Asian tausta

Tampereen Infra Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.5.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Tampereen Infra Oy:n vahinkovakuutuspalveluiden hankinnasta toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle 1.1.2022 lukien.

Tampereen Infra Oy on 17.8.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.200.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen työtapaturmavakuutuksen osalta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on todettu, että vakava vahinko olisi laskennassa tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti vuodella 2023, mutta laskelmissa vakava vahinko on huomioitu todellisuudessa vuodella 2024. Kun verrataan voittaneen tarjoajan tarjouksessa olevaa normaalin vahinkomenon mukaista laskelmaa ja vakavan vahingon mukaista laskelmaa, eroa omakustannuslaskutusarviossa on ensimmäisen kerran vuodella 2024. Tästä on ollut pääteltävissä, että vakava vahinko on laskennassa vuodella 2024.

Työtapaturmavakuutuksessa käytettävät maksujärjestelmät ja vakavan vahingon sattumisvuosi vaikuttavat merkittävästi vakuutusmaksuun. Vakavan vahingon lykkääminen myöhemmälle sattumisvuodelle on tehnyt voittaneen tarjoajan tarjouksesta huomioon otettavalla kaudella halvemman kuin mitä se olisi ollut, jos laskennassa olisi käytetty tarjouspyynnön mukaista kohdistamisvuotta.

Vastine

Vaatimukset

Tampereen Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.720 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Tarjouspyynnön liitteenä olleissa vakuutusvaatimuksissa tarjouslaskennan pohjaksi esitetty vakavan vahingon kuvaus on koskenut yhtä vakavaa vahinkoa, jonka on oletettu tapahtuvan vuonna 2023. Vakavan vahingon kokonaismaksuvaikutus tulevien vuosien aikana on saanut olla enintään 100.000 euroa. Lisäksi vakavan vahingon vaikutuksesta vakuutusmaksu on saanut nousta kolmen vuoden aikana enintään 100.000 euroa siten, että yksittäisen vuoden vaikutus vakuutusmaksuun on enintään 40.000 euroa. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että vakavan vahingon vakuutusmaksuvaikutusten tulisi kohdistua osaksi tai kokonaan välittömästi vuodelle 2023. Tarjoajille on jätetty vapaus tarjouksessaan ilmoittaa, miten sen tarjoamassa maksujärjestelmässä vakavan vahingon maksuvaikutus jyvitetään vahingon jälkeen eri vuosille. Tarjoajan näkökulmaan voi vaikuttaa muun muassa se, arvioiko tarjoaja vahingon tapahtuvan alkuvuodesta vai loppuvuodesta.

Voittaneen tarjoajan laskelmassa esitetyt pohjatiedot ja arvioitavan vahingon taustatiedot on kirjattu tarjoukseen työtapaturmavakuutuksen osalta tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti. Laskelman perusteella vakavan vahingon kokonaismaksuvaikutus on ollut niin ikään vaatimusten mukainen.

Työtapaturmavakuutuksen vakuutusmaksu muodostuu vakuutuksesta korvattavien vahinkojen ja maksujärjestelmän ominaisuuksien perusteella eli vakuutusyhtiön maksuperusteiden mukaan. Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat etukäteen vahvistetut maksuperusteet, joiden perusteella työtapaturmavakuutuksen vakuutusmaksut määräytyvät. Maksuperusteet ovat vakuutusyhtiöiden liikesalaisuuksia, eikä niistä ole käytännössä mahdollista saada yksityiskohtaista tietoa. Tarjoajia ei ole vaadittu avaamaan tai perustelemaan käyttämiensä maksuperusteiden tarkempaa sisältöä. Tarjoajat vastaavat siitä, että niiden sitovat tarjoukset ovat voimassa olevien lakien mukaisia. Tarjoukset ovat sitovia, joten myös käytännössä kilpailutuksen voittava tarjoaja joutuu noudattamaan tarjoamaansa maksu- ja laskentajärjestelmää vakuutuksen voimassa ollessa tapahtuvien vahinkojen vakuutusmaksuvaikutusten huomioimisessa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antama omakustannusraja on ollut joka tapauksessa niin matala, että yksittäisen vakavan vahingon vaikutus tulevaan vakuutusmaksuun olisi samansuuruinen, vaikka se olisi kohdistanut vakuutusmaksuvaikutuksen vuodelle 2023 tai mille tahansa muulle vuodelle. Vertailun kohteena eivät ole olleet vahingon johdosta maksettavat korvaukset eri vuosina, vaan vahinkojen vaikutukset tuleviin vakuutusmaksuihin.

Kuultavan lausunto

If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 450 eurolla viivästyskorkoineen.

If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Sen tarjouksessa on yhtä esimerkkilaskelmaa tehtäessä erehdyksessä merkitty suurvahinko vuodelle 2024, eikä vuodelle 2023 kuten on ollut tarkoitus, millä ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta vertailtavaan vakuutusmaksuun. Sen työtapaturmavakuutuksen vuosien 2022–2026 yhteenlaskettu vakuutusmaksu on sama riippumatta siitä, tapahtuuko suurvahinko vuonna 2023 vai vuonna 2024. Tarjousvertailun kannalta ei ole ollut merkitystä sillä, mikä yksittäisen vuoden maksu on, vaan ratkaisevaa on ollut vuosien 2022–2026 kokonaishinta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä on edellytetty, että kaikkien tarjoajien laskelmissa vakava vahinko sattuu vuonna 2023. Vakavan vahingon johdosta vakuutusmaksun korotus kohdistuu samalle vuodelle kuin korvausmeno, eli tässä tapauksessa vuodelle 2023. Vaikka vakuutusmaksun korotus veloitettaisiin vasta seuraavan vakuutuskauden, eli vuoden 2024 aikana, kysymyksessä on tosiasiassa vuoden 2023 vakuutusmaksu, jonka myös voittaneen tarjoajan olisi tullut kohdistaa laskelmissaan vuoteen 2023. Voittanut tarjoaja on käyttänyt omissa laskelmissaan vakavan vahingon sattumisvuotena vuotta 2024 eikä vuotta 2023, minkä se on myös markkinaoikeudessa myöntänyt.

Sillä, että vakavan vahingon tosiasiallinen sattumisvuosi ei ole mahdollisesti vaikuttanut voittaneen tarjoajan maksuperustejärjestelmässä viiden vuoden tarkastelujakson kokonaishintaan, ei ole asiassa merkitystä. Vahingon sattumisvuosi on vaikuttanut kuitenkin muiden yhtiöiden, kuten valittajan kokonaishinnan muodostukseen ja tehnyt valittajan tarjouksen epäedullisemmaksi. Hankintayksikön päätös ei ole voinut perustua voittaneen tarjoajan maksuperusteen käyttäytymiseen, vaan sen on tullut perustua tarjouspyynnössä esitettyihin edellytyksiin.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, ettei vakuutusvaatimuksissa ole asetettu vaatimusta, jonka mukaan korvausmeno-olettaman perusteella vakavan vahingon johdosta lisääntyvää vakuutusmaksua on tullut kohdistaa ehdottomasti vuodelle 2023.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintamenettely

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia vahinkovakuutuspalvelujen hankinnasta sisältäen työtapaturma-, ryhmätapaturma-, matka-, omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, hallinnonvastuu-, oikeusturva- ja ajoneuvovakuutukset sekä niihin liittyvät palvelut.

Tarjousten yleiset ja vakuutuslajikohtaiset vaatimukset on esitetty erillisellä liitteellä. Kyseisen liitteen kohdassa 1.3.4 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjouksessa on ilmoitettava vakuutuslajeittain eriteltynä sitovat vakuutuskausikohtaiset, verolliset vakuutusmaksutiedot kunkin vakuutuslajin osalta. Vakuutuskausi on kalenterivuoden mittainen, ellei vakuutuslajikohtaisesti toisin ole mainittu. Maksujen tulee sisältää kaikki vaaditut ja vakuutusyhtiön tarjoamat vakuutuslajikohtaiset palvelut sekä pakolliset ja lakisääteiset maksut.”

Saman liitteen kohdan 3 ”Henkilövakuutukset” alakohdassa 3.1 ”Työtapaturmavakuutus” on todettu otsikon ”Vakavan vahingon aiheuttama maksuvaikutus” yhteydessä seuraavaa:

”Korvausmeno-olettaman mukaisen vakavan vahingon maksuvaikutus: Kokonaismaksuvaikutus tulevien vuosien aikana saa olla enintään 100 000 euroa.”

Saman liitteen kohdan samassa alakohdassa on todettu otsikon ”Vakavan vahingon maksuvaikutuksen jaksotus” yhteydessä seuraavaa:

”Vakavan vahingon vaikutuksesta vakuutusmaksu saa nousta kolmen vuoden aikana enintään 100 000 euroa siten, että yksittäisen vuoden vaikutus vakuutusmaksuun on enintään 40 000 euroa.”

Saman liitteen kohdan samassa alakohdassa on todettu otsikon ”Korvausmeno-olettama, vakava vahinko 2023” yhteydessä seuraavaa:

”Normaalin vahinkomenon lisäksi vuonna 2023 sattuu vakava työtapaturma, josta aiheutuu seuraavaa korvausmenoa:

- ohimeneviä korvauksia 50 000 euroa

- pysyviä korvauksia 500 000 euroa

- vakavan vahingon korvausmenosta kohdistuu ohimenevää korvausta 40 000 euroa vuodelle 2023 sekä ohimenevää korvausta 10 000 euroa ja 500 000 euron eläkevaraus vuodelle 2024

- vuosittain maksettavan tapaturmaeläkkeen suuruus vuodesta 2024 alkaen 40 000 euroa/vuosi”.

Saman liitteen kohdan samassa alakohdassa on todettu otsikon ”Vakuutusmaksu” yhteydessä seuraavaa:

”Vakuutusmaksun tulee sisältää kaikki vakuutusmaksun yhteydessä perittävät maksut, kuten lakisääteiset lisät ja työturvallisuusmaksun. Tarjouksessa ilmoitettava hinta on vuosimaksu, jonka tulee sisältää kaikki maksuun mahdollisesti vaikuttavat hyvitykset.”

Saman liitteen kohdassa 3.1.1 ”Tarjousten vertailu” on esitetty, että tarjousten hintavertailuun otetaan maksu tarjotun työtapaturmavakuutuksen osalta siten, että korvausmeno-olettamien maksut lasketaan yhteen vuosilta 2022–2026 ja niiden perusteella määritellään korvausmeno-olettamakohtainen keskimääräinen vuosimaksu jakamalla maksujen yhteismäärä viidellä vuodella. Sekä normaalin vahinkomeno-olettaman että vakavan vahinkomeno-olettaman vuosimaksut huomioidaan vertailuhinnassa 50 prosentin painoarvolla.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on vakavan vahinkomenon sisältäneessä laskelmassa annettu vuoden 2024 osalta omakustannuslaskutusarviota koskeva arvo, joka on ollut normaalia vahinkomenoa koskevassa laskelmassa esitettyä vastaavaa arvoa suurempi. Vuoden 2023 osalta sekä normaalia että vakavaa vahinkomenoa koskevassa laskelmassa arviot omakustannuslaskutuksesta ovat olleet samansuuruiset.

Asian arviointi

Asiassa on valituksen perusteella ratkaistava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta sen perusteella, että tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen siihen sisältyneen työtapaturmavakuutuksen osalta.

Tarjouspyynnön perusteella tarjoukset on tullut hinnoitella työtapaturmavakuutuksen osalta siten, että niin sanotun normaalin vahinkomenon sisältävän laskelman lisäksi tarjoukseen on tullut sisällyttää myös laskelma, jossa on otettu huomioon vuonna 2023 tapahtuva vakava työtapaturma, josta aiheutuvat normaalin vahinkomenon lisäksi edellä tarjouspyynnön yhteydessä tarkemmin kuvatut korvausmenot. Tästä vakavan vahingon korvausmenosta on tarjouspyynnön mukaan kohdistunut ohimenevää korvausta vuodelle 2023 yhteensä 40.000 euroa ja vuodelle 2024 yhteensä 10.000 euroa. Lisäksi vuodelle 2024 on kohdistunut 500.000 euron suuruinen eläkevaraus. Vuosittain maksettavan tapaturmaeläkkeen suuruus vuodesta 2024 alkaen on ilmoitettu olevan 40.000 euroa vuodessa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole tarkemmin määritelty sitä, mille vuosille tarjoajien on tullut tarjouksessaan jyvittää vuodelle 2023 tarjouspyynnön mukaan kohdistuvista korvausmenoista vakuutuksenottajalle aiheutuvat lisäkustannukset muutoin kuin toteamalla, että vakavan vahingon kokonaismaksuvaikutus tulevien vuosien aikana saa olla enintään 100.000 euroa ja että vakavan vahingon vaikutuksesta vakuutusmaksu saa nousta kolmen vuoden aikana enintään 100.000 euroa siten, että yksittäisen vuoden vaikutus vakuutusmaksuun on enintään 40.000 euroa.

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja että tarjouksia arvioidaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on puolestaan lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Voittanut tarjoaja on tarjoukseensa sisältyneessä vakavaa vahinkomenoa koskevassa laskelmassa esittänyt, että laskelmassa huomioitu ”iso vahinko” tapahtuu vuonna 2023. Kun otetaan huomioon hankintayksikön eri vakuutusyhtiöiden maksuperusteista esittämä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältyneissä laskelmissa esitettyjen vuosien 2023 ja 2024 vakuutusmaksuja ja omakustannuslaskutusta koskevien lukujen perusteella ollut perusteltua syytä epäillä, ettei voittanut tarjoaja olisi tarjouksessaan ottanut huomioon vuonna 2023 aiheutuvasta vakavasta vahingosta aiheutuvia kustannuksia tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Edellä todetun perusteella hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioidessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan se on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian korvaamaan Tampereen Infra Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen ja If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen oikeudenkäyntikulut 450 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pertti Lenkkeri ja Esko Pakka.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta