Asian tausta

HUS Kiinteistöt Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.2.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Hyvinkään sairaalan välinehuoltokeskuksen kiinteitä sairaalalaitteita koskevasta tavarahankinnasta. Hankinta on jaettu kolmeen hankintakokonaisuuteen.

HUS Kiinteistöt Oy on 31.5.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Getinge Finland Oy:n tarjouksen hankintakokonaisuudessa 1: Autoklaavit, syöttö- ja purkupöydät sekä siirtovaunut.

Kyseessä olevan hankintakokonaisuuden ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 548.000 euroa.

Markkinaoikeus on 23.9.2021 antamallaan päätöksellä numero H212/2021 sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Kaiko Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 166.950 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.770 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sekä esittämällä tarjouspyynnössään epäselvän vertailuperusteen että pisteyttämällä kyseisen vertailuperusteen virheellisesti hankintapäätöksessä. Virheettömässä menettelyssä valittajan tarjous olisi valittu voittajaksi.

Ensisijaisesti turvallisuutta koskeva vertailuperuste on ollut epäselvä. Tarjouspyynnössä esitetty vertailuperuste on ollut ymmärrettävissä siten, että siinä kuvattu toimintahäiriö on tarkoittanut tilannetta, jossa kuorma olisi poistettava autoklaavista muulla tavalla kuin purkupöydän toimintoja käyttäen, esimerkiksi tilanteessa, jossa on sähkökatko. Hankintayksikkö on arvostellut vertailuperusteen tarkastelemalla ainoastaan sitä, onko purkupöydässä manuaalinen ohjaus toiminnolle, joka siirtää kuorman autoklaavista purkupöydälle. Mikäli hankintayksikön tarkoituksena on ollut kysyä turvallisuutta koskevan vertailuperusteen osalta, että kuuluuko automatisoidun purkupöydän ominaisuuksiin myös manuaalinen ohjaus, tämä kysymys olisi voitu esittää yksinkertaisella kysymyksellä, johon vastataan joko kyllä tai ei.

Toissijaisesti hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun virheellisesti. Valittajan saama pistemäärä 0 pistettä turvallisuudesta on virheellinen. Altistuminen palovammoille ei ole sen todennäköisempää käytettäessä valittajan ratkaisun mukaista kuorman purkupöydälle siirtävää vedintä kuin käytettäessä voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaisesti purkupöydän sivussa olevaa nappia kuorman manuaaliseen purkuun. Annettu pisteytys antaa olettaa, että arviointi perustuu väärään käsitykseen purkupöydän toiminnasta ja mahdollisen vetimen käytöstä.

Vastine

Vaatimukset

HUS Kiinteistöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.942,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä tai tulkinnanvarainen. Sähkökatkon aikana autoklaavi ja purkupöytä eivät toimi manuaalisesti tai millään muullakaan tavalla. Tarjouspyynnön turvallisuutta koskevan vertailuperusteen muotoilusta ”sterilointikuorma ei tule automaattisesti ulos autoklaavista” tarjoajan on siten tullut ymmärtää, että kohdassa ei ole tarkoitettu sähkökatkoa, vaan muuta toimintahäiriötilannetta.

Hankintayksikkö on lisäksi toimittanut tarjousvertailun hankintasäännösten ja tarjousasiakirjojen mukaisesti. Tarjousvertailun pisteytys on toteutettu virheettömästi.

Valittaja ei ole liittänyt tarjoukseensa tarjoamastaan vetimestä mitään lisäselvitystä, kuten esimerkiksi kuvaa tai mittatietoja. Valittaja ei ole myöskään tarjonnut tarjouksessaan mainitsemiaan kehikkoja, joita vetimellä voisi vetää autoklaavista, eikä kehikkojen hankkiminen ole ollut osa hankintakokonaisuutta. Valittajan esittämät kehikko ja vedin ovat työturvallisuusriski häiriötilanteissa, koska kuumaa kehikkoa on hankalaa vetää ulos. Jos kehikkoja olisi ollut tarkoitus hankkia hankinnan yhteydessä, olisi niiden lukumäärä ja tyyppi esitetty hankinta-asiakirjoissa.

Valittajan olisi pisteitä kyseisestä kohdasta saadakseen tullut esittää laitteessaan olevan manuaalinen purkumahdollisuus tai muu turvallinen toimintatapa, jolla kuuma kuorma puretaan purkuradalle. Muut tarjoajat ovat esittäneet laitteessaan olevan purkupöydän manuaalinen ohjaus.

Jos autoklaavin kuorma jouduttaisiin vetämään autoklaavista pois valittajan tarjouksen mukaisella erillisellä vetimellä, jouduttaisiin käyttämään erityistä voimaa, mistä huolimatta riskinä olisi, että kuormaa jouduttaisiin korjaamaan käsin ja että käyttäjä joutuisi kosketuksiin kuuman kuorman kanssa. Vastaavaa riskiä ei ole silloin, kun autoklaavissa on manuaalinen purkuominaisuus. Valittajan ilmoittama vedin ei poissulje mahdollisuutta joutua kosketuksiin kuumien steriloitavien instrumenttien kanssa. Valittaja ei ole ilmoittanut tarjouksessaan vedintä koskevia yksityiskohtia eikä edes tarjonnut vetimellä liikutettavia kehikoita. Valittajan tarjouksesta ilmenevien tietojen nojalla hankintayksikkö on pitänyt valittajan vedinratkaisua työturvallisuusriskinä, minkä vuoksi valittaja on saanut kyseisestä osiosta 0 laatupistettä.

Riski manuaalisen käyttömahdollisuuden selvittämättä jättämisen vaikutuksista tarjousvertailuun on ollut yksin valittajalla. Hankintayksikölle ei ole esitetty kyseistä osiota koskevia lisäkysymyksiä ennen tarjousajan umpeutumista, eikä hankintayksikkö ole tutustunut tarjottuihin autoklaaveihin ennen hankintapäätöksen tekemistä kyseisen turvallisuutta koskevan ominaisuuden todentamiseksi.

Kuultavan lausunto

Getinge Finland Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt tarjouspyynnön kysymyksen olleen epäselvä, koska tilanne, jossa sterilointikuorma ei tule automaattisesti ulos autoklaavista on voinut viitata muihinkin tilanteisiin kuin tilanteeseen, jossa autoklaavin kuormaa ei saada autoklaavin radalle normaalitoiminnoin.

Kilpailutuksessa ei ole pyydetty tarjoamaan sterilointikehikoita eikä tarjouspyynnössä viitattuja SPRI-koreja. Autoklaavin kammion sterilointikuorman on ollut oltava joko SPRI-koreja, kehikkoja tai näiden yhdistelmä. Kuvaus kuorman vetämisestä ulos autoklaavista on annettu käyttäen esimerkkinä kehikkoja. Valittajan tarjouksessa mainittu vedin soveltuu sekä SPRI-korien että sterilointikehikoiden vetämiseen ulos autoklaavista. Valittaja on varautunut toimittamaan asiakkaan toiveisiin soveltuvilla ratkaisuilla varustetut autoklaavit. Yksityiskohdista, kuten SPRI-korien tai sterilointikehikoiden toimituksista, sovitaan tyypillisesti hankintasopimusneuvottelussa.

Valittajan tarjouksen vetimen käyttö lääkinnällisiin tarkoituksiin on hyväksytty. Sterilointikuorman vetäminen autoklaavista erillisellä vetimellä ei ole poikkeuksellinen menetelmä ja työturvallisuusriski. Kyseinen menetelmä on rutiinimenetelmä eräiden suomalaisten terveydenhuollon yksiköiden välinehuolloissa, joissa ei syystä tai toisesta ole autoklaavin automaattista purkupöytää.

Muut kirjelmät

Valittaja on antanut lisälausuman.

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valituksen perusteella asiassa on markkinaoikeudessa ensisijaisesti arvioitavana, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laatimalla epäselvän tarjouspyynnön. Lisäksi asiassa on toissijaisesti arvioitavana, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti suorittamansa tarjousvertailun osalta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot.

Hankintalain 94 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Tarjouspyynnön liitteen ”Kiinteät sairaalalaitteet, laadun vertailuperusteet” kohdassa ”Turvallisuus” on todettu autoklaavien, syöttö- ja purkupöytien sekä siirtovaunujen osalta seuraavaa:

”Autoklaavin käyttämisen tulee olla kaikissa tilanteissa turvallista. Tässä kohdassa tarkastellaan tilannetta, jossa sterilointikuorma ei tule automaattisesti ulos autoklaavista. Tarjoajan tulee liittää tarjoukseensa selvitys, miten kuorma saadaan tässä tilanteessa pois autoklaavista purkupöydälle.

Arviointi tehdään selostuksen perusteella ja tarvittaessa selvityksessä olevien ohjeiden mukaisesti simuloimalla tilanne tarjottua laitetta vastaavalla laitteella.

