Asian tausta

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on ilmoittanut 4.5.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta asiakasräätälöityjen toimenpidepakkausten (CPT-pakkaukset) hankkimiseksi 48 kuukauden ajalle.

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on 26.5.2021 valinnut valittajan tarjoajaksi dynaamiseen hankintajärjestelmään koskien asiakasräätälöityjä toimenpidepakkauksia (CPT-pakkaukset).

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä on 1.1.2023 tullut HUS-yhtymä.

HUS-yhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on edellä mainitun dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 21.1.2023 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia luomiplastiapakkausten hankinnasta.

Markkinaoikeus on 5.4.2023 antamallaan välipäätöksellä numero 168/2023 hylännyt valittajan vaatimuksen hankintamenettelyn väliaikaisesta keskeyttämisestä.

HUS-yhtymän hankintatoimenjohtaja on 26.4.2023 tekemällään hankintapäätöksellä § 306 valinnut Mölnlycke Health Care Oy:n tarjouksen.

HUS-yhtymän hankintatoimenjohtaja on 26.4.2023 tekemällään päätöksellä § 307 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Dynaamisen hankintajärjestelmän ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 14.400.000 euroa. Nyt kilpailutetun dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisen hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on tarjouspyynnön mukaan ollut 144.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Vingmed OY on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on edelleen, täydentäen vaatimuksiaan, vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.937,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on asiassa asianosainen, koska se toimii hankinnan kohteen alalla, ja se on jättänyt nyt esillä olevassa tarjouskilpailussa tarjouksen. Tarjouspyynnön julkaisemisella on ollut vaikutusta valittajan oikeusasemaan. Tarjouspyynnön julkaisemista koskevasta hankintayksikön ratkaisusta on siten hankintasäännösten mukaisesti mahdollisuus valittaa markkinaoikeuteen.

Tarjouspyynnön ehdottomat vaatimukset tuotenäytteisiin sisällytettävästä viivakooditunnisteesta, valmistajan CE-merkistä ja alkuperäisen komponentin valmistajan tuotemerkistä ja REF-koodista ovat olleet syrjimättömyys- ja suhteellisuusperiaatteiden vastaisia. Kyseiset vaatimukset ovat lisäksi rajoittaneet perusteettomasti kilpailua. Hankintayksikkö ei ole esittänyt hankintamenettelyn aikana vaatimuksille mitään perusteita, vaikka tarjoajat ovat esittäneet kysymyksiä vaatimusten tarpeellisuudesta.

Viivakooditunnisteen vaatiminen tarjousvaiheen tuotenäytteisiin ei voi olla perusteltua hankinnan kohteen kannalta, koska viivakoodi on tarpeeton epästeriilissä tuotenäytteessä. Valittajan ei ole tarjousvaiheessa mahdollista saada epästeriiliin tuotenäytteeseen viivakooditunnistetta, koska tuotteen valmistaja voi laittaa viivakooditunnisteen vain lopulliselle tuotantovaiheessa olevalle steriilille luomiplastiapakkaukselle. Valittajan tarjoamassa ja tuotantovaiheessa olevassa steriilissä luomiplastiapakkauksessa tulee olemaan viivakooditunnisteet tarjouspyynnön mukaisesti. Vaatimus on ollut perusteettoman ankara, koska viivakooditunnisteella ei ole merkitystä tuotenäytteessä, vaan vasta toimitettavassa tuotteessa. Hankintamenettelyn aikana viivakooditunnisteen tarpeellisuudesta on esitetty kysymys, mutta hankintayksikkö ei ole muuttanut vaatimusta.

Tarjouspyynnön vaatimus, jonka mukaan tarjousvaiheessa toimitettavassa epästeriilissä tuotenäytteessä on oltava jokaisen komponentin valmistajan CE-merkintä, on ollut syrjimättömyys-, tasapuolisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastainen, ja se on rajoittanut perusteettomasti kilpailua.

Lääkinnällisistä laitteista annettu neuvoston direktiivi 93/42/ETY (MDD) ja terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskeva laki (629/2020) eivät edellytä, että toimenpidepakkausten kuten luomiplastiapakkauksen jokaisesta komponentista on oltava sen valmistajan CE-merkintä. Meneillään on siirtymäkausi voimassa olevasta MD-direktiivistä ja sen täytäntöönpanemasta TLT-laista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2017/745 (MD-asetus tai MDR). Vanhan lainsäädännön mukaan riittävää on se, että eri valmistajien komponenttien uudelleen pakkaaja kuten valittajan käyttämä uudelleen pakkaaja vastaa pakkauskokonaisuudesta ja antaa steriilille luomiplastiapakkaukselle oman CE-merkinnän. Siirtymäkauden jälkeen MDR tulee edellyttämään, että esimerkiksi asiakaskohtaisessa pakkauksessa kuten käsiteltävän hankinnan luomiplastiapakkauksessa on oltava jokaisen komponentin valmistajan CE-merkintä.

Siirtymäkauden aikana ei saa syrjiä sellaisia tarjoajia, joiden toimenpidepakkauksissa olevat CE-merkinnät eivät ole vielä siirtymäajan aikana tulevan MD-asetusten mukaisia. CE-merkintä kiinnitetään steriiliin pakkaukseen ennen markkinoille saattamista, joten hankintayksikkö ei voi vaatia CE-merkintää epästeriiliin näytepakkaukseen. Hankintamenettelyn aikana CE-merkintävaatimuksen tarpeellisuudesta tuotenäytteissä on esitetty kysymys. Hankintayksikön vastaus on ollut epäselvä sen osalta, tarvitseeko CEmerkinnän näkyä myös näytepakkauksessa. Valittajan tarjoamassa ja tuotantovaiheessa olevassa steriilissä luomiplastiapakkauksessa tulee olemaan CE-merkinnät komponenttikohtaisesti tarjouspyynnön mukaisesti. Valittajan ei ole ollut mahdollista saada epästeriiliin tuotenäytteeseen CE-merkintää jokaisesta komponentista, koska tuotteen valmistaja laittaa lakisääteisen CEmerkinnän vain lopulliselle tuotantovaiheessa olevalle omalle steriilille luomiplastiapakkaukselle ja sen komponenteille.

Tarjouspyynnön vaatimus, jonka mukaan luomiplastiapakkauksessa ja tuotenäytteessä on oltava alkuperäinen komponentin valmistajan tuotemerkki ja tuotenumero eli REF-koodi, on ollut syrjimättömyys-, tasapuolisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastainen, ja se on rajoittanut perusteettomasti kilpailua. Hankintamenettelyn aikana kyseisten vaatimusten tarpeellisuudesta on esitetty kysymyksiä, mutta hankintayksikkö ei ole muuttanut vaatimuksia. Hankintayksikkö ei ole osoittanut, miksi vaatimus alkuperäisen komponentin valmistajan tuotemerkistä ja REF-koodista on ollut hankinnan toteuttamisen kannalta välttämätön. Valittajan ei ole mahdollista saada luomiplastiapakkaukseen ja epästeriiliin tuotenäytteeseen alkuperäisten komponenttien valmistajien tuotemerkkejä ja REF-tuotenumeroita.

Lisäksi tuotenäytepakkauksia koskevat laatuvertailun arviointiperusteet ovat olleet epäselviä ja yksilöimättömiä, ja ne ovat mahdollistaneet hankintayksikölle lähes rajattoman valinnanvapauden tarjousten valinnassa. Hankintayksikkö on kuvannut näytepakkauksen tuotetestauksen laadun arviointikriteerit, mutta ei sitä, miten arvioitavaa ominaisuutta mitataan ja miten ominaisuudesta voi vertailussa saada nolla, yksi tai kaksi pistettä. Tarjoajat eivät ole tienneet, miten pakkausmerkintöjen tai -ohjeiden selkeyttä ja informatiivisuutta arvioidaan.

Vastine

Vaatimukset

HUS-yhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.375 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on jättänyt nyt esillä olevassa tarjouskilpailussa tarjouksen. Valittaja ei ole pystynyt osoittamaan, että tarjouspyynnön tekniset eritelmät tai vaatimukset olisi olleet sillä tavoin syrjiviä, että ne olisivat estäneet sitä osallistumasta tarjouskilpailuun. Näin ollen valittajalla ei ole ennen hankintapäätöstä tekemänsä valituksen osalta tarvetta saada markkinaoikeuden päätöstä.

Hankintayksiköllä on hankintasäännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti. Tarjouspyynnön ehdottomilla vähimmäisvaatimuksilla on varmistettu leikkaustoimenpiteen kannalta tarpeellisten komponenttien saatavuus, mikä on osaltaan taannut potilasturvallisuutta ja mahdollistanut ammattihenkilöstön työn leikkaustoimenpiteen aikana. Tällaisia vaatimuksia ovat muun ohella asianmukaiset tuotetiedot ja merkinnät, jotka mahdollistavat tuotteiden yksilöinnin ja tunnistamisen ja siten tuotteiden turvallisen käytön leikkausolosuhteissa sekä tuotteiden asianmukaisen sopimushallinnan. Tuotemerkintöjä koskevat vaatimukset ovat olleet hankinnan kohteen kannalta perusteltuja, eivätkä vaatimukset ole olleet syrjiviä, suhteettomia tai rajoittaneet kilpailua.

Näytepakkauksen toimittaminen ei ole vähimmäisvaatimus, vaan näytepakkaus on otettu huomioon osana laatuarviointia. Viivakooditunniste on osa pakkauksen pakkausmerkintää, ja sen tarkoituksena on parantaa pakkauksen tunnistettavuutta ja mahdollistaa tuotteiden haku viivakoodinlukijalla esimerkiksi tuotevarastossa ja tilausten tekemistä varten. Kyseistä ominaisuutta on pyydetty, jotta tarjousten laatuvertailussa oleva tuotenäyte vastaisi mahdollisimman hyvin aitoa käyttötilannetta. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että viivakoodin numerosarja on sama testipakkauksessa ja valmiissa sopimustuotteessa, joten tämä ei ole voinut olla esteenä koodin lisäämiselle tuotenäytteeseen. Alalla on tavanomaista, että epästeriileillä testituotteilla on erillinen oma tuoteviivakoodi, joka ei sekoitu steriiliin tuotteeseen. Kyseinen vaatimus ei ole estänyt valittajaa tekemästä tarjousta.

Tarjouspyynnön mukaan tarjottujentuotteiden ja pakkausten on tullut olla voimassa olevan sääntelyn edellyttämällä tavalla CE-merkittyjä. Tarjouspyynnössä ei ole siten vaadittu sellaisia merkintöjä esimerkiksi yksittäisiin tuotenäytteisiin, mitä sovellettava lainsäädäntö ei niihin edellyttäisi. Valittaja ja kaikki muut tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat ovat ilmoittaneet täyttävänsä kyseisen vaatimuksen, eikä yhtään tarjousta ole suljettu tarjouskilpailusta kyseisen vaatimuksen täyttymättömyyden takia.

Hankintayksikkö on voinut edellyttää lakisääteisten tuotevaatimusten täyttymistä kuvaavaa merkintää tarjouspyynnössä tuotteilta, joilla sellainen tulee soveltuvan lainsäädännön mukaan tarjousten jättöhetkellä olla. Ottaen huomioon, että hankinnan kohteena on leikkaussaliolosuhteisiin tuleva tuotekokonaisuus, jonka tulee ehdottomasti täyttää lakisääteiset tuotteiden turvallisuutta takaavat ominaisuudet ihmisten henkeä ja terveyttä vaarantamatta, vaatimus on ollut perusteltu ja oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Lakisääteisten velvoitteiden täyttämisvelvollisuus seuraa niin ikään jo suoraan laista.

REF-koodi on ollut olennainen tieto tuotteiden yksilöimiseksi ja potilasturvallisuuden takaamiseksi. Valmistajan REF-koodin perusteella tuotetiedot ovat jäljennettävissä asianmukaisesti, eikä koodi vaihtele esimerkiksi jälleenmyyjän mukaan. Hankintayksikön ammattihenkilöstön tulee voida tarvittaessa heti leikkaussaliolosuhteissa varmistua tuotteiden tyypistä ja muista ominaisuuksista viivytyksettä ja tarkistaa nämä tiedot asianmukaisen tunnistetiedon perusteella. Esimerkiksi laatupoikkeamat tai mahdolliset valmistajan tuote-erien takaisinvetotilanteet voidaan hoitaa hallitusti yksilöityjen ja yhdenmukaisten tuotetietojen perusteella sopimushallinnassa. Valmistajan tuotetta koskevat yksilöintitiedot ovat siten käyttötarkoituksen kannalta välttämättömät. Kyseinen vaatimus ei ole ollut alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille poikkeuksellinen tai syrjivä. Tarjoajat ovat halutessaan kyenneet ilmoittamaan vaaditut tuotetiedot siten kuin ne on edellytetty ilmoitettavan. Se, että tiettyjä yksilöintitietoja ei edellytetä laissa, ei tarkoita sitä, etteikö hankintayksikkö voisi asettaa tällaisia hankinnan kohteen kannalta perusteltuja vähimmäisvaatimuksia.

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, koska sen tarjoama leikkauslakana on poikennut vähimmäisvaatimukseksi asetetusta vaaditusta tuotekoosta sallittujen kokopoikkeamien vastaisesti. Valituksessa kuvatuilla ja virheelliseksi väitetyillä tarjouspyynnön vähimmäisehdoilla ei siten ollut merkitystä poissulkemispäätöksen lopputuloksen kannalta.

Laatuarvioinnin kolmantena osana olleen tuotetestauksen pisteytys ja arviointiperusteet on kuvattu tarjouspyynnössä. Loppukäyttäjistä koostuvan asiantuntijaryhmän käyttäminen terveydenhuollon toimialalla käytettävien potilasturvallisuuden kannalta kriittisten tuotteiden laatuvertailun suorittamisessa on tavanomaista ja vertailu sisältää jossain määrin subjektiivista arviointia. Tämä ei tee tarjouspyynnöstä hankintasäännösten vastaista. Asiantuntijoiden harkintavalta on rajoittunut tarjouspyynnössä kuvattuihin arviointiperusteisiin ja pisteytystapaan. Tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön perusteella riittävällä tavalla ennakoida, miten tarjouksia pisteytetään ja millä seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousten arvioinnissa. Kun otetaan lisäksi huomioon tarjouslomakkeessa esitetyt yksityiskohtaiset tiedot eri komponenteista, hankinnan kohteena olevien tuotteiden käyttötarkoitus ja toimenpidepakkaukselle tarjouspyynnössä asetetut yksityiskohtaiset vaatimukset, alan ammattimaisen toimijan on tullut ymmärtää mitä seikkoja laatuarvioinnin eri alakohdissa tullaan ottamaan huomioon.

Kuultavan lausunto

Mölnlycke Health Care Oy on ilmoittanut, ettei se aio lausua asiassa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä esitetty sekä toimenpidepakkausta että näytepakkausta koskeva komponenttikohtainen valmistajan CE-merkintävaatimus on syrjivä, koska sovellettava lainsäädäntö ei vielä edellytä komponenttikohtaista valmistajan CE-merkintää. Tämä vaatimus on uuden lainsäädännön mukainen, mutta estää tarjoajaa kuten valittaja toimimasta uuden lainsäädännön siirtymäaikana voimassa olevan vanhan lainsäädännön mukaisesti. Kaikkien yritysten komponentit ja tuotteet eivät ole vielä siirtymäaikana uuden lainsäädännön mukaisia. Sama koskee tarjouspyynnön alkuperäisen valmistajan tuotemerkki- ja REFkoodivaatimusta. joka myös kohdistuu sekä toimenpidepakkaukseen että näytepakkaukseen.

Valittajan valmistaja ei voi laittaa näytepakkauksiin CE-merkintöjä eikä viivakoodeja sekaannusvaaran vuoksi. Vaikka tarjouksia ei ole suljettu pois tällä perusteella, joku tarjoaja on voinut vaatimuksen vuoksi jättää tarjouksen antamatta.

Laatuvertailun osana olevan tuotetestauksen pisteytys on jäänyt valittajalle epäselväksi. Tarjoajalla ei tarjouspyynnön pohjalta ole käsitystä mitä laatutasoja pitää tuotteella olla eri laadun arviointikriteereissä, jotta tarjottava tuote eli toimenpidepakkaus saisi 0, 1 tai 2 pistettä. Tämä johtuu siitä, että hankintayksikkö on asettanut eri laatupisteiden saavuttamisen arvioimiseksi sellaisia arviointiperusteita kuin ’’laadukkaita’, hyvin’, ’selkeä’, ’informatiivinen’, ’nopeasti’, ’helppoa’, ’laadullisuus kokonaisuutena’, ’käyttäjäystävällisiä’. Epäselväksi on jäänyt se, mikä on hankinnan kohteena olevien pakkauksen ja sen komponenttien vähimmäisvaatimusten ylittävää, arvioitava, pisteytettävää ja vertailtavaa laatua. Asetettujen laatuvertailuperusteiden perusteella tarjoaja ei pysty todentamaan niitä nimenomaisia ja konkreettisia tietoja, jotka vaikuttavat asetetun vertailuperusteen vertailuun ja pisteytykseen.

Dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä kilpailutetut toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, joiden sisältöä muutetaan sopimuskaudella, ovat hankintasäännösten vastaisia. Hankintayksikkö on varannut itselleen lähes rajoittamattoman oikeuden muuttaa ja vaihtaa tuotepakkaukseen sisältyviä komponentteja toistaiseksi voimassa olevalla sopimuskaudella.

Lisäksi tarjouspyynnön liitteessä 1 on viitattu hankintasäännösten vastaisesti tietyn valmistajan tuotteisiin positioiden 2, 4, 6, 9, 11 ja 12 osalta. Tietyn valmistajan tuotteisiin viittaamiseen ei ole ollut mitään poikkeuksellista syytä. Menettely on suosinut kyseistä valmistajaa ja rajoittanut kilpailua.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on valittajan vastaselityksen johdosta antamassaan lausumassa vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin valittaja on vasta vastaselityksessään esittänyt uusina valitusperusteinaan, että tarjouspyyntö on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman vallan muuttaa leikkauspakkauksen komponentteja sopimuskaudella ja että tarjouspyynnössä on hankintasäännösten vastaisesti viitattu esimerkkituotteisiin. Kyseiset valitusperusteet olisi tullut esittää jo valituksessa.

Tilaajalla on oikeus muuttaa pakkauksen sisältöä sopimuskauden aikana ainoastaan tuotteiden järjestyksen osalta pakkauksen sisällä, jos havaitaan, että avautuminen on sujuvampaa muussa kuin alkuperäisessä järjestyksessä. Tällä tarkoitetaan sitä, että tuotteet avautuvat käyttöönottotilanteissa hoitohenkilökunnan haluamalla tavalla ja sujuvoittavat leikkauksen etenemistä turvallisesti. Sopimuskauden aikana on lisäksi mahdollista neuvotella sisältömuutoksista tilaajan ja toimittajan kesken yhteisesti sopien. Mahdollisia muutoksia ovat yksittäisen komponentin lisääminen, vaihtaminen tai poistaminen sopimuskaudella. Sopimusmuutoksen mahdollisuus on rajattu yksittäisiin komponentteihin, eikä tuotepakkauksen komponenttisisältöä voida tarjouspyyntöasiakirjoissa todettujen ehtojen mukaan muuttaa tuotepakkausta uudelleen kilpailuttamatta. Asiassa ei siten ole kyse hankintasopimuksen muuttumisesta kesken sopimuskauden hankintasäännösten vastaisesti. Ehto ei anna rajoittamatonta valtaa muuttaa sopimuksen kohdetta sopimuskaudella.

Esimerkkituotteet on kirjattu tarjouspyyntöasiakirjaan ainoastaan lisätietona, eivätkä ne ole olleet hankinnan kohteen määrittelyn kannalta ratkaisevia. Lääketieteellisiä instrumentteja koskevissa tarjouskilpailuissa on tapana kuvailla vaadittuja ominaisuuksia esimerkkituotteiden avulla. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu esimerkkituotteiden tai edes ominaisuuksiltaan vastaavien tuotteiden tarjoamista.

Valituksella ja hankintapäätöksellä ei ole asiallista yhteyttä. Valittaja on 21.3.2023 tehdyssä valituksessaan ja uudelleen hankintapäätöksen kumoamista koskevan vaatimuksen yhteydessä esittänyt väitteitä siitä, että tarjouspyyntö ei ole laadittu julkisissa hankinnoissa noudatettavien syrjimättömyyttä ja tasapuolista kohtelua edellytettävien periaatteiden mukaisesti, kun taas 26.4.2023 tehdyssä hankintapäätöksessä on päätetty sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouslomakkeen positiossa 2 asetetun vähimmäisvaatimusten vastaisena. Valittaja ei ole riitauttanut perusteita, joilla sen tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Valittaja on esittänyt vastauksenaan markkinaoikeuden lausumapyyntöön, että uudet perusteet tukevat valituksessa esitettyjä hankintamenettelyn korjaamista koskevia vaatimuksia, eivätkä ole voineet muuttaa asiaa toiseksi.

Valittaja ei ole katsonut tarpeelliseksi valittaa hankintapäätöksestä muun muassa prosessiekonomisista syistä. Valittajalla on kuitenkin ollut oikeus täydentää ja muuttaa puutteellisena pitämäänsä valitusta sekä valitusajan päätyttyä esittää uutta selvitystä ja uusia oikeudellisia perusteluita aikaisemmin esitetyn valitusperusteen tueksi. Valittajan uudet perustelut esimerkkituotteiden viittaamisesta ja optioehdoista koskevat niin ikään tarjouspyynnön virheellisyyttä. Markkinaoikeus voi joka tapauksessa viran puolesta ottaa tutkittavakseen näitä tarjouspyynnön ja hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointia koskevia uusia perusteita.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Asiassa on ensin arvioitava, onko valittaja hankintalaissa tarkoitettu asianosainen. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko asia valituksen jälkeen esitettyjen uusien perusteluiden johdosta muuttunut toiseksi.

Valittaja on kesken tarjouskilpailun, tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen mutta ennen hankintapäätöksen tekemistä, vaatinut markkinaoikeudessa hankintamenettelyn keskeyttämistä ja hankintayksikön velvoittamista laatimaan uuden tarjouspyynnön. Saatuaan tiedon hankintapäätöksestä ja valittajaa koskevasta poissulkemispäätöksestä valittaja on vaatinut hankintapäätöksen kumoamista. Valittaja on vedonnut vaatimustensa tueksi siihen, että eräät tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet julkisissa hankinnoissa noudatettavien syrjimättömyys-, tasapuolisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastaisia. Valittaja on valituksessaan vedonnut myös siihen, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä laatuvertailun tuotetestausta koskevan osion osalta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta valitukseen nähden kokonaan toisen vähimmäisvaatimuksen vastaisena, eikä valittajan valitusperusteilla ole asiallista yhteyttä hankintapäätöksessä esitettyihin poissulkemista koskeviin perusteluihin.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa kyseisessä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan (1 kohta) tai velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta).

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Valittaja on jättänyt tarjouksen esillä olevassa tarjouskilpailussa ja hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja olisi voinut tehdä valituksen vasta hankintapäätöksen jälkeen ja pyytänyt markkinaoikeutta arvioimaan, onko valittajalla jo tässä vaiheessa oikeussuojan tarvetta.

Markkinaoikeus toteaa, että jo hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön julkaiseminen on ollut ratkaisu, joka on vaikuttanut valittajan oikeusasemaan elinkeinonharjoittajana ja tarjoajana. Markkinaoikeus katsoo, että valittaja on siten voinut saattaa valituksessa esittämänsä hankintamenettelyn virheellisyydet markkinaoikeuden tutkittavaksi jo sillä perusteella, että se on ollut alan ammattimainen toimija ja pyrkinyt osallistumaan tarjouskilpailuun. Valittaja on saattanut valituksensa markkinaoikeuden tutkittavaksi ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä. Valittajan on katsottava käyttäneen muutoksenhakukeinoja tehokkaasti ja riittävän nopeasti (ks. KHO:2017:12). Se seikka, että valittaja on myöhemmin kyennyt jättämään tarjouksen, ei anna aihetta arvioida toisin valittajan asianosaisasemaa ja jo syntynyttä oikeutta valittaa hankintamenettelyn virheellisyyksistä.

Valituksenalaisella hankintapäätöksellä on puolestaan suljettu valittajan tarjous tarjouskilpailusta. Valituksenalaisella hankintapäätöksellä on silläkin katsottava olevan vaikutusta tarjoajana olleen valittajan asemaan hankintamenettelyssä. Markkinaoikeus katsoo edellä mainitut oikeusohjeet huomioon ottaen valittajalla olevan asiavaltuus riitauttaa kaikilta osin sekä hankintamenettely että sen lopputulos.

Hankintayksikkö on vaatinut myös valituksen tutkimatta jättämistä siltä osin kuin valittaja on valitusajan päättymisen jälkeen esittänyt vastaselityksessään uusia perusteluja. Asia on hankintayksikön mukaan tämän myötä muuttunut valitukseen nähden toiseksi.

Hankintalain 167 §:n 1 momentin mukaan valitukseen sovelletaan hankintalain säännösten lisäksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:ää koskevissa esitöissä (HE 29/2018 vp s. 106) on todettu, että säännös vastaa asiallisesti hallintolainkäyttölain (586/1996) 27 §:ää. Esitöiden mukaan säännöksen taustalla ovat oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n säännökset kanteen muuttamisen kiellosta ja niistä vaatimuksista, joiden esittämistä ei katsota kielletyksi kanteen muuttamiseksi.

Valittaja on edellä todetusti kesken tarjouskilpailun vaatinut markkinaoikeudessa hankintamenettelyn keskeyttämistä ja hankintayksikön velvoittamista laatimaan uuden tarjouspyynnön. Valittaja on vedonnut vaatimustensa tueksi siihen, että eräät tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet julkisissa hankinnoissa noudatettavien syrjimättömyys-, tasapuolisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastaisia, sekä siihen, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä laatuvertailun tuotetestausta koskevan osion osalta.

Vastaselityksessään valittaja on lisäksi saatuaan tiedon hankintapäätöksestä ja valittajaa koskevasta poissulkemispäätöksestä vaatinut hankintapäätöksen kumoamista ja esittänyt uusina valitusperusteina, että tarjouspyyntö on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman vallan muuttaa luomiplastianäytepakkauksen komponentteja toistaiseksi voimassa olevalla sopimuskaudella ja että tarjouslomakkeella on hankintasäännösten vastaisesti viitattu hankinnan kohteen vähimmäisvaatimusten kuvaamisessa esimerkkituotteisiin, mikä on ollut omiaan suosimaan tiettyjä tarjoajia.

Markkinaoikeus katsoo, ettei oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentti ole estänyt valittajaa esittämästä vaatimusta hankintapäätöksen kumoamisesta siinä vaiheessa, kun valittaja on valitusajan päättymisen jälkeen saanut tiedon hankintapäätöksestä. Markkinaoikeus toteaa myös, että valittaja on vastaselityksessään esittänyt sinänsä uusia perusteluja koskien hankinnan kohteen ja sille asetettujen ehtojen määrittelyä, mutta esitetyt uudet perustelut, jotka ovat myös liittyneet tarjouspyynnön hankintasäännösten vastaisuuteen, eivät ole muuttaneet asiaa toiseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen asia on tutkittava kokonaisuudessaan.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt luomiplastiapakkauksen vähimmäisvaatimusten määrittämisessä ja laatuvertailuperusteiden asettamisessa tuotetestauksen osalta hankintasääntöjen vastaisesti.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 71 §:n mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 71 §:n 3 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavassa määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita, eikä siinä myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään, joka on ominainen tietyn tarjoajan tavaroille, palveluille tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on tällöin liitettävä ilmaisu "tai vastaava".

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintasopimuksen muuttamisesta sopimuskauden aikana on säädetty hankintalain 136 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan hankintasopimusta tai puitejärjestelyä ei saa EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tai kansalliset kynnysarvot ylittävissä liitteen E mukaisissa palveluhankinnoissa taikka käyttöoikeussopimuksissa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman tämän lain mukaista uutta hankintamenettelyä. Olennaisena pidetään ainakin muutosta, jos:
1) muutoksella otetaan käyttöön ehtoja, jotka, jos ne olisivat alun perin kuuluneet hankintamenettelyyn, olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen ehdokkaiden osallistumisen menettelyyn tai muun kuin alun perin hyväksytyn tarjouksen hyväksymisen tai jotka olisivat tuoneet hankintamenettelyyn lisää osallistujia;
2) sopimuksesta tai puitejärjestelystä tulee muutoksen jälkeen taloudellisesti edullisempi sopimuskumppanille sellaisella tavalla, jota alkuperäisessä hankintasopimuksessa tai puitejärjestelyssä ei ollut määritetty;
3) muutos laajentaa sopimuksen tai puitejärjestelyn soveltamisalaa huomattavasti;
4) sopimuskumppani, jonka kanssa hankintayksikkö on alun perin tehnyt sopimuksen, korvataan uudella sopimuskumppanilla.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, hankintasopimukseen ja puitejärjestelyyn voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä, jos:
1) se perustuu hankintamenettelyn aikana tiedossa olleisiin ja hankintaasiakirjoissa mainittuihin sopimusehtoihin tai niiden muuttamista koskeviin ehtoihin, niiden rahallisesta arvosta riippumatta, ja nämä ehdot ovat selkeät, täsmälliset ja yksiselitteiset, eivätkä ne muuta hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn yleistä luonnetta;
2) alkuperäisen sopimuskumppanin on tarpeen suorittaa lisätöitä tai palveluja taikka ylimääräisiä tavarantoimituksia, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen, ja jos sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle;
3) muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen;
4) alkuperäinen sopimuskumppani korvataan uudella sopimuskumppanilla 1 kohdan mukaisella yksiselitteisellä sopimuksen muuttamista koskevalla ehdolla tai alkuperäisen sopimuskumppanin asema siirtyy yhtiön rakennejärjestelyjen, yritysostojen, sulautumisten ja määräysvallan muutosten tai maksukyvyttömyyden seurauksena kokonaan tai osittain toiselle toimittajalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laadulliset soveltuvuusvaatimukset edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita olennaisia muutoksia sopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän lain soveltamista;
5) kyse on sellaisesta vähäarvoisesta sopimusmuutoksesta, joka alittaa liitteessä E tarkoitettuja palveluja koskevissa hankinnoissa sekä käyttöoikeussopimuksissa kansalliset kynnysarvot tai muissa hankinnoissa EU-kynnysarvot eikä vaikuta sopimuksen yleiseen luonteeseen.

Hankintalain 136 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 226) mukaan momentissa säädetään pääsäännöstä, jonka mukaan hankintasopimusta tai puitejärjestelyä ei saa muuttaa olennaisesti sopimuskauden aikana ilman uutta hankintamenettelyä. Hankintadirektiivin 72 artiklan 4 kohdassa on määritelty, minkä kaltaisia muutoksia pidetään olennaisina muutoksina ja millaisten muutosten pitäisi näin ollen johtaa uuteen hankintamenettelyyn. Direktiivin mukaan hankintasopimukseen tai puitejärjestelyyn sen voimassaoloaikana tehtyä muutosta pidetään merkittävänä muutoksena, jos hankintasopimus tai puitejärjestely on sen seurauksena luonteeltaan huomattavasti erilainen alun perin tehtyyn sopimukseen verrattuna. Tätä voidaan pitää myös momentin tarkoittamana pääsääntönä olennaisesta muutoksesta.

Hankintalain 136 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 227 ja 228) mukaan momentissa säädetään poikkeuksista 1 momentissa mainittuun pääsääntöön. Momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, hankintasopimukseen ja puitejärjestelyyn voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä momentissa listatuissa tilanteissa. Muutokset ovat sallittuja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa riippumatta siitä, täyttääkö muutos 1 momentissa määritellyt olennaisuuden tunnusmerkit.

Edelleen hankintalain 136 §:n 2 momentin esitöissä on todettu, että momentin 1 kohdan mukaan muutos on sallittu, jos se perustuu hankintamenettelyn aikana tiedossa olleisiin sopimusehtoihin niiden arvosta riippumatta ja nämä ehdot ovat selkeät, täsmälliset ja yksiselitteiset ja ne eivät muuta hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn yleistä luonnetta. Momentissa tarkoitetuilla tiedossa olleilla sopimusehdoilla tarkoitettaisiin esimerkiksi hankintasopimuksen optiolausekkeita. Hankintadirektiivin johdanto-osan 111 perustelukappaleen mukaan hankintaviranomaisilla on oltava mahdollisuus määrätä muutoksista tarkistuslausekkeilla tai optioehdoilla itse hankintasopimuksissa, mutta tällaiset lausekkeet eivät saa antaa niille rajatonta harkintavaltaa. Johdanto-osan mukaan riittävän selkeästi laadituissa tarkistuslausekkeissa tai optioehdoissa voidaan esimerkiksi edellyttää hintojen indeksointia tai varmistaa esimerkiksi se, että tietyn määräajan kuluessa toimitettavat viestintälaitteet ovat edelleen sopivia myös siinä tapauksessa, että protokolla vaihtuu tai tehdään muita teknisiä muutoksia. Riittävän selvästi laadituilla lausekkeilla pitää myös voida tehdä hankintasopimukseen mukautuksia, jotka ovat tarpeen käytön tai huollon aikana ilmenneiden teknisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi hankintasopimuksessa voidaan esimerkiksi edellyttää sekä säännöllistä huoltoa että ylimääräisiä huoltotoimenpiteitä, jotka voivat olla tarpeen julkisen palvelun jatkumisen varmistamiseksi.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on dynaamisen hankintamenettelyn perusteella pyytänyt tarjouksia luomiplastiatoimenpidepakkauksista.

Tarjouspyynnön kohdan ”Yhteiset kriteerit/tiedot” alakohdassa ”Yleiset vähimmäisvaatimukset” on todettu muun ohella seuraavasti:

”Tarjottavien tuotteiden ja niiden komponenttien tulee täyttää Suomessa voimassa olevat terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevan lain (629/2010) mukaisen määräykset, työ- ja käyttöturvallisuusmääräykset sekä muut Suomen lain ja säädösten mukaiset vaatimukset. Tarjottavien tuotteiden ja niiden komponenttien tulee lisäksi täyttää EU-direktiivin 93/42/EEC vaatimukset.

CE-merkinnän tulee käydä ilmi tuotteista / komponenteista / tuotepakkauksista sekä käyttöohjeista sen mukaisesti kuin edellä mainituissa säännöksissä on edellytetty.”

[ – – ]

”Pakkauksen sisältöluettelosta on käytävä selvästi ilmi komponenttien tuotemerkit ja komponenttien koot (tuotekoko) sekä valmistajan tuotenumerot (REF-koodi).”

[ – – ]

”Kussakin pakkauksessa tulee olla viivakooditunniste tilaajien potilastietojärjestelmiä varten (Apotti, Epic, jne.)”.

Samassa kohdassa on todettu muun ohella, että luomiplastiatoimenpidepakkauksen ja siihen sisältyvien komponenttien tulee täyttää tarjouspyyntöasiakirjoissa niille asetetut vähimmäisvaatimukset.

Tarjouspyynnön liitteenä olevalla tarjouslomakkeella (Liite 1) on lisäksi todettu, että luomiplastiatoimenpidepakkaukseen on tullut sisältyä tarjouslomakkeella positioissa 2–13 luetellut komponentit (kiinnittyvä reikälakana, kahdet muovipussit, ihonmerkkauskynä, turvaveitsi, ruisku, neula 18 G, silmäkuivuri, neula 27 g, kahdet ihonsulkuteipit, harsotaitos ja instrumenttipöydän liina). Kunkin komponentin kohdalla on kuvattu siihen kohdistuva vähimmäisvaatimus. Tarjouslomakkeella on joidenkin komponenttien kohdalla esitetty informatiivisena tietona esimerkkituote.

