittavien laitteiden käyttäjiä. Dialyysihoitajien ydinosaamiseen ei kuulu hankintateknisen tekstin tuottaminen, ja on mahdollista, että valittaja on tulkinnut tämän epätarkkuutena yksittäisissä vastauksissa. Sanallisissa arvioinneissa on selvennetty lyhyesti laitteiden välisiä keskeisiä eroja, eikä yksityiskohtaisten piste-erojen laajamittainen perustelu ole ollut tarkoituksenmukaista. On kuitenkin tärkeää, että laajan koekäytön ovat suorittaneet siihen ammattiryhmään kuuluvat asiantuntijat, jotka sopimuskaudella tosiasiallisesti laitteita käyttävät. Laitteiden laadulla on keskeinen merkitys erityisesti suuressa dialyysiyksikössä, jossa hoidetaan paljon myös monisairaita ja hemodynaamisesti epävakaita potilaita. Koekäyttäjien arviot pisteytyksistä ovat perustuneet kokeneiden dialyysihoitajien ammattitaitoon huomioiden erityisesti äkillisesti vaihtuvat kliiniset potilashoitotilanteet, jolloin laitteistojen väliset erot ovat korostuneet.

Vertailuperusteiden kohdissa 1.2 ja 1.4pisteytys ei ole ollut virheellinen, eikä ole edes esitetty, että valittajalle olisi vertailussa aiheutunut oikeudenmenetystä.

Vertailuperusteiden kohtien 1.5 ja 1.6osalta ovat perustelut teknisen virheen takia vaihtaneet paikkaa. Tekninen virhe ei ole vaikuttanut annettujen pisteiden määrään. Alavertailuperusteessa 1.5 on ollut kyse laitteiden keskinäisestä vertailusta siten, että eniten manuaalisia vaiheita vaatinut laite on saanut vähiten pisteitä ja vastaavasti kaksi muut laitteet sijoittuneet vertailussa toiseksi ja kolmanneksi riippuen kunkin laitteen manuaalisten vaiheiden määrästä. Koska Surdial X-laite on vaatinut eniten manuaalisia vaiheita ennen käyttöönottoa, on se saanut vain yhden pisteen.

Kohdan 1.6 osalta koekäyttäjät ovat arvioineet, että Surdial X -laitteen ahdas tila porttien ympärillä vaikeuttaa huomattavasti letkuston aseptista käsiteltävyyttä. Vastaavasti eniten pisteitä saanut laite on vaatinut vain vähäisen määrän manuaalisia toimenpiteitä koko letkusetin asettamisessa käyttökuntoon, ja lisäksi testaus ja primaus eivät ole vaatineet manuaalisia vaiheita lainkaan.

Kohdan 1.7osalta koskien käyttöergonomiaaSurdial X -laite on saanut vähiten pisteitä, koska laitteen online-portin irrotus on ollut vaikeaa ahtaan tilan vuoksi, jolloin kiertoliikkeeseen ei ole saanut riittävästi voimaa. Muita nimenomaisesti ergonomiaan liittyviä ongelmakohtia ovat Surdial X -laitteen osalta olleet laitteiston etuosan näkyvyys säätämistilanteissa, irrallisten varaosien mahdollinen putoaminen ja siitä johtuva työskentelyn hidastuminen ja vaikeutuminen, kosketusnäytön näppäinten pieni painoalue, start-stop näppäimen vaatima painovoimakkuus sekä laiteportteihin yhdistettyjen liitosten yhdistäminen ja käsitteleminen.

Kohdan 2.1 vertailuperusteessa on tarkoitettu hoitotiedoilla pääotsikon mukaisesti lääkärin määräyksestä potilaan hoidon alussa laitteeseen asetettavia hoito- ja seurantaparametreja ja niiden luettavuutta näytöltä. Luettavuus on Surdial X -laitteen osalta ollut vertailluista laitteista huonoin. Kohdan 2.2 osalta Surdial X -laitteen näytön kaltevuus on ollut säädettävissä. Tämä ominaisuus potilaan arvioimana ei ole ollut hyödyllinen, koska näytön kallistettavuudesta huolimatta potilas ei ole nähnyt näytön tekstejä. Hoitajan työn kannalta näytön kallistettavuudella ei ole oleellista merkitystä.

Kohdan 2.5 vertailuperusteessa on arvioitu hoitoparametrien hakemisen helppoutta. Tältä osin Surdial X -laitteen pisteytys on perustunut hoitoparametrien jakautumiseen usealle eri välilehdelle, mikä on koekäytössä koettu hankalaksi. Koekäytön aikana ei ole ollut turvallisuussyistä mahdollista käyttää valittajan esittämällä tavoin potilaskorttia avustetussa HD-hoidossa olevilla potilailla, koska hoitopaikat ja -muodot vaihtelevat tiheästi. Turvallisuussyistä näytönsäästäjää ei myöskään ole ollut mahdollista käyttää.

Kohdan 2.6 vertailuperusteen osalta hankintapäätöksen perusteluista on jäänyt puuttumaan perustelut hoitomuodon valinnan helppoudesta voittaneiden tarjoajien laitteiden osalta.

Kohdan 3.6 vertailuperusteen laadun arvioinnin keskeinen peruste on ollut valikoiden kautta tapahtuvan parametrien käyttö, erityisesti niiden löytymisen ja muuttamisen helppous, joka on todettu Surdial X -laitteessa muita laitteita huonommaksi.

Kohdan 3.8. vertailuperusteen osalta on todettu, että Surdial X -laitteen seurantaparametrien muuttaminen on ollut muita laitteita vaikeampaa useiden valikoiden ja varmentamisen vuoksi. Fonttikoko, värien sävyt tai tekstin määrä näytöllä ovat olleet ominaisuuksia, jotka ovat erityisesti tulleet esille koekäytön aikana, eikä niitä ole voitu ennakoida tarjouspyynnön laatimisen hetkellä. Mikäli uuden laitteen käytön riittävä opastaminen potilaille ei ole ollut mahdollista vertailujakson pituisena aikana, olisi tämä katsottava epäedulliseksi seikaksi laitteiden käytössä, eikä tässä ole kyse potilaille tuttujen laitteiden kilpailuedusta.