Pisteytys:
- Jos vikatilanne ei aiheuta vaaratekijää työntekijän ottaessa kuormaa pois autoklaavista annetaan 1,5 pistettä
- Jos työntekijä joutuu hakemaan käsin koko kuorman autoklaavin sisältä ja altistuu näin palovammoille, annetaan 0 pistettä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankintaohjelmassa on kohdassa 17.1.3 ”Laadullisen vertailun perusteet” todettu muun ohella seuraavaa:

”Laadun vertailussa otetaan huomioon eri laiteryhmien osalta laitekohtaisesti ja hankintakokonaisuuksittain määritellyt tekijät. Vertailu tehdään tarjouksessa annettujen tietojen sekä mahdollisen laitteisiin tutustumisen ja koekäytön perusteella. Mikäli jokin laatuarviointiin vaikuttava tekijä ei selviä tarjouksesta, pyydettyä selvitystä ei ole liitetty tarjoukseen tai laitteisiin ei voida tutustua niin vaadittaessa, laatutekijä arvioidaan 0 arvoiseksi.”

Valittajan tarjouksessa on laitteiden turvallisuuden osalta todettu seuraavaa:

”Toimitamme laitteiden mukana erityisen vetimen, jolla kehikot on helppo vetää ulos autoklaavin kammiosta. Kehikoita on kevyt siirtää sillä kehikot liikkuvat kiskoillaan kevyesti vaikka kuormaus olisi raskas.”

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut vertailutaulukko, jonka mukaan valittajan tarjous on saanut 0 pistettä autoklaavien turvallisuudesta.

Vertailutaulukossa on valittajan tarjouksen autoklaavien turvallisuuden osalta todettu seuraavaa:

”Laitteen mukana toimitetaan erityinen vedin, jolla kehi[t]kot voidaan vetää ulos laitteesta. Käyttäjä joutuu tällöin kosketuksiin kuuman kuorman kanssa.”

HUS Leikkaussalien välinehuollon linjan tuotantopäällikön suoritetun laatuvertailun perusteita koskevassa lausunnossa on valittajan tarjouksen osalta muun ohella todettu seuraavaa:

”Jos kuorma joudutaan vetämään autoklaavista erillisellä vetimellä, se joudutaan vetämään purkuradan päästä, jotta se saadaan tulemaan suoraan radalle, tämä vaatii voimaa ja tarkkuutta ettei kuorma liiku (huomiona, 90% työntekijöistä on naisia). Mahdollisuus on, että kuorma liikkuu ja silloin sitä on korjattava vetovaiheessa käsin ja näin ollen työntekijä joutuu kosketuksiin kuuman kuorman kanssa

[– –]

Kaiko Oy ei ole laittanut kuvaa eikä mittoja vetimestä. Vertailussa HUS ATeK:in edustajat ovat tulleet tulokseen, että tilaaja ei pysty olemaan varma, miten kuorma todellisuudessa vedetään autoklaavista ulos.

Käyttäjien näkökulmasta kuorman purun ongelmatilanteissa on ehdottomasti toimivampi, helpompi ja työturvallisempi toimintamalli on se, missä rataa voidaan käyttää manuaalisesti kuorman purussa kuin vetämällä erillisellä vetimellä kehikossa olevia koreja”.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetettu sterilointikuorman autoklaavista vikatilanteessa poistamista koskenut vertailuperuste on ollut epäselvä. Valittaja on perustellut väitettään erityisesti sillä, että tarjouspyynnöstä ei ole selvinnyt, että purkupöydän manuaalinen ohjaus, joka ei ole tarjoajan mukaan lainkaan käytettävissä sähkökatkotilanteissa, olisi ollut riittävää pisteiden saamiseksi. Valittaja on esittänyt, että mikäli tämä on ollut pisteytysperuste, niin tarjouspyynnössä olisi tullut esittää suoraan kysymys manuaalisesta ohjauksesta ja koska näin ei ole tehty, tarjouspyyntö olisi ollut epäselvä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä tai tulkinnanvarainen. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnön turvallisuutta koskevan vertailuperusteen muotoilusta on tullut ymmärtää, että kohdassa ei ole tarkoitettu sähkökatkoa, vaan muuta toimintahäiriötilannetta ja että sähkökatkotilanteessa sen paremmin autoklaavi kuin purkupöytäkään eivät toimi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä sekä tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteen ”Kiinteät sairaalalaitteet, laadun vertailuperusteet” kohdassa ”Turvallisuus” on edellä kuvatusti esitetty, että tarjoajan tulee liittää tarjoukseensa selvitys, miten kuorma saadaan vikatilanteessa pois autoklaavista purkupöydälle ja esitetty missä tilanteessa kyseisestä kohdasta saa pisteitä. Markkinaoikeus toteaa, että kyseisen kohdan perusteella alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle on tullut olla selvää, että sen on esitettävä, millaisia teknisiä ominaisuuksia sen tarjoama laite sisältää autoklaavin purkamiseksi häiriötilanteessa. Kyseisessä kohdassa ei ole määritelty häiriötilanteen luonnetta, eikä rajoitettu tarjoajan mahdollisuutta esittää useampiakin laitteen ominaisuuksia vaikkapa liittyen erilaisiin häiriötilanteisiin. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole kyseisessä kohdassa edellyttänyt, että tarjotussa laitteessa olisi tullut olla manuaalinen ohjaus, vaikka onkin sen hyväksynyt riittäväksi selitykseksi kyseiseen kohtaan liittyen. Markkinaoikeus katsoo, että kyseinen tarjouspyynnön ehto ei ole ollut epäselvä valittajan esittämällä perusteella.

Tarjousvertailu

Valittaja on toissijaisesti esittänyt, että hankintayksikkö on pisteyttänyt sen tarjouksen väärin turvallisuutta koskevan vertailuperusteen osalta. Valittajan mukaan altistuminen palovammoille ei ole sen todennäköisempää käytettäessä sen tarjoamaa vedintä kuin käytettäessä toisten tarjoajien tarjoamaa purkupöydän sivussa olevaa nappia kuorman manuaaliseen purkuun.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjousvertailun pisteytys on toteutettu virheettömästi. Hankintayksikön mukaan valittajan tarjouksessaan esittämä vedinratkaisu on ollut työturvallisuusriski. Valittajan tarjoama vedin ei ole sulkenut pois mahdollisuutta joutua kosketuksiin kuumien steriloitavien instrumenttien kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteen ”Kiinteät sairaalalaitteet, laadun vertailuperusteet” kohdassa ”Turvallisuus” on edellä kuvatusti asetettu tarjoajalle velvollisuus esittää selvitys siitä, miten kuuma kuorma saadaan vikatilanteessa pois autoklaavista purkupöydälle. Kyseisen kohdan pisteytystä koskevasta osuudesta on alalla ammattimaisesti toimiva tarjoaja voinut päätellä, että mikäli työntekijä altistuu poistamistilanteessa kuumuuden aiheuttamille palovammoille, ei pisteitä saa.

Edellä kuvatuin tavoin tarjouspyynnön liitteenä olleen hankintaohjelman mukaan vertailu tullaan tekemään tarjouksessa annettujen tietojen sekä mahdollisen laitteisiin tutustumisen ja koekäytön perusteella, ja mikäli jokin laatuarviointiin vaikuttava tekijä ei selviä tarjouksesta, pyydettyä selvitystä ei ole liitetty tarjoukseen tai laitteisiin ei voida tutustua niin vaadittaessa, laatutekijä arvioidaan nollan pisteen arvoiseksi. Markkinaoikeus toteaa, että tästä tarjouspyynnössä olleesta tutustumiseen ja koekäyttöön liittyvästä varaumasta huolimatta tarjousten pisteytys on tämän kohdan osalta tehty yksinomaan tarjouksissa esitettyjen tietojen perusteella. Hankintapäätöksen liitteenä olleen vertailutaulukon mukaan hankintayksikkö on arvioinut, että valittajan tarjoaman tuotteen käyttäjä joutuu kosketuksiin kuuman kuorman kanssa.

Valittajan tarjouksen mukaan kuorma on edellä kuvatun mukaisesti ollut mahdollista vetää autoklaavista vetimellä. Valittajan tarjouksesta ei ole selvinnyt, millainen kyseinen vedin on taikka miten sitä käytetään. Yleisen elämänkokemuksen mukaan ainakin lyhyt vedin voi johtaa siihen, että vetimen käyttäjä altistuu kuumuudelle.

Ottaen huomioon, että tarjoajan tehtävänä on ollut tarjouksessaan esittää, miten kuorman purkaminen vikatilanteessa tapahtuu tarjoajan tarjoamassa laitteessa ja että valittajan esittämästä ei ole selvinnyt millainen sen tarjoama vedin on taikka että vikatilanne olisi mahdollista hoitaa ilman, että työntekijä altistuu kuumuudelle, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut virheellisesti arvioidessaan, että kyseisestä kohdasta ei ole annettava pisteitä valittajan tarjoukselle.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kaiko Oy:n korvaamaan HUS Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Jaakko Ritvala.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.