Asian tausta

Rauman kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.5.2024 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Lähdepellon pysäköintialueen rakennusurakasta ajalle 10.7.2024–30.6.2025.

Rauman kaupungin tekninen valtiokunta on 18.6.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 167 hylännyt LM-Suomiset Oy:n tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena ja valinnut Oteran Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.400.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

LM-Suomiset Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksusta muodostuvat oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hylätessään valittajan tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena tekemättä hylkäämisestä erillistä päätöstä. Valittajan tarjous ei ole myöskään ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen ottaen huomioon, että se on ollut hinnaltaan 14,8 prosenttia alempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous.

Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta lisäselvitystä ennen hankintapäätöksen tekemistä. Valittajan käsitys on, että lisäselvityksen pyytäminen on ollut pelkästään muodollisuus, kun selvitys on pyydetty toimittamaan viittä ja puolta tuntia ennen kuin hankintayksikön ilmoittama urakkaneuvottelu on ollut tarkoitus järjestää. Valittajan hankintayksikölle toimittamasta selvityksestä on käynyt ilmi, että valittaja tekisi urakan mukaiset työt omilla työntekijöillä ja omalla kalustolla, lukuun ottamatta asfaltointia. Lisäksi valittajan toimipiste sijaitsee lähellä työmaata. Nämä seikat ovat vaikuttaneet siihen, että valittajan tarjoushinta on ollut alhaisempi kuin voittaneen tarjoajan, jolla ei valittajan käsityksen mukaan ole Raumalla omaa kalustoa, työntekijöitä tai mursketta.

Vastine

Vaatimukset

Rauman kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perustelut

Valittajan tarjouksen hylkääminen on perustunut julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 96 §:n 2 momenttiin. Valittajalle on varattu sinänsä lyhyenä pidettävä aika vastata hankintayksikön selvityspyyntöön, mutta hankintayksikkö on voinut ottaa huomioon valittajan toimittaman lisäselvityksen ennen urakkaneuvottelua. Valittajan hankintayksikölle toimittama selvitys ja näyttö eivät ole tyydyttävästi selittäneet valittajan tarjoushinnan alhaista tasoa. Valittaja ei ole perustellut selvityksessä riittävällä tavalla tarjoushinnan alhaisen tason syytä, minkä vuoksi hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy olettaa, ettei valittaja selviytyisi urakkaan sisältyvistä velvoitteista tarjoushinnalla.

Ulkopuolisen tahon laatima hankkeen rakennustasoinen kustannusarvio on ollut noin 1.400.000 euroa, josta kokonaisurakan laskennallinen osuus on ollut noin 1.220.000 euroa. Valittajan tarjous on ollut saaduista seitsemästä tarjouksesta selvästi hinnaltaan alin sen ollessa 14,8 prosenttia toiseksi alinta tarjousta halvempi. Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan kaikkien tarjousten keskiarvoa 26,6 prosenttia alempi ja pelkästään hintojen perusteella tehtävän vertailun mukaan sijoille 2–6 sijoittuneita tarjouksia 25,6 prosenttia alempi. Pelkän hintakilpailun perusteella sijoille 2–4 sijoittuneiden tarjoajien tarjoukset ovat olleet hyvin lähellä toisiaan, joten hankintayksikkö on voinut päätellä näiden tarjousten muodostavan edullisen, mutta järkevän tarjoushintatason kokonaisurakalle.

Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa perusteella hylätä valittajan tarjouksen, ja päätös valittajan tarjouksen hylkäämisestä on syntynyt oikeassa järjestyksessä. Valittajan tarjouksen hylkäämisestä ei ole ollut tarvetta tehdä erillistä päätöstä.

Kuultavan lausunto

Oteran Oy on ilmoittanut, ettei se anna sille varatusta tilaisuudesta huolimatta lausuntoa asiassa.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hylännyt valittajan tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena 18.6.2024 tekemällään hankintapäätöksellä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun
(99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on mainitun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Lähdepellon pysäköintialueen rakennusurakasta. Tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteena on ollut halvin vertailuhinta, joka on ollut urakkahinta. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa urakkahinta ja tämän lisäksi ladata tarjouksensa liitteeksi yksikköhintaluettelo. Yksikköhintaluettelo ei ole vaikuttanut vertailuhintaan.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnön kohdassa ”Hylkäämisperusteet” määritellyt perusteet tarjousten hylkäämiselle muun ohella seuraavasti:

”Tarjouksen hylkäämiseen voivat johtaa mm. seuraavat seikat.

Mikäli tarjous ei ole saapunut määräajassa, ei ole tarjouspyynnön mukainen, tarjouksesta ei pysty ottamaan selkoa tai tarjous muuten ei täytä tilaajan asettamia vaatimuksia, on tilaajalla oikeus hylätä tarjous.

Tilaajalla on oikeus hylätä myös tarjous, jonka kokonais- ja /tai yksikköhinta tai muutos- ja lisätöille annetut hinnat eivät ole oikeassa suhteessa työosan vaatimiin kustannuksiin ja epäsuhde on olennainen ja ilmeinen.

Tilaajalla on oikeus hylätä tarjous, mikäli muutos- ja lisätöiden hinnoittelusta puuttuu yksi tai useampia hinnoiteltavia nimikkeitä.

[– –]

Tarjouksen hylkääminen voi perustua myös suoraan lainsäädännöstä tai oikeuskäytännöstä ilmeneviin sellaisiin seikkoihin, joita ei ole erikseen kerrottu tässä tarjouspyynnössä.

Tilaaja voi harkintansa mukaan pyytää tarjoajalta täsmennyksiä ennen tarjouksen hylkäämistä.”

Hankintayksikkö on vastaanottanut määräaikaan 11.6.2024 mennessä seitsemän tarjousta.

Tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien vertailu- eli urakkahinnat ovat olleet seuraavat: 712.000 euroa (valittajan tarjous), 817.400 euroa (voittaneen tarjoajan tarjous) ja seuraaviksi tulleet tarjoukset järjestyksessä 829.000 euroa, 857.899 euroa, 940.000 euroa, 1.025.500 euroa sekä 1.129.500 euroa.

Hankintayksikkö on 11.6.2024 pyytänyt valittajalta lisäselvitystä muun ohella seuraavasti:

”Pyydämme teiltä tarjoukseenne Lähdepellon pysäköintialueen rakennusurakka [– –] liittyen selvitystä urakan mahdollisessa toteuttamisessa soveltamistanne:

- valmistusmenetelmistä (materiaalit ja työtavat)

- palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisista ja teknisistä ratkaisuista

- hankinnan poikkeuksellisen edullisista ehdoista

- rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuudesta

- ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden noudattamisesta (mm. matkat, päivärahat, yöpymiset yms.)

[– –]

Mikäli pyydettyä selvitystä ei toimiteta määräaikaan mennessä tai se on puutteellinen, voi hankintayksikkö oman harkintansa mukaan, hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016, 96 §).”

Valittaja on 12.6.2024 toimittanut hankintayksikölle selvityksen ja esittänyt siinä muun ohella, että rakennusmenetelmät tehdään tilaajan esittämien suunnitelmien mukaan. Valittaja on esittänyt, että sillä on oma ammattitaitoinen pitkän kokemuksen omaava henkilöstö ja että se ei käytä alihankkijoita asfaltointi- ja sähkötöitä lukuun ottamatta. Valittajan mukaan se käyttää omaa mursketta sekä omia mittauslaitteita, kalustoa ja välineitä, ja koneet ja laitteet huolletaan valittajan omassa nykyaikaisessa korjaamossa. Valittaja on esittänyt lisäksi, että työkohde sijaitsee logistisesti lähellä valittajan toimipistettä ja että tavarat hankitaan suuremmissa erissä valittajan omaan tarvikevarastoon. Vielä valittaja on esittänyt, että se noudattaa maanrakennusalan työehtosopimusta kaikkiin siihen liittyvine määräyksineen. Valittajan mukaan tarjouksen hintaan eivät ole vaikuttaneet hankintasäännösten velvoitteiden laiminlyönnit, eikä valittaja ole rikkonut Suomen tai Euroopan unionin lainsäädännön, työehtosopimusten taikka kansainvälisten sopimusten ympäristö, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita.

Hankintayksikkö on 18.6.2024 tekemällään päätöksellä hylännyt valittajan tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintayksikkö on perustellut päätöstään seuraavasti:

”Ennen tarjousten vertailua, päätöksentekoa ja urakkaneuvottelua LM-Suomiset Oy:ltä pyydettiin selvitystä tarjouksissa annetuista urakkahinnoista. Hankintayksikkö esittää hylättäviksi LM-Suomiset Oy:n tarjouksen perusteluna hankintalain (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016) 96 §:n 2 momentti.

’Hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa.’ (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016, 96 §, 2. momentti)”.

Asian oikeudellinen arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hylätessään valittajan tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että kustannusten poikkeuksellisuuden arviointi on hankintayksikön harkintavallassa ja että hankintayksikölle on valittajan toimittamasta selvityksestä huolimatta syntynyt epäilys, kykeneekö valittaja toteuttamaan hankinnan kohteen esittämällään tarjouksella.

Hankintayksikkö on valittajalle toimittamassaan selvityspyynnössä ja hankintapäätöksessä valittajan tarjouksen hylkäämisen perusteena viitannut hankintalain 96 §:n soveltamiseen. Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevaan EU-kynnysarvot alittavaan kansalliseen hankintaan sovellettavan hankintalain 11 luvun säännöksistä ei käy ilmi, että hankintalain 96 §:n säännöksiä poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista sovellettaisiin EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Mainitussa luvussa ei myöskään säädetä erikseen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten käsittelystä.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2020:147 katsonut, että hankintalain 100 §:n 1 momentin perusteella hankintayksikön harkintavaltaan kuuluu se, minkälaista hankintamenettelyä se käyttää kansallisen hankinnan kilpailuttamisessa, kunhan käytettävä menettely kuvataan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksiköllä on kansallisissa hankinnoissa oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen ja taloudellinen asemansa sen varalta, että tarjoajat tarjoavat urakkatyötä hinnalla, jolla hankintaa ei voida toteuttaa hankinta-asiakirjoissa kuvatun mukaisesti tai jonka vuoksi hankinnan toteuttamisessa syntyy taloudellisia riskejä. Näin ollen, vaikka kysymyksessä olleeseen kansalliseen hankintaan ei sovellettu EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa hankintalain 96 §:ää, hankintayksiköllä oli oikeus soveltaa sanotun lainkohdan mukaista menettelyä poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta hankinnassaan.

Tämän asian hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että tarjouskilpailuun sovellettaisiin hankintalain 96 §:n mukaista menettelyä poikkeuksellisen alhaisista tarjoushinnoista. Hankintayksikkö on viitannut mainittuun pykälään tässä hankinnassa ensimmäisen kerran vasta valittajalle tarjousten jättämisen määräajan päättymisen jälkeen lähettämässään selvityspyynnössä. Tarjouspyynnössä on sen sijaan ilmoitettu, että hankintayksikkö voi hylätä muun ohella tarjouksen, jonka kokonaishinta ei ole oikeassa suhteessa työn vaatimiin kustannuksiin, ja epäsuhde on olennainen ja ilmeinen.

Tässä asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö toiminut harkintavaltansa puitteissa suhteessa tarjouspyynnön ehtoihin hylätessään valittajan tarjouksen tarjoushinnan perusteella.

Hankintapäätöksessä on perusteltu valittajan tarjouksen hylkäämistä ainoastaan mainitsemalla hankintalain 96 §:n 2 momentti sekä referoimalla kyseisen säännöksen sisältö. Hankintapäätöksestä ei käy lainkaan ilmi niitä konkreettisia seikkoja, joihin hankintayksikkö on perustanut päätöksensä. Tällaisena ei voida pitää sitä, että hankintapäätöksessä on todettu valittajalta pyydetyn selvitystä tarjouksissa annetuista hinnoista.

Markkinaoikeudessa hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan ennakoiduksi arvoksi 1.400.000 euroa ja esittänyt, että ulkopuolisen tahon laskelma kokonaisurakan laskennallisesta osuudesta on ollut noin 1.220.000 euroa. Lisäksi hankintayksikkö on vedonnut valittajan urakkahinnan eroihin muiden tarjoajien tarjoamiin urakkahintoihin nähden.

Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjous on alittanut hankinnan ennakoidun arvon ja kokonaisurakan ennakoidun laskennallisen arvon selvästi. Toisaalta myös muut hankintayksikön saamat tarjoukset ovat alittaneet kyseiset ennakoidut arviot selvästi. Tarjousten vertailu- eli urakkahintojen ero kahden halvimman tarjouksen, 712.000 euroa ja 817.400 euroa, välillä on ollut suhteellisen pieni. Lisäksi neljän halvimman tarjouksen urakkahinnat ovat olleet valittajan 712.000 eurosta neljänneksi tulleen tarjoajan 857.899 euroon välillä, mitä ei tätäkään voida pitää kovin suurena vaihteluvälinä.

Hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö soveltaisi kyseessä olevassa kansallisessa hankinnassa EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin sovellettavaa hankintalain 96 §:ää. Näin ollen hankintapäätös ei ole vastannut tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyä, eikä hankintayksikkö ole voinut soveltaa kyseistä hankintalain säännöstä sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessä tai markkinaoikeuskäsittelyn aikana mitenkään perustellut sitä, minkä konkreettisten seikkojen tai selvitysten vuoksi valittajan tarjouksen urakkahinta aiheuttaisi sen, että tarjouksen hinta olisi tarjouspyynnössä kuvatun ehdon mukaisesti olennaisessa ja ilmeisessä epäsuhdassa suhteessa työn vaatimiin kustannuksiin. Joka tapauksessa tarjouspyynnössä määritelty kynnys tarjouksen hylkäämiselle poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella on asetettu verraten korkealle.

Edellä mainituin perustein hankintayksikkö on menetellyt sekä tarjouspyynnössä kuvatun menettelyn että muutoinkin hankintasäännösten vastaisesti hylätessään valittajan tarjouksen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin perusteella kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa Lähdepellon pysäköintialueen rakennusurakan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksusta muodostuvista oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Rauman kaupungin teknisen valiokunnan 18.6.