Asian tausta

Fintraffic Tie Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.5.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liikenteen mittauspalveluihin liittyvien laitteiden ja niiden kunnossapidon hankinnasta kahden vuoden määräaikaiselle sopimuskaudelle, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Hankinta on jaettu kahteen osaan, joista toinen on koskenut palvelun tuottamista Länsi-Suomen (osa 1) ja toinen Pohjois-Suomen (osa 2) alueella.

Fintraffic Tie Oy on 23.6.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Dynniq Finland Oy:n tarjouksen hankinnan osaan 2.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 600.000 euroa 48 kuukauden ajalta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Destia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee osaa 2 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon Dynniq Finland Oy:n tarjouksesta siltä osin kuin Dynniq Finland Oy on ilmoittanut yrityksensä tai henkilöstönsä referenssitietoja, sekä Dynniq Finland Oy:n hankintayksikölle toimittamat selvitykset referensseistään tarjousajan jälkeen, ja muut tarjouksen laatuarviointiin vaikuttaneet asiakirjat siinäkin tapauksessa, että nämä tiedot katsottaisiin liikesalaisuuksiksi.

Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn.

Perustelut

Tarjouskilpailun lopputulos on perustunut voittaneen tarjoajan antamiin olennaisesi vääriin ja mahdollisesti vilpillisiin tietoihin.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on laatupisteiden saamiseksi edellytetty avainhenkilöltä muun ohella kokemusta nimenomaisesti maastossa työskentelystä liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM-pisteiden) ja -silmukoiden rakentamisessa, LAM-asemien vikakorjaus- ja huoltotoiminnassa sekä muiden tienvarsiteknologialaitteiden vikakorjauksessa ja huoltotoiminnassa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetut kokemus- ja referenssitiedot projektipäälliköksi nimetystä henkilöstä ovat olleet totuudenvastaisia. Valittajalla on tieto siitä, millaisia hankkeita kyseinen henkilö on todellisuudessa toteuttanut työuransa aikana. Mainituissa hankkeissa kyseinen henkilö on työskennellyt projekti- ja työpäällikkönä eli toimistotyöntekijänä. Toisin kuin voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu, kyseinen henkilö ei ole osallistunut LAM- tai liikennevalosilmukoiden tai muidenkaan silmukoiden rakentamiseen tai korjaamiseen maastossa itse tai työryhmän jäsenenä. Kyseisellä henkilöllä on sinänsä kokemusta liikennevalojen korjaustehtävistä, mutta korjaustehtäviä ei ole ollut riittävä määrä oikeuttaakseen laatuvertailussa täysiin pisteisiin. Liikennevalokorjaukset eivät ole myöskään liittyneet liikennevalosilmukoiden korjaamiseen.

Voittanut tarjoaja ei ole ollut oikeutettu pisteisiin projektipäällikön referenssien osalta uusien LAM-pisteiden rakentamisen, LAM-silmukoiden rakentamiseen tai korjaamiseen, LAM-asemien vikakorjausta tai huoltotoimintaa, tai muiden tienvarsiteknologian laitteiden vikakorjaus tai huoltotoimintaa koskevien arviointiperusteiden perusteella. Hankintayksiköllä on oikeus sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjoaja, joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen. Hankintayksikön olisi tullut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun varmistamiseksi joko hylätä voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena tai vaihtoehtoisesti jättää huomioon ottamatta paikkansapitämättömät referenssitiedot tarjousten laatuvertailussa.

Vastine ja sen täydennys

Vaatimukset

Fintraffic Tie Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.050 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on nimettyjen henkilöiden referenssi- ja toimeksiantotietojen osalta ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjousten arvioinnin yhteydessä voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta sulkea voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta.

Referensseissä nimettyjen henkilöiden on tullut osallistua työtehtävä- ja kuvansa mukaisesti maasto-olosuhteissa toteutettaviin toimeksiantoihin. Varsinainen maastossa työskentely on voinut vaihdella eri tehtäväkuvien mukaan. Voittanut tarjoaja on valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä vahvistanut annettujen tietojen paikkansapitävyyden ja esittänyt yksityiskohtaisesti, miten nimetty projektipäällikkö on osallistunut ilmoitetuissa toimeksiannoissa muun ohella maastossa tapahtuvien projektipäällikön vastuulla oleviin tehtäväalueisiin.

Hankintayksiköllä on ollut sinänsä tietoa monen eri nimetyn henkilön osaamistaustasta ja osallistumisesta tiettyihin toimeksiantoihin, koska sen henkilöstö on ollut mukana monen toimeksiannon tilaajan edustajien joukossa. Näitä tietoja ei ole kuitenkaan tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun takia erikseen huomioitu tarjousten arvioinnissa, vaan tarjoukset on arvioitu sellaisena kuin ne on määräaikaan mennessä kirjallisesti toimitettu.

Sen sijaan se, miten nimetyt henkilöt ovat henkilökohtaisesti osallistuneet toimeksiantojen toteuttamiseen, ei ole ollut hankintayksikön selvitettävissä realistisin keinoin. Valitus on perustunut väitteisiin, joiden todellinen tarkastaminen hankintayksikön toimesta ei ole mahdollista tarkemmin kuin mitä on jo toteutettu. Hankintayksikkö on luottanut siihen, että tarjoajien nimetyt henkilöt ovat ilmoittaneet kokemuksensa totuudenmukaisesti.

Voittaneen tarjoajan referenssitoimeksiantojen puitteissa ilmoitetut tehtävät ovat vastanneet tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia. Hankintayksiköllä ei ole ollut erityisiä syitä epäillä nimettyjen henkilöiden kokemus- tai osaamistaustaa tarjousten arvioinnin yhteydessä, eikä valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä saatujen selvitysten jälkeenkään.

Myös valittaja on tarjouksessaan alun perin ilmoittanut vastaavia toimeksiantoja nimeämänsä projektipäällikön referensseiksi. Valittaja on vasta muutoksenhaun yhteydessä esittänyt toisenlaisen tulkinnan tarjouspyynnön nyt kysymyksessä olevista referenssejä koskevista vaatimuksista ja pyytänyt hankintayksikköä korjaamaan tarjousvertailua myös valittajan tarjouksen arvioinnin osalta sen uuden tulkinnan mukaiseksi.

Valittajan tiedon antamista asiakirjasta koskevan vaatimuksen osalta on syytä todeta, että hankintapäätökseen sisältyvien tietojen perusteella tarjoajat ovat pystyneet havaitsemaan, miltä osin niiden ilmoittama kokemus on hyväksytty osaksi vertailua ja miten se on sijoittunut suhteessa muihin tarjouksiin. Koska voittaneen tarjoajan tarjous liikesalaisuuksineen on markkinaoikeuden käytössä, ei tietojen luovuttaminen valittajalle ole myöskään välttämätöntä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamiseksi.

Kuultavan lausunto

Dynniq Finland Oy on antanut lausunnon.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että markkinaoikeuden tulee arvioida, ovatko valittajan antamat voittaneen tarjoajan tarjouksen uskottavuutta vakavasti kyseenalaistavat tiedot sellaisia, että niiden perusteella hankintayksikölle on muodostunut perusteltu syy epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitettyä. Voittaneen tarjoajan projektipäälliköksi nimetty henkilö voi referenssinään esittää vain yhden sellaisen projektin, jossa on todellisuudessa ollut kyse merkittävissä määrin LAM-pisteiden asennuksista ja huolloista sekä asennustöistä maastossa.

Valittaja tuntee puheena olevan henkilön kokemuksen ja referenssit aukottomasti. Tarjouskilpailussa pisteisiin oikeuttaneiden urakoiden olemassaolo on jo valittajan tiedossa eikä niitä koskevia tietoja näin ollen voida käsitellä liikesalaisuutena. Tästä johtuen valittajan esittämä vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta tulee hyväksyä. Valittaja ei voi ilman kyseisiä asiakirjoja yksilöidä voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitettyä virhettä.

Mikäli tietojen oikeellisuus on joltain osin epäselvää, asiassa tulee järjestää suullinen käsittely, jossa kuullaan nimetyn henkilön aiempia esimiehiä henkilön työtehtävien sisällöstä ja niiden vastaavuudesta asetettuihin kokemus- ja referenssivaatimuksiin nähden. Suullinen käsittely on valittajan antamien tietojen lisäksi ainoa tapa selvittää se, miten voittanut tarjoaja on voinut esittää sellaista kokemusta ja referenssejä, joita ei voittaneen tarjoajan nimeämän henkilön työhistoria huomioon ottaen voi olla olemassa. Suullinen käsittely on tarpeen myös sen vuoksi, että hankintayksikkö ei ole kokenut mahdolliseksi arvioida sitä, miten nimetyt henkilöt ovat osallistuneet toimeksiantojen toteuttamiseen.

Muut kirjelmät

Dynniq Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 12.252,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Projektipäälliköksi nimetty henkilö on vastannut tarjouspyynnön mukaisista referenssikohteista ja osallistunut LAM-pisteiden rakentamiseen projektinjohtajan ominaisuudessa työryhmän jäsenenä. Projektipäällikkö ei suorita konkreettisesti asennuksia maastossa, vaan ohjaa ja koordinoi töiden suorittamista. Varsinaiset maastossa suoritettavat asennustyöt on toteutettu tehtävänkuvan ja projektijaon mukaisesti lähinnä asentajien toimesta. Tarjouksessa ilmoitetut tiedot pitävät tarkistetusti paikkansa eivätkä ne sisällä virheitä. Valittaja on myös itse ilmoittanut kyseisen henkilön referenssinä vastaavissa tarjouskilpailussa hänen ollessa valittajan tytäryhtiön palveluksessa.

Valittajan ja voittaneen tarjoajan välillä vallitsee tiukka kilpailutilanne, ja kumpikin on valittu toimittajaksi merkittävillä alueilla. Valittaja pyrkii vaatimuksellaan tiedon antamisesta asiakirjasta estämään alan kilpailua. Pyydettyjen tietojen antaminen aiheuttaisi huomattavaa haittaa ja vahinkoa voittaneelle tarjoajalle etenkin tulevissa kilpailutuksissa.

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta siltä osin kuin se on ylittänyt 2.000 euroa. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että oikeudenkäynti ei ole aiheutunut hankintayksikön virheestä siinäkään tapauksessa, että markkinaoikeus poikkeuksellisesti päättäisi järjestää suullisen käsittelyn ja sen perusteella katsottaisiin vahvistetuksi, että voittanut tarjoaja on antanut virheellisiä tietoja valittajaan esittämin tavoin.

Valittaja on markkinaoikeuden varattua sille tilaisuuden toimittanut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 58 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kirjallisena lisäselvityksenä henkilöstöreferenssiksi nimetyn henkilön esimiehen vakuutuksen muun ohella vastaselityksessä esitetyn oikeellisuudesta.

Valittaja on vielä esittänyt, että sen oikeussuoja edellyttää suullisen käsittelyn järjestämistä ja että hankintayksiköllä ei ole oikeutta luottaa tarjoajan tarjouksessaan esittämien tietojen oikeellisuuteen tilanteessa, jossa henkilöreferenssiksi nimetyn henkilön aiempi työnantaja on kiistänyt referenssitietojen riittävyyden. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tarjouksessa annettujen tietojen oikeellisuuden kyseenalaistava lisätieto asettaa hankintayksikölle laajan selonottovelvoitteen, jota tässä tapauksessa ei ole täytetty tai edes yritetty täyttää.

Hankintayksikkö on esittänyt tosiasiallisesti pyrkineensä käytettävissä olevin keinoin selvittämään tarjoajien referenssitietojen paikkansapitävyyttä, eikä asiassa ole vedottu vain periaatteeseen, jonka mukaan hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan toimittamiin tietoihin. Esitettyjä väitteitä ei voida vahvistaa hankintayksikön toimesta tosiasiallisesti, ja osapuolten esittämät tiedot ovat ristiriitaisia. Osittain tämä ristiriita johtuu siitä, että valittaja on tulkinnut tarjouspyynnössä esitettyä sananmuotoa omien intressiensä mukaisesti vasta valitusvaiheessa, vaikka tarjouksessaan se on esittänyt vastaavia referenssejä kuin voittanut tarjoaja.

Kuultava on muun ohella esittänyt, että henkilöstöreferenssiksi nimetyn henkilön esimies on toiminut valittajan palveluksessa vain vähän aikaa ja tämän tiedot kyseisen henkilön 14 vuoden työhistoriasta ovat vähäiset. Kuultava on edelleen esittänyt, että valittaja on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 96 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla pitkittänyt tarpeettomasti oikeudenkäyntiä, mikä on teettänyt kuultavalle enemmän selvitystyötä kuin asiassa olisi muutoin ollut tarvetta ja siten vaikuttanut vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrään.

Valittaja on paljoksunut kuultavan oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimusta esittäen, että kulut ovat määrältään kokonaisuutena arvioiden huomattavan suuria asian laajuuteen nähden. Asiassa on kyse hyvin rajatusta ja yksinkertaisesta kysymyksestä, erästä avainhenkilöä koskevista henkilöreferensseistä ja niiden oikeellisuudesta. Esimerkiksi vastineiden laadintaan käytettyjen tuntien määrä on asian luonteeseen nähden tavattoman korkea. Lisäksi asianosaiskuluina vaaditun työntekijöiden tuntikustannus, 200 euroa, on poikkeuksellisen korkea vastaavanlaisten työntekijöiden yleiseen tuntikustannustasoon nähden.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon voittaneen tarjoajan salassa pidettävistä asiakirjoista siltä osin kuin voittanut tarjoaja on ilmoittanut yrityksensä tai henkilöstönsä referenssitietoja tarjouksessaan ja hankintayksikölle antamissaan selvityksissä, sekä tarjouksen laatuarviointiin vaikuttaneet tarjousasiakirjat kuten tarjouksen liitteinä toimitetut toiminta- ja laatusuunnitelma sekä henkilötietolomakkeet. Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan referenssitoimeksiannoissa nimetyn erään avainhenkilön kokemus ja osaaminen liikenteen automaattisten mittaus-, eli LAM-pisteiden rakentamisessa ja korjaamisessa ovat totuudenvastaiset. Valittaja on lisäksi esittänyt, että sanotut referenssitoimeksiannot ovat jo valittajan tiedossa, eikä niitä koskevia asiakirjoja voida näin ollen käsitellä liikesalaisuutena.

Hankintayksikkö on esittänyt, että oikeudenmukainen oikeudenkäynti on toteutettavissa ilman valittajan vaatimien tietojen luovuttamista, koska voittaneen tarjoajan tarjous kokonaisuudessaan on markkinaoikeuden käytössä sen harkitessa ratkaisuaan. Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjojen perusteella ei ole mahdollista osoittaa valittajan esittämiä väitteitä toteen, vaan ne sisältävät vastaavalla tavalla pyydettyjä tietoja kuin muidenkin tarjoajien esittämät tarjouslomakkeet.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Pykälän esitöiden (HE 12/2006 vp s. 28 ja 29) mukaan tuomioistuin ratkaisee kysymyksen tietojen antamisesta punnitsemalla yhtäältä salassapidon puolesta olevia näkökohtia ja toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Tieto tulee antaa esimerkiksi silloin, kun se ei ole laadultaan sellainen, että sen antaminen aiheuttaisi välitöntä vaaraa salassapidon perusteena olevalle edulle. Toisaalta on tarkasteltava sitäkin, miten ratkaiseva kyseinen tieto on oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta.

Mainitun pykälän esitöissä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, että harkittaessa tiedon epäämistä asianosaiselta on kiinnitettävä huomiota siihen, ketä kyseinen tieto välittömästi koskee. Sellainen tieto, jota ei pykälän mukaisesti anneta asianosaiselle, voi koskea paitsi välittömästi asianosaista itseään, myös toista asianosaista tai sivullista. Asianosaisen oikeusturvaa korostava tiedonsaantioikeus ei edellytä, että asianosainen tekemällä valituksen saisi tiedon asiakirjoihin sisältyvistä muita kuin itseään koskevista salassa pidettävistä tiedoista. Oikeudenkäynti ei saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja ja kilpailuasioita koskevissa asioissa.

Markkinaoikeus toteaa, että harkittaessa valittajan vaatimien tietojen luovuttamista valittajalle on otettava huomioon oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset. Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Markkinaoikeus on toimittanut valittajalle hankintayksikön julkisiksi ilmoittamat asiakirjat. Valittajalle ei kuitenkaan ole toimitettu sen vaatimista ja markkinaoikeudelle toimitetuista asiakirjoista voittaneen tarjoajan salaiseksi merkitsemiä asiakirjoja, joista on käynyt ilmi referenssitoimeksiantojen osalta projektipäälliköksi nimetyn henkilöiden osaaminen tai muita laatuarviointiin liittyviä voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoja. Nämä tiedot ovat koskeneet voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteinä toimitettua palvelun toiminta- ja laatusuunnitelmaa, ”Palveluun osoitettu henkilöstö” -nimistä lomaketta ja neljää henkilötietolomaketta sekä voittaneen tarjoajan markkinaoikeudelle osoitetun 21.12.2021 päivätyn lausunnon liitteitä 1 ja 4, joista on käynyt ilmi nimetyn avainhenkilön osalta ilmoitetut referenssikohteet ja tehtävät yhteystiedoin sekä 13.8.2021 päivätty luottamuksellinen vastaus hankintayksikön selvityspyyntöön hankintaoikaisumenettelyssä.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat salaisiksi ilmoitetut tiedot sisältävät sellaista yksityiskohtaista tietoa voittaneen tarjoajan sopimussuhteista ja työntekijöistä, että voittaneella tarjoajalla voidaan katsoa olevan liiketoimintaansa liittyvä intressi pitää kyseiset tiedot salassa. Kyse on siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä valittajan esittämällä perusteella, että voittaneen tarjoajan projektipäälliköksi nimeämän henkilön aikaisemmat toimeksiannot ovat mahdollisesti olleet valittajan tai alan toimijoiden tiedossa. Valittaja on myös ilman kyseisiä asiakirjoja kyennyt yksilöimään väitteensä hankintamenettelyn virheellisyydestä koskemaan tietyn henkilön referenssitietoja.

Kun otetaan huomioon edellä todetut seikat ja jäljempänä pääasiaratkaisun osalta esitetty, markkinaoikeus katsoo, ettei kyseisistä asiakirjoista ilmenevillä tiedoilla ole hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa sillä tavalla merkitystä, että kyseisten tietojen antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Suullisen käsittelyn järjestäminen

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn. Valittaja on esittänyt, että suullisen käsittelyn järjestäminen henkilötodistelun vastaanottamiseksi on tarpeen, jotta voittaneen tarjoajan tarjouksessaan projektipäälliköksi ilmoittaman henkilön aiempia esimiehiä voidaan kuulla nimetyn henkilön työtehtävien sisällöstä ja niiden vastaavuudesta tarjouspyynnössä asetettuihin referenssivaatimuksiin nähden.

Markkinaoikeus on varannut valittajalle, hankintayksikölle ja kuultavalle oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 58 §:n 2 momentin mukaisen tilaisuuden toimittaa kirjallista lisäselvitystä siltä varalta, ettei suullista käsittelyä järjestetä. Valittaja on kirjallisena lisäselvityksenä edellä todetusti toimittanut henkilöstöreferenssiksi nimetyn henkilön esimiehen vakuutuksen muun ohella vastaselityksessä esitetyn oikeellisuudesta.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena tai yksityinen asianosainen sitä vaatii. Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla asianosaista, päätöksen tehnyttä viranomaista, todistajia ja asiantuntijoita sekä ottaa vastaan muuta selvitystä.

Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta huolimatta jättää suullisen käsittelyn järjestämättä muun ohella, jos asian ratkaisemiseksi merkityksellisistä tosiseikoista on jo saatu riittävä selvitys, jonka perusteella asia voidaan ratkaista ilman, että tuomioistuimelle jää varteenotettavaa epäilystä tosiseikoista (2 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on kyse valituksenalaisen hankintapäätöksen oikeellisuuden arvioinnista ja erityisesti siitä, onko hankintayksiköllä ollut hankintapäätöstä tehtäessä perusteltu syy epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämiä tietoja.

Markkinaoikeus katsoo, että kyseessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet kirjallisessa menettelyssä riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Asiassa esitetty kirjallinen oikeudenkäyntiaineisto on sisältänyt riittävän selvityksen asetetuista vaatimuksista ja voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamista referensseistä, joten henkilötodistelun vastaanottaminen näiltä osin on tarpeetonta.

Kun otetaan huomioon ne perusteet, jonka vuoksi valittaja on pyytänyt suullisen käsittelyn järjestämistä, valittajan toimittaman lisäselvityksen ja jäljempänä ilmenevät pääasiaratkaisun perustelut, markkinaoikeus katsoo, että suullisen käsittelyn järjestäminen ei ole tarpeen. Valittajan suullisen käsittelyn järjestämistä koskeva vaatimus on siten hylättävä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt tarjousvertailussa hankintasäännösten mukaisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettuja referenssitietoja ja erityisesti, onko hankintayksiköllä ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoissa esittämiin tietoihin mainituilta osin. Valittaja on tältä osin esittänyt, että voittaneen tarjoajan referenssitiedot on esitetty totuudenvastaisesti, kun sen projektipäälliköksi nimeämä henkilö ei ole tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla osallistunut referenssikohteissa itse tai työryhmän jäsenenä asennus- tai rakentamistöihin maastossa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle tässä luvussa tarkoitettuja tietoja tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa. Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen lain 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintamenettely

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia liikenteen mittauspalveluihin liittyvistä laitteista ja niiden kunnossapidosta. Tarjouskilpailuun on osallistunut kaksi tarjoajaa.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut tiedot” alakohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu, että tarjouksista valitaan osa-alueittain kokonaistaloudellisesti edullisin hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous. Laadun painoarvo on ollut tarjousvertailussa 40 prosenttia. Mainitussa kohdassa on esitetty laadun arvioinnista seuraavaa:

”Laatu arvioidaan palvelun toiminta- ja laatusuunnitelman kahden alakohdan perusteella:

I – Nimettyjen henkilöiden osaaminen ja kokemus (20 pistettä). Arvioitavat tiedot ilmoitetaan tarjouspyynnön liitteenä olevalla henkilötietolomakkeella.

[– –]

Arviointi tehdään tarjouspyynnön liitteen 12 Laatupisteytys mallia noudattaen.”

Tarjouspyynnön liitteenä 12 olevan laatupisteytysmallin osan I kohdassa 4.3 on esitetty seuraavat nimettyjen henkilöiden osaamista ja kokemusta koskevat arviointikohdat, joista on voinut saada pisteitä erikseen projektipäällikön (vastaava työnjohtaja), sähkötyöjohtajan sekä kahden asentajan osalta:

”a) Uusien LAM-pisteiden rakentaminen
b) LAM-Silmukoiden rakentaminen/korjaaminen ml. liikennevalo, tieanturit, polkupyöräsilmukat jne.
c) LAM-asemien vikakorjaus tai huoltotoiminta
d) Muiden tienvarsiteknologian laitteiden vikakorjaus tai huoltotoiminta”.

Kyseisessä tarjouspyynnön liitteessä on ilmoitettu kaksi seuraavansisältöistä pistetaulukkoa (kussakin 0–10 pistettä), joista ”Taulukko 1” on kohdistunut edellä kuvattuun arviointikohtaan a ja ”Taulukko 2” vastaavasti arviointikohtiin b–d. Pisteet ovat taulukoiden perusteella määräytyneet toteutuneiden rakentamis- ja työkohteiden mukaan siten, että yli 15 rakentamiskohdetta ja vastaavasti yli 100 työkohdetta on oikeuttanut 10 pisteeseen, ja sitä vähemmät määrät taulukon mukaisella tavalla 0, 1, 2, 4, 6 tai 8 pisteeseen. Taulukoiden mukaan esimerkiksi 6–10 uudesta rakentamiskohteesta on saanut 6 pistettä ja 3–5 työkohteesta on saanut 2 pistettä.

Tarjouspyynnön liitteenä 6 olevalla henkilötietolomakkeella on pyydetty tarjoajia muun ohella esittämään kunkin nimetyn henkilön laatuarvioinnissa käytettävät referenssikohteina ”palvelua vastaavat aiemmat tai käynnissä olevat toimeksiannot 1.1.2011 tai sen jälkeen”. Kullekin referenssikohteelle on tullut täyttää tietoja seuraavansisältöisiin sarakkeisiin: ”Toimeksiannon nimi ja toimeksiannon tilaaja (organisaatio)”, ”Toimeksiannon sisältö”, ”Rooli(t) toimeksiannossa”, ”Ajankohta (vuosi-vuosi)” ja ”Kohteiden määrä (kpl) henkilön itse tai työryhmän jäsenenä suoritetuista eri laitteiden asennuksista ja huolloista sekä asennustöistä maastossa”.

Mainitussa henkilötietolomakkeessa on todetun lisäksi tullut ilmoitta henkilöittäin ”Työkokemus/referenssit itse tai työryhmän jäsenenä suoritetuista eri laitteiden asennuksista ja huolloista sekä asennustöistä maastossa”. Kullekin tällaiselle referenssikohteelle on tullut täyttää tietoja seuraavansisältöisiin sarakkeisiin: ”Tehtävä”, ”Arvio asennuksien tai huoltojen määrästä (kappaletta) viimeisen kymmenen vuoden aikana.Tilaaja voi pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä määriin liittyen.” ja ”Referenssit, joista lukumäärät koostuvat
(ks. numero ylempää)”.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 olevan palveluohjelman kohdan 5 ”Erityiset toimeksiantoa koskevat määräykset” alakohdassa 5.1 ”Työnjohto ja muu työhön osallistuva henkilöstö” on todettu projektipäällikön tehtävistä seuraavaa:

”Palveluntuottajan on tarjouksessaan nimettävä toimeksiantoon vähintään yksi päätoiminen vastuunalainen työnjohtaja. Vastuunalaisen työnjohtaja toimii projektipäällikkönä ja hänen tulee osallistua työmaakokouksiin ja toimia päivittäisessä yhteydenpidossa tilaajaan toimittajan edustajana sekä teknisissä että taloudellisissa asioissa. Henkilö vastaa toimeksiantoon kuuluvien töiden suorittamisesta ja hänen vastuullaan on toimittajan toteuttamat liikennejärjestelyt sekä työturvallisuusasiat. [– –]”

Voittaneen tarjoajan tarjoukseen on liitetty muun ohella edellä tarkoitetut henkilötietolomakkeet täytettyinä. Voittaneen tarjoajan projektipäällikköä koskevassa henkilötietolomakkeessa on ilmoitettu alle kymmenen referenssitoimeksiantoa. Kunkin referenssitoimeksiannon sisältö ja siihen sisältyvät kohteet ja määrät on kuvattu yksityiskohtaisemmin henkilötietolomakkeella niille varatuissa sarakkeissa. Henkilötietolomakkeen kohdassa ”Työkokemus/referenssit itse tai työryhmän jäsenenä suoritetuista eri laitteiden asennuksista ja huolloista sekä asennustöistä maastossa” on lisäksi täytetty arviot asennuksien ja huoltojen kappalemääristä sekä tiedot siitä, mihin referenssikohteeseen määrät liittyvät kyseisille tiedoille varatuissa sarakkeissa.

Hankintayksikön 23.6.2021 tekemän hankintapäätöksen liitteenä olevasta pisteytystaulukosta on käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja on saanut tarjousvertailussa projektipäällikön referensseistä pisteitä seuraavasti:

a) Uusien LAM-pisteiden rakentaminen, 6 pistettä
b) LAM-Silmukoiden rakentaminen/korjaaminen ml. liikennevalo, tieanturit, polkupyöräsilmukat jne., 10 pistettä
c) LAM-asemien vikakorjaus tai huoltotoiminta, 2 pistettä
d) Muiden tienvarsiteknologian laitteiden vikakorjaus tai huoltotoiminta, 10 pistettä.

Hankintayksikkö on 18.8.2021 tekemällään päätöksellä hylännyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen. Päätöksen perusteluista käy ilmi muun ohella, että hankintayksikkö on hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä pyytänyt sekä voittaneelta tarjoajalta että valittajalta lisäselvitystä. Päätöksen perusteluissa on edelleen todettu, että voittanut tarjoaja on antamassaan salassa pidettävässä selvityksessään esittänyt yksityiskohtaisine perusteluineen, miten nimetty projektipäällikkö on osallistunut ilmoitetuissa toimeksiannoissa, myös maastossa tapahtuviin projektipäällikön vastuulla oleviin tehtäväalueisiin.

Asian arviointi

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankintalain 81 §:ssä säädettyjen harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden käyttämisessä. Hankintayksikön harkintavaltaa rajaa kuitenkin hankintalain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden toteutuminen.

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Valittajan väitteet voittaneen tarjoajan antamista totuudenvastaisista tiedoista ovat koskeneet voittaneen tarjoajan projektipäälliköksi nimetyn henkilön referenssejä, jotka on ilmoitettu voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä toimitetussa projektipäällikköä koskevassa henkilötietolomakkeessa.

Hankintayksikkö on katsonut, että kyseiset voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyt referenssikohteet ja kunkin referenssikohteen osalta esitetyt asennus- ja huoltokohteet ovat täyttäneet tarjouspyynnön vaatimukset. Markkinaoikeus toteaa, että kummankin tarjoajan henkilötietolomakkeissa ilmoitetut arviot asennuksien ja huoltojen kappalemääristä ovat tehtävästä ja kohteesta riippuen vaihdelleet muutamista kappaleista aina useaan sataan, osin jopa tuhansiin kappaleisiin.

Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan projektipäälliköksi nimettyä henkilöä koskevassa henkilötietietolomakkeessa ilmoitetut määrät eivät ole olleet erityisen suuria suhteessa muita nimettyjä henkilöitä koskeviin määriin, eikä myöskään suhteessa valittajan nimeämän projektipäällikön osalta ilmoitettuihin määriin. Kyseisestä henkilötietolomakkeesta ei muutoinkaan ole ilmennyt sellaisia poikkeuksellisia tai ristiriitaisia tietoja, joiden perusteella olisi todettavissa, että hankintayksikön olisi tullut epäillä voittaneen tarjoajan projektipäälliköstä antamien tietojen totuudenmukaisuutta.

Valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta hankintayksikkö on edellä todetusti muun ohella pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen nimeämän projektipäällikön osalta ilmoitetuista referenssikohteista. Hankintayksikkö on mainitun selvityksen saatuaan edelleen katsonut voivansa luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin.

Hankintayksikkö on edellä todetulla tavalla laatuarvioinnissa käytettävässä referenssissä edellyttänyt työkokemusta ”itse tai työryhmän jäsenenä suoritetuista eri laitteiden asennuksista ja huolloista sekä asennustöistä maastossa”. Kyseisen referenssin osalta henkilötietolomake on tullut täyttää tehtävärooleittain, jossa vaihtoehtoiset tehtäväroolit ovat olleet ”projektipäällikkö/vastaava työnjohtaja”, ”Sähkötöiden johtaja” ja ”Asentaja/huoltaja”. Siten kyseiset referenssit on tullut ilmoittaa nimettyjen henkilöiden toimenkuvan mukaisesti, joka on vaihdellut riippuen siitä, missä ominaisuudessa hän on toteuttanut referenssin kohteena olevan työkohteen eri tehtäväkokonaisuuksia. Näin ollen työntekijän osallistuminen tehtäviin maastossa voi olla projektipäällikön tehtävissä huomattavasti vähäisempi kuin asentajan tehtävissä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on käynyt ilmi, että projektipäälliköksi nimetty henkilö on ilmoittanut tehtäväroolikseen projektipäällikön. Valittaja ei ole kiistänyt sitä, etteikö kyseinen henkilö olisi toiminut referenssityökohteiden projektipäällikkönä, vaan ainoastaan sen, missä määrin hänen työtehtäviinsä on kuulunut varsinaista maastoasennustyötä. Todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tässä tapauksessa voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, ettei voittanut tarjoaja ole antanut sillä tavoin olennaisesti vääriä tietoja, että se olisi tullut sulkea valittajan esittämällä perusteella tarjouskilpailusta.

Kun lisäksi otetaan huomioon, että valituksenalaisen hankintapäätöksen liitteenä olevasta pisteytystaulukosta ilmenevät voittaneelle tarjoajalle projektipäällikön referensseistä annetut pisteet ovat olleet edellä tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen pisteytysperusteiden mukaisia, hankintayksikön ei myöskään voida katsoa menetelleen valittajan esittämin tavoin virheellisesti tarjousten pisteytyksessä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Kyseisen lainkohdan esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan, mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulee korvata.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Kuultavan toimittaman erittelyn mukaan kuultavalle on aiheutunut asiamiehen käytöstä arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikuluja 6.952,50 euroa. Kuultavalle on lisäksi toimittamansa erittelyn mukaan aiheutunut arvonlisäverottomia asianosaiskuluja 5.300 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että kun oikeudenkäynnin osapuoli on käyttänyt oikeudenkäynnissä asiamiestä, oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentissa säännellyt niin sanotut asianosaiskulut on tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kuultavalla on markkinaoikeudessa ollut asiamiehenä asianajaja. Asiassa esitetyn perusteella asianosaiskulut ovat osin aiheutuneet kuultavan projektipäälliköksi nimeämän henkilön kannanottojen hankkimiseksi valittajan häntä koskevien väitteiden johdosta, minkä työn kohtuulliseksi määräksi markkinaoikeus arvioi 1.000 euroa. Muilta osin kuultavalle ei voida katsoa aiheutuneen oikeudenkäynnistä sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata edellä mainitun säännöksen nojalla tai muutoinkaan, minkä vuoksi kuultavan vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta on enemmälti hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Destia Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää Destia Oy:n vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Destia Oy:n korvaamaan Fintraffic Tie Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.050 eurolla sekä Dynniq Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yhteensä 6.000 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Saija Laitinen ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.