Asian tausta

Hämeenlinnan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.2.2022 julkaistulla ja 2.3.2022 korjatulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 7 mukaisesta ateria-, siivous- ja käyttäjäpalveluhankinnasta neljän vuoden pituiselle sopimuskaudelle ja neljän vuoden pituiselle optiokaudelle.

Hämeenlinnan kaupungin hankintapäällikkö on 8.4.2022 tekemällään hankintapäätöksellä numero 21 sulkenut Feelia Oy:n ja Fodbar Oy:n muodostaman ryhmittymän tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Palmia Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 40.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Feelia Oy ja Fodbar Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.291,67 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä, viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on perusteettomasti sulkenut valittajien tarjouksen tarjouskilpailusta.

Tarjoajien on tullut toimittaa tarjouksen liitteenä 5–6 viikon esimerkkiruokalista. Hankintayksikkö on valittajien esimerkkiruokalistan perusteella katsonut tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi, vaikka tarjouspyynnössä ei ole mainittu, että esimerkkiruokalistan perusteella arvioitaisiin tarjouksessa asetettujen vaatimusten täyttymistä. Esimerkkiruokalistalla ei ole ollut merkitystä tarjouspyynnön mukaisuuden kannalta, vaan kyse on ollut vain esimerkeistä. Niiden perusteella ei ole ollut mahdollista arvioida kaikkien tarjouspyynnössä asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttymistä.

Valittajien tarjous ei ole myöskään laadittu siten, että tarjousten vertailtavuus tai hankintayksikön sopimusoikeudellinen asema olisi heikentynyt.

Jos kuitenkin katsottaisiin, että tarjouksen poissulkeminen on ollut mahdollista esimerkkiruokalistan perusteella, valittajien tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, sillä esimerkkiruokalistassa on ollut korkeintaan pieniä epäolennaisia puutteita, joilla ei ole ollut merkitystä tarjousvertailussa. Oikeuskäytännön mukaan tarjoukseen liitettävien esimerkkiasiakirjojen puutteet tarjouspyyntöaineiston vaatimuksiin nähden eivät johda tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuteen silloin, kun asiakirjalla ei ole vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuteen eikä valintaan.

Vastine

Vaatimukset

Hämeenlinnan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan sen asianosaiskulut 200 eurolla ja asiamieskulut 3.400 eurolla eli arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 3.600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajien tarjous on voitu sulkea tarjouskilpailusta esimerkkiruokalistan tarjouspyynnön vastaisuuden perusteella. Tarjoajien on tullut toimittaa esimerkkiruokalista hankinnan kohdetta koskien päiväkotien ja koulujen aterioista. Tarjoajille on siten täytynyt olla selvää, että esimerkkiruokalistan on tullut olla tarjouspyynnön mukainen.

Valittajien tarjouksen esimerkkiruokalista on ollut tarjouspyynnön vastainen, sillä se ei ole jokaiselta päivältä täyttänyt vaatimusta kahdesta pääruokavaihtoehdosta, joista toisen on tullut olla kasvisruoka. Samoin valittajien esimerkkiruokalista on ollut vastoin vaatimusta, että pataruokaa tai keittoa on kerran viikossa, sillä valittajien esimerkkiruokalistassa on yhtenä viikkona ollut keittoa ja keittoon rinnastettavaa puuroa. Koska tarjouksessa on tullut antaa ateriahinnat, jotka ovat olleet osa tarjousten hintavertailua, aterioiden ja siten esimerkkiruokalistan sisällöllä on ollut suora yhteys ateriahintoihin ja tarjousvertailuun. Näin ollen hankintayksikön on tullut sulkea valittajien tarjous tarjouskilpailusta. Valittajat ovat myös itse sähköpostitse myöntäneet hankintayksikölle, ettei niiden tarjous ole ollut tarjouspyynnön mukainen.

Kuultavan lausunto

Palmia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.255 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjoajilta vaaditun esimerkkiruokalistan on tarjouspyynnön mukaan tullut vastata hankinnan kohdetta. Sen on siten tullut täyttää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. On ollut selvää, että tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, jos se ei ole sisältänyt vaatimukset täyttävää esimerkkiruokalistaa. Ateriapalvelujen tuottamisessa ruokalistan merkitys on hyvin keskeinen, ja esimerkkiruokalista on ainoa tapa aterioiden sisältöä koskevien vaatimusten täyttymisen toteamiseen. Kaikille tarjoajille on siten tullut olla selvää, että tarjouspyynnön vaatimuksia vastaamaton esimerkkiruokalista johtaa tarjouksen poissulkemiseen. Tarjoajien toimittamissa ruokalistoissa kyse on luonnollisesti ollut esimerkeistä, koska tarjouspyynnössä ruokalistan on edellytetty vaihtuvan kaksi kertaa vuodessa.

Koska valittajan esimerkkiruokalista ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen, hankintayksikkö on menetellyt oikein sulkiessaan valittajien tarjouksen tarjouskilpailusta.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet, että tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, mitä tarjouspyynnön vaatimuksia esimerkkiruokalistalla on ollut tarkoitus arvioida. Koska tätä tietoa ei ole ollut, tarjousta ei ole voitu katsoa tarjouspyynnön vastaiseksi esimerkkiruokalistan perusteella. Tarjouspyynnön maininnalla siitä, että palveluntuottajan tulee noudattaa palvelukuvauksen vaatimuksia, ei ole merkitystä arvioitaessa tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta esimerkkiruokalistan perusteella.

Hankintayksikön lisätietokysymykseen antaman vastauksen perusteella kahden samantyyppisen ruoan tarjoileminen samalla viikolla on ollut hyväksyttävää. Valittajien esimerkkiruokalista on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset, joita edellä todettu hankintayksikön tarkentava vastaus on täydentänyt. Perusteita valittajien tarjouksen poissulkemiseen ei ole siten ollut. Hankintayksikön vetoamalla sähköpostilla ei ole merkitystä arvioitaessa tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta ja hankintayksikön menettelyn hankintasäännösten mukaisuutta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajien esimerkkiruokalista on ollut vaatimusten vastainen jo sillä perusteella, ettei siinä ole ollut joka päivälle kahta pääruokavaihtoehtoa. Lisäksi varhaiskasvatuksessa tarjottavalle aamiaiselle ei ole ilmoitettu jokaiselle päivälle vaadittua tuorekomponenttia. Tarjoajilta vaadittavien esimerkkiruokalistojen ainoa mahdollinen tarkoitus on ollut olla tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Lisäksi valittajilla on ollut koko tarjousaika aikaa perehtyä tarjouspyynnön sisältöön, joten valittajien sähköposti on osoittanut niiden käsityksen tarjouksensa tarjouspyynnön vastaisuudesta. Hankintayksikkö on käyttänyt asian hoitamiseen omaa työtään viisi tuntia tuntiveloituksen ollessa 40 euroa.

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikkö ei ole sulkenut valittajien tarjousta varhaiskasvatuksen esimerkkiruokalistaan liittyvistä syistä. Tällaista vasta markkinaoikeudessa esitettyä väitettä ei tule ottaa huomioon. Jos hankintayksikön esittämälle uudelle väitteelle kuitenkin annetaan merkitystä, tulee hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätä huomioiden, että väite on esitetty vasta markkinaoikeudessa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella tutkittava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajien tarjouksen tarjouskilpailusta esimerkkiruokalistan puutteiden perusteella.

Kyse on julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) liitteen E mukaisten palvelujen 7 kohdan mukaisesta hankinnasta, jonka ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun kansallisen kynnysarvon. Siten hankintalain 107 §:ssä säädetyn mukaisesti asiassa sovellettavaksi tulee hankintalain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osien säännökset hankintasopimuksista sekä hankintalain 12 luku (107–115 §).

Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin ja esitetyt puutteet valittajan tarjouksessa

Hankintayksikkö on pyytänyt muun ohella tarjouksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ateriapalveluista. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut paras hinta–laatusuhde siten, että hinnasta saatavat maksipisteet ovat olleet 65 pistettä ja laadusta 35 pistettä.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Yleiset kriteerit/tiedot” alakohdassa ”Ateriapalvelut” on muun ohella vaadittu seuraavaa:

”Tarjoaja toimittaa tarjouksensa liitteenä esimerkit 5–6 viikon ruokalistastaan hankinnan kohdetta koskien päiväkotien aterioiden ja koulujen (yläkoulut) aterioiden osalta.”

Tarjouspyynnön liitteessä ”Sopimusliitteet” on todettu, että ateriapalvelujen palvelukuvaus muodostaa palvelun yleiset vähimmäisvaatimukset, joita palveluntuottajan on noudatettava ja jotka ovat sisältyneet palvelun hintaan. Ateriapalvelujen palvelukuvauksessa on muun ohella vaadittu perusopetuksen ateriapalveluiden osalta seuraavaa:

”Ruokalista on 5–6 viikon kiertävä lista. Vuodenaikajuhlista ruokalistalla tulee näkyä vähintäänkin itsenäisyyspäivä, joulu, laskiainen, pääsiäinen, vappu ja kevään viimeinen koulupäivä.

[– –]

Ruokalista vaihtuu kaksi (2) kertaa vuodessa ja toiveruokia tulee esiintyä 3–4 listaa kohden. Ruokalistassa ruokien nimet ovat ymmärrettäviä ja ruokaa kuvaavia. Ruokalistalla on kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka (lakto-ovovegetaarinen).”

Tarjouspyynnön liitteessä ”Ateriakuvaus” on perusopetuksen lounaan pääruoan osalta vaadittu seuraavaa:

”Ruokalistan mukaisesti esimerkiksi jokin seuraavista: kastike 1 x vko, pihvi tai pyörykkä 1 x vko, pataruoka tai keitto 1 x vko, tai laatikkoruoka 1 x vko, puuro 1 x ruokalistakierrossa.”

Ateriakuvauksessa on varhaiskasvatuksen aamiaisen osalta vaadittu seuraavaa:

”Suunnitellulla ruokalistalla jokaisella aamupalalla monipuolisesti ja sesongin mukaan: tuoreita ja värikkäitä kasviksia, marjoja ja hedelmiä sellaisenaan, juureslohkoina ja leivällä, marjasurvoksina ja hedelmäsoseina puurojen kanssa.”

Hankintayksikön lisätietokysymyksiin antamissa vastauksissa on muun ohella todettu seuraavaa:

”Kysymys: Liite 13, ateriakuvaus, perusopetus. Pääruoka ruokalistan mukaisesti jokin seuraavista: kastike1xvko, pihvi tai pyör. 1xvko, pataruoka tai keitto 1x/vko, TAI laatikkoruoka 1x/vko, puuro 1x/listakierto. Kysymys: mitä tarjoillaan neljäntenä ja viidentenä päivänä?

Vastaus: Pääruoan olomuodon tulee vaihdella monipuolisesti ruokalistalla ateriakuvauksen esimerkkien mukaisesti. Jos viikolla on tarjolla esimerkiksi kahta kastikemaista ruokaa, tulee tämä huomioida energialisäkkeessä. Samalla ruokalistaviikolla voi siis olla tarjolla esimerkiksi broilerikastike riisillä ja bolognese pastalla.

[– –]

Kysymys: Liite 13, Ateriakuvaus, varhaiskasvatus. Tuoreannos: kasvikset, hedelmät ja marjat. Pitääkö jokaisella aamupalalla olla marjoja/hedelmiä ja tuoreita kasviksia samalla kertaa tarjolla?

[– –]

Vastaus: Kaikkia kysymyksessä kuvattuja tuorekomponentteja ei tarvitse olla tarjolla samanaikaisesti.”

Valittajat ovat toimittaneet tarjouksensa liitteenä esimerkkiruokalistan, joka on ilmoitettu kokonaisuudessaan liikesalaisuudeksi. Markkinaoikeus toteaa, että ottaen huomioon liikesalaisuuslain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisen liikesalaisuuden määritelmän valittajien esimerkkiruokalista voi olla tarkalta sisällöltään ja kokonaisuutena tarkastellen liikesalaisuus, vaikkakin ruokalista tulee julkiseksi voittaneen tarjoajan osalta palvelun alkaessa. Kuitenkin esimerkkiruokalistan yleisellä, eri ruokatyyppejä koskevalla tasolla olevien mainintojen taikka tiettyjen yksittäisten päivien osalta tarjottavien ruokien, joiden perusteella ei voida tarkemmin päätellä esimerkkiruokalistassa esitettyjä ruokia sekä ruokalistan rakennetta ja tarkempaa sisältöä, ei voida erikseen esitettyinä katsoa olevan valittajien liikesalaisuus.

Valittajien perusopetukseen laatimassa esimerkkilounaslistassa on hankintayksikön esittämän mukaan ollut tarjouspyynnön vastaisesti yhtenä viikkona sekä puuroa että keittoa. Lisäksi hankintayksikön mukaan kolmen päivän osalta ei ole ollut esitettynä tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti kahta pääruokaa ja vielä varhaiskasvatuksen aamiaislistassa ei ole ollut jokaiselle aamiaiselle tuorekomponenttia. Hankintayksikkö on sulkenut valittajien tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta.

Asian arviointi

Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi toteutua tarjousvertailussa ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Hankintayksikkö on tästä syystä velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksen sisältöön, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Vastaavasti tarjoajat vastaavat tarjouksensa sisällöstä.

Tarjoukseen on tarjouspyynnön edellä kuvattujen vaatimusten mukaisesti tullut liittää esimerkkiruokalista hankinnan kohdetta koskien. Tällä perusteella asiassa on katsottava, että esimerkkiruokalistan on tullut olla tarjouspyynnössä nimenomaisesti asetettujen vaatimusten mukainen ja että esimerkkiruokalistaa käytetään osaltaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arvioimiseen. Ateriapalveluissa tarjouksen hinta on sidoksissa tarjottavaan ruokaan, joten tarjous, jossa esimerkkiruokalista on tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten vastainen, ei ole vertailukelpoinen kyseiset vaatimukset täyttävien tarjousten kanssa. Edellytystä tarjouspyynnön vaatimusten mukaisuudesta ei ole poistanut se, että kaikkien tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten täyttymistä ei ole voitu arvioida esimerkkiruokalistan perusteella kyseisten vaatimusten luonteen vuoksi. Tällaisia vaatimuksia ovat olleet muun ohella ruokalistan vaihtuminen kaksi kertaa vuodessa ja tiettyjen vuodenaikajuhlien huomioiminen.

Edellä todetuilla perusteilla esimerkkiruokalistan tarjouspyynnön vastaisuus on käsiteltävänä olevan tarjouspyynnön perusteella ollut hankintayksikölle hyväksyttävä peruste tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on katsonut valittajien esimerkkiruokalistan olevan tarjouspyynnön vastainen ensinnäkin sillä perusteella, että yhden viikon aikana on ollut sekä puuroa että keittoa tarjolla. Tarjouspyynnössä edellytyksenä on ollut, että puuroa tarjotaan kerran listakierron aikana ja keittoa tai pataruokaa kerran viikossa. Hankintayksikkö on lisätietokysymyksiin antamassaan vastauksessa tarkentanut esimerkillä, että viikon aikana on voinut olla tarjolla kastikeruokaa kahteen kertaan, vaikka kastiketta on edellytetty tarjottavan kerran viikossa samalla tavoin kuin keittoa tai pataruokaa. Siten asiassa on katsottava, että tarjouspyynnössä olevassa vaatimuksessa tietyn ruokatyypin tarjoamisesta kerran viikossa on ollut kyse vain vähimmäis- muttei enimmäismäärästä. Lisäksi puuroa ja keittoa ei ole hankinta-asiakirjoissa rinnastettu toisiinsa. Markkinaoikeus katsoo, että valittajien tarjous ei tältä osin ole ollut tarjouspyynnön vastainen.

Lisäksi tarjouspyynnön yhtenä vaatimuksena on ollut, että perusopetuksen ateriapalveluissa ruokalistalla on kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on lakto-ovovegetaarinen kasvisruoka. Hankintayksikkö on katsonut, että valittajan esittämä pääruoka ei ole kolmena esimerkkiruokalistan päivänä täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyä vaatimusta. Valittaja ei ole sinänsä kiistänyt tätä, vaan on esittänyt, että ruokalistassa on korkeintaan ollut pieniä epäolennaisia puutteita, joilla ei ole ollut merkitystä tarjousvertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä ei ole ollut tarjousten vertailuun, vaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuteen liittyvä vaatimus. Valittajien tarjouksessaan esittämässä perusopetuksen esimerkkiruokalistassa ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti kahta pääruokavaihtoehtoa jokaiselle päivälle, joten se ei ole täyttänyt edellä mainittua tarjouspyynnössä esitettyä vaatimusta. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että virhe on ollut vähäinen eli vain joidenkin päivien kohdalla, sillä edellä esitetyn mukaisesti esimerkkiruokalistan tarjouspyynnön vastaisuus on johtanut siihen, että hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea tarjous tarjouskilpailusta. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tällä perusteella.

Edellä mainittu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämistä muista poissulkemisperusteista.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

Kyseisen pykälän esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata. Edelleen esitöiden mukaan käytännössä esiintyy tilanteita, joissa on perusteltua suorittaa asianosaiselle korvausta työstä sen vuoksi, että hän osallistuu asiantuntijana valituskirjelmän tai sen liitteiden laatimiseen siitä huolimatta, että hänellä on oikeudenkäynnissä myös avustaja tai asiamies.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 99 §:n 1 momentin mukaan, jos useampi kuin yksi oikeudenkäynnin osapuolista on vastuussa samoista oikeudenkäyntikuluista, he vastaavat niiden korvaamisesta yhteisvastuullisesti.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on käyttänyt oikeudenkäynnissä markkinaoikeudessa asiamiestä, joten edellä todetun mukaisesti niin sanotut asianosaiskulut eivät lähtökohtaisesti tule korvattavaksi. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että sen vaatimus perustuu siihen, että asian hoitamiseen on käytetty hankintayksikössä viisi tuntia tuntiveloituksen ollessa 40 euroa. Markkinaoikeus on varannut valittajille mahdollisuuden lausua hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Valittajat, joita on edustanut asianajaja, ovat ilmoittaneet vastustavansa hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta siltä osin kuin se on koskenut hankintayksikön lisälausumaa ja ilmoittaneet, ettei niillä ole muilta osin lausuttavaa hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Markkinaoikeus katsoo, että edellä kuvatussa tilanteessa ei ole perusteita olla määräämättä myös asianosaiskuluja valittajan korvattavaksi.

Valittajat on näin ollen velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sisältäen asianosaiskulut. Asian näin päättyessä valittajat saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Feelia Oy:n ja Fodbar Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Hämeenlinnan kaupungin oikeudenkäyntikulut 3.600 eurolla ja Palmia Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.255 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Jaakko Ritvala ja Saija Laitinen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.