Vertailuperusteiden kohdassa 4.1 ei ole arvioitu laitteen automatiikkaa, joka on ollut vertailuperusteena kohdassa 4.2, vaan laitteen toiminnan muuttamista äkillisissä tilanteissa automatiikan jälkeen. Äkillisissä tilanteissa ensisijainen toimenpide on ollut hoidon jatkaminen muuttamalla hoitoparametreja. Tällöin Surdial X -laitteen käyttöominaisuudet on todettu hankaliksi, jonka vuoksi kyseisestä kohdasta on laitteelle annettu nolla pistettä. Surdial X -laitteen ongelmana on arvioinnin mukaan ollut se, että mikäli äkillinen hoitotilanne johtaa suunnittelemattomaan hoidon päättymiseen, täytyy laitteen muisti nollata, jotta laite saadaan pesuohjelmalle. Tällöin laite hukkaa hoitotiedot. Hoitotietojen näkyminen hoidon jälkeen on tärkeää arvioitaessa niitä syitä, jotka ovat johtaneet äkilliseen tilanteeseen. Tämän huomioiminen laitteen arvioinnissa on ollut perusteltua.

Vertailuperusteiden kohdassa 5.1 on arvioitu sitä, miten laite ohjaa käyttäjää automaattisesti hoidon lopetuksessa. Toisin kuin valittaja on esittänyt, laitteen letkuston tyhjäys on kiinteä osa hemodialyysihoidon lopetusprosessia, eikä hoitoa voi lopettaa ilman tyhjäystoimenpiteitä. Koska Surdial X -laitteen osalta koekäyttäjät ovat kiinnittäneet huomiota kyseisen toimenpiteen monimutkaisuuteen, laite on saanut arviossa tältä osin 0 pistettä.

Kuultavien lausunnot

Fresenius Medical Care Suomi Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Baxter Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintapäätöksen perusteluissa ei pelkästään laitekohtaisten erojen esille tuominen ole riittävää, vaan jokaista kohtaa on tullut arvioida yhtä laajasti kunkin koekäytössä olevan laitteen osalta.

Vertailuperusteessa 1.5 hankintayksikkö ei ole perusteluissaan esittänyt, kuinka monta manuaalista vaihetta kuhunkin vertailtavaan laitteeseen sisältyy, eikä valittajalla ole ollut mahdollisuutta arvioida sitä, mikä on ollut laitteiden tosiasiallinen suhteellinen ero manuaalisten vaiheiden määrän osalta.

Vertailuperusteessa 1.6 aseptisuuden kannalta ei ole ollut merkitystä sillä, onko testaus ja primaus täysin vai kokonaan automaattista, eikä tämä vaihe ole voinut vaikuttaa laitteen aseptisuuteen, koska letkusto ei ole voinut kontaminoitua yhdessäkään vertailun kohteena olevassa laitteessa. Tällä perusteella hankintayksikkö on huomioinut Fresenius Medical Care Suomi Oy:n Cordiax 6008 -laitteen osalta seikkoja, jotka eivät ole vertailukohdan perusteella relevantteja.

Vertailuperusteessa 1.7 Surdial X -laitteen osien irrottaminen liittyy eri työvaiheeseen eli hoidon lopetukseen, eikä tätä vaihetta ole tullut arvioida laitteen valmistelussa. Vertailuperusteesta ei ole käynyt ilmi, mihin konkreettiseen ominaisuuteen, seikkaan tai toimintoon vertailu tulee pohjautumaan. Vertailuperuste on jättänyt hankintayksikölle liian suuren harkintavallan.

Käsitteillä hoitotiedot, hoitoparametrit ja seurantaparametrit on olennainen merkitysero. Vertailuperusteessa 2.1 on sanallisten perusteluiden mukaan huomioitu vertailtavien laitteiden käyttöominaisuuksia erilaisten toimintojen kautta, eikä vertailusta tai vertailuperusteen sanamuodosta ilmene, onko vertailua ollut tosiallisesti tarkoitettu suoritettavan hoitotietojen vai hoito- tai seurantaparametrien osalta.

Vertailuperusteessa 2.2 on ilmoitettu arvioitavan näytön kaltevuuden säätämistä, eikä säätämisestä johtuvaa näytön luettavuutta.

Vertailuperusteen 2.5 osalta keskeiset hoitoparametrit ovat ilmenneet päänäytöllä, eivätkä turvallisuusnäkökohdat estä näytönsäästäjän käyttämistä. Näytönsäästäjä menee automaattisesti pois päältä, jos hoidon aikana sattuu vaara- tai vahinkotilanne. Näytönsäästäjä on myös ollut päällä koekäytön aikana.

Vertailuperusteen 2.6 osalta on otettava huomioon, että HDF-hoidon valitseminen HD-hoidon sijaan ei ole ollut turvallisuusriski potilaan kannalta. Baxter Oy:n Artis-laitteessa hoitomuoto valitaan letkusetin kautta, jolloin hoitomuodon valinta ja sen muuttaminen hoidon aikana on ollut valittajan Surdial X -laitteeseen verrattuna huomattavasti hankalampaa.

Vertailuperusteiden 3.6 ja 3.8 osalta hankintayksikön perustelut ovat liian yleisluontoisia ja subjektiivisia. Vertailuperusteesta 4.1 ei puolestaan ole ollut pääteltävissä, että siinä on viitattu nimenomaan laitteen toiminnan muuttamiseen automatiikan jälkeen. Mahdollisten hoitotietojen hukkaamista ei ole tullut ottaa vertailussa huomioon.

Dialyysihoidon lopetukseen liittyneen vertailuperusteen 5.1 osalta suoritetussa laitteiden vertailussa on virheellisesti arvioitu, että hemodialyysihoito ja sen suorittaminen vaatisi letkuston tyhjennystä. Tyhjentäminen tapahtuu tosiasiassa vasta hoidon lopettamisen jälkeen, eikä sitä siten olisi tullut ottaa huomioon vertailussa. Voittaneen tarjoajan Artis-laitteessa ei ole edes mahdollista tehdä tyhjennystoimintoa. Tältä osin on siten ristiriitaista, miksi hankintayksikkö on esittänyt, että kyseinen laite ohjaa tässä toiminnossa, ja arvostanut tätä ominaisuutta laatuvertailussa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt muun ohella että,

Munuaiskeskuksessa hoidetaan sekä itsenäisesti laitetta käyttäviä että tehohoitokunnossa olevia potilaita, jolloin laitteiden helppokäyttöisyys ja laatuominaisuudet korostuvat.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valituksen perusteella asiassa on markkinaoikeudessa ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön laadulliset vertailuperusteet asettaessaan ja määrittäessään vertailuperusteiden soveltamistavan liittyen tarjottujen laitteiden koekäyttöön. Lisäksi on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti suorittaessaan tarjousten laatuvertailun ja onko hankintapäätös perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

Pykälän 4 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 202) on todettu muun ohella, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa siinä, miten se ennakkoon ilmoittaa käyttämänsä vertailuperusteet. Hankintayksikön pitää vähintään ilmoittaa varsinaiset vertailuperusteet kuten esimerkiksi hinta ja tekniset ominaisuudet ja niiden painoarvot kuten esimerkiksi ”hinta 50 prosenttia” ja ”tekniset ominaisuudet 50 prosenttia”. Hankintayksikkö voi esittää käyttämiensä laadullisten vertailuperusteiden alakriteerit painoarvoineen, mutta mikäli ne ovat pikemminkin varsinaisten vertailuperusteiden kuvailua tai määrittelyä kuin itsenäisiä alakriteerejä, ei kuvailun tai määritelmien painoarvoja tarvitse ilmoittaa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei perustellusta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä. Hankintayksikkö ei kuitenkaan saa kesken tarjouskilpailun tai tarjousten vertailuvaiheessa lisätä, poistaa tai muuttaa etukäteen asettamiaan vertailuperusteita, niiden osatekijöitä ja painotuksia.

Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten.

Pykälän 5 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 203) on todettu muun ohella, että on riittävää, että hankintayksikön käyttämä vertailuperuste mahdollistaa tarjoajan kirjallisessa tarjouksessaan antamien tietojen tarkistamisen. Tarjoajalta on lisäksi edelleen mahdollista etenkin suurissa hankinnoissa pyytää lyhyt ”kyllä” tai ”ei” -vastaus sellaisen ominaisuuden olemassaolosta, jota ei arvioida vertailussa yksityiskohtaisesti tai syvällisesti. Lainkohdalla ei myöskään ole tarkoitettu sulkea pois subjektiivisen arvioinnin käyttämistä tarjousten vertailussa.

Hankintalain 94 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Hankintalain 94 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 203) on todettu muun ohella, että hankintadirektiivin 67 artiklan 3 kohdan mukaan myös sellaisten tekijöiden voidaan katsoa liittyvän hankinnan kohteeseen, jotka ovat osana urakoiden, palvelujen tai tavaroiden tiettyä tuotanto-, suorittamis- tai kaupankäyntiprosessia tai tiettyä prosessia niiden elinkaaren muussa vaiheessa. Tätä sovellettaisiin myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Viimeksi mainitun lainkohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen perusteluissa olisi riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Edelleen on todettu, että hankintayksikön ei näin ollen tarvitsisi esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Esitöissä on edelleen todettu, että perusteluvelvollisuuden keventämisellä pyritään vähentämään hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa sekä vähentämään yksinomaan hankintapäätösten perusteluvelvollisuutta koskevia valituksia markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hankintapäätöksen perustelujen tulisi kuitenkin olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Tarjouspyyntö ja hankintapäätös merkityksellisin osin

Hankintayksikkö on pyytänyt hankintailmoituksella ja tarjouspyynnöllä tarjouksia hankinnan osa-alueen 1 osalta keskushemodialyysihoidoista ja niihin liittyvistä tarvikkeista ja palveluista.

Tarjouspyynnön kohdassa II.2.5 ”Hankintasopimuksen tekoperusteet” on todettu hankinnan osa-alueen 1 osalta, että hinnan painotus on 35 ja laadun painotus on 65.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on hankinnan osa-alueen 1 osalta tarjousten laatuvertailun perusteiden osalta todettu seuraavaa:

”Tarjottujen hemodialyysilaitteiden laatua arvioidaan tilaajayksikössä tehtävän koekäytön aikana. Koekäytössä hemodialyysilaitteet arvioidaan tarjouspyynnön liitteenä olevan Koekäyttölomake_osa 1 (liite 1) mukaisesti niin, että koekäytön arvioinnissa tarjousta koskeva hemodialyysilaitteisto voi saada kokonaispistemääräksi maksimissaan 100 pistettä.

Laadun osuus tarjousvertailussa on 65 pistettä, Eniten koekäytössä pisteitä saanut laitteisto (tarjous) saa maksimipisteet 65 p, vähemmän arviointilomakkeella pisteitä saaneet hemodialyysilaitteistot (tarjoukset) saavat laatuvertailun pisteet suhteessa suurimpaan.

Tarjoajan tulee antaa osa-alueen 1 koekäyttölomakkeen (Liite 1) sarakkeessa ”Tarjoajan oma arviointi” pyydettyihin kohtiin vastaukset koskien tarjottua hemodialyysilaitetta, ja sen jälkeen liittämään tähän täyttämänsä koekäyttölomake.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut tiedot” on hankinnan taustan osalta todettu muun ohella seuraavaa:

”Suuren dialyysitoiminnan kannalta on tärkeää, että dialyysilaitteiden käyttökuntoon saattaminen ja hoidon tekninen toteutus sujuvat virheittä ja suunnitellun aikataulun mukaisesti. Munuaiskeskuksen hoitohenkilökunnalla on merkittävää työkiertoa, ja koko ajan koulutuksessa on uusia dialyysihoitajia, jolloin dialyysilaitteiden helppokäyttöisyys on etu. Korostamme myös hoidon aseptisesta toteutumista ja ergonomisesti hyvää laitteistoa. Virheiden vähentämiseksi arvostamme lisäksi dialyysilaiteen tekemää automaattista käytön ohjausta.”

Edellä mainitussa kohdassa on alaotsikon ”Päätöksenteon perusteet” alla todettu seuraavaa:

”Tarjottavien laitteiden laatua arvioidaan kuukauden koekäytön aikana todellisissa potilaiden hoitotilanteissa, mikä mahdollistaa laitteen kokonaisvaltaisen arvioinnin vaihtelevissa kliinisissä olosuhteissa. Koekäyttöön osallistuu useita hoitaja. Arviot ovat subjektiivisia, mutta perustuvat kokeneiden dialyysihoitajien näkemykseen laitteiden ominaisuuksista.

[– –]

Osa-alueissa 1–2 laitteistokokonaisuuksia sekä niihin liittyviä tarvikkeita arvioidaan koekäytön yhteydessä täytettävillä arviointilomakkeilla, jotka ovat tarjouspyynnön liitteinä 1 ja 2.

[– –]

Osa-alueeseen 1 kuuluvan laitteistokokonaisuuden vertailu suoritetaan Tays Keskussairaalan dialyysiyksikössä.

Koekäyttökaavakkeen mukaisesti pisteytetään seitsemän ryhmää ja kustakin ryhmästä saadut pisteet lasketaan yhteen koekäytön kokonaispistemääräksi.

Ryhmässä 1 arvioidaan laitteen valmistelua käyttökuntoon. Arvioinnissa painotetaan laitteen vaatimia vähäisiä toimenpiteitä valmisteluun liittyen sekä letkuston aseptista käsiteltävyyttä. Tavoitteena on vähentää hoitoon liittyvää infektioriskiä ja vapauttaa hoitajan työaikaa myös muuhun toimintaan valmistelun aikana. Tahtotilana on, että laite ohjaa valmistelua niin selkeästi ja johdonmukaisesti, että virheiltä vältytään.

Ryhmässä 2 arvioidaan hoitoparametrien asettamista ja laitteiden toimintojen selkeyttä. Käyttäjät arvostavat kosketusnäytön luettavuutta ja reagointiherkkyyttä, sekä näytön kaltevuus- ja korkeussäädettävyyttä. Hoitoparametrinen hakeminen tulee olla helppoa ja yksinkertaista, eikä niiden hakeminen usean valikon takaa ole eduksi laitteen käytettävyydelle.

Ryhmässä 3 arvioidaan dialyysihoidon seurantaparametreja ja niiden käyttöä (verenpaine, BVM, resirkulaatio, Na-profilointi, Kt/V, BTM, biofeedback). Hoitotietojen löytyminen hoidon aikana tulee olla yksinkertaista samoin kuin niiden muuttaminen hoidon aikana. Potilaan omatoiminen hoidonaikainen hoitoparametrien muuttaminen tulee samoin olla mahdollisimman yksinkertaista.

Ryhmässä 4 arvioidaan laitteen ominaisuuksia ja käytettävyyttä tilanteissa, joissa potilaan voinnissa hoidon aikana tapahtuu äkillisiä muutoksia.

Ryhmässä 5 arvioidaan hoidon lopettamista. Käyttäjät arvostavat mm. hoidon lopetuksen yksinkertaisuutta ja koneen antamaa automaattista ohjausta hoidon loppuessa.”

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut arviointilomake ”Hemodialyysilaitteen koekäyttö arviointilomake 2020 toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet”, jonka mukaan koekäyttökokemus on pisteytetty seuraavan seitsemän kokonaisuuden osalta: (1) Laitteen valmistelu ja käyttökunto, (2) Hoitoparametrien (mm. SN, HDF, isoUF asettaminen ja laitteen muiden toimintojen selkeys, (3) Dialyysihoidon aikaiset seurantaparametrit, (4) Potilaan voinnissa hoidon aikana tapahtuvat äkilliset muutokset, (5) Dialyysihoidon lopetus, (6) Desinfektio ja (7) Ympäristövaikutukset. Kussakin kohdassa on ollut enintään yhdeksän pisteytettävää alakohtaa, joita ovat olleet muun ohella:

”1.4 Laite ohjaa käyttäjää valmistelun eri vaiheissa

1.5 Laitteen vaatimat manuaaliset toimenpiteet valmistelun aikana

1.6 Laitteen letkuston aseptinen käsiteltävyys

1.7 Laitteen käyttöergonomia

2.1 Hoitotietojen luettavuus näytöltä

2.2 Näytön kaltevuus säädettävissä potilaan arvioimana

2.3 Näytön kaltevuus säädettävissä hoitajan arvioimana

2.5 Hoitoparametrien hakemisen helppous

2.6 Hoitomuodon valinnan helppous

3.6 Seurantaparametrien löytymisen helppous hoidon aikana

3.7 Seurantaparametrien muuttamisen helppous hoitajan arvioimana

3.8 Seurantaparametrien muuttamisen helppous potilaan arvioimana

4.1 Laitteen toiminnan muuttaminen äkillisissä tilanteissa

5.1 Laite ohjaa käyttäjää automaattisesti hoidon lopetuksessa

Koekäytön arviointilomakkeessa on lisäksi ilmoitettu, millä perusteella kustakin kohdasta tullaan antamaan pisteitä ja pisteiden enimmäismäärä. Siltä osin kun valittaja on vedonnut vertailun virheellisyyteen, on arviointilomakkeessa ilmoitettu pisteiden antoperusteet kohdan 1.4 osalta ”ohjaa = 2, ei ohjaa = 0”, kohdan 1.5 osalta ”vähän = 5, joitain = 2, useita = 1”, kohdan 1.6 osalta ”hyvä = 5, tyydyttävä = 2, välttävä = 1, heikko = 0”, kohdan 1.7 osalta ”hyvä = 3, tyydyttävä = 1, heikko = 0”, kohdan 2.1 osalta ”hyvä = 3, tyydyttävä = 1, heikko = 0”, kohdan 2.2 osalta ”hyvä = 3, tyydyttävä = 1, heikko = 0”, kohdan 2.5 osalta ”helppo = 4, kohtalainen = 2, vaikea = 0”, kohdan 2.6 osalta ” helppo = 4, kohtalainen = 2, vaikea = 0”, kohdan 3.6 osalta ”helppo = 5, tyydyttävä = 2, hankala = 0”, kohdan 3.7 osalta ”helppo = 5, tyydyttävä = 2, hankala = 0”, kohdan 3.8 osalta ”helppo = 5, tyydyttävä = 2, hankala = 0”, kohdan 4.1 osalta ”helppo = 5, tyydyttävä = 2, hankala = 0” ja kohdan 4.2 osalta ”on = 4, ei = 0”.

Hankintapäätöksessä tarjoajien koekäytön perusteella saamia laatupisteitä on, siltä osin kuin valittaja on esittänyt vertailun olleen virheellistä, perusteltu seuraavalla tavalla:

”1.4 Surdial X: Valmistelussa on eri vaiheita, kestää pidempään kuin muissa laitteissa.

1.5 Surdial X: laite vaatii eniten manuaalisia vaiheita ennen käyttöönottoa. Poikkeuksena muihin laitteisiin verrattuna: dialysaattori täytetään ulkonesteellä, käännellään ja vasta sitten letkusto täytetään. Tämä on turvallisuustekijä, koska saattaa unohtua. Artis: 6008-laitteeseen verrattuna Artiksessa on useampi manuaalinen vaihe valmistelussa, mutta letkusto, dialysaattori ja ulkonesteet voidaan yhdistää yhtä aikaa, jolloin aseptiikka ei vaarannu.

1.6 Surdial X: Letkuston aseptinen käsiteltävyys haastava. Arterialetkussa pieni korkki, joka poistetaan ennen onlinetäyttöä. Kontaminoituu helposti. Venaportissa on 5 cm pituinen aseptinen väliletku, joka on primauksen ajan laitteessa, ja poistetaan, kun yhdistetään potilaaseen. Portit isokätisille ja vasenkätisille haastavia, jolloin ei mahdu tekemään kiertoliikettä. Safeline-välikappale hoidon lopetuksessa lyhyt, vaikea käsitellä. 6008: Koko letkusetin asettaminen käyttökuntoon saattamiseksi vaatii vain vähän manuaalisia toimenpiteitä. Testaus ja primaus täysin automaattisia. Artiksessa letkuston asettaminen vaatii muutamia manuaalisia toimenpiteitä, mutta vähemmän kuin Surdial X:ssä.

1.7 Surdial X: vaikeasti käsiteltävä ahdas online-portti, poistoportin irrotus vaikeaa. Venaportissa oleva 5 cm välikappale joudutaan poistamaan dialyysihoidon alkaessa. Kosketusnäyttöä joutuu painamaan voimakkaasti. Alue, josta painetaan, on kapea tai pieni. Start- ja stop-näppäimet: joutuu painamaan voimakkaasti. Kun yhdistetään potilasta laitteeseen, on otettava tiettyjä osia talteen. Jos heittää pois, ei ole varaosia, joilla korvata nämä.

[– – ]

2.1 Surdial X: Seurantaparametrit eivät näy näytöllä selkeästi, vaan niitä täytyy hakea eri välilehdiltä, eri valikkojen takaa. ArtisPlus: tiedot alkunäytöllä numeraalisesti. Ei näe yhdellä silmäyksellä esim. miten BV% muuttunut hoidon aikana. 6008: Hoitotiedot päänäytöllä.

2.2 ArtisPlus: Näytön kaltevuus ei säädettävissä. Surdial X: Potilaiden oli vaikea nähdä, paljonko hoitoaikaa jäljellä. UF- tai BV%-lukemien näyttötekstit vaaleat ja fontti pientä. 6008: Näytön kaltevuus säädettävissä, tekstit selkeästi myös potilaan luettavissa.

[– – ]

2.5 Surdial X: Asetetut parametrit eivät löydy helposti, esim. hoitoaika: itse täytyy laskea, milloin hoito loppuu. Hoitoaika löytyy selkeästi vasta, kun näytönsäästäjä on päällä, mihin kuluu aikaa. Sanasto uutta: istukka = ulkonesteportti, annosilmaisin = kt/v. Jokainen parametri löytyy eri välilehdeltä. Jokaisen parametrin joutuu laittamaan omaan välilehteen ja hyväksymään parametrit erikseen painamalla kyseistä kohtaa. Haasteellista löytää oleellinen tieto nopeasti. Artis Plus: Loppuparametrit löytyvät hoitotaulukosta, mutta joutuu rullaamaan ajallisesti taaksepäin, jos haluaa katsella hoidon aikaisia tapahtumia. 6008: Hoitoparametrit näkyvät perusnäytöllä, josta ne ovat suoraan helposti valittavissa.

2.6 Surdial X: HD-hoidon pystyy valitsemaan vasta, kun potilas on yhdistetty dialyysilaitteeseen. Ensin otetaan ulkonesteonline-valikosta eri välilehdeltä HDF-post-onlinepumppu pois päältä, jonka jälkeen päänäyttöön ilmestyy "HD". Tämä asettaa ristiriidan, kun toisella lehdellä lukee HDF-post ja toisella HD. HDF-hoidossa online-korvauksen aikana on mahdollista laittaa auto-sub-toiminto tai max-sub-toiminto päälle - tämä koettiin turvallisuusriskiksi. Isoloitu UF erittäin hankalasti asetettavissa.

[ – – ]

3.6 Surdial X: Tieto on monen välilehden takana tai usealla eri välilehdellä. Fonttikoko on pieni ja haaleat värit. Dialyysihoidon jälkeen kootuissa tiedoissa 3 sivua tekstiä, jolloin joutuu pitkään etsimään juuri sitä tietoa, jota tarvitsee ArtisPlus ja 6008: seurantaparametrit näkyvät päänäytöllä.

3.7 Surdial X: Seurantaparametrien muuttaminen on haasteellista, kun eri toiminnoille on eri välilehdet. Välilehtien haettavuus - liian monta painallusta. Jokaisen vaiheen joutuu vahvistamaan erikseen. Eri vahvistustapa eri välilehdillä. ArtisPlus ja 6008: Seurantaparametreja voi muuttaa helposti päänäytöltä käsin.

3.8 Surdial X: Potilaat arvioineet, että fonttikoko on liian pieni, vaaleat värit hankala erottaa. Suomen kieli on kankea, uusia sanoja. Tekstiä liikaa näytöllä. ArtisPlus ja 6008: Seurantaparametreja on potilaankin helppo muuttaa päänäytöltä käsin.

[ – – ]

4.1 Surdial X: Toiminnan muuttaminen hankalaa: joutuu hakemaan useamman napin painalluksen takaa. Jos hoito loppuu suunnittelemattomasti, laitteen muisti täytyy ”nollata”, jotta laite saadaan pesuohjelmalle. Kun muisti nollataan, samalla laite hukkaa hoitotiedot. Artis Plus: pitää mennä "erikoistoimenpide"-painikkeen kautta, jotta pääsee tekemään haluttuja toimenpiteitä. 6008: Haluttuja toimenpiteitä pääsee tekemään päänäytön perusvalikon kautta.

5.1 Surdial X: Laite ei ohjaa letkuston tyhjäystä. Artis Plus ja 6008: laite ohjaa letkuston tyhjennyksen.”

Korjatun hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikkö on 12.2.2021 korjannut myös päätöksen perusteluja lisäämällä perusteluihin, siltä osin kuin valittaja on esittänyt vertailun olleen virheellistä, kohdan 1.5 osalta ”Artiksessa letkuston asettaminen vaatii muutamia manuaalisia toimenpiteitä, mutta vähemmän kuin Surdial X:ssä.”, kohdan 1.6 osalta ”Artis: 6008-laitteeseen verrattuna Artiksessa on useampi manuaalinen vaihe valmistelussa, mutta letkusto, dialysaattori ja ulkonesteet voidaan yhdistää yhtä aikaa, jolloin aseptiikka ei vaarannu.” ja kohdan 2.6 osalta ”6008 Cordiax ja Artis Plus -laitteissa HD-hoitomuodon valinta on helppo, koska hoitomuoto valitaan päänäytön valikosta hoidon alkaessa. Sen sijaan Surdial X-laitteella HD-hoidon alkaessa hoitajan on muistettava sulkea HDF-pumppu pois päältä. Mikäli pumppu jää päälle, silloin potilas saa HDF-hoitoa hoitomääräyksen vastaisesti, mikä mielestämme on turvallisuusriski. Käytämme munuaiskeskuksessa päivittäin potilaiden hoitomuotona isoloitua ultrafiltraatiota tilanteissa, joissa potilaalla on vaikea nesteen kertymä. Surdial X-laitteen isoloidun UF:n käyttö todettiin niin hankalaksi, että toimintoa ei koekäyttökuukauden aikana käytetty.”

Asian arviointi

Vertailuperusteiden ja laatuvertailun toteuttamistavan asettaminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole turvannut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua vertailuperusteet asettaessaan ja laitteiden koekäytön aikana, koska jo aiemmin hankintayksikön käytössä olleet laitteet ovat saanet kilpailuedun.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnan osa-alueeseen 1 kuuluvan laitteistokokonaisuuden osalta tarjousten vertailu on toteutettu tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu on turvattu laitteiden koekäyttöolosuhteissa, eikä merkitystä ole ollut sillä, ovatko tietyt laitteet olleet koekäyttäjille ennestään tuttuja.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten valintaperuste on ollut paras hinta-laatusuhde, jossa hinnan painotus on ollut 35 pistettä ja laadun painotus 65 pistettä. Vertailun kohteena olevan kolmen dialyysilaitteen laatua on arvioitu tilaajayksikössä tehdyn koekäytön perusteella.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä hankinnan kohteen ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoajien tulee jo tarjouksia laatiessaan tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ja sen liitteenä olevassa arviointilomakkeessa määrittänyt hankittavien laitteiden laatuvertailun osalta seitsemään ryhmään jaettuna ne laadulliset ja toiminnalliset ominaisuudet, joiden arviointiin vertailu tulee perustumaan. Hankintayksikkö on kunkin seitsemän ryhmän osalta määrittänyt lisäksi kohdittain kyseisen kohdan enimmäispistemäärän ja pisteytyksen perusteet.

Hankintayksikkö on edelleen ilmoittanut tarjouspyynnössä laatuvertailun tapahtumisesta kuukauden mittaisen koekäytön yhteydessä todellisissa potilaiden hoitotilanteissa perustuen kokeneiden dialyysihoitajien näkemykseen laitteiden ominaisuuksista ja niistä saatavista kokemuksista.

Kuten edellä esitetyistä hankintalain 94 §:n esitöistä käy ilmi, hankinnan kohteeseen on katsottava liittyvän myös sellaisia tekijöitä, jotka ovat osana hankittavan tavaran tuotanto-, suorittamis- tai kaupankäyntiprosessia tai tiettyä prosessia sen elinkaaren muussa vaiheessa. Markkinaoikeus katsoo, että ilmoitetut vertailuperusteet ovat liittyneet laitteiden teknisiin ansioihin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin ja niiden perusteella on siten ollut mahdollisuus selvittää, mikä tarjotuista laitteista on ollut laadullisesti paras. Tältä osin hankintayksikkö on myös voinut huomioida työvaiheiden määrän laitteiden käyttöelinkaaren aikana ja sen, miten eri työvaiheet vaikuttavat laitteen helppokäyttöisyyteen kiireisessä potilastyössä.

Markkinaoikeus katsoo, että ottaen huomioon mitä hankintalain 93 §:n 5 momentin esitöissä on todettu, ei koekäyttöön perustuva arviointi tietystä subjektiivisuudestaan huolimatta ole ollut hankintasäännösten vastainen. Tätä ei anna aihetta arvioida toisin yksin se, että tarjouskilpailussa on ollut mukana julkisissa hankinnoissa varsin tavanomaisella tavalla myös tarjoaja, jonka tuotteet ovat jo aiempien kilpailutusten perusteella olleet hankintayksikön käytössä. Nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa kaikkien laitetoimittajien edustajat ovat olleet hankintayksikön käytettävissä noin kuukauden mittaisen koekäyttöjakson aikana ja opastaneet koekäyttäjiä kunkin laitteen käyttämisessä. Tämä on ollut omiaan varmistamaan, että laitteiden aiempi toimittaja ei ole saanut eritystä etua siitä, että sen laitteet ovat olleet entuudestaan koekäyttäjille tuttuja.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt aihetta todeta, että laitteita olisi ollut koekäytössä tarjouspyynnössä ilmoitetusta poikkeavalla tavalla tai että koekäyttöolosuhteita olisi muutenkaan toteutettu epätasapuolisesti laitteisiin perehdyttämisen, yksikköihin sijoittumisen tai muun koekäytössä olennaisen tekijän osalta. Koekäyttöolosuhteissa ei siten ole ilmennyt tekijöitä, jotka olisivat hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla olleet omiaan estämään todellisen kilpailun syntymistä tai johtaneet tarjoajien epätasapuoliseen kohteluun.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että koekäyttöolosuhteet eivät ole olleet valittajan esittämällä tavalla tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusten vastaisia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoittanut kunkin vertailukohdan osalta sen enimmäispistemäärällä vertailukohdan suhteellisen painoarvon laatuvertailussa ja pisteytysperusteilla eri ominaisuuksien pisteyttämisen perusteet ja tarjottujen laitteiden erojen merkittävyyden laatuvertailussa siten, että tarjoajat ovat voineet esimerkiksi todeta sen, että kohdassa 1.5 vaadittujen manuaalisten toimenpiteiden lukumäärän kasvaminen alentaa pistemäärää tai että kohdassa 1.6 aseptisen käsiteltävyyden heikentyminen vaikuttaa pistemäärää alentavasti.

Edellä todetun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden periaatteiden mukaisesti asettaessaan laadun vertailuperusteet, määrittäessään niiden suhteellisen painoarvon tarjousten vertailussa sekä määrittäessään sen tavan, jolla laatuvertailu on hankintayksikön henkilöstön toimesta suoritettu.

Asiassa on siten vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti suorittaessaan tarjousten laatuvertailun ja perustellessaan hankintapäätöksen.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on laadullisten vertailuperusteiden osalta arvioinut seikkoja, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä ja jotka eivät ole liittyneet dialyysilaitteen arvioitavaan toimintoon tai ominaisuuteen. Edelleen valittaja on esittänyt, että hankintapäätöksen perustelut ovat olleet puutteelliset, eikä niistä ole ilmennyt riittävästi mihin seikkoihin pisteytys on perustunut.

Laadun vertailuperusteiden ensimmäinen ryhmä, joka on jaettu kahdeksaan alakriteeriin, on ollut ”laitteen valmisteleminen käyttökuntoon”. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä asettanut ensimmäisen ryhmän osalta tavoitteeksi käyttökuntoon valmistelemisen yksinkertaisuuden. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoittanut arvioinnissa painotettavan sekä vähäisten manuaalisten toimenpiteiden määrää että ohjaustoimintojen selkeyttä, ja erityisesti nostanut esille dialyysilaitteen tarvikkeisiin kuuluvan letkuston aseptisuuden. Tavoitteena on ollut, että laite ohjaa valmistelua niin selkeästi ja johdonmukaisesti, että virheiltä vältytään.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksestä on ilmennyt, että laitteiden vertailussa vähiten työvaiheita vaatinut laite on saanut eniten pisteitä. Markkinaoikeus katsoo, että laitteiden vertailu on perustunut tarjouspyynnössä esiin tuotuihin seikkoihin ja että hankintapäätöksen perusteluissa on riittävällä tavalla käyneet ilmi ne laitteiden väliset erot, joihin tarjousten pisteytys on perustunut.

Valittaja on esittänyt, että alakriteerien 1.2 ja 1.4 osalta pisteytys itsessään on tapahtunut oikein, mutta perustelut ovat olleet virheelliset, ja edelleen, että alakriteerien 1.5 ja 1.6 osalta on osittain arvioitu samoja seikkoja. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kohtien 1.5 ja 1.6. perustelut ovat hankintapäätöksen laatimiseen liittyvän teknisen virheen vuoksi vaihtaneet paikkaa. Sanottu virhe ei hankintayksikön mukaan ole vaikuttanut pisteytykseen, ja virhe on korjattu hankintaoikaisupäätöksessä 12.2.2021. Kun otetaan huomioon, että alakriteereissä 1.5 ja 1.6 todetut virheet ovat tulleet hankintayksikön toimesta korjatuksi, ja että alakriteerien 1.2. ja 1.4 pisteytys ei ole vaikuttaneet tarjoajan asemaan, eikä valittaja ei ole näin edes esittänyt, hankintayksikön ei voida katsoa menetellen tarjousten vertailussa tältä osin virheellisesti.

Hankintayksikkö on lisäksi voinut arvioida alavertailuperusteessa 1.6, että erityisesti letkuston aseptisessa käsiteltävyydessä korostuu useampi yksittäinen työvaihe, joissa huomioidaan letkun irrottamis- ja liittämisvaiheita ja letkun lisäosien käsiteltävyyttä. Siten hankintayksikkö on voinut aseptisuutta arvioitaessa ottaa huomioon esimerkiksi letkuporttien ahtaan tilan ja siitä aiheutuvan käsittelevyyden vaikeutumisen sekä letkuston käsittelemiseen liittyvien työvaiheiden määrän. Vaikka alavertailuperusteen 1.7 ”laitteen käyttöergonomia” voidaan sinänsä katsoa olevan ilmaisultaan jossakin määrin yleisluontoinen, ei hankintayksikön ole kuitenkaan katsottava ylittäneen harkintavaltansa arvioidessaan, että esimerkiksi laitteen käyttöön välittömästi liittyvät kosketusnäytön herkkyys, start–stop -painikkeiden edellyttämä painallusvoimakkuus ja niiden koko sekä laitteen irrallisten osien mahdollinen vaihtaminen ja talteen ottaminen sekä siitä johtuva työskentelyn hidastuminen ovat laitteen käyttöergonomiaan liittyviä tekijöitä. Laadun vertailuperusteiden toinen ryhmä on ollut ”hoitoparametrien (mm. SN, HDF, isoUF) asettaminen ja laitteen muiden toimintojen selkeys”. Se on edellä todetulla tavalla jakautunut yhdeksään alakriteeriin. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on hankintapäätöksen perustelujen mukaan arvioinut laitteen hoitoparametrien asettamisen ja hakemisen helppoutta. Erityisesti on todettu, että hoitoparametrien hakeminen usean valikon takaa haittaa laitteen käytettävyyttä. Arvioinnin kohteena on ollut myös laitteen fyysiset ominaisuudet, kuten kosketusnäytön luettavuus ja reagointiherkkyys sekä sen kaltevuus- ja korkeussäätämistoiminnot.

Valittaja on tältä osin esittänyt muun ohella, että on ollut epäselvää, onko vertailua ollut tosiallisesti tarkoitettu suoritettavan hoitotietojen, vai hoito- tai seurantaparametrien osalta, mikä on vääristänyt laitteiden välisiä piste-eroja. Valittajan mukaan sen laitteessa olevat keskeiset hoitotiedot näkyvät heti päävalikolla, eikä hankintayksikön esittämällä tavalla useamman alavalikon takaa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on sekä tarjouspyynnössä että tarjouspyynnön liitteenä olevassa koekäyttölomakkeessa kuvannut arvioinnin kohdistuvan laitteen hoitoparametrien asettamiseen. Sen sijaan hankintapäätöksen perusteluissa on toisen ryhmän osalta käytetty myös ilmaisuja seurantaparametrit, parametrit, loppuparametrit ja hoitoparametrit. Vaikka ilmaisuissa on tiettyjä eroja, on vertailuperusteiden toisen ryhmän pääotsikon mukaan selkeästi ollut kysymys hoidon alussa laitteeseen asetettavista vakiosuureista, joiden asettamisen on tarjouspyynnön mukaan toivottu tapahtuvan laitteen päävalikkoa käyttäen. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ja sen liitteenä olevassa koekäyttölomakkeessa on tarjoajille etukäteen ilmoitettu mihin tekijöihin arviointi kohdistuu, eikä suoritettua vertailua ole pidettävä valittajan tarkoittamalla tavalla virheellisenä, vaikka hankintayksikkö on hankintapäätöksen perusteluissa käyttänyt edellä todetulla tavalla laitteen hoitokäyttöön liittyvistä parametreistä useita erilaisia laitteen hoitokäytön eri vaiheisiin viittaavia termejä.

Toisessa ryhmässä arvioinnin kohteena ovat edellä esitetysti olleet myös laitteen fyysiset ominaisuudet, ja se, miten helppokäyttöiseksi laite on koettu säätämistoimintojensa ja näytön luettavuuden osalta. Markkinaoikeus toteaa, että arviointi on tarjouspyynnössä ja koekäyttölomakkeessa edellä mainittujen tekijöiden osalta jaettu erillisiin yksittäisiin alakriteereihin. Hankintapäätöksen perusteluissa ilmenee, että näytön kaltevuussäätötoiminnon kohdalla on kahden kilpailevan laitteen osalta arvioitu myös näytön luettavuus säätämisen jälkeen. Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön sekä asiantuntemuksensa ja kokemuksensa perusteella arvioida, että myös tekstin luettavuus näytön kallistamisen jälkeen voidaan ottaa huomioon näytön kaltevuuden säädettävyyden arvioinnissa.

Laadun vertailuperusteiden kolmas ryhmä on ollut ”dialyysihoidon aikaiset seurantaparametrit”. Tässä ryhmässä on tarjouspyynnön mukaan edellytetty hoitotietojen löytymisen ja muuttamisen yksinkertaisuutta hoidon aikana. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on voinut arvioida alakriteereissä 3.6–3.8 esitetyllä tavalla helppokäyttöisyyttä ja seurantaparametrien jakautumista useammalle välilehdelle. Merkityksellistä ei valittajan esittämän tavoin ole myöskään kolmannessa ryhmässä se, ilmeneekö jokaisesta laitteesta hoito- ja seurantaparametrit kokonaisuudessaan päävalikolta, vaan se, kuinka helppoa ja selkeätä parametrien löytyminen ja muuttaminen on laitteessa olevien valikkojen ja ohjaustoimintojen perusteella.

Laadun vertailuperusteiden neljännessä ryhmässä on arvioitu ”laitteen ominaisuuksia ja käytettävyyttä tilanteissa, joissa potilaan voinnissa hoidon aikana tapahtuu äkillisiä muutoksia”. Ryhmässä on ollut kaksi alakriteeriä. Arvioinnin kohteena on ollut toisaalta laitteen toimintojen muuttaminen äkillisissä tilanteissa (4.1) ja toisaalta laitteen automatiikka hätätilanteissa (4.2). Viimeksi mainitun alakriteerin osalta on koekäytön arviointilomakkeeseen kirjattujen pisteytysperusteiden mukaan arvioitu vain sitä, onko automatiikka olemassa vai ei. Tässä arvioinnissa jokainen kilpaileva laite, mukaan lukien Surdial X-laite, on saanut täydet pisteet.

Markkinaoikeus katsoo myös, että alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön sekä asiantuntemuksensa ja kokemuksensa perusteella arvioida, että esimerkiksi hoitotietojen tallentuminen äkillisissä tilanteissa voidaan ottaa huomioon arvioinnissa.Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti ottaessaan äkillisten tilanteiden ominaisuuksien ja käytettävyyden osalta huomioon sen, että laitteen muisti on täytynyt nollata, jotta laite saadaan pesuohjelmalle, ja että tällöin on hukattu hoitotietoja.

Laadun vertailuperusteiden viidennessä ryhmässä on vertailtu laitteiden toimintaa dialyysihoidon lopetusvaiheessa. Markkinaoikeus toteaa, että käyttäjän automaattinen ohjaaminen letkun tyhjentämiseen on katsottava merkitykselliseksi toimenpiteeksi osana dialyysihoidon lopetusta ja sen huomioiminen vertailussa on vastannut tarjouspyynnössä vertailuperusteesta esitettyä.

Markkinaoikeus toteaa vielä hankintapäätöksen perustelemisesta seuraavan. Hankintapäätöksessä on jokaisen koekäyttölomakkeessa kuvatun vertailuperusteen osalta ilmoitettu kullekin laitteelle tältä osin annetut pisteet, ja pisteytyksen ohella myös edellä todetulla tavalla sanallisesti kuvattu laitteiden koekäytössä tehtyjä havaintoja ja vertailun kohteena olevien laitteiden ominaisuuksia, joihin hankintayksikkö on pisteyttämisen perustanut.

Markkinaoikeus toteaa, että arvioitaessa sitä, onko hankintapäätöksen perusteluissa esitetty keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty siten riittävällä tavalla, että tarjoajat ovat voineet asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa, on otettava huomioon itse hankintapäätökseen liitetyn arviointilomakkeen toiminnallisten ja teknisten ominaisuuksien edellä todetut sanalliset arviot ja lisäksi tarjouspyynnössä esitetty hankinnan kohteen kuvaaminen, vertailuperusteet ja pisteytyksen perusteet.

Markkinaoikeus katsoo, että useat vertailuperusteista, kuten esimerkiksi 1.4 ja ryhmän viisi vertailuperusteet ovat sellaisia, joissa pisteytyksessä on ollut vain kaksi vaihtoehtoa riippuen siitä, onko laitteessa jokin ominaisuus tai ei. Tämä on myös ilmoitettu pisteytyksen perusteissa ja ollut näin tarjoajien tiedossa. Näiltä osin hankintapäätöksen perusteleminen ei ole ollut tarjoajien oikeussuojan näkökulmasta tarpeen pisteytyksen lopputuloksen ilmoittamista enemmälti.

Muiden vertailuperusteiden osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” sivuilla 18–21 osa-alueen 1 osalta kuvannut hankittaville laitteille ja tarvikkeille keskusvesijärjestelmässä (osa-alue 1 a) tapahtuvan hemodialyysihoidon ja erillisen käänteisosmoottisen vedenpuhdistuslaitteen (WRO) avulla tapahtuvan hemodialyysihoidon (osa-alue 1 b) osalta asetetut tekniset ja toiminnalliset vaatimukset. Alan ammattimaisina elinkeinonharjoittajina toimivat tarjoajat ovat tällä perusteella olleet yksityiskohtaisen tietoisia näistä vaatimuksista. Kun otetaan vielä huomioon tarjoajille ilmoitetut vertailuperusteet ja pisteytyksen perusteet, markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksen perustelujen tietynlaisesta suppeudesta huolimatta tarjoajien on niiden perusteella ollut mahdollista havaita, mitkä ovat olleet ne koekäytössä havaitut laitteen ja sen tarvikkeiden ominaisuudet, jotka ovat eronneet muiden tarjottujen laitteiden ja tarvikkeiden vastaavista ominaisuuksista pisteytykseen vaikuttavalla tavalla. Tähän ei ole merkityksellisesti vaikuttanut se, että perustelut on esitetty käänteisessä järjestyksessä kohtien 1.5 ja 1.6 osalta ja että kohdasta 2.6 on erehdyksessä jäänyt puuttumaan osa perusteluista. Näin ollen tarjoajien on hankintapäätöksen perusteluiden perusteella ollut mahdollista arvioida, mihin seikkoihin koekäytön perusteella annetut pisteet ovat perustuneet ja siten myös oikeussuojan tarvettaan. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankintapäätöstä perustellessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Carbonex Oy:n korvaamaan Tuomi Logistiikka Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.928 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Ville Parkkari ja Esko Pakka.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.