MAO:H256/2022


Asian tausta

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 4.6.2021 julkaistulla ja 25.6.2021 sekä 20.7.2021 korjatulla käyttöoikeussopimusta koskevalla ilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksesta korvaamia taksimatkoja ja palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta Varsinais-Suomen maakunnan alueella ajalle 1.10.2021–31.12.2024 ja mahdollisille kahdelle vuoden pituisille optiokausille.

Kansaneläkelaitoksen etuuspalvelujen tulosyksikkö on 14.9.2021 tekemällään päätöksellä sulkenut Lounais - Suomen Taxidata Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta.

Kansaneläkelaitoksen etuuspalvelujen tulosyksikkö on 14.9.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Menevä Oy:n ja Taksi Helsinki Oy:n tarjoukset.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 60.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Lounais - Suomen Taxidata Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.790 eurolla.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti laatiessaan epäselvän tarjouspyynnön projektisuunnitelmarunkoliitteen. Ensinnäkin projektisuunnitelmarungossa ei ole määritelty selkeästi sitä, mitä siinä on tarkoitettu, kun on vaadittu selvää ja kattavaa ilmaisua. Tarjoajat eivät myöskään ole voineet tietää, kuinka sen kohdassa 5.3 kuvattu erityistilanne, jossa matkatilauksia ei pystytä vastaanottamaan ja/tai välittämään teknisistä syistä autoille, olisi tullut kuvata silloin, kun tarjoajalla on ollut käytössään tätä varten kaksi erillistä järjestelmää. Epäselvyyttä on aiheuttanut myös se, että kyseinen erityistilanne on käytännössä tarkoittanut samaa kuin kohdan 5.5 häiriötilanne.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja sen mahdolliset puutteet ovat olleet laadultaan sellaisia, etteivät ne ole vaikuttaneet tarjouksen vertailukelpoisuuteen.

Valittajan tarjouksessa on ollut vaaditut tilannekuvaukset erityistilanteista. Tarjouksessa on kuvattu, kuinka takseihin otetaan yhteyttä konferenssipuhelulla, jos muuten yhteydenotto ei onnistu. Samoin tilanteista, joissa ei saada järjestettyä autoa tilauksen mukaisesti, on kerrottu, että välittäjä seuraa välitettyä matkaa ja varmistaa auton saamisen ajoissa ja ilmoittaa mahdollisista viivästyksistä ja peruutuksista. Välittömästi toteutettavien matkojen käsittelystä on kerrottu, että tilaukset käsitellään saapumisjärjestyksessä kiireellisyys huomioiden. Hyväksyttyjen matkojen muutoksien viestimisestä liikenteenharjoittajille on ilmoitettu, että välittäjä kirjaa mahdolliset peruutukset ja reittimuutokset, minkä lisäksi viestintää liikenteenharjoittajien kanssa on kuvailtu myös viestintäsuunnitelmassa ja sekä liitteessä liikenteenharjoittajien tasapuolisesta kohtelusta.

Tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, että valittaja on kuvannut osan vaadituista seikoista projektisuunnitelman kohdan 5.3 sijasta sen kohdassa 5.5. Vaaditut tiedot on joka tapauksessa kuvattu tarjouksessa. Projektisuunnitelman kohdassa 5.3 kuvattu erityistilanne, ettei matkatilauksia pystytä vastaanottamaan ja/tai välittämään teknisistä syistä autoille, on käytännössä tarkoittanut samaa asiaa kuin kohdan 5.5 häiriötilanteiden hoitaminen.

Vastine

Vaatimukset

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 900 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, koska siitä on puuttunut selvitys siitä, miten toimitaan, kun matkatilauksia ei kyetä vastaanottamaan ja/tai välittämään teknisistä syistä autoille. Projektisuunnitelman kohdassa 5.3 olisi tullut kertoa, miten välittäjä ohjaa matkatilaukset autoille manuaalisesti sekä miten ja missä kanavissa asiakkaita tiedotetaan edellä mainituista häiriöistä. Valittajan projektisuunnitelman kohdassa 5.5 on sisältynyt vain järjestelmiin liittyvät kuvaukset, mutta ei vaadittua erityistilanteiden selvitystä.

Valittajan tarjouksesta ei ilmene, miten toimitaan, kun asiakkaalle ei saada järjestettyä autoa tilauksen mukaisesti. Projektisuunnitelman kohdassa 5.3 olisi tullut esittää, miten korvaava kuljetus järjestetään ja miten siitä aiheutuneet kustannukset maksetaan kuljetuksen suorittaneelle palveluntuottajalle tai asiakkaalle tämän käyttäessä omaa autoaan. Tällaista kuvausta ei ole ollut valittajan tarjouksessa.

Valittajan tarjouksessa ei ole ollut selvitystä siitä, miten välittäjä toimii, jotta hän voi varmistua kiireellisen matkatilauksen välittymisestä lähimmälle autolle siten, että asiakkaan matka toteutuu ja hän pääsee terveydenhuollon vastaanotolle oikeaan aikaan. Tarjouksessa ei ole myöskään kuvattu, miten liikenteenharjoittajille viestitään muutoksista tilauksissa, jotta tilaus päivittyy kuljettajalle auton tilaustietoihin. Valittajan esittämä viestintäsuunnitelma ja liikenteenharjoittajien tasapuolinen kohtelu eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimusta selvityksen antamisesta edellä mainitusta tilanteesta, eikä valittaja ole viitannut niihin kyseisessä projektisuunnitelman kohdassa.

Valittajan tarjouksen puutteet ovat olleet olennaisia, joten hankintayksikön on tullut sulkea se tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että jos projektisuunnitelma ei ole palvelunkuvauksen mukainen, tarjous hylätään.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä, ja kaikki muut tarjoajat ovat toimittaneet tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen. Sen, että valittajalla on ollut käytössään kaksi eri järjestelmää, ei voida katsoa aiheuttavan tarjouspyynnön epäselvyyttä, sillä tarjoajan tehtävä on sopeuttaa tarjoamansa palvelu hankintayksikön vaatimusten mukaiseksi eikä toisinpäin.

Kuultavien lausunnot

Menevä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Vaatimus projektisuunnitelman huolellisesta laatimisesta on koskenut kaikkia tarjoajia, eikä tarjouspyyntö ole ollut epäselvä. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouspyynnön vastaista tarjousta ei ole tullut hyväksyä.

Taksi Helsinki Oy on ilmoittanut, ettei sillä ole asiassa lausuttavaa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen projektisuunnitelman kohdassa 5.5 on todettu, että jos tilauksia ei pystytä automaattisesti ohjaamaan autoille, käytetään konferenssipuhelinjärjestelmää. Korvaava kuljetus järjestetään saman prosessikaavion mukaisesti kuin normaalitkin tilaukset. Kiireellisten tilausten osalta on ilmoitettu, että tilauksia priorisoidaan niiden kiireellisyys huomioiden. Lisäksi tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt lainkaan vaatimuksia sellaisten seikkojen kuvaamisesta, joita hankintayksikkö on vastineessaan esittänyt vaaditun. Esimerkiksi tarjouspyynnössä ei ole selkeästi ilmennyt, että tarjoukseen on vaadittu kuvausta siitä, miten ja missä kanavissa asiakkaita tiedotetaan häiriötilanteista.

Asiassa on myös tutkittava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti ilmoittaessaan kilpailutuksen käyttöoikeussopimuksena eikä palveluhankintasopimuksena.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että alalla toimiville tarjoajille on ollut tarjouspyynnön perusteella selvää, mitä tarjouksessa on edellytetty kuvaamaan. Valittaja on tarjouksessaan kuvannut järjestelmiään muttei vaadittuja tilausvälityksen erityistilanteita. Samoin valittajan tarjouksessa ollut selvitys reittimuutoksista ei ole kattanut vaatimusta korvaavien kuljetusten järjestämisen kuvaamisesta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Hankinta- vai käyttöoikeussopimus

Asiassa on ensin ratkaistava, onko käsillä olevassa kilpailutuksessa ollut kysymys palveluhankintasopimuksesta vai palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 2 momentin mukaan lailla pannaan täytäntöön muun ohella käyttöoikeussopimusten tekemisestä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU (käyttöoikeussopimusdirektiivi).

Hankintalain 4 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan.

Pykälän 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Pykälän 5 kohdan mukaan käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan 6 ja 7 kohdassa tarkoitettua sopimusta.

Pykälän 7 kohdan mukaan palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan taloudellista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, jolla yksi tai usea hankintayksikkö siirtää muiden kuin käyttöoikeusurakkaa koskevien palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin yhdelle tai usealle toimittajalle ja jossa siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Hankintalain 4 §:n 7 kohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 76 ja 77) mukaan julkiset käyttöoikeussopimukset ovat hankintasopimusten tavoin vastikkeellisia sopimuksia yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välillä. Toimittajan suoritus hankintayksikölle sisältää urakkatyön toteuttamisen tai palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen. Hankintayksikön suorituksena toimittajalle on yksinomaan rahavastikkeen sijasta kuitenkin joko rakennettavan kohteen käyttöoikeuden siirto taikka palvelukonsession osalta palvelujen käyttöoikeuden siirto. Käyttöoikeussopimuksen määritelmään kuuluu myös järjestely, jossa hankintayksikkö siirtää käyttöoikeuden ohella rahavastikkeen tai maksun.

Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 76 ja 77) on edelleen todettu, että käyttöoikeuden ohella käyttöoikeussopimuksissa siirtyy joko rakennusurakan toteuttamiseen tai palvelujen tarjoamiseen ja hallinnoimiseen liittyvä toiminnallinen riski. Toiminnallisen riskin käsite on määritelty käyttöoikeussopimusdirektiivin 5 artiklan 1 kohdassa. Käyttöoikeuden siirrossa sen saajalle siirtyy myös toimintaan liittyvä taloudellinen riski siitä, ettei kaikkia urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, vaikka osa riskistä jäisikin hankintayksikölle. Mikäli hankintayksikkö vapauttaa sopimuskumppanin mahdollisista tappioista takaamalla tälle vähimmäistulon, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin tehdyt investoinnit, ei järjestelyssä siirry lainkaan toiminnallista riskiä, eikä kyseessä ole julkinen käyttöoikeussopimus. Tällöin kyseessä saattaa olla 1 kohdassa tarkoitettu hankintasopimus. Hankintayksikön yksinomaan korvaama järjestely on kuitenkin katsottava käyttöoikeussopimukseksi, jos sopimuskumppanin urakan toteuttamiseksi tai palvelun tarjoamiseksi tekemien investointien ja urakasta tai palvelusta aiheutuneiden kustannusten takaisin saaminen riippuu palvelun tai kohteen tosiasiallisesta kysynnästä tai tarjoamisesta.

Edelleen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 77) mukaan riskin absoluuttisella määrällä ei ole vaikutusta käyttöoikeussopimuksen määrittelyssä. Sopimus on voitava määritellä käyttöoikeussopimukseksi, vaikka riski on alun perin pieni. Näin voi olla esimerkiksi hintasäännellyillä aloilla tai aloilla, joilla toiminnallista riskiä rajoitetaan sopimalla osittaisesta korvauksesta tai korvauksesta käyttöoikeussopimuksen päättyessä ennenaikaisesti hankintayksiköstä johtuvista syistä tai ylivoimaisen esteen vuoksi. Toiminnallisen riskin on johduttava tekijöistä, joihin sopimuspuolet eivät voi vaikuttaa. Esimerkiksi hallinnon ongelmiin, toimittajan puutteisiin sopimuksen toteuttamisessa tai ylivoimaisen esteen tilanteisiin liittyvät riskit eivät ole ratkaisevia käyttöoikeussopimukseksi luokittelun kannalta, koska niitä sisältyy kaikkiin sopimuksiin. Toiminnallinen riski on ymmärrettävä riskiksi markkinoiden epävarmuustekijöille altistumisesta. Riski voi liittyä joko kysyntään, tarjontaan tai molempiin. Kysyntäriski tarkoittaa sopimuksen kohteena olevien urakoiden tai palvelujen kysyntään liittyvää riskiä kuten riskiä asiakkaiden määrästä. Tarjontariski tarkoittaa puolestaan sopimuksen kohteena olevien urakoiden toteuttamiseen tai palvelujen tarjoamiseen liittyvää riskiä kuten erityisesti riskiä siitä, että palvelujen tarjoaminen ei vastaa kysyntää. Arvioitaessa toiminnallista riskiä sopimuskumppanin kaikkien investointien, kustannusten ja tulojen nettonykyarvo on otettava huomioon johdonmukaisella ja yhdenmukaisella tavalla.

Käyttöoikeussopimusdirektiivin 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan käyttöoikeusurakan tai palvelujen käyttöoikeussopimuksen tekemiseen liittyy se, että käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyy urakkaa tai palveluja toteutettaessa toiminnallinen riski, joka voi käsittää joko kysyntä- tai tarjontariskin tai molemmat. Käyttöoikeussopimuksen saajan katsotaan vastaavan toiminnallisesta riskistä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa silloin, kun hankinnan kohteena olevien urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjen investointien ja niistä aiheutuneiden kustannusten takaisin saamisesta ei ole varmuutta. Osaan käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyneestä riskistä sisältyy todellinen altistuminen markkinoiden epävarmuustekijöille, jolloin käyttöoikeussopimuksen saajalle koituva mahdollinen tappio ei ole pelkästään nimellinen tai merkityksetön.

Käyttöoikeussopimusdirektiivin johdanto-osan 18 perustelukappaleessa on todettu muun ohella, että käyttöoikeussopimuksen tärkein piirre – rakennettavan kohteen tai palvelun käyttöoikeus – merkitsee aina sitä, että käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyy toimintaan liittyvä, luonteeltaan taloudellinen riski, johon sisältyy se mahdollisuus, ettei kaikkia urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, vaikka osa riskistä jääkin hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle. Käyttöoikeussopimusten tekemistä sääntelevien erityisten sääntöjen soveltaminen ei ole perusteltua, jos hankintaviranomainen tai hankintayksikkö vapauttaa talouden toimijan mahdollisista tappioista takaamalla tälle vähimmäistulon, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin tehdyt investoinnit ja kustannukset, joita talouden toimijalle aiheutuu sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Samalla on tehtävä selväksi, että tietyt järjestelyt, jotka yksinomaan hankintaviranomainen tai hankintayksikkö korvaa, on katsottava käyttöoikeussopimuksiksi, jos kyseisen toimijan urakan toteuttamiseksi tai palvelun tarjoamiseksi tekemien investointien ja urakasta tai palveluista aiheutuneiden kustannusten takaisin saaminen riippuu palvelun tai omaisuuserän tosiasiallisesta kysynnästä tai tarjoamisesta.

Käyttöoikeussopimusdirektiivin johdanto-osan 19 perustelukappaleen mukaan, jos riski poistetaan alakohtaisella sääntelyllä antamalla käyttöoikeussopimuksen saajalle takeet sopimuksen toteuttamisesta aiheutuneiden investointien ja kustannusten saamisesta takaisin, kyseistä sopimusta ei pidä katsoa mainitussa direktiivissä tarkoitetuksi käyttöoikeussopimukseksi. Sopimus on voitava määrittää käyttöoikeussopimukseksi, vaikka riski on alun perin pieni. Näin voi olla esimerkiksi aloilla, joilla sovelletaan säänneltyjä tariffeja tai joilla toiminnallista riskiä rajoitetaan sopimusjärjestelyillä sopimalla osittaisesta korvauksesta, myös korvauksesta käyttöoikeussopimuksen päättyessä ennenaikaisesti hankintaviranomaisesta tai hankintayksiköstä johtuvista syistä tai ylivoimaisen esteen vuoksi.

Oikeuskäytäntö

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan palveluja koskevien hankintasopimusten ja palvelukonsession välinen ero on palvelujen tarjoamisesta saatavassa vastikkeessa. Palveluja koskeva hankintasopimus sisältää vastikkeen, jonka hankintaviranomainen maksaa suoraan palvelujen tarjoajalle, kun taas palvelukonsessiossa palvelujen tarjoamisen vastikkeena on joko palvelun hyödyntämisoikeus yksinään tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. (ks. esimerkiksi tuomio 10.11.2011, Norma-A ja Dekom, C-348/10, EU:C:2011:721, 41 ja 42 kohta).

Vaikka korvaustapa onkin yksi ratkaisevista tekijöistä palvelukonsessioksi luokittelussa, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi, että palvelukonsessio edellyttää sitä, että konsessionsaaja ottaa kantaakseen kyseisten palvelujen hyödyntämiseen liittyvän riskin. Jos palvelutoimintaan liittyvää riskiä ei siirretä palvelun tarjoajalle, kyseinen sopimus on julkisia palveluja koskeva hankintasopimus eikä palvelukonsessio. Vaikka riski voi jo alun alkaen olla hyvin vähäinen, palvelukonsession olemassaolon toteamiseksi on tarpeen, että hankintaviranomainen siirtää tähän toimintaan liittyvän riskin täysimääräisesti tai ainakin pääosin konsessionsaajalle (ks. esimerkiksi em. tuomion 44 ja 45 kohta sekä tuomio 10.9.2009, Eurawasser, C-206/08, EU:C:2009:540, 59 ja 77 kohta).

Edellä mainittu riski on ymmärrettävä riskinä altistua markkinoiden epävarmuustekijöille, joka voi ilmetä muiden toimijoiden kilpailusta aiheutuvana riskinä; riskinä, joka aiheutuu siitä, etteivät palvelujen tarjonta ja kysyntä vastaa toisiaan; riskinä, joka aiheutuu siitä, että ne, joiden on maksettava hinta tarjotuista palveluista, ovat maksukyvyttömiä; riskinä, joka aiheutuu siitä, ettei tuloilla saada kokonaan katettua toimintakustannuksia; tai vielä riskinä palvelun puutteellisuuteen perustuvasta vastuusta aiheutuvana riskinä (ks. esimerkiksi tuomio 21.5.2015, Kansaneläkelaitos, C-269/14, EU:C:2015:329, 31–33 kohta, tuomio 10.3.2011, Privater Rettungsdienst, C-274/09, EU:C:2011:130, 37 kohta ja em. tuomio asiassa Norma-A ja Dekom, 48 kohta).

Saatuaan unionin tuomioistuimen tuomion edellä mainitussa asiassa C-269/14, Kansaneläkelaitos, korkein hallinto-oikeus on 4.4.2016 antamassaan vuosikirjapäätöksessä KHO 2016:37 katsonut, että Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Taksiliitto ry:n välinen runkosopimus ja sen perusteella tehdyt alueelliset suorakorvaussopimukset olivat muodostaneet yhdessä sopimuskokonaisuuden, jota oli pidettävä aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 5 §:n 6 kohdassa tarkoitettuna palveluja koskevana käyttöoikeussopimuksena. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Kansaneläkelaitos oli siirtänyt unionin tuomioistuimen edellä mainitussa tuomiossa tarkoitetulla tavalla merkittävän osan sille kuuluvasta, sähköisen suorakorvausmenettelyn kautta maksettavien korvausten välittämiseen liittyvästä teknisestä, hallinnollisesta ja taloudellista toteuttamista koskevasta riskistä tilausvälityskeskuksiksi nimetyille taksiyhtiöille.

Korkein hallinto-oikeus on samassa vuosikirjapäätöksessään todennut muun ohella, että tilausvälityskeskuksiksi nimetyt taksiyhtiöt joutuivat investoimaan suorakorvausmenettelyn toteuttamiseen. Kun lisäksi otettiin huomioon, että kyseisten taksiyhtiöiden tulot riippuivat taksiautoilijoiden maksamista korvauksista ja kuljetuksia tilaavilta asiakkailta perittävistä puhelumaksuista, taksiyhtiöiden oli suorakorvausmenettelyä toteuttaessaan katsottava altistuvan markkinoiden epävarmuustekijöille. Taksiyhtiöiden oli katsottava altistuvan riskille siitä, että taksiautoilijat jättävät korvaukset maksamatta ja siten riskille siitä, ettei toimintakustannuksia saada kokonaan katettua. Lisäksi taksiyhtiöiden oli katsottava altistuvan riskille siitä, että niiden tilausvälityspalvelujen kysyntä heikkenee, vaikka tilausvälityspalveluja käytetään myös muuhun taksiliikenteen tilaamiseen.

Korkein hallinto-oikeus on myöhemmin 4.5.2021 antamassaan vuosikirjapäätöksessä KHO 2021:57 arvioinut, oliko Kansaneläkelaitoksen järjestämässä Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksesta korvaamien matkojen ja palvelujen hankintaa koskevassa kilpailutuksessa kysymys hankintalain 4 §:n
4 kohdan mukaisesta palveluhankintasopimuksesta vai pykälän 7 kohdan mukaisesta palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta. Kansaneläkelaitoksen kilpailuttamassa järjestelyssä oli kysymys palvelukokonaisuudesta, joka oli sisältänyt henkilökuljetusten tilausten vastaanoton, yhdistelyn, välityksen, kuljetuspalvelujen järjestämisen ja valvonnan sekä maksuliikenteen ja raportoinnin. Vaikka palveluntuottajan saama vastike oli sinänsä riippuvainen Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksesta korvattavien kuljetusten käytöstä, hankittavaan kokonaisuuteen olivat kuitenkin kuuluneet kaikki Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuslain perusteella korvaamat taksimatkat siten, ettei asiakkaalla ollut päätöksen mukaan enää mahdollisuutta saada korvausta taksimatkasta, jota ei ole tilattu Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen tehneeltä palveluntuottajalta.

Korkein hallinto-oikeus totesi edellä esitetyn perusteella, että sopimuskokonaisuudessa palveluntuottaja sai alueellisen yksinoikeuden Kansaneläkelaitoksen korvaamien taksimatkojen tuottamiseen, eikä palveluntuottaja altistunut muiden toimijoiden kilpailusta aiheutuvalle riskille. Kysymyksessä ollut sopimuskokonaisuus erosi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Kansaneläkelaitoksen aikaisemmasta suorakorvausmenettelyä koskeneesta unionin tuomioistuimen asiassa C-269/14, Kansaneläkelaitos, ja korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2016:37 arvioitavana olleesta järjestelystä, jossa asiakkaan oli mahdollista saada Kansaneläkelaitoksen korvaama kuljetus myös käyttämällä järjestelyn ulkopuolista taksiautoilijaa. Korkein hallinto-oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että unionin tuomioistuin on korkeimman hallinto-oikeuden mukaan oikeuskäytännössään arvioinut riskin siirtymistä erityisesti suhteessa siihen tapaan, jolla palvelun suorittaja saa korvauksen suorittamastaan palvelusta, minkä osalta viitattiin unionin tuomioistuimen asiassa C-300/07 antamaan tuomioon (tuomio 11.6.2009, Hans & Christophorus Oymanns, C-300/07, EU:C:2009:358, 72 kohta). Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen mukaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että riskin siirtymistä koskevan edellytyksen täyttymisen kannalta merkitystä on myös sillä, missä määrin vastike saadaan hankintayksiköltä, miltä osin on viitattu unionin tuomioistuimen asiassa C-274/09 antamaan tuomioon (tuomio 10.3.2011, C-274/09, Privater Rettungsdienst und Krankentransport Stadler, EU:C:2011:130, 33 kohta).

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan vuosikirjapäätöksessä KHO 2021:57 esillä ollut asia erosi asian KHO 2016:37 kohteena olleesta järjestelystä myös suoritetun korvauksen luonteen ja hankintayksiköltä saatavan vastikeosuuden suhteessa. Siinä missä suorakorvausmenettelyssä palveluntuottaja ei saanut korvausta osaksikaan hankintayksiköltä, arvioitavana olleessa järjestelyssä palveluntuottaja sai palvelun tuottamisesta vastikkeen pääosin suoraan Kansaneläkelaitokselta, ja vastike saatiin siten kolmansilta vain siltä osin kuin kysymys oli asiakkaan omavastuuosuudesta.

Korkein hallinto-oikeus totesi vuosikirjapäätöksessään edelleen, että kuljetuskorvauksen asiakkaan maksamaan omavastuuosuuteen liittyvä maksukykyriski oli sopimuskokonaisuuteen nähden merkityksetön. Palveluntuottaja oli voinut itse määrittää matkakustannusten alennusprosentin ja ottaa korvaushintaa asettaessaan huomioon muun ohella palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja sekä palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Kansaneläkelaitoksen korvaamien taksimatkojen kysynnän heikkenemisen voitiin katsoa olevan epätodennäköistä, eikä palveluntuottajan muutoinkaan katsottu altistuvan markkinoiden epävarmuustekijöille siten, että palvelukokonaisuuden hoitamisesta palveluntuottajalle koituvaa riskiä tappiosta olisi pidettävä muuna kuin merkityksettömänä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei palveluntuottajalle siirtynyt toimintaan liittyvä taloudellinen riski siitä, ettei kaikkia palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymyksessä oli palveluhankintasopimus.

Hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin

Tarjouspyynnön kohdassa II.2.4) ”Kuvaus hankinnasta” on muun ohella todettu seuraavaa:

”Kansaneläkelaitos (Kela) hakee kokonaisvastuullista palveluntuottajaa, joka vastaa käyttöoikeussopimuksessa ja sen liitteissä määritellyn palvelun tuottamisesta kokonaisuudessaan. Sopimuksen palvelukokonaisuus sisältää henkilökuljetusten tilausten vastaanoton, yhdistelyn, välityksen, kuljetuspalvelujen järjestämisen ja valvonnan, sekä maksuliikenteen ja raportoinnin. Hankinnan tarkempi kuvaus on liitteenä 1 Palvelukuvaus.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelukuvauksessa on kohdassa 1 ”Hankinnan tausta” todettu muun ohella seuraavaa:

”Kansaneläkelaitos (jatkossa Kela) hakee palveluntuottajia, jotka toteuttavat Kelan korvaamien taksimatkojen sähköistä suorakorvausmenettelyä. Suorakorvausmenettely perustuu sairausvakuutuslain (1224/2004) 15 luvun 9 §:ään.
Suorakorvausmenettely koskee kaikkia Suomessa tehtyjä sairauden hoitoon ja Kelan järjestämään kuntoutukseen liittyviä taksimatkoja, jotka tilataan maakunnallisista tilausvälityskeskuksista. Sairausvakuutuslain mukaisesti vakuutetun matkakorvaus voidaan maksaa sopimuksen osapuolena olevalle palveluntuottajalle erillisen sopimuksen mukaisesti. Jos asiakas tilaa taksin muualta kuin maakunnallisesta tilausvälityskeskuksesta, Kela ei maksa korvausta näistä matkoista.
[– –]
Palvelukuvauksen liitteenä esitetään taksimatkojen suorakorvausmenettelyyn liittyviä tilastoja. Tilastot on koostettu Kelan tilastoista ja palveluntuottajien Kelalle toimittamista tiedoista. Aiemmin toteutuneet matkamäärät eivät ole tae tulevien matkamäärien kehityksestä. Sopimuskaudella matkamäärät voivat poiketa merkittävästi aiemmin toteutuneista matkamääristä. Kela ei sitoudu mihinkään tiettyyn hankittavaan palvelun määrään.”

Palvelukuvauksen kohdassa 1.1 ”Hankinnan yleiskuvaus” on muun ohella todettu seuraavaa:

”Kela hakee jokaiselle kilpailutusalueelle kahta (2) palveluntuottajaa hoitamaan kokonaisvastuullisesti suorakorvausmenettelyä. [– –]
Asiakkaalla ja terveydenhuollolla on mahdollisuus valita, kummalta kilpailutusalueen palveluntuottajalta Kelan korvaama matka tilataan.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että kaikki tilatut suorakorvausmatkat hoidetaan tilauksen mukaisesti tarkoituksenmukaisella kulkuneuvolla. Kaikkia tilattuja matkoja tulee yhdistellä aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Samaa matkaa ei voi tilata molemmilta palveluntuottajilta.
Palveluntuottaja ei voi siirtää tilauspuhelua tai matkatilausta kilpailutusalueen toiselle palveluntuottajalle. Jos palveluntuottaja ei pysty järjestämään matkaa tilauksen mukaisesti, tulee palveluntuottajan järjestää asiakkaalle korvaava matka tai maksaa asiakkaalle syntyneet kustannukset asiakkaan itsensä järjestämästä muualta tilatusta matkasta.
[– –]
Kokonaisvastuullinen palvelumalli antaa mahdollisuuden palveluntuottajalle toteuttaa hankittava palvelu operatiivisen toiminnan osalta haluamallaan tavalla. Samoin teknisen toteutuksen yksityiskohdat palveluntuottaja voi toteuttaa suunnittelemallaan tavalla.
[– –]
Palvelun toteuttamisessa on huomioitava asiakkaiden erityistarpeet sekä kuljetusten luotettavuus, täsmällisyys ja oikea-aikaisuus. Palvelun tulee toimia moitteettomasti riippumatta viikonpäivästä, vuoden- tai vuorokauden ajasta.
[– –]
Kun palveluntuottaja arvioi maakuntakohtaista liikenteenharjoittajien määrää, sen tulee huomioida kuljetuskustannusten hinnoittelu sekä palveluun sisältyvät korkeat laatukriteerit, kuten se, kuinka nopeasti auton tulee olla asiakkaan tilaamassa paikassa. Kaikkia ajoneuvotyyppejä on oltava saatavilla riittävä määrä myös haja-asutusseudun liikennöintialueelta, jotta laadukas kuljetuspalvelu voidaan toteuttaa palvelukuvauksessa kerrotulla tavalla. Erityisesti esteettömiä autoja tulee olla riittävä määrä käytettävissä. Ajoneuvotarpeen arvioinnissa palveluntuottajan tulee hyödyntää tarjouspyynnön liitteenä olevia tilastoja alueen kuljetustarpeista. Palveluntuottajan tulee reagoida alueen muuttuviin kuljetustarpeisiin ja lisätä tarvittaessa ajoneuvojen määrää. [– –]
Palveluntuottajalla tulee olla vähintään liitteessä 11.17 Kilpailutusaluekohtaiset vähimmäisautomäärät sekä puhtaiden ajoneuvojen vähimmäismäärät.
[– –]
Matkojen välityksestä ja yhdistelemisestä maksetaan palveluntuottajalle erillinen matkakohtainen maksukertapalkkio. Palkkio maksetaan jokaisesta Kelan hyväksymästä ja korvattavasta matkasta, yhdistellystä matkasta se maksetaan kaksinkertaisena.
Matkojen korvausperusteena käytetään hintaa, joka määräytyy hankintapäätöksen perusteella. Hinta muodostuu siten, että kustannusten veloitus aloitetaan siitä hetkestä, kun auto on asiakkaan luona nouto-osoitteessa tilauspuhelussa sovittuna ajankohtana. Hintarakenne sisältää lähtömaksun, kilometrimaksun, odotusajan maksun, sekä joitakin lisämaksuja liittyen autojen varustetasoon. Kustannusten veloitus loppuu siihen, kun asiakas poistuu autosta kohdeosoitteessa.”

Palvelukuvauksen kohdassa 1.2 ”Hankittavan palvelukokonaisuuden yleisiä tietoja” on muun ohella todettu seuraavaa:

”Kela korvaa suorakorvausmatkoista hankintapäätöksen mukaisen, valtioneuvoston asetuksessa säädetystä hinnasta annetun alennusprosentin mukaisen hinnan. Hintoja tarkastetaan vuosittain kulloinkin voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Hinnat muuttuvat arvonlisäverokannan muuttuessa arvonlisäveron osuudelta. Hankinnassa matkakohtainen kuljetuskustannus muodostuu seuraavista hintaelementeistä:
  • perusmaksu
  • ajomatkamaksu: taksaluokka I (1–4 henkilöä), taksaluokka II (yli 4 henkilöä)
  • odotusmaksu: korvataan asiakasta odotettaessa 15 min
  • avustamislisä: kaksi eri avustamislisää.”
  • Palvelukuvauksen kohdassa 3.2 ”Matkatietojen käsittelyyn ja palveluun liittyviä käytäntöjä” on todettu muun ohella seuraavaa:

    ”Yhdensuuntaisesta matkasta peritään sairausvakuutuslain mukainen omavastuuosuus. Vuonna 2022 se on 25,00 euroa. Jos matkan kustannus on alle omavastuuosuuden, asiakkaalta peritään vain matkan hinnan suuruinen omavastuuosuus.
    [– –]
    Vuonna 2022 asiakkaan vuotuinen omavastuu on 300,00 euroa.”

    Palvelukuvauksen liitteessä 11.17 ”Kilpailutusaluekohtaiset vähimmäisautomäärät sekä puhtaiden ajoneuvojen vähimmäismäärät” on esitetty jokaisen maakunnan osalta vaadittavaksi määräksi 70 prosenttia maakunnan henkilöautotaksien, invataksien ja paaritaksien kokonaisautomäärästä.

    Tarjouspyynnöstä esitetyissä lisätietokysymyksissä ja niihin annetuissa vastauksissa on muun ohella todettu seuraavaa:

    ”Kysymys 2: Asiakkaalla on mahdollisuus valita nyt välitysyhtiö minkä kautta hän kuljetuksen tilaa. Onko asiakkaan mahdollista tilata meno ja paluu matka eri välitysyhtiöstä? [– –]
    Vastaus: Asiakkaan on mahdollista tilata meno- ja paluumatkat eri välitysyhtiöistä. [– –]
    Kysymys 3: Miten Kela ohjeistaa sairaaloiden henkilökuntaa kyytien tilaamiseen, vai saako esim. sairaaloiden henkilökunta itse päättää kummalta palvelutuottajalta kuljetus tilataan?
    Vastaus: Kela ei ohjeista terveydenhuoltoa sen suhteen, kummalta palveluntuottajalta matka tilataan.
    [– –]
    Kysymys 9: Miten matkatilaukset jaetaan/kohdistetaan kilpailutusalueen kahden palveluntuottajan kesken siten, että palveluntuottajat tulevat kohdelluksi yhdenvertaisesti, tasapuolisesti ja syrjimättömästi hankintalain mukaan? Miten Kela ohjeistaa asiakkaitaan tilaamaan tasapuolisesti matkat molemmilta palveluntuottajalta?
    Vastaus: Kahden palveluntuottajan mallissa asiakkaalla on valinnanvapaus. Kela ei ohjeista asiakkaita tilaamaan tasapuolisesti molemmilta palveluntuottajilta. Kelan verkkosivuilla palveluntuottajien puhelinnumerot esitetään siten, että ensimmäisenä on hinnaltaan edullisimman palveluntuottajan tilausnumerot.
    [– –]
    Kysymys 16: Palvelukuvauksen mukaan: "Palveluntuottaja vastaa korkealaatuisesta palvelusta Kelalle koko hankittavan palveluketjun osalta". Miten Kela takaa sen, että palveluntuottaja saa riittävän ja kohtuullisen osuuden (esim. 50 %) kilpailutusalueen matkatilauksista voidakseen tuottaa korkealaatuista palvelua Kelalle?
    Vastaus: Kela ei takaa kummallekaan palveluntuottajalle ennalta määrättyä matkamäärää.
    Kysymys 17: Miten tarjoaja käyttöoikeuden saajana voi kohtuudella odottaa saavansa takaisin tekemänsä investoinnin ja saada tuoton sijoitetulle pääomalle, jos tarjoaja ei voi etukäteen tietää matkatilausten määrää sopimuskaudella?
    Vastaus: Kysymys ei liity tarjouspyyntöön eikä tarjouksen tekemiseen.
    [– –]
    Kysymys 20: Jos kilpailutusalueen suurin paikallinen toimittaja valitaan palveluntuottajaksi, niin miten Kela takaa toiseksi valitulle pienemmälle tai kilpailutusalueen uudelle palveluntuottajalle riittävästi matkatilauksia täyttääkseen 70 % vähimmäisautomäärän vaatimuksen sopimuskaudella? Miten palveluntuottaja pääsee kohtuudella vetäytymään irti sopimuksesta, jos Kela ei pysty antamaan riittävästi matkatilauksia 70 % vähimmäisautomäärän täyttämiseksi sopimuskaudella?
    Vastaus: Kela ei takaa kummallekaan palveluntuottajalle ennalta määrättyä matkamäärää.
    Kysymys 21: Matkamääräarvio, perityt maksut ja kela korvaukset on v. 2019 ja 2020 tilastot. Mikäli eduskunta nostaa matkojen omavastuuta merkittävästi ja suorakorvausmatkojen määrä vähenee oleellisesti, onko mahdollista saada kela lisäkorvausta tai purkaa suorakorvaussopimus?
    Vastaus: Matkojen omavastuun nostaminen ei mahdollista sopimuksen purkamista tai Kelan lisäkorvauksen maksamista. Purkuperusteet on määritelty sopimuksessa.
    [– –]
    Kysymys 31: Osalta asiakkaista ei saa omavastuuta edes perinnän kautta. Voiko palveluntuottaja kieltäytyä vastaanottamasta matkatilauksia henkilöiltä, joilta omavastuu jää todennäköisesti pysyvästi saamatta?
    Vastaus: Ei voi kieltäytyä.
    [– –]
    Kysymys 37: Olisiko mahdollista, että kela vastaa maksuttoman tilausnumeron 0800 hankinnasta ja vastaisi numeron kustannuksista?
    Vastaus: Ei ole mahdollista.
    [– –]
    Kysymys 49: [– –] Tarkoittaako tämä myös sitä, että jos osoittautuu, että Kelan esittämä automäärävaade on ylimitoitettu, vaateen saa alittaa?
    Vastaus: Vaadittua 70 % vähimmäisautomäärää ei voi alittaa.
    [– –]
    Kysymys 62: ”Kela ei korvaa peruuntuneita matkoja palveluntuottajalle. Asiakkaita ohjataan ilmoittamaan mahdolliset muutokset tilaamaansa matkaan viimeistään 2 tuntia ennen tilauspuhelussa sovittua kuljetuksen lähtöaikaa.”
    - Onko palveluntuottajan tai autoilijan mahdollista periä asiakkaalta peruuttamattomasta matkata korvaus? Ottaako Kela kantaa, mikäli näin toimitaan?
    Vastaus: Kela ei ota kantaa kysymykseen, koska kyseessä ei ole SVL:n mukainen korvattava matkakustannus, sillä matkaa ei ole tehty.”

    Palvelukuvauksessa on ollut liitteenä maakuntakohtaiset tilastot hankintayksikön korvaamista taksimatkoista ajoneuvoluokittain vuosilta 2019 ja 2020.

    Arviointi

    Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä todetuin, edellä tarkemmin selostetuin tavoin hankintasopimuksen ja käyttöoikeussopimuksen välinen ero on siinä, että jälkimmäisen osalta palvelujen suorittamisen vastikkeena on joko hankintayksikön luovuttama palvelun käyttöoikeus, eli oikeus tuottaa kyseinen palvelu hankintayksikön puolesta, yksinään tai tällainen käyttöoikeus ja hankintayksikön suorittama maksu yhdessä.

    Nyt kysymyksessä olevassa kilpailutuksessa on edellä ilmenevin tavoin ollut kysymys palvelukokonaisuudesta, jossa hankintayksikkö on hakenut kahta palveluntuottajaa hoitamaan sairausvakuutuslain suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvien taksimatkojen tilausten vastaanoton, yhdistelyn, välityksen, kuljetuspalvelujen järjestämisen ja valvonnan sekä maksuliikenteen ja raportoinnin.

    Edellä esitetyn mukaisesti palveluntuottajan sen toteuttamasta palvelusta saama korvaus on koostunut asiakkaan maksamasta omavastuuosuudesta, hankintayksikön suorittamasta kuljetuskorvauksesta asiakkaan omavastuuosuuden ylittäviltä osin sekä matkakohtaisesta maksukertapalkkiosta.

    Markkinaoikeus katsoo, että kilpailutuksen perusteella tehtävässä sopimuksessa on kysymys taloudellista vastiketta vastaan tehtävästä sopimuksesta, jolla hankintayksikkö siirtää edellä selostettujen palveluiden tarjoamisen ja hallinnoinnin palveluntuottajille ja jossa siirtämisen vastikkeena on toisaalta hankintayksikön maksama korvaus ja toisaalta asiakkaalta saatu kuljetuskorvauksen omavastuuosuus. Sopimuskokonaisuus täyttää siten palvelujen tarjoamisen ja hallinnoinnin siirron ohella myös käyttöoikeussopimuksen vastikkeen muodostumisen perustetta koskevan edellytyksen. Todettakoon, etteivät osapuolet ole markkinaoikeudessa esittäneet eriäviä näkemyksiä palvelua koskevan käyttöoikeussopimuksen määritelmän vastiketta koskevan edellytyksen täyttymisestä. Markkinaoikeuden arvio tältä osin vastaa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksestä KHO 2021:57 ilmenevää arviota.

    Kuten edellä tarkemmin viitatusta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy ilmi, jotta kyse olisi käyttöoikeussopimuksesta, hankintayksikön on myös tullut samalla siirtää sille kuuluva toiminnallinen riski, vaikka riski olisikin huomattavan pieni, täysimääräisesti tai ainakin pääosin palveluntuottajille. Edelleen unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy ilmi, että riski on ymmärrettävä riskinä altistua markkinoiden epävarmuustekijöille, joka voi ilmetä muiden toimijoiden kilpailusta aiheutuvana riskinä; riskinä, joka aiheutuu siitä, etteivät palvelujen tarjonta ja kysyntä vastaa toisiaan; riskinä, joka aiheutuu siitä, että ne, joiden on maksettava hinta tarjotuista palveluista, ovat maksukyvyttömiä; riskinä, joka aiheutuu siitä, ettei tuloilla saada kokonaan katettua toimintakustannuksia; tai vielä riskinä palvelun puutteellisuudesta aiheutuvaan vahinkoon perustuvasta vastuusta (ks. edellä viitattu C-269-14, Kansaneläkelaitos, 31–33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

    Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön aiemmin vuonna 2018 kilpailuttama hankinta, jossa korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksestä KHO 2021:57 tarkemmin ilmenevin perustein katsonut olevan kysymys palveluhankintasopimuksesta, on hankinnan kohteena olleen palvelukokonaisuuden osalta poikennut nyt kilpailutuksen kohteena olevasta kokonaisuudelta keskeisesti siltä osin, että kyseisessä kokonaisuudessa kilpailutuksen voittanut palveluntuottaja on saanut palvelua koskevan yksinoikeuden.

    Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2021:57 mukaan, kun kyseessä olleessa hankinnassa otetaan huomioon erityisesti palveluntuottajalle annettava yksinoikeus, vastikkeen muodostumista koskevat seikat, palvelun tuottamiseen liittyvät kustannustekijät sekä alhainen riski kysynnän vähenemisestä, palveluntuottajan ei voida katsoa altistuvan markkinoiden epävarmuustekijöille siten, että palvelukokonaisuuden hoitamisesta palveluntuottajalle koituvaa riskiä tappiosta olisi pidettävä muuna kuin merkityksettömänä.

    Markkinaoikeus toteaa, että nyt käsillä olevassa hankinnassa palveluntuottajia on valittu kaksi, joiden kummankin on tullut täyttää palvelun tasolle ja saatavuudelle asetetut vaatimukset. Asiassa saadun selvityksen perusteella asiakkailla ja terveydenhuollon yksiköillä on vapaus valita palveluntuottajan palvelu aina matkatilausta tehdessään, eikä hankintayksikkö ole taannut kummallekaan valitulle palveluntuottajalle tilausten vähimmäismäärää. Palveluntuottajien välinen yhteistyö on tarjouspyynnössä kielletty, eikä matkatilauksia saa siirtää toiselle palveluntuottajalle, vaan tilauksen vastaanottavan palveluntuottajan on tullut kyetä toteuttamaan tilaus itse tai omalla kustannuksellaan hankkia asiakkaalle korvaava kuljetus. Koska palveluntuottajia on valittu kaksi, käsillä oleva tilanne poikkeaa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2021:57 käsillä olleesta tilanteesta, jossa hankinta-alueittain on valittu vain yksi palveluntuottaja.

    Nyt käsillä olevan hankintamenettelyn mukaisessa kahden palveluntuottajan mallissa palveluntuottajan kohtaama taloudellinen riski kohdistuu valittujen palveluntuottajien keskinäisen kilpailun seurauksena etenkin siihen, saako palveluntuottaja tarpeeksi tilauksia kattaakseen kulunsa ja investointinsa, eikä niinkään siihen, saako se maksusuoritukset toteutuneista tilauksista. Vaikka palveluntuottaja saa suurimman osan korvauksesta hankintayksiköltä ja asiakkaiden omavastuuosuuksien merkitys ja luottoriski on vähäinen, ei se sinällään vielä merkitse sitä, ettei kyse voisi olla käyttöoikeussopimuksesta.

    Palvelukuvauksessa olleet tilastotiedot taksimatkojen määrästä ovat antaneet tarjoajille kokonaiskäsityksen siitä, millaisia määriä matkoja kullakin hankinta-alueella keskimäärin tullaan myös tulevaisuudessa tilaamaan. Aiempien tilastotietojen perusteella tarjoajat eivät ole kuitenkaan voineet ennalta arvioida, millaiset kilpailuolosuhteet hankintasopimuskaudella tulisivat valittavien tarjousten perusteella vallitsemaan ja kuinka tilaukset ja toteutuvat kuljetukset tulisivat valittujen palveluntuottajien välillä käytännössä jakaantumaan.

    Vaikka asiakkaan maksama omavastuuosuus on sama riippumatta siitä, kumman palveluntuottajan asiakas valitsee, voivat palveluntuottajat käsillä olevassa asiassa tästä huolimatta kilpailla keskenään asiakkaista palvelun laatuun liittyvillä seikoilla. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi palvelun nopeus, tilausten toteutumisen toimintavarmuus ja yleinen asiakaspalvelukokemus sekä tilausta tehdessä että tilatun matkan aikana. Palveluntuottajien välisen kilpailun tosiasiallisessa toteutumisessa ei siten ole välttämätöntä, että palveluntuottajat kilpailevat asiakkaista palvelun hinnalla.

    Kummallakin palveluntuottajalla on tullut olla oma puhelinpalvelunsa ja välityskeskuksensa tilausten vastaanottamiseen ja yhdistelyyn sekä tilausten välittämiseen liikenteenharjoittajille. Siten se, että palveluntuottajilla voi olla palveluksessaan mahdollisesti osittain samoja liikenteenharjoittajia matkatilausten toteuttamiseen, ei tarkoita, että asiakkaan kannalta olisi merkityksetöntä, kummalta palveluntuottajalta hän tilauksensa tekee.

    Edellä todettua kilpailua ei ilmene yhden palveluntuottajan mallissa, jossa palveluntuottaja on saanut alueellisen yksinoikeuden palvelun tuottamiseen ja voinut olla siten varma siitä, että se saa kaikki kyseiseltä alueelta tulevat matkatilaukset itselleen. Kahden palveluntuottajan mallissa palveluntuottajat eivät sen sijaan pysty varmuudella arvioimaan, kuinka tulevat tilaukset tulisivat niiden välillä jakautumaan ja saavatko ne tilauksia siinä määrin, että tarjouspyynnössä palveluntuottajalle asetettu vähimmäisautomäärä ei olisi saatuihin tilauksiin nähden palveluntuottajan toiminnan kannattavuuden kannalta ylimitoitettu. Koska palveluntuottajien välinen yhteistyö on kielletty eikä tilauksia ole sallittua siirtää toiselle palveluntuottajalle, tilanne ei ole verrannollinen yhden palveluntuottajan mallissa palveluntuottajan saamaan alueelliseen yksinoikeuteen.

    Markkinaoikeus katsoo, että valituille palveluntuottajille on siirtynyt toimintaan liittyvä taloudellinen riski siitä, ettei kaikkia palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Palvelukokonaisuuden hoitamisesta palveluntuottajalle koituvaa markkinariskiä alhaisesta kysynnästä, ylimitoitetusta tarjonnasta ja riskiä tappiosta on pidettävä todellisena eikä sitä voida pitää merkityksettömänä.

    Tätä arviota tukee osaltaan sekin, että edellä todettujen hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle kohdistettujen kysymysten perusteella potentiaaliset tarjoajat ovat tunnistaneet varsin suuren määrän mahdollisia hankintamenettelyn kohteena olevan toiminnan harjoittamiseen liittyviä taloudellisia riskejä, joiden olemassaoloa hankintayksikkö ei ole antamillaan vastauksilla tai muutenkaan katsottava poistaneen.

    Markkinaoikeus siten katsoo, että nyt kysymyksessä olevassa palvelun tuottamista koskevassa sopimuksessa on siten ollut kysymys käyttöoikeussopimuksesta.

    Tarjouspyynnön epäselvyys ja valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

    Asiassa on vielä arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä ja onko sen perusteella voitu laatia keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko valittajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen ja onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

    Oikeusohjeet

    Hankintalain 116 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä kyseisen lain 1, 2, 8 ja 14–17 luvussa, lukuun ottamatta 12 §:n 1 momenttia ja 124 sekä 170 §:ää, säädetään, sovelletaan sellaisiin käyttöoikeussopimuksiin, jotka ovat ennakoidulta arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyn kynnysarvon suuruisia, mitä tässä luvussa säädetään. Käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan lisäksi, mitä hankintalain 26, 28, 31, 67–69, 71, 73, 77–83, 91 ja 92 §:ssä säädetään.

    Hankintalain 118 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava käyttöoikeussopimuksen kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on hankintalain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

    Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

    Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

    Hankintalain 79 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen.

    Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 178 ja 179) mukaan momentin 1 kohdassa säädettyjen edellytysten tarkistamisella varmistettaisiin, että kaikki vertailuun otettavat tarjoukset ovat tarjouspyynnön ja muiden hankinta-asiakirjojen mukaisia ja siten keskenään vertailukelpoisia. Lain
    74 §:n mukaan tarjoaja on vastuussa siitä, että sen tarjous tai osallistumishakemus on hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten mukainen. Hankinta-asiakirjojen vastaiset tarjoukset on 74 §:n nojalla hylättävä.

    Esitöissä viitatun hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

    Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

    Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on muun ohella todettu seuraavaa:

    ”Tarjoajalla on Tilaajan edellyttämällä tavalla kuvattu projektisuunnitelma. Projektisuunnitelman tulee sisällöltään vastata palvelukuvausta. Mikäli projektisuunnitelma ei ole palvelunkuvauksen mukainen, tarjous hylätään.
    [– –]
    Ohje: Tarjoajan tulee laatia projektisuunnitelma liitteenä 3 olevan Projektisuunnitelman sisältörungon mukaan.”

    Tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Projektisuunnitelman sisältörunko” on muun ohella todettu seuraavaa:

    ”Palveluntuottajaa edellytetään laatimaan tarjouksensa liitteeksi projektisuunnitelma oheisen sisältörungon mukaisesti. Tarjoajan tulee täyttää sisältörungossa keltaisella maalatut kohdat.
    Projektisuunnitelman tulee sisällöltään vastata palvelukuvausta. Alla olevat numeroidut kohdat tulee kuvata selkeästi ja kattavasti jokaisen kohdan ja siihen liittyvän alakohdan osalta, siten että toteutus tai toteuttaminen on hyvin ymmärrettävissä myös käytännön tasolla. Numeroidussa kohdassa kuvataan vain kyseisessä kohdassa pyydetty asiakokonaisuus.
    Jos asiakokonaisuus kerrotaan erillisessä liitteessä, tulee liitteen numero ilmoittaa selkeästi projektisuunnitelman kyseessä olevassa numeroidussa kohdassa.”

    Kyseisen projektisuunnitelmarungon kohdassa 5.3 ”Tilausvälitys” on muun ohella edellytetty antamaan kuvaus seuraavista erityistilanteista:

    • ”miten toimitaan tilanteissa, kun matkatilauksia ei pystytä vastaanottamaan ja/tai välittämään teknisistä syistä autoille
    • miten toimitaan tilanteissa, kun asiakkaalle ei saada järjestettyä autoa tilauksen mukaisesti. Palvelukuvauksen kohta 2.1 Korvaavan kuljetuksen järjestäminen ja ilmoitusvelvollisuus asiakkaalle
    • miten hoidetaan asiakkaan taksimatka, jonka tulee toteutua välittömästi tilauksen tekemisen jälkeen siten, että asiakas pääsee terveydenhuollon vastaanotolle silloin, kun hänellä on siellä vastaanottoaika. Palvelukuvauksen kohta 2.1 Tilausvälityskeskuksen toiminta ja asiakaspalvelu (Asiakkaan kiireellinen matkatilaus. Matka, jonka tulee toteutua välittömästi tilauksen tekemisen jälkeen)
    • miten liikenteenharjoittajille viestitään niissä tilanteissa, kun hyväksyttyyn matkaan tulee muutoksia.”

    Projektisuunnitelmarungon kohdassa 5.5 ”Järjestelmät” on muun ohella edellytetty seuraavaa:

    • ”selvitys siitä, kuinka palvelun ylläpitovarmuus on taattu ja miten sitä valvotaan, huolletaan ja ylläpidetään ja miten toimitaan häiriötilanteissa”

    Valittajan tarjoukseensa liittämässä projektisuunnitelmassa on kohdan 5.3 osalta todettu muun ohella seuraavaa:

    ”5. Tilausvälityskeskus käsittelee vastaanotetun matkatilauksen viipymättä saapumisjärjestyksessä kiireellisyys huomioiden. [– –]
    9. Välittäjä seuraa välitettyä matkaa ja varmistaa, että asiakas saa auton ajoissa sekä ilmoittaa asiakkaalle mahdollisesta viivästyksestä. [– –]
    11. Välittäjä kirjaa mahdolliset peruutukset ja reittimuutokset järjestelmään sekä hoitaa tarvittavat ilmoitukset asiakkaalle ja kuljettajalle.”

    Valittajan projektisuunnitelmassa on kohdassa 5.5 muun ohella todettu seuraavaa:

    ”Mikäli kaikesta huolimatta ei tilauksia pystytä automaattisesti ohjaamaan autoille, käytetään konferenssipuhelinjärjestelmää. Kelatilausten yksityiskohtia ei konferenssipuheluissa kerrota, vaan tilaukseen valittu kuljettaja soittaa keskukseen erikseen ja saa tilauksen tiedot yksityisesti.”

    Hankintayksikkö on päätöksessään sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta esittänyt muun ohella seuraavat perustelut:

    ”Lounais-Suomen Taxidata Oy:n projektisuunnitelmassa

    • kohdasta 5.3 Tilausvälitys puuttuu selvitys, miten toimitaan tilanteissa, kun matkatilauksia ei pystytä vastaanottamaan ja/tai välittämään teknisitä syistä autoille
    • kohdasta 5.3. Tilausvälitys puuttuu selvitys, miten toimitaan tilanteissa, kun asiakkaalle ei saada järjestettyä autoa tilauksen mukaisesti. Palvelukuvauksen kohta 2.1 Korvaavan kuljetuksen järjestäminen ja ilmoitusvelvollisuus asiakkaalle.
    • kohdasta 5.3 Tilausvälitys puuttuu selvitys, miten hoidetaan asiakkaan taksimatka, jonka tulee toteutua välittömästi tilauksen tekemisen jälkeen siten, että asiakas pääsee terveydenhuollon vastaanotolle silloin, kun hänellä on siellä vastaanottoaika. Vaatimus on kuvattu Palvelukuvauksen kohdassa 2.1 Tilausvälityskeskuksen toiminta ja asiakaspalvelu (Asiakkaan kiireellinen matkatilaus. Matka, jonka tulee toteutua välittömästi tilauksen tekemisen jälkeen)
    • kohdasta 5.1 Tilausvälitys puuttuu selvitys, miten liikenteenharjoittajille viestitään niissä tilanteissa, kun hyväksyttyyn matkaan tulee muutoksia.

    Näiltä osin Lounais-Suomen Taxidata Oy:n tarjous on tarjouspyynnön vastainen ja se suljetaan sen vuoksi tarjouskilpailusta.”

    Tarjouspyynnön epäselvyys

    Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, koska projektisuunnitelman osalta ei ole selkeästi määritelty, mitä tarkoitetaan selvällä ja kattavalla ilmaisulla. Lisäksi valittaja on esittänyt tarjouspyynnön olleen epäselvä, koska kohdan 5.3 erityistilanne on tarkoittanut samaa kuin kohdan 5.5 häiriötilanne. Valittajan mukaan tarjouspyynnössä epäselvää on myös ollut se, miten erityistilanne, jossa matkatilauksia ei voida teknisistä syistä vastaanottaa, tulisi kuvata silloin, kun tarjoajalla on kaksi erillistä järjestelmää.

    Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä projektisuunnitelma on ollut selvä ja että tarjoajan vastuulla on sopeuttaa toimintansa tarjouspyynnön vaatimuksiin.

    Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo harkitessaan tarjouskilpailuun osallistumista, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua toteutettaessa ja ratkaistaessa.

    Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä esitetyssä projektisuunnitelman sisältörungossa tarjoajien on nimenomaisesti edellytetty laatimaan tarjouksensa projektisuunnitelma ohjeistetun sisältöisenä. Tältä osin on todettu, että kuvauksen perusteella myös toteutus käytännön tasolla täytyy olla hyvin ymmärrettävissä. Samassa yhteydessä on vaadittu, että projektisuunnitelman tulee sisällöltään vastata palvelukuvausta, joten palvelukuvauksessa asetettujen vaatimusten toteutuminen on tullut voida todentaa projektisuunnitelmassa annettujen kuvausten kautta. Markkinaoikeus katsoo, että projektisuunnitelmaan sisällytettäviltä kuvauksilta edellytetty taso on edellä todettuun nähden ollut alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle selvä.

    Projektisuunnitelmarungon kohta 5.3 on koskenut tilausvälityksen suorittamistavasta ja siihen liittyviä erityistilanteita, kun kohdassa 5.5 kyse on puolestaan ollut järjestelmien ylläpitovarmuuden takaamistavasta ja niihin liittyvien häiriötilanteiden hoitamisesta. Kummassakin kohdassa on selkeästi ilmennyt, mitä projektisuunnitelman on tullut kunkin kohdan osalta sisältää.

    Projektisuunnitelmarungossa on edellytetty olevan selvitys siitä, miten toimitaan, kun matkatilauksia ei pystytä vastaanottamaan ja/tai välittämään teknisistä syistä autoille. Markkinaoikeus toteaa, että vaatimuksessa ei ole otettu kantaa tarjoajalla käytössään olevien järjestelmien lukumäärään, eikä sillä seikalla, että valittajalla on itsellään ollut kaksi erillistä järjestelmää, ole ollut vaikutusta tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen selvyyteen. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut selvä tältäkin osin ja hankintayksikön on siten katsottava menetelleen hankinta-asiakirjoja laatiessaan kysymyksessä olevilta osin hankintasäännösten mukaisesti.

    Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi

    Valittaja on esittänyt, että sen tarjouksessa on ollut kaikki vaaditut tiedot, eikä sille ole voinut olla merkitystä, että osa tiedoista on annettu eri kohdassa kuin on vaadittu.

    Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjouksessa ei ole ollut kaikkia vaadittuja kuvauksia erityistilanteista, joten tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.

    Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe.

    Hankintayksikön poissulkemispäätöksen mukaan valittajan tarjouksesta on puuttunut edellä mainitut projektisuunnitelman kohdassa 5.3 vaaditut kuvaukset erityistilanteista. Markkinaoikeus toteaa, että valittajan projektisuunnitelman kohdassa 5.5 on kuitenkin annettu selvitys siitä, miten toimitaan, jos tilauksia ei pystytä ohjaamaan autoille automaattisesti. Valittajan tarjouksen edellä mainittu selvitys on sisällöltään vastannut sitä, mitä kohdassa 5.3 on vaadittu liittyen tilanteisiin, joissa matkatilauksia ei pystytä vastaanottamaan ja/tai välittämään teknisistä syistä autoille. Vaikka kuvausta ei ole annettu valittajan projektisuunnitelmassa kohdassa 5.3, vaan kohdassa 5.5, on kyseiseen kohtaan kuitenkin viitattu kohdassa 5.3. Markkinaoikeus katsoo, ettei kyse tältä osin ole ollut tarjouksen vertailukelpoisuuteen vaikuttaneesta puutteesta.

    Siltä osin kuin projektisuunnitelmarungossa on edellytetty kuvaamaan, miten toimitaan tilanteissa, kun asiakkaalle ei saada järjestettyä autoa tilauksen mukaisesti, valittajan projektisuunnitelman kohdassa 5.3 on kuvattu vain sitä, että tilauksen välittäjä seuraa tilauksen onnistumista ja hoitaa tarvittava ilmoitukset viivästyksistä tai peruutuksista. Myös muissa projektisuunnitelman kohdissa on ollut tietoa muun ohella asiakkaiden tiedottamisesta. Missään kohdassa ei kuitenkaan ole esitetty selkeästi kuvausta siitä, miten käytännön tasolla toimitaan silloin, kun autoa ei saada järjestettyä asiakkaalle. Palvelukuvauksen kohdassa 2.1, johon projektisuunnitelmarungossa on tältä osin viitattu, on esitetty vaatimus korvaavan matkan järjestämistä asiakkaalle, jonka käytännön toteutuminen olisi tullut kuvata projektisuunnitelmassa. Pelkkä toteamus mahdollisten peruutusten kirjaamisesta ja ilmoittamisesta vailla konkretiaa ei ole katsottava täyttäneen tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettua vaatimusta tältä osin. Vaikka korvaavan kyydin tilaaminen noudattaisikin samaa prosessikaaviota, tämä seikka ei ole ainakaan selkeällä tavalla ilmennyt valittajan tarjouksesta. Tämän lisäksi markkinaoikeus toteaa, että korvaavassa kuljetuksessa kyse on joko kolmannen toimijan toteuttamasta kyydistä tai asiakkaan kulkemisesta esimerkiksi omalla autollaan, jolloin kyydin toteutuminen ei voisi edes noudattaa valittajan esittämää prosessikaaviota. Valittajan tarjous on siten tältä osin ollut tarjouspyynnön vastainen. Koska tarjoukseen liitettävällä projektisuunnitelmalla on pyritty varmistumaan palvelukuvauksessa asetetun vaatimustason toteutumisesta, on kysymys ollut myös tarjouksen vertailukelpoisuuteen vaikuttaneesta puutteesta.

    Siltä osin kuin projektisuunnitelmarungossa on edellytetty kuvausta siitä, miten hoidetaan asiakkaan taksimatka, jonka tulee toteutua välittömästi tilauksen tekemisen jälkeen siten, että asiakas pääsee terveydenhuollon vastaanotolle silloin, kun hänellä on siellä vastaanottoaika, valittaja on projektisuunnitelmassaan ilmoittanut, että tilaukset käsitellään viipymättä saapumisjärjestyksessä kiireellisyys huomioiden. Markkinaoikeus toteaa, että vaikka valittajan tarjouksesta on sinänsä käynyt ilmi tilausten kiireellisyyden huomioiminen, kyse on ollut varsin abstraktilla tasolla olevasta ilmoituksesta. Projektisuunnitelmassa on, kun otetaan huomioon palvelukuvauksessa kiireelliselle matkatilaukselle esitetty vaatimustaso, edellytetty kuvausta siitä, miten tällaisten tilausten hoitaminen varmistetaan niille asetettu aikarajakin huomioon ottaen. Valittajan tarjouksessa esitetyn ei voida katsoa olevan riittävä edellä mainitun erityistilanteen kuvaus, jonka perusteella hankintayksikön olisi ollut mahdollista varmistua siitä, että tarjoaja pystyy hoitamaan myös kiireelliset tilaukset vaaditussa ajassa. Edellä todettu huomioon ottaen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen virheellisesti, todetessaan valittajan tarjouksen tältä osin tarjouspyynnön vastaiseksi. Kysymys on myös tältä osin ollut tarjouksen vertailukelpoisuuteen vaikuttaneesta puutteesta.

    Siltä osin kuin projektisuunnitelmarungossa on edellytetty kuvausta siitä, miten liikenteenharjoittajille viestitään niissä tilanteissa, kun hyväksyttyyn matkaan tulee muutoksia, markkinaoikeus toteaa, että erityisesti valittajan projektisuunnitelman kohdassa 5.3 tilausprosessista esitetty ja myös sen kohdassa 7 esitetty huomioon ottaen projektisuunnitelmassa on esitetty vaadittu kuvaus liikenteenharjoittajille viestimisestä mainituissa tilanteissa. Valittajan tarjous ei ole siten tältä osin ollut tarjouspyynnön vastainen.

    Edellä esitetyillä perusteilla valittajan projektisuunnitelma ei ole sisältänyt kaikkia vaadittuja selvityksiä projektisuunnitelman kohdan 5.3 mukaisista erityistilanteista. Valittajan tarjous on siten ollut tarjouspyynnössä projektisuunnitelman sisällölle asetettujen edellytysten vastainen. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö siten ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

    Johtopäätös

    Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valitus on näin ollen hylättävä.

    Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

    Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

    Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

    Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

    Lopputulos

    Markkinaoikeus hylkää valituksen.

    Markkinaoikeus velvoittaa Lounais - Suomen Taxidata Oy:n korvaamaan Kansaneläkelaitoksen oikeudenkäyntikulut 900 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
    1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

    Muutoksenhaku

    Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

    Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

    Valitusosoitus on liitteenä.

    Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Jaakko Ritvala ja Esko Pakka.

    Huomaa

    Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikedusta.