Asian tausta

Utajärven kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 4.6.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Rokuan latujen ja reitistöjen kunnossapitopalvelujen hankinnasta talvikausille 2021–2025 ja kahden talvikauden optiokaudelle.

Utajärven kunnan kunnanhallitus on 24.8.2021 tekemällään hankintapäätöksellä § 216 valinnut T&V Väliaho OY:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 232.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Aarne Vainiokangas Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.705,80 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjousten laatuvertailussa. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut laatusuunnitelmasta hieman yli viisi pistettä enemmän kuin valittajan tarjous. Kun verrataan tarjouksiin liitettyjä laatusuunnitelmia, valittajan tarjous on kuitenkin ollut voittaneen tarjoajan tarjousta edellä kaikkien laadullisten vertailuperusteiden osalta.

Valittajan tarjouksen saamien laatupisteiden olisi tullut olla voittaneen tarjoajan tarjouksen saamia laatupisteitä korkeammat työkokemuksen, työntekijöiden koulutuksen, kaluston ja referenssien osalta. Valittaja on sen tarjousasiakirjoista ilmenevällä tavalla ollut mainituilta osin ja hankinnan kohteena olevan työn kannalta merkittävästi voittanutta tarjoajaa parempi. Toiminnan laatukuvausten osalta valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välillä ei ole ollut merkittävää eroa.

Valittaja on saanut hankintayksiköltä vastaavasta laatusuunnitelmasta täydet laatupisteet noin kaksi kuukautta aiemmin järjestetyssä Utajärven taajaman latujen kunnossapitoa koskevassa vastaavassa hankintamenettelyssä. Valittajan tarjouksen laatupisteiden pudottamiselle lähes 17 pisteellä nyt kyseessä olevassa hankinnassa ei ole ollut perusteltua syytä.

Vastine

Vaatimukset

Utajärven kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.950 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjousten vertailussa. Hankintailmoituksen mukaan urakoitsijaksi valitaan hinta-laatusuhteeltaan edullisimman tarjouksen jättänyt urakoitsija. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinta-laatusuhteeltaan edullisin. Voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjouksen laatupisteet on arvioitu tarjouspyynnön mukaisesti, ja vertailu on tehty nyt kyseessä olevaan hankintaan jätettyjen tarjousten perusteella.

Merkittävin ero valittajan tarjouksen eduksi verrattuna voittaneen tarjoajan tarjoukseen on muodostunut referenssien ja kokemuksen perusteella. Näiden osa-alueiden osalta valittaja on saanut voittanutta tarjoajaa paremmat pisteet. Muilta osin valittaja ei ole kirjannut laatusuunnitelmaansa riittävästi tarjouspyynnön liitteenä olleessa laatusuunnitelmamallissa todettuja seikkoja. Voittanut tarjoaja on kirjannut laatusuunnitelmaansa valittajan laatusuunnitelmaa yksityiskohtaisemmin vaadittuja seikkoja ja sen tarjouksen saamat valittajan tarjoukseen nähden korkeammat pisteet ovat siten olleet perusteltuja.

Laatupisteiden välisiä eroja tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon se, ettei pisteitä ole annettu sen perusteella, mikä on ollut tarjouksen suhteellinen ero parhaaseen tarjoukseen nähden. Useampi kuin yksi tarjous on periaatteessa voinut saada täydet pisteet, vaikka tarjousten välillä olisikin arvioitavien seikkojen perusteella ollut eroja. Kysymyksessä olevassa hankinnassa on arvioitu tietty taso täysien pisteiden arvoksi ja siltä osin kuin tarjoukset eivät ole tätä täyttäneet, pisteet ovat vähentyneet.

Jos asiassa vastoin hankintayksikön näkemystä katsottaisiin, että laatuvertailussa pisteitä on jaettu osapuolten välillä virheellisesti, voi niiden määrä tässä vastineessa esitettyjen seikkojen perusteella olla kuitenkin enintään sellainen, ettei sillä ole merkitystä nyt kysymyksessä olevan hankinnan lopputulokseen. Jotta valittaja voittaisi tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan sijasta, tarkoittaisi tämä huomattavia muutoksia annettuihin pisteisiin. Vaikka toiselle osapuolelle tulisi antaa jonkin kohdan osalta enemmän pisteitä, ei se tarkoita automaattisesti sitä, että toiselta tulisi vähentää pisteitä. Edellä ja osapuolten laatusuunnitelmissa esitetyt seikat huomioon ottaen pisteytyksessä ei voida katsoa olleen sellaisia puutteita, jotka vaikuttaisivat hankinnan lopputulokseen.

Tarjousten vertailussa on saanut ottaa huomioon vain tämän hankintamenettelyn yhteydessä toimitettuihin tarjouksiin sisältyvät seikat. Hankintayksikkö ei siten ole voinut ottaa huomioon valittajan aikaisemmassa hankintamenettelyssä hankintayksikölle ilmoittamia seikkoja ja tietoja.

Kuultavan lausunto

T&V Väliaho OY ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen saamat pisteet ovat olleet perusteettoman korkeat monen laadun vertailuperusteen osalta, kun taas valittajan tarjous on monelta osin saanut liian vähän pisteitä.

Mikäli arviointi olisi tehty hankintayksikön itse vastineessaan ilmoittamalla tavalla tarjoajakohtaisesti, looginen seuraus aiemman hankintaprosessin perusteella on, että valittajan tarjous olisi laadultaan samantasoinen myös nyt kyseessä olevassa hankintamenettelyssä.

Vaikka toisen hankinnan laatuarviointia ei tässä asiassa huomioitaisi valittajan toiminnan laadun määrittelyssä, voittaneen tarjoajan tarjoukselle on annettu hankintapäätöksessä perusteetta huomattavan paljon laatupisteitä, kun otetaan huomioon voittaneen tarjoajan antama selvitys. Lisäksi voittaneen tarjoajan seikkaperäisesti kuvattu selvitys ei ole kaikilta osin koskenut pyydettyä aihetta.

Olisi kohtuutonta, että valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan ottaen huomioon osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Hankintayksikkö on toiminut kahdessa käytännössä identtisessä tapauksessa ristiriitaisesti antamalla valittajan tarjoukselle täydet laatupisteet toisessa hankinnassa ja vähentämällä laatupisteet lähes puoleen toisessa hankinnassa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on kiistänyt valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan kokonaisuudessaan ja arvonlisäverottamalta määrältään 2.950 euron ylittävin osin kohtuuttomana.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Valittaja on esittänyt hankintayksikön pisteyttäneen tarjouksia tarjousvertailussa virheellisesti ja vastaavasti hankintayksikkö on esittänyt, että tarjousvertailu on tehty hankintasäännösten mukaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun tulee toteutua hankinta-asiakirjoissa tarjoajille etukäteen ilmoitettujen vertailuperusteiden perusteella. Sen arvioiminen, onko tarjousvertailu suoritettu julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti edellyttää, että tarjousten vertailu- ja pisteytysperusteet on hankinta-asiakirjoissa ilmoitettu riittävän selvästi. Lisäksi tarjousvertailun oikeellisuuden arvioinnissa on tarvittaessa tarkasteltava hankintapäätöstä ja siihen liittyviä asiakirjoja siltä osin, onko edellä mainittuja etukäteen ilmoitettuja vertailuperusteita sovellettu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Näin ollen asiassa on ensin arvioitava, ovatko hankinta-asiakirjat olleet tarjousten vertailu- ja pisteytysperusteiden osalta hankintasäännösten mukaiset. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että oikeudenkäynnin osapuolet eivät ole nimenomaisesti vedonneet hankinta-asiakirjojen hankintasäännösten vastaisuuteen, kun otetaan huomioon väitettyjen pisteytysvirheiden edellä todettu liityntä hankinta-asiakirjoissa ilmoitettuihin vertailuperusteisiin. Asiassa on lisäksi arvioitava, mitä hankintapäätöksessä ja sen liitteissä on esitetty tarjousvertailusta, jonka hankintasäännösten mukaisuudesta sekä valittaja että hankintayksikkö ovat edellä kuvatulla tavalla esittäneet väitteitä. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2015:151 mukaisesti markkinaoikeus voi ottaa viran puolesta tutkittavakseen muitakin hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointia koskevia perusteita kuin ne, joihin valittaja tai muut asianosaiset ovat nimenomaisesti vedonneet.

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 202) on todettu muun ohella, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa siinä, miten se ennakkoon ilmoittaa käyttämänsä vertailuperusteet. Hankintayksikön pitää vähintään ilmoittaa varsinaiset vertailuperusteet kuten esimerkiksi hinta ja tekniset ominaisuudet ja niiden painoarvot kuten esimerkiksi ”hinta 50 prosenttia” ja ”tekniset ominaisuudet 50 prosenttia”. Hankintayksikkö voi esittää käyttämiensä laadullisten vertailuperusteiden alakriteerit painoarvoineen, mutta mikäli ne ovat pikemminkin varsinaisten vertailuperusteiden kuvailua tai määrittelyä kuin itsenäisiä alakriteerejä, ei kuvailun tai määritelmien painoarvoja tarvitse ilmoittaa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei perustellusta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä. Hankintayksikkö ei kuitenkaan saa kesken tarjouskilpailun tai tarjousten vertailuvaiheessa lisätä, poistaa tai muuttaa etukäteen asettamiaan vertailuperusteita, niiden osatekijöitä ja painotuksia.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen mainitun lain 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankinta-asiakirjat ja hankintapäätös liitteineen

Hankintailmoituksen kohdasta II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” on käynyt ilmi muun ohella, että tarjoajan on tullut esittää tarjouksiin liitetyissä laatusuunnitelmissaan kuvaus urakoitsijan toiminnasta. Kohdan mukaan tarjous on voinut saada laatusuunnitelmasta enintään 30 pistettä tarjousvertailussa. Kohdan mukaan laatuarvioinnissa tullaan ottamaan huomioon tarjoajan referenssit tai kokemus ja koulutus, kalusto, resurssit sekä toiminnan laatukuvaus. Tarjousaineistoon on kohdan mukaan tullut kuulua laatusuunnitelma, tarjouslomake sekä ”yritysesittely/referenssi-dokumentti”. Tarjouspyynnön kohta ”Tarjouksen tekeminen” on sisältänyt vastaavat ehdot.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjousten käsittely ja valintaperusteet” on todettu muun ohella, että vaatimukset täyttävistä tarjouksista valitaan parhaan pisteytyksen saanut tarjous ja että tarjous on voinut saada hinnan osalta enintään 70 pistettä ja laatusuunnitelman osalta enintään 30 pistettä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen laatusuunnitelmamallin kohdan 1 ”Yleistä” alakohdassa ”Laatusuunnitelman tarkoitus” on todettu muun ohella, että laatusuunnitelma on urakoitsijan omaa toimintaa palveleva, ohjaava ja varmistava asiakirja. Laatusuunnitelmassa tarjoajan on tullut määritellä ja kuvata tilaajalle tiedot urakoitsijasta, urakan aikaiset menettelyt ja toimintatavat, laadunohjauksen ja laadunvarmistuksen toimenpiteet sekä toiminnan ja laadunvarmistuksen dokumentointitavat. Laatusuunnitelmassa on tullut esittää myös, miten urakoitsija tulee ottamaan huomioon työ- ja liikenneturvallisuus- sekä ympäristöasiat urakan aikana. Alakohdan mukaan laatusuunnitelman tarkoitus on ollut osoittaa tilaajalle ne keinot ja toimintatavat, joilla urakka voidaan toteuttaa sovitun sisältöisenä ja tilaajan vaatimusten mukaisesti, ja että tavoitteena on ollut laadukkaasti, oikea-aikaisesti ja sovitun mukaisesti tehty työ sekä käyttäjälle mielekäs ja turvallinen ympäristö.

Saman kohdan alakohdassa ”Laatusuunnitelman laatiminen” on todettu muun ohella, että tarjoajan on tullut laatia tarjoukseensa laatusuunnitelmamallin mukainen laatusuunnitelma, jossa on tullut antaa selkeä ja kattava kuvaus siitä, miten urakoitsija täyttää erilaiset urakkaan kuuluvat tehtävät ja velvoitteensa. Alakohdan mukaan laatusuunnitelma on tullut liittää urakkatarjoukseen ja sen on tullut olla sitova kuten tarjoajan antaman hintatarjouksenkin.

Laatusuunnitelmamallin kohdasta 2 ”Laatusuunnitelman sisältö” on käynyt ilmi, että laatusuunnitelman on tullut koostua urakoitsijaa tai tarjouksen antajaa koskevista tiedoista (alakohta A), toiminnan suunnittelua koskevista tiedoista (alakohta B) ja laadun varmistusta ja dokumentointia koskevista tiedoista (alakohta C). Urakoitsijan tai tarjouksen antajan osalta tarjoajien on tullut antaa kuvaukset urakoitsijan laatu- ja ympäristöjärjestelmästä (A1), urakoitsijasta ja urakoitsijan henkilöstöstä (A2), aliurakoitsijoista ja alihankinnoista (A3) sekä aikaisemmista työreferensseistä ja paikallistuntemuksesta (A4). Toiminnan suunnittelun osalta on tullut antaa tiedot resursseista ja resurssien mitoituksesta (B1), työn suunnittelusta (B2), vuoropuhelusta ja viestinnästä (B3) sekä työ-, liikenneturvallisuus- ja ympäristöasioiden huomioon ottamisesta (B4). Laadun varmistuksen ja dokumentoinnin osalta on tullut antaa tiedot laatuosaamisesta ja tiedonkulusta, laadun valvonnasta, seurannasta sekä tiedottamisesta (C1) sekä työnseurannan dokumentoinnista, sen kokoamisesta ja raportoinnista (C2).

Hankintapäätöksessä on muun ohella yksilöity tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat, niiden tarjousten saamat kokonaispisteet ja tarjouskilpailun voittanut tarjoaja. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta on käynyt ilmi kunkin tarjouksen saama kokonaispistemäärä sekä saadut pisteet kustakin laatusuunnitelman alakohdasta ja sen osasta. Vertailutaulukosta on käynyt ilmi, että tarjoukset ovat voineet saada edellä kuvatun laatusuunnitelman sisällöstä alakohdan A osalta enintään 12 pistettä siten, että alakohdan osista A1, A2 ja A4 on kustakin voinut saada enintään 4 pistettä ja osasta A3 ei yhtään pistettä. Alakohdasta B tarjoukset ovat voineet vertailutaulukon mukaan saada enintään 12 pistettä siten, että alakohdan osista B1‒B4 on kustakin voinut saada enintään 3 pistettä. Edelleen vertailutaulukosta on käynyt ilmi, että tarjoukset ovat voineet saada alakohdasta C enintään 6 pistettä siten, että alakohdan osista C1 ja C2 on kummastakin voinut saada enintään 3 pistettä. Vertailutaulukko ei ole sisältänyt perusteluja saatujen pistemäärien osalta.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa edellä esitettyyn viitaten, että vaikka valittaja on esittänyt lähinnä tarjousvertailussa tehdyn pisteytyksen virheellisyyteen liittyviä väitteitä, asiassa on ensin arvioitava hankinta-asiakirjojen hankintasäännösten mukaisuutta. Tämän osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee sovellettavat parhaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteet sekä niiden painotuksen hankinta-asiakirjoissa, joita tässä asiassa ovat olleet hankintailmoitus sekä tarjouspyyntöasiakirjat eli tarjouspyyntö ja sen liitteet. Vertailuperusteet on kuitenkin kuvattava sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat voivat niiden perusteella jo tarjouksia laatiessaan tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankinta-asiakirjoissa on edellä kuvatulla tavalla todettu, että parhaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteina on käytetty hintaa ja laadun osalta laatusuunnitelmaa, joka tarjoajien on tullut laatia tarjouspyynnön liitteenä olleen laatusuunnitelmamallin mukaisesti. Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaan laatuarvioinnissa on otettu huomioon tarjoajan referenssit tai kokemus ja koulutus, kalusto, resurssit sekä toiminnan laatukuvaus. Tarjouspyynnön liitteenä ollut laatusuunnitelmamalli on jaettu urakoitsijaa tai tarjouksen antajaa koskeviin tietoihin, toiminnan suunnittelua koskeviin tietoihin sekä laadun varmistusta ja dokumentointia koskeviin tietoihin.

Laatusuunnitelmamallissa on kuvattu sen tarkoitusta ja ilmoitettu yksityiskohtaisesti, minkälaisia tietoja tarjoajien on tullut laatusuunnitelmissaan antaa ja muun ohella, miten urakoitsijan toimintaa on tullut kuvata. Hankinta-asiakirjoista ei kuitenkaan ole edellä todettua tarkemmin käynyt ilmi, mitä seikkoja hankintayksikkö tulisi tarjousvertailussa arvostamaan esimerkiksi koulutuksen ja kaluston sekä toiminnan laatukuvauksessa esitettyjen tietojen osalta. Hankinta-asiakirjoista ei ole esimerkiksi käynyt ilmi, minkälaisesta henkilöstön kokemuksesta ja koulutuksesta taikka kalustosta tarjoaja on voinut saada pisteitä. Hankinta-asiakirjoista ei myöskään ole käynyt ilmi esimerkiksi sitä, millaista vuoropuhelua ja viestintää hankintayksikkö arvostaa edellä kuvatun laatusuunnitelman alakohdan B3 (vuoropuhelu ja viestintä) osalta.

Hankintayksikön olisi tullut hankinta-asiakirjoissa esittää pisteytys- ja vertailuperusteet hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Sanottuun nähden vertailuperusteiden on katsottava olleen omiaan antamaan hankintayksikölle käytännössä lähes rajoittamattoman harkintavallan tarjousten vertailussa laatusuunnitelmaa koskevan vertailuperusteen osalta. Tarjoajat eivät ole siten voineet hankinta-asiakirjojen perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä nimenomaisilla seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousten vertailussa. Hankinta-asiakirjat eivät ole olleet omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa. Markkinaoikeus katsoo, että edellä esitetyillä perusteilla erityisesti tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet laatusuunnitelmaa koskevan vertailuperusteen osalta epäselvät ja siten hankintasäännösten vastaiset.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta on edellä kuvatuin tavoin käynyt ilmi, että laatusuunnitelmamallin kohdan ”Laatusuunnitelmamallin sisältö” alakohdat ja niiden osat eivät ole olleet keskenään samanarvoisia tarjousvertailussa.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, että lähtökohtaisesti kaikki tekijät, jotka hankintaviranomainen ottaa huomioon selvittääkseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin, kuten vertailuperusteiden osatekijöiden painoarvot, tulisi ilmoittaa tarjouspyynnössä, jotta ne ovat tarjoajien tiedossa näiden laatiessa tarjouksiaan. Mikäli hankintaviranomainen kuitenkin jälkikäteen painottaa vertailuperusteiden osatekijöitä, hankintaviranomaisen tulee varmistaa, ettei menettely ole muuttanut etukäteen ilmoitettuja sopimuksentekoperusteita, ettei tieto sovellettavista painotuksista olisi saattanut vaikuttaa tarjousten valmisteluun ja ettei menettely ole saattanut vaikuttaa syrjivästi johonkin tarjoajista (ks. esim. tuomiot 24.1.2008, Lianakis ym., C532/06, EU:C:2008:40, 36‒38 kohta, ja 24.11.2005, ATI EAC ym., C331/04, EU:C:2005:718, 24 ja 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun tulee tapahtua hankinta-asiakirjoissa etukäteen ilmoitetun mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Edellä hankintalain esitöistä ilmenevällä tavalla hankintayksikkö ei saa kesken tarjouskilpailun taikka tarjousten vertailuvaiheessa lisätä, poistaa tai muuttaa etukäteen asettamiaan vertailuperusteita, niiden osatekijöitä tai painotuksia.

Hankinta-asiakirjoissa on edellä kuvatulla tavalla todettu, että laatusuunnitelmassa esitetyistä tiedoista on voinut saada tarjousvertailussa enintään 30 pistettä. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta on edellä todetusti kuitenkin käynyt ilmi, että laatusuunnitelman mainitut 30 enimmäispistettä ovat jakautuneet laatusuunnitelmamallissa mainittujen alakohtien (A‒C) ja niiden osien enimmäispisteisiin eri tavoin. Näiden vertailuperusteiden osatekijöiden painoarvoja ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole ilmoitettu hankinta-asiakirjoissa.

Edellä mainitun vuoksi tarjoajat eivät ole voineet tarjouksiaan ja laatusuunnitelmiaan laatiessaan tietää, mitä laatusuunnitelmamallissa pyydettyjä tietoja on arvostettu suuremmalla tai pienemmällä painoarvolla kuin muita tietoja ja minkä tietojen osalta laatusuunnitelmassa on ollut perusteltua esittää tietoja esimerkiksi laajemmin tai syvällisemmin. Laatusuunnitelmamallissa mainittuja alakohtia ja niiden osia ei voida pitää pelkkänä varsinaisen laatusuunnitelmaa koskevan vertailuperusteen kuvailuna, koska hankintapäätöksen liitteenä olevassa vertailutaulukossa on kuvattu mainitut alakohdat ja niiden osat selvästi erillisinä ja hierarkkisesti toisiinsa liittyvinä vertailukohtina. Osatekijöiden painoarvolla voidaan katsoa olleen merkitystä tarjouksia valmisteltaessa, ja erilaisten painoarvojen soveltaminen vasta jälkikäteen on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt tarjousvertailun syrjimättömyyteen vaikuttavalla tavalla hankintasäännösten vastaisesti myös, kun se ei ole ilmoittanut hankinta-asiakirjoissa parhaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteen alakriteerien painoarvoja.

Markkinaoikeus toteaa vielä hankintapäätöksen perustelemisesta, että hankintapäätöksessä tulee esittää tarjousvertailua koskevat perustelut sillä tarkkuudella, että tarjoajille käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailuperusteiden soveltamisesta saatu pistemäärä tulee perustella ja vertailusta tulee ilmetä, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksestä on käynyt ilmi tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat, niiden saamat kokonaispistemäärät sekä voittanut tarjoaja. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta on käynyt edellä kuvatulla tavalla ilmi kunkin tarjouksen saama kokonaispistemäärä sekä saadut pisteet kustakin laatusuunnitelman alakohdasta ja niiden osista. Hankintapäätöksestä tai sen liitteistä ei kuitenkaan ole käynyt ilmi sanallisia perusteluja annetuille pisteille, eikä saatujen pisteiden perusteita ole voinut päätellä myöskään tarjouspyynnön liitteenä olleen laatusuunnitelmamallin ohjeista tai tiedoista taikka muista hankinta-asiakirjoista. Hankintayksikkö on vasta markkinaoikeudessa esittänyt perusteluja annetuille pisteille. Koska hankintapäätöksestä ja sen liiteasiakirjoista ei ole käynyt ilmi niitä keskeisiä perusteita, joilla tarjousten vertailu on suoritettu, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt myös hankintapäätöstä perustellessaan tarjousten vertailun tasapuolisuuteen ja hankintamenettelyn lopputulokseen vaikuttavalla tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Koska jo hankintamenettelyä koskevat hankinta-asiakirjat ovat olleet hankintasäännösten vastaiset, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Utajärven kunta aikoo edelleen toteuttaa nyt kyseessä olevan Rokuan latujen ja reitistöjen kunnossapitopalvelujen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Harkitessaan oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta markkinaoikeus on ottanut huomioon, että valittajan esittämät seikat eivät ole olleet kaikilta osin merkityksellisiä asiaa ratkaistaessa ja että hankintayksikkö on kiistänyt valittajan oikeudenkäyntikulut 2.950 euron ylittävin osin.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Utajärven kunnan kunnanhallituksen 24.8.2021 tekemän hankintapäätöksen § 216. Markkinaoikeus kieltää Utajärven kuntaa tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Utajärven kunnan korvaamaan Aarne Vainiokangas Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Utajärven kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Markus Ukkola ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.