Asian tausta

Sarastia Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö), Tammelan kunta, Orimattilan kaupunki, Lohjan kaupunki, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Kotkan kaupunki, Janakkalan kunta, Haminan kaupunki, Hattulan kunta, Hyvinkään kaupunki, Pälkäneen kunta, Tuusulan kunta ja Hämeenlinnan kaupunki ovat ilmoittaneet 30.9.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta pesulapalveluiden hankinnasta kahden vuoden määräaikaiselle ja tämän jälkeen toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.

Sarastia Oy on 3.12.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Bright Blue Oy:n tarjouksen hankinnan osa-alueelle 1.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan koko hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 1.904.000 euroa, josta osa-alueen 1 osuus on ollut 954.800 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu hankinnan osa-alueen 1 osalta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Pantex-Pesu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen osa-alueen 1 osalta. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on vielä katsottava vaatineen, että markkinaoikeus antaa sille tiedon voittaneen tarjoajan salassa pidettävistä tarjousasiakirjoista pesuloiden nimien osalta.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 33 prosenttia edullisempi kuin se hinta, jolla valittaja on tuottanut palvelua aikaisemmalla sopimuskaudella, jossa hankinnan kohde on ollut suppeampi, sekä 44 prosenttia edullisempi kuin uudessa tarjouskilpailussa valittajan tarjoama hinta.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös siltä osin, että se ei ole tarkistanut voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antamien tietojen paikkansapitävyyttä. Voittanut tarjoaja ei voi tuottaa pesulapalvelua ilman alihankkijoita, sillä voittanut tarjoaja on ollut liikkeenjohdon konsultointiyritys, jonka toimintaan ei ole kuulunut pesulapalveluja ja jolla ei ole ollut omaa pesulaa.

Vastine

Vaatimukset

Sarastia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämin tavoin virheellisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvityksen tarjouksen hinnoittelusta ennen tarjousvertailun ja hankintapäätöksen tekemistä ja katsonut selvityksen riittäväksi. Hankintayksiköillä on harkintavaltaa siinä, sulkeeko se tarjouksia tarjouskilpailusta poikkeuksellisen alhaisilta vaikuttavien tarjoushintojen perusteella.

Hankintayksikkö on lisäksi tarkistanut hankintasäännösten edellyttämällä tavalla sen, että voittanut tarjoaja täyttää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan voittaneen tarjoajan tarkoituksena ei ole ollut tuottaa palveluita käyttämällä alihankintaa. Hankintayksikkö on riittävässä laajuudessa varmistunut siitä, että voittanut tarjoaja on ollut oikeutettu osallistumaan pesulapalveluita koskevaan tarjouskilpailuun. Hankintayksikkö on lisäksi pyytänyt voittaneelta tarjoajalta erillisen selvityksen sen pesulatoiminnasta ja yhtiön toimialasta. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle sen pyytämän selvityksen voittaneen tarjoajan tarjousta koskien.

Kuultavan lausunto

Bright Blue Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole riittävällä tavalla varmistunut siitä, että voittanut tarjoaja on tosiasiassa harjoittanut pesulatoimintaa. Riittävänä selvityksenä ei ole voitu pitää sitä, että voittaneen tarjoajan kaupparekisteritiedoissa on ollut maininta tekstiilien ja vaatteiden huoltotoiminnasta yhtiön toimialana, kun otetaan huomioon, että yhtiön päätoimialana on ollut liikkeenjohdon konsultointi ja yhtiön palveluksessa on ollut vain yksi henkilö. Voittaneen tarjoajan tuloslaskelmatietojen perusteella yrityksellä ei ole ollut raaka-aineostoja, mikä on niin ikään viitannut siihen, että yrityksellä ei ole voinut olla omaa pesulatoimintaa. Asiassa on tullut lisäksi ottaa huomioon, että voittaneen tarjoajan vastuuvakuutuksessa yhtiön toimialaksi on tarkennettu nimenomaisesti pesulapalveluiden välitys.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintayksiköllä on ollut liiketaloudellinen ja lakiin perustuva syy pitää pesuloidensa osoitteet ja nimet liikesalaisuuksina. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja se on toimittanut hankintayksikölle riittävät tiedot pesulatoiminnastaan ja toimialastaan.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon voittaneen tarjoajan salassa pidettävistä asiakirjoista siltä osin, kuin pesuloiden nimet on luokiteltu salassa pidettäviksi. Valittaja on lisäksi pitänyt oikeudenkäynnin julkisuuden kannalta ongelmallisena sitä, että hankintayksikkö on pitänyt voittaneen tarjoajan tarjousta ja kaikkia sen liitteitä salassa pidettävinä liikesalaisuuden perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Harkittaessa valittajan vaatimien asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset. Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Markkinaoikeus on toimittanut valittajalle hankintayksikön julkisiksi ilmoittamat asiakirjat. Valittajalle ei kuitenkaan ole toimitettu sen vaatimista ja markkinaoikeudelle toimitetuista asiakirjoista voittaneen tarjoajan salaiseksi merkitsemiä asiakirjoja, joista on käynyt ilmi voittaneen tarjoajan pesuloiden nimitiedot. Lisäksi hankintayksikkö on jo 17.12.2020 toimittanut valittajalle sähköpostin, jossa hankintayksikkö on selostanut voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmeneviä ja hankintayksikön voittaneelta tarjoajalta pyytämästä lisäselvityksestä ilmenneitä seikkoja, kuitenkin lukuun ottamatta esimerkiksi tietoa siitä, mitä nimenomaisia pesuloita voittanut tarjoaja tulisi palvelun toteuttamisessa käyttämään.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että hankintayksikkö on käsitellyt salassa pidettävänä muun ohella voittaneen tarjoajan tarjouksen sitä liitettä, jossa voittanut tarjoaja on esittänyt selvityksen palvelun turvaamisesta häiriötilanteessa. Tuo selvitys sisältää voittaneen tarjoajan esittämän tiedon, joka on liittynyt alihankintaan turvautumiseen. Se, onko tarjoaja ollut turvautumassa joiltakin osin alihankintaan, on ollut merkittynä hankintayksikön laatimaan julkiseen tarjousten vertailutaulukkoon, joten valittaja on saanut tästä seikasta tiedon jo hankintapäätöksen tiedoksiannon yhteydessä. Näin ollen markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteen sisältämä tieto koskien sitä, turvautuuko se alihankintaan vai ei, on myöskin julkinen tieto.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat salaisiksi ilmoitetut tiedot sisältävät sellaista yksityiskohtaista tietoa voittaneen tarjoajan tarjoamasta palvelusta, etenkin sen tarjoamien pesuloiden sijainnista, että tiedon antaminen saattaisi aiheuttaa voittaneelle tarjoajalle taloudellista vahinkoa. Voittaneella tarjoajalla voidaan katsoa olevan liiketoimintaansa liittyvä objektiivinen intressi pitää edellä mainitut tiedot salassa. Kysymys on siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista, joita ei voida antaa edes tarjouskilpailuun osallistuvalle asianosaisena pidettävälle valittajalle. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Kun otetaan lisäksi huomioon jäljempänä hankintamenettelyn oikeellisuudesta lausuttu, markkinaoikeus katsoo, ettei kyseisten tietojen antamatta jättäminen myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on siten hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on edellä esitetty huomioon ottaen ensinnäkin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintamenettelyssä hankintasäännösten mukaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta tai voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Asiassa on lisäksi tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisina.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 77 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi vaatia tarjoajia ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan sopimuksista se aikoo antaa alihankintana kolmansille, sekä ehdotetut alihankkijat. Tällainen ilmoitus ei rajoita pääasiallisen tarjoajan vastuuta hankinnan toteuttamisesta.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan hankintayksikön on vaadittava käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa alustavana näyttönä siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää hankintayksikön asettamat lain 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 193) mukaan hankintayksikön tulee lähtökohtaisesti luottaa toimittajan yhteisessä eurooppalaisessa hankinta-asiakirjassa antamiin tietoihin ja vakuutuksiin. Tarjoaja vastaa kuitenkin antamiensa tietojen vaatimustenmukaisuudesta. Tarjoaja tai tarjous voidaan sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle 74 §:n mukaisesti, mikäli ne eivät vastaa hankinta-asiakirjoissa asetettuja vaatimuksia.

Hankintalain 88 §:n mukaan ennen hankintasopimuksen tekemistä hankintayksikön on vaadittava valittua tarjoajaa toimittamaan ajantasaiset todistukset ja selvitykset sen tutkimiseksi, koskeeko sitä 80 §:ssä tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste ja täyttyvätkö hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintalain 96 §:n mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.

Hankintamenettelystä merkityksellisiltä osin

Kysymyksessä oleva pesulapalveluiden hankinta on jaettu alueellisesti ja sisällöllisesti kolmeen eri osa-alueeseen, jossa osa-alue 1 on koskenut päiväkotien ja muiden toimipisteiden pesulapalveluiden hankintaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan maakuntien alueella.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut ehdot” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan tulee täyttää tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetut soveltuvuusvaatimukset sekä hankintalain mukaiset pakolliset ja harkinnanvaraiset soveltuvuusehdot. Mikäli tarjoaja tai alihankkija ei ole suomalainen yhteisö, dokumenttien ja asiakirjojen tulee olla yhteisön sijoittumismaan mukaiset. Tällöin dokumentit ja asiakirjat on käännettävä suomeksi virallisen kääntäjän toimesta.

Vaadittavat kirjalliset selvitykset ja dokumentit pyydetään osakokonaisuuksittain alustavasti parhaiten menestyneiltä tarjoajilta ennen hankintapäätöksen tekemistä. Vastatessaan ’Kyllä’ kelpoisuusvaatimusten kohtiin, tarjoaja takaa, että vaaditut asiat on hoidettu lain ja vaatimusten mukaan, ja että tarjoajalta löytyy tarvittavat dokumentit ja selvitykset tämän todistamiseksi.

[--].”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa ”Alihankinta” tarjoajien on edellytetty ilmoittavan, mikäli sen on ollut tarkoitus käyttää hankinnan toteuttamisessa alihankkijoita ja ilmoittaa alihankkijoita koskevat tiedot ESPD-lomakkeella. Mainitussa kohdassa on todettu lisäksi seuraavaa:

”Alihankkijoilla tarkoitetaan sellaisia alihankintasuhteessa olevia, jolla on oleellinen rooli hankintasopimuksen toteuttamisessa.”

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on esitetty vastauksena mainittuun kohtaan ”Ei”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa ”Tarjoajayhteenliittymä” tarjoajien on edellytetty ilmoittavan, mikäli sen on ollut tarkoitus tehdä tarjous tarjoajayhteenliittymänä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on esitetty vastauksena mainittuun kohtaan ”Ei”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa ”Tekninen suorituskyky” on todettu vähimmäisvaatimuksena seuraavaa:

”Tarjoajan tekninen suorituskyky (tuotantokapasiteetti, henkilöstöresurssi, logistiikka, ammattitaito) on hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä. Tarjoajan henkilöstöresurssit tulee olla riittävällä tasolla siten, että asiakkaalle tuotettavat palvelut eivät keskeydy missään vaiheessa. Jos hankintayksikkö perustellusta syystä toteaa, että tarjoajan tekninen suorituskyky ei ole riittävä, on hankintayksiköllä oikeus sulkea tarjoaja tarjouskilpailusta.”

Tarjoajan on tullut vastata edellä mainittuun kohtaan ”kyllä” sen vakuuttamiseksi, että kysymyksessä oleva vaatimus täyttyy.

Saman tarjouspyynnön kohdan mukaan tarjoajien on tullut ladata tarjoustensa liitteeksi seuraava selvitys:

”Tarjoajalla tulee olla valmis suunnitelma pesulapalveluiden saatavuuden turvaamiseksi häiriö- tai poikkeustilanteissa (esimerkiksi pyykin nouto- tai jakeluongelmat tai pyykinpesukoneiden /viimeistelylaitteiden rikkoutuminen). Tarjoaja lataa lyhyen selvityksen (max. 2 A4 -kokoista sivua) pesulatoiminnassa tapahtuvien häiriöiden varalle tehdyistä varajärjestelyistä. Selvityksestä tulee käydä ilmi, millä tavalla selvityksessä nimetty varapesula huoltaa tuotantohäiriöiden aikana tuotteet ja toimittaa ne ajallaan tilaajan toimipisteisiin.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Referenssit” on todettu seuraavaa:

”Tarjoajalla on riittävä kokemus pesulapalvelujen tuottamisesta asiakkaille. Tarjoajan on ilmoitettava referenssinä kaksi (2) voimassa olevaa pesulapalvelusopimusta sellaisen asiakasyhteisön kanssa, jolle se on toimittanut pesulapalveluja viimeisen kahden (2) vuoden aikana. Jokaisen referenssinä mainitun sopimuksen vuosiarvon on oltava vähintään 30 000 euroa, alv 0 %. Referenssinä ilmoitetut sopimukset tulee olla tehtynä kahden eri asiakasyhteisön kanssa. Tarjoajan on ladattava tarjouksen liitteeksi lyhyt selvitys referensseistä. Selvityksestä tulee käydä ilmi referenssiasiakkaiden tiedot seuraavasti: 1) Referenssiasiakkaan yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot 2) asiakkuuden alkupäivämäärä sekä 3) sopimuksen vuosiarvo. Mikäli mainittujen referenssiasiakkaiden kokemukset palvelusta ovat negatiivisia, on hankintayksiköllä oikeus sulkea tarjoaja pois tarjouskilpailusta.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut ehdot” on edellytetty, että tarjoaja täyttää sähköisen ESPD-lomakkeen. Lomakkeen II osan kohdassa A ”Tarjoajaa koskevat tiedot” tarjoajan on tullut ilmoittaa, osallistuuko se hankintamenettelyyn yhdessä muiden kanssa. Lomakkeen II osan kohdassa C ”Muiden yksiköiden voimavarojen hyväksi käyttämistä koskevat tiedot” tarjoajan on tullut ilmoittaa, käyttääkö se hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja täyttääkseen lomakkeen IV osassa esitetyt valintaperusteet ja V osassa esitetyt perusteet ja säännöt. Lomakkeen II kohdassa D ”Sellaisia alihankkijoita koskevat tiedot, joiden voimavaroja tarjoaja ei käytä hyväksi” tarjoajan on tullut ilmoittaa, aikooko se teettää osan hankintasopimuksestaan kolmansilla osapuolilla.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleessa ja sen täyttämässä ESPD-lomakkeessa on esitetty vastauksena lomakkeen II osan kohtiin A, C ja D "Ei".

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä on ollut suunnitelma pesulapalveluiden saatavuuden turvaamisesta häiriö- tai poikkeustilanteissa. Suunnitelman mukaan voittanut tarjoaja on tehnyt alihankintasopimuksen erään kuljetuspalveluja tarjoavan yhtiön kanssa poikkeustilanteiden varalta.

Hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoushinnoista, alihankinnan käyttämisestä, yrityksen henkilöstömäärästä ja kaupparekisterissä ilmoitetusta tiedosta yrityksen toimialasta. Lisäksi hankintayksikkö on pyytänyt selvityksen pesuloiden nimistä ja työntekijämääristä sekä selvityksen siitä, että pesulat ovat samaa yritystä kuin voittanut tarjoaja. Voittanut tarjoaja on antanut pyydetyt selvitykset.

Hankintayksikkö on 3.12.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen. Hankintayksikön laatimaan tarjousten vertailutaulukkoon on merkitty, että voittanut tarjoaja ei turvaudu alihankintaan.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaisvertailuhinta osa-alueelle 1 on ollut 42.890 euroa, toiseksi sijoittuneen valittajan tarjouksen 74.393 euroa ja kolmanneksi sijoittuneen tarjoajan 130.994 euroa.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole riittävällä tavalla varmistunut siitä, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Valittaja on tältä osin esittänyt, että voittanut tarjoajan toimialaan ei kuulu pesulapalvelujen tuottaminen, voittaneella tarjoajalla ei ole näiden palvelujen tuottamiseen tarvittavaa henkilökuntaa tai edes omaa pesulatoimintaa ja että voittaneesta tarjoajasta saatujen selvitysten valossa ei ole ollut uskottavaa, että voittanut tarjoaja saadun selvityksen mukaan voisi tuottaa pesulapalveluja ilman alihankkijoita, vaikka voittanut tarjoaja ei ollut tarjouksessaan ilmoittanut tukeutuvansa alihankkijoihin.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on riittävällä tavalla varmistunut siitä, että voittanut tarjoaja ja sen antama tarjous ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Hankintayksikön mukaan voittanut tarjoaja on toimittanut riittävän selvityksen yrityksestään ja pesulatoiminnastaan. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että sillä on ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antamiin tietoihin.

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen ja että tarjouksia arvioidaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Oikeuskäytännössä on niin ikään vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, mitä tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Edellä todetulla tavalla tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajan on tullut täyttää tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset. Tarjoajalla on tullut muun ohella olla hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät henkilöstöresurssit sekä riittävä kokemus pesulapalvelujen tuottamisesta asiakkaille. Tarjoajien on tullut toimittaa tarjoustensa liitteeksi selvitys suunnitelma pesulapalveluiden saatavuuden turvaamiseksi häiriö- tai poikkeustilanteissa. Tarjoajan on lisäksi tullut olla merkittynä kaupparekisteriin. Tarjoajat ovat voineet käyttää palveluiden tuottamisessa alihankkijoita ja tarjoajilla on ollut hankintalain 92 §:n mukainen oikeus turvautua muiden yksiköiden voimavaroihin hankinnan toteuttamisessa. Alihankkijoiden käyttämisestä on tullut ilmoittaa tarjouksessa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on jo lähtökohtaisesti voinut luottaa siihen, että voittaneella tarjoajalla on ollut, ottaen huomioon voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antamat vakuutukset ja sen ilmoittama liiketoimintamalli, tarvittavat resurssit palvelun tuottamiseksi tarjouspyynnön mukaisesti ja siihen, että voittanut tarjoaja sitoutuu tarjouksellaan tarjoamaan tarjouspyynnön mukaista palvelua. Hankintayksikkö on hankintalain sallimin tavoin pyytänyt voittaneelta tarjoajalta asiakirjat soveltuvuusvaatimusten täyttymisen tutkimiseksi siltä osin kuin ne eivät ole sisältyneet jo tarjoukseen. Voittanut tarjoaja on toimittanut siltä pyydetyt asiakirjat. Hankintayksikölle esitetyn, liikesalaisuutena salassa pidettävän selvityksen perusteella ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hankintayksikön olisi tullut epäillä voittaneen tarjoajan ilmoittamien tietojen paikkansapitävyyttä sen soveltuvuuden osalta. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt asiassa hankintasäännösten vastaisesti katsottuaan, että voittanut tarjoaja on täyttänyt hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset tai että sen tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut muut vaatimukset. Alihankinnasta ilmoittamisen osalta markkinaoikeus toteaa kuitenkin seuraavan.

Asiassa saadun selvityksen mukaan voittanut tarjoaja on tarjouksen liitteenä olleessa niin sanotussa ESPD-lomakkeessa ilmoittanut alihankkijoiden käyttämisen osalta ”Ei”. Voittanut tarjoaja ei ole lomakkeessa myöskään nimennyt tai kuvannut alihankkijoita eikä ilmoittanut antavansa tarjousta ryhmittymän jäsenenä. Voittanut tarjoaja on merkinnyt tarjouspyynnön kohtaan ”kyllä” muun ohella sen vakuuttamiseksi, että sen tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä henkilöstöresursseja koskevat vaatimukset ja toimittanut tarjouksensa liitteenä tarjouspyynnössä edellytetyn suunnitelman pesulapalveluiden saatavuuden turvaamiseksi häiriö- tai poikkeustilanteissa, jossa on kuvattu muun ohella voittaneen tarjoajan pesuloiden toimintaa. Suunnitelma on sisältänyt tiedon siitä, että voittanut tarjoaja on tehnyt alihankintasopimuksen erään kuljetuspalveluja tarjoavan yhtiön kanssa poikkeustilanteiden varalta. Lisäksi suunnitelma on sisältänyt tiedon siitä, että voittaneella tarjoajalla on äärimmäisessä poikkeustilanteessa mahdollisuus käyttää väliaikaisesti myös ulkopuolista pesulaa toiminnan turvaamiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön mukaan alihankkijoilla on tarkoitettu sellaisia alihankintasuhteessa olevia, jolla on oleellinen rooli hankintasopimuksen toteuttamisessa. Edeltä ilmenevin tavoin hankintayksikkö on tarjousten vertailutaulukkoon merkinnyt, että voittanut tarjoaja ei turvaudu alihankintaan, vaikka voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteessä ilmoittanut, että se voi edellä todetulla tavalla turvautua alihankintaan poikkeustilanteessa. Alihankkijoiden käyttäminen on ollut joka tapauksessa tarjouspyynnön mukaan sallittua.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että voittaneen tarjoajan poikkeustilanteita koskevissa järjestelyissä ei ole ollut kysymys tarjouspyynnössä tarkoitetusta alihankinnasta. Näin ollen voittanut tarjoaja ei ole antanut tarjouksessaan virheellistä tietoa eikä hankintayksikkö ole arvioinut voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön mukaisuutta virheellisesti. Hankintayksikön menettelyä ei siten voida tältä osin pitää hankintasäännösten vastaisena.

Asiassa on vielä seuraavaksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Valittajan on katsottava esittäneen, että voittaneen tarjoajan tarjoushinnat ovat olleet poikkeukselliset alhaiset. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjoushinnat ovat olleet yli 33 prosenttia edullisemmat kuin valittajan edelliselle sopimuskaudelle tarjoamat tarjoushinnat ja yli 44 prosenttia edullisemmat kuin voittaneen tarjoajan tarjoamat hinnat muutoksenhaun kohteena olevassa tarjouskilpailussa. Hankintayksikön mukaan se on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvityksen sen antamista tarjoushinnoista ja katsonut sen riittäväksi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 96 §:n 1 momentin oikeusohjeen mukaisesti hankintayksiköllä on velvollisuus vaatia tarjoajalta selvitystä tarjouksen hinnoista tai kustannuksista vain, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo edellä mainitun edellytyksen täyttyvän. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta hylätä tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toisia tarjouksia alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen hinnoittelun taustoista ja voittanut tarjoaja on toimittanut kyseisen selvityksen. Kun otetaan huomioon hankintayksikön edellä mainittu harkintavalta ja voittaneen tarjoajan selvityksessä esitetty, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut arvioida, että voittaneen tarjoajan selvitys on tyydyttävästi selittänyt tarjottujen hintojen tasoa.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Pantex-Pesu Oy:n korvaamaan Sarastia Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Reima Jussila ja Esko Pakka

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.