Tarjouspyynnön kohdan ”LAATUVERTAILU 45 %” alakohdassa 3. ”Tuotetestaus, max. 35 pistettä” on todettu, että hankintayksikkö arvioi luomiplastiatoimenpidepakkauksen laatua näytepakkauksen tuotetestauksella. Samassa kohdassa on lisäksi todettu, että tarjoajan tulee toimittaa kaksi tarjouspyynnön mukaista näytepakkausta, joiden on oltava identtiset tarjotun luomiplastiatoimenpidepakkauksen kanssa.

Tarjouspyynnön kohdassa ”PAKKAUSTEN LAADUN ARVIOINTI” on todettu, että HUS-yhtymän asiantuntijaraati arvioi luomiplastiatoimenpidepakkauksen laatua seuraavalla neljällä kriteerillä:

”1. Pakkauksen merkinnät ja ohjeet (0–2 pistettä):
Pakkauksen merkinnät ja ohjeet ovat selkeät ja informatiiviset käyttäjälle

2. Pakkauksen avaaminen (0–2 pistettä):
Koko pakkauksen avaaminen käyttöön otettaessa on helppoa ja vaivatonta, pakkaus ei repeydy helposti. Lisäksi komponenttien esiin ottaminen koko pakkauksesta on helppoa (pakkauksen asettelu laadukas).

3. Komponenttipakkauksien avaaminen (0–2 pistettä):
Yksittäisten komponenttipakkausten avaaminen on helppoa ja onnistuu siten, että tuotteet ovat steriilejä myös pakkausten avaamisen jälkeen.

4. Pakkauksen sisältö ja sen sisältämien komponenttien materiaalin ja ominaisuuksien laadullisuus kokonaisuutena (0–2 pistettä):
Komponentit ovat laadukkaita ja käyttäjäystävällisiä erityisesti käsiteltävyyden osalta.”

Samassa kohdassa on lisäksi todettu, että luomiplastiatoimenpidepakkauksen eräät yksittäiset komponentit arvioidaan seuraavasti:

”5. Liinat ja muut peittelymateriaalit (0–2 pistettä):
Liimapinta on tarttuva ja pitkäkestoisesti pysyvä kuitenkin siten, että se saadaan irrotettua turvallisesti ja ihoystävällisesti. Liinojen ja muiden peittelymateriaalien taittelu avautuu helposti käyttöön otettaessa ja siten, että tuotteet ovat hallittavissa.

6. Harsotaitokset ja -sidokset (0–2 pistettä):
Neste imeytyy taitokseen / sidokseen nopeasti ja se pitää hyvin eritettä sisällään.”

Kohdassa on edelleen todettu, että asiantuntijaraati arvioi kultakin tarjoajalta pakkauksen ja komponentit edellä todetun mukaisesti seuraavasti:

”- 0 pistettä = kriteeri täyttyy välttävästi
- 1 pistettä = kriteeri täytyy hyvin
- 2 pistettä = kriteeri täyttyy erinomaisesti.”

Hankintayksikkö on 26.4.2023 tekemällään päätöksellä sulkenut Vingmed OY:n tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että positiossa 2 tarjottu komponentti (reikälakana) on poikennut vähimmäisvaatimuksena asetetusta tuotekoosta.

Tarjouspyynnön hankinnan kohdetta koskevien vaatimusten syrjivyys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt julkisissa hankinnoissa noudatettavien syrjimättömyys-, tasapuolisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastaisesti määritellessään, että tuotepakkaukseen ja toisaalta tarjousarviointia varten toimitettavaan luomiplastiatoimenpidepakkauksen näytepakkaukseen on tullut sisältyä valmistajan CE-merkintä, tuotemerkki, valmistajan tuotenumero ja viivakooditunniste.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on jo terveydenhuollon laitteisiin ja tarvikkeisiin kohdistuvien säännösten sekä työ- ja käyttöturvallisuusmääräysten perusteella voinut asettaa kyseiset vaatimukset tarjottavalle tuotteelle. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnössä määritellyt vähimmäisvaatimukset ovat lisäksi olleet perusteltuja ja oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen, kun otetaan huomioon, että toimenpidepakkauksia tullaan käyttämään leikkausolosuhteissa, joissa potilasturvallisuus on pystyttävä takaamaan. Hankintayksikön mukaan näytepakkauksille asetetuilla vähimmäisvaatimuksilla on muun ohella pyritty varmistamaan tuotteiden asianmukainen yksilöinti, tunnistaminen ja jäljittäminen sekä näytepakkauksen käsitteleminen ja arviointi tilanteessa, joka mahdollisimman hyvin vastaa sairaanhoidon aitoa käyttötilannetta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Vakiintuneen oikeuskäytännön (KHO 2017:152, unionin tuomioistuimen tuomio C-519/99, Concordia Bus Finland, EU:C:2002:495, 85 kohta) mukaan pelkästään se seikka, että vain harva tarjoaja kykenisi täyttämään hankinnassa asetetun kriteerin, ei sellaisenaan merkitse tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöä ei ole pidettävä syrjivänä automaattisesti siinäkään tapauksessa, että vain voittaneella tarjoajalla olisi tosiasiassa ollut mahdollisuus tarjota kyseisen kriteerin mukaisesti. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Hankinnan kohteelle tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua.

Tarjouspyynnössä määriteltyjen vähimmäisvaatimusten mukaan hankittavissa luomiplastiapakkauksissa on tullut olla CE-merkintä, valmistajan tuotemerkki ja tuotenumero (REF-koodi) sekä viivakooditunniste. Tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla edellytetty, että tarjoaja toimittaa kaksi tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täyttävää toimenpidepakkausta tarjousvertailua varten, jonka suorittaa arviointiraati.

Kun otetaan huomioon nyt esillä olevan hankinnan kohde sekä hankintayksikön esittämät perustelut näytepakkausten yksilöimisestä ja tunnistamisesta sekä näytepakkausten käsittelemisestä potilasturvallisuuden varmistamiseksi aitoja leikkausolosuhteita jäljittelevässä tilanteessa markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnössä asetettua näytepakkauksia koskevaa vaatimusta ole pidettävä hankinnan kannalta perusteettomana tai tarjoajia syrjivänä. Kun vielä otetaan huomioon, että hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt hyväksyneensä alalla yleisen käytännön mukaisesti myös vaihtoehtoisen viivakooditunnisteen toimittamisen epästeriilin näytepakkauksen osalta, ja sen, että valittajaa tai ketään muutakaan tarjoajaa ei ole suljettu tarjouskilpailusta edellä mainittujen vähimmäisvaatimusten täyttämättä jättämisen perusteella, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole toiminut tarjoajia syrjivästi, epätasapuolisesti tai kilpailua rajoittavasti. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti määritellessään, että luomiplastiatoimenpidepakkaukseen kohdistuvat vähimmäisvaatimukset koskevat myös tarjousvertailua varten toimitettavia näytepakkauksia.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti viitatessaan tiettyä alkuperää oleviin esimerkkituotteisiin luomiplastiatoimenpidepakkauksen eräiden komponenttien kohdalla.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä olevalla tarjouslomakkeella on luomiplastiatoimenpidepakkauksen komponenttien kuvauksessa positiossa 2, 4, 6, 9, 11 ja 12 esitetty tiettyä alkuperää olevia esimerkkituotteita. Tarjouslomakkeella on kuitenkin samassa yhteydessä selkeästi todettu, että tuotteet ovat vain esimerkkituotteita ja että ne on lisätty vain informatiivisessa mielessä. Koska hankintayksikkö ei ole tarjouslomakkeen perusteella vaatinut esimerkkituotteiden tai edes ominaisuuksiltaan vastaavien tuotteiden tarjoamista, markkinaoikeus ei katso hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti luomiplastiatoimenpidepakkauksen komponenttien kuvausten laatimisessa.

Tarjouspyynnön epäselvyys laatuvertailuperusteiden osalta

Valittajan esittämän johdosta asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti tarjouspyynnössä esitettyjä laadullisia vertailuperusteita asettaessaan. Valittajan mukaan laadullisten vertailuperusteiden perusteella ei ole ollut mahdollista arvioida, miten vaadittuja ominaisuuksia arvioidaan ja miten kustakin vertailtavasta ominaisuudesta voi saada nolla, yksi tai kaksi pistettä, mikä on ollut omiaan antamaan hankintayksikölle rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa. Valittaja on esittänyt, että arvioinnissa käytettävät sanamuodot, esimerkiksi ’’laadukkaita’, hyvin’, ’selkeä’, ’informatiivinen’, ’nopeasti’, ’helppoa’, ovat olleet epäselviä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että pisteytys ja pisteytyksen arviointiperusteet on kuvattu tarjouspyynnössä, kuten tieto siitä, että vertailu suoritetaan arviointiraadin toimesta. Hankintayksikön mukaan toimenpidepakkausta ja komponentteja koskevat tarkat kuvaukset ovat lisäksi olleet omiaan varmistamaan, että tarjoajat ymmärtävät mihin yksityiskohtaisiin seikkoihin itse tarjousvertailu perustuu.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen, eivätkä ne saa olla syrjiviä tai antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Tarjouspyynnössä on kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi asetettu laadun osalta yhteensä kuusi toimenpidepakkauksen ja siihen kuuluvien komponenttien toiminnallisuutta ja materiaaleja koskevaa perustetta. Perusteet ovat esimerkiksi liittyneet pakkausten avaamiseen, komponenttien steriilin tilan säilymiseen, komponenttien käsiteltävyyteen sekä pakkaus- ja muun materiaalin laatuun. Vertailuperusteet ovat siten selkeästi liittyneet hankinnan kohteeseen.

Kunkin vertailuperusteen kohdalla on tarkemmin ilmoitettu, mitkä seikat hankintayksikkö huomioi vertaillessaan tarjouksia keskenään. Tarjouspyynnössä on myös esitetty pisteytyksen perusteena oleva kolmeportainen asteikko, jossa tarjoukset on arvioitu arvosanoilla ”välttävä–hyvä–erinomainen”, ja jonka mukaan pisteitä on voinut saada 0, 1 tai 2.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä käytetyt ilmaisut ovat hankinnan kohde ja testattavat ominaisuudet huomioiden olleet riittävän selkeitä ja alan ammattimainen tarjoaja on voinut muodostaa käsityksen siitä, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee arvioinnissaan ottamaan huomioon. Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat ovat tarjouspyynnön perusteella tulleet tietoisiksi siitä, mihin seikkoihin toimenpidepakkausten ja komponenttien piste-erot perustuvat ja miten tuoteominaisuudet vertaillaan suhteessa toisiinsa. Hankintayksikkö on myös näiden kriteerien perusteella pystynyt asettamaan tarjoukset paremmuusjärjestykseen. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti luomiplastiatoimenpidepakkausten vertailuperusteita asettaessaan.

Hankintasopimusluonnoksen muutosehdot

Valittaja on esittänyt, että hankintasopimuksen sisällön muuttaminen sopimuskaudella on hankintasäännösten vastaisia. Valittajan mukaan hankintayksikkö on sopimusluonnoksen muutosehdoilla varannut itselleen lähes rajoittamattoman oikeuden muuttaa ja vaihtaa tuotepakkaukseen sisältyviä komponentteja sopimuskaudella.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sopimusmuutoksen mahdollisuus on sopimuksessa rajattu yksittäisiin komponentteihin tuotepakkauksessa. Asiassa ei siten ole kyse hankintasopimuksen muuttumisesta kesken sopimuskauden hankintasäännösten vastaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on kilpailuttaessaan luomiplastiapakkausta laatinut osaksi hankinta-asiakirjoja sopimusluonnoksen, josta käyvät ilmi keskeiset sopimuskauden ehdot. Hankintayksikkö ei ole tehnyt asiassa hankintasopimusta, eikä sopimusmuutoksia koskevaa ehto ole näin ollen tullut käytännössä sovellettavaksi tosiasiallisessa sopimusmuutostilanteessa. Asiassa on siten arvioitava, onko tarjousasiakirjoihin kuuluvan sopimusmallin muutosehtoja pidettävä lähtökohtaisesti sellaisina, että ne ovat omiaan antamaan hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan hankinnan kohteen muuttamiselle sopimuskaudella.

Tarjouspyynnön kohdassa Muuta asiat, alakohdassa Toimenpidepakkausten sisällön muuttaminen sopimuskauden aikana todettu muun ohella seuraavaa:

”Valitun toimenpidepakkauksen sisältämien komponenttien järjestystä pakkauksen sisällä tulee voida muuttaa tarjouspyynnössä vaaditusta. Mikäli muutos tehdään ennen ensimmäistä tilausta, muutoksen tulee tulla voimaan siten, että jo ensimmäisen tilauksen toimituserässä pakkauksen sisältämien tarvikkeiden järjestys on se, mitä muutoksella on sovittu. Mikäli muutos tehdään ensimmäisen tai myöhemmän tilauksen jälkeen, määrittelevät HUS ja valittu toimittaja yhteisesti muutoksen voimaantulon.

Tilaajalla on oikeus muuttaa valitun pakkauksen sisältöä sopimuskauden aikana. Uusitulla sisällöllä olevan pakkauksen ensimmäinen toimitusaika sovitaan erikseen toimittajan kanssa.”

Tarjouspyynnön liitteenä olevan Tarjouslomakkeen kohdassa ”Laatuvertailu 45 %” on todettu muun ohella seuraavaa:

” 1. Prosessikuvaus (Muutokset toimenpidepakkauksen sisältöön), max. 6 pistettä

HUSilla tulee todennäköisesti sopimuskauden aikana tarve muuttaa nyt kilpailutettavan asiakasräätälöidyn toimenpidepakkauksen sisältöä toiminnan kehittyessä ja muuttuessa jatkuvasti. HUS voi tarjouspyynnössä määritellyn mukaisesti pyytää muutoksia asiakasräätälöidyn toimenpidepakkauksen sisältöön (mm. vaihtamaan yksittäisiä komponentteja toiseksi) sopimuskaudella. HUSille on tärkeää, että muutokset tapahtuvat mahdollisimman nopeasti, helposti ja mahdollisimman vähän HUSin asiantuntijoilta resursseja vieden. Prosessikuvauksella HUS haluaa varmistaa, että mahdolliset pakkausmuutokset toteutuvat HUSin edellä määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

Osana laatuvertailua HUS arvioi siten asiakasräätälöidyn toimenpidepakkauksen sisältöön sopimuskaudella tehtävien muutosten toteuttamisprosessia tarjoajan laatiman prosessikuvauksen perusteella jäljempänä kuvatun mukaisesti.

Tarjoajan tulee ladata tarjouksensa liitteeksi (ks. seuraava kohta) prosessikuvaus pakkausmuutosten räätälöinnin vaiheista ja toimintamenetelmistä. Prosessikuvaus saa olla enintään kymmenen (10) A4-sivua tai vastaava määrä muussa sähköisessä formaatissa. Prosessikuvauksen sisällöstä tulee selvitä seuraavat kokonaisuudet:

1. Komponenttimuutoksien toteuttamismahdollisuudet

2. Komponenttimuutosten toteuttaminen käytännössä ja tilaajalta vaadittavat toimenpiteet

3. Tilaajalle osoitetut työkalut sopimustuotteiden hallintaan

4. Aikataulu komponenttimuutosten toteuttamiselle

Prosessikuvauksen sisältöä arvioidaan seuraavien kriteerien mukaisesti:

1. Tarjoajalla on joustava kyky toteuttaa komponenttimuutoksia sopimuskauden aikana.

Huomioitavia seikkoja joustavuudessa ja kyvykkyydessä on erityisesti, että Tarjoajalla on laaja komponenttivalikoima sekä alihankintaketjut komponenttimuutosten ja saatavuuden varmistamiseksi.

2. Tarjoajalla on selkeä ja yksinkertainen prosessi komponenttimuutosten toteuttamiseksi. Tilaajan yhteydenottoprosessi toimittajaan on organisoitu, helppo, sujuva ja nopea.

Huomioitavia seikkoja prosessin toimivuudessa on erityisesti, että Tarjoajalla on selkeästi kuvatut toimintamallit ja -tavat sisäisesti Tilaajan esittämien muutostarpeiden läpiviemiseksi (Tarjoajan sisäisen toimintaprosessin kuvaus vaiheineen) sekä suhteessa Tilaajaan, (esim. ohjeistus Tilaajan suuntaan, yhteydenottotavat ja -tahot, kuten selkeästi nimetyt asiantuntijat/ vastuuhenkilöt muutostarpeiden toteuttamiseksi).

3. Tilaajalla on lisäksi laajat mahdollisuudet itse hallita pakkausten sisältöä ja tehdä toimenpidepyyntöjä komponenttien muuttamiseksi esimerkiksi erillisessä asiakasportaalissa tai muulla asiakkaalle suunnatulla palvelualustalla/hallintatyökalulla.

Asiakasportaali tai muu asiakkaalle suunnattu palvelualusta/hallintatyökalu on toiminnallinen ja käyttäjäystävällinen (esim. pakkauksen etsiminen ja sisällön tarkastelu alustalta/hallintatyökalulla helppoa, nopeaa ja yksinkertaista, mahdolliset kysymykset/muutospyynnöt voidaan toteuttaa teknisesti yksinkertaisesti).

4. Toimittaja reagoi nopeasti tilaajan komponenttimuutoksiin ja toteuttaa muutokset nopeasti (keskimääräinen kesto komponenttimuutoksen läpiviemiseksi pyynnöstä tuotantoon).

Prosessikuvaukselle annetaan arvosana arvioimalla laatua em. kriteereillä per arviointikohta (1-4).

Arviointikohdittain arvosana määräytyy seuraavasti:

- Arvosana 0: Muutoksentekokykyä kuvaava prosessi kokonaisuutena on edellä mainituilla arviointiperusteilla heikko.

- Arvosana 1: Muutoksentekokykyä kuvaava prosessi kokonaisuutena on edellä mainituilla arviointiperusteilla tyydyttävä.

- Arvosana 2: Muutoksentekokykyä kuvaava prosessi kokonaisuutena on edellä mainituilla arviointiperusteilla hyvä.

- Arvosana 3: Muutoksentekokykyä kuvaava prosessi kokonaisuutena on edellä mainituilla arviointiperusteilla erinomainen.

Prosessikuvauksesta annetaan kokonaisarvosana arviointikohdittain annettujen arvosanojen keskiarvon perusteella.

Laatupisteitä saa keskiarvoon perustuvan kokonaisarvosanan perusteella seuraavasti:

- Arvosana 0: 0 laatupistettä

- Arvosana 1: 2 laatupistettä

- Arvosana 2: 4 laatupistettä

- Arvosana 3: 6 laatupistettä”

Tarjouspyynnön liitteenä olevan hankintasopimusmallin kohdassa ”18 Sopimuksen muuttaminen” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Sopimuskauden aikana tulee todennäköisesti tarve muuttaa nyt kilpailutettavien asiakasräätälöityjen toimenpidepakkausten sisältöä toiminnan kehittyessä ja muuttuessa jatkuvasti. HUS voi tarjouspyynnössä määritellyn mukaisesti pyytää muutoksia toimenpidepakkauksen sisältöön (mm. vaihtamaan yksittäisiä komponentteja toiseksi) sopimuskaudella samoin sopimusehdoin.”

Markkinaoikeus toteaa, että muutosehdot ovat olleet dynaamiseen hankintajärjestelmään valittujen tarjoajien tiedossa jo järjestelmän sisäisen kilpailutuksen tarjouspyyntövaiheessa osana hankinta-asiakirjoja ja siten hankinnan kohteelle asetettuja ehtoja. Hankinnan kohteeksi on määritelty nimenomaan asiakasräätälöidyt toimenpidepakkaukset tietyn verraten kapeasti rajatun lääketieteellisen toimenpiteen osalta, mikä osaltaan kertoo korostuneesti siitä, että pakkauksen tulee vastata hankintayksikön yksilöllisiin tarpeisiin.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintayksikkö on tarjousasiakirjoissa tuonut etukäteisesti esille, että useista eri komponenteista koostuvan toimenpidepakkauksen yksittäisten komponenttien järjestysmuutokset tai sisältömuokkaukset voivat tulla kyseeseen osana asiakasräätälöintiä hankintayksikön toiminnan kehittymisen ja muuttumisen mukaan. Muutoksiin liittyvien seikkojen arvioiminen osana laatuvertailua on osaltaan kertonut tarjoajille siitä, että hankintayksikkö on pitänyt toimenpidepakkauksen sisällön muutosmahdollisuuksia ja toimittajan tiettyä joustavuutta itselleen tärkeinä tässä hankinnassa. Tarjoaja on voinut saada tuotemuutoksiin liittyvistä seikoista ja muutoksentekokyvystä pisteitä laatuvertailussa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on riittävän täsmällisesti ja selkeästi etukäteen yksilöinyt ne reunaehdot, joiden perusteella teknisluonteiset muutokset ovat sopimuskaudella mahdollisia hankintasopimuksessa määriteltyihin ehtoihin perustuen. Markkinaoikeus katsoo, että tarjousasiakirjat eivät tältä osin ole olleet omiaan antamaan hankintayksikölle rajoittamatonta tai tarjoajien kannalta ennakoimatonta harkintavaltaa sopimuksen muuttamiseen sopimuskaudella ottaen vielä huomioon, että kilpailutettujen luomiplastiapakkausten käyttötarkoitus on sinänsä pysynyt samana. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen vuoksi, että sopimus mahdollisesti jatkuu osapuolten välillä toistaiseksi voimassa olevana. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti ehtoja asettaessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Vingmed OY:n korvaamaan HUS-yhtymän oikeudenkäyntikulut 5.375 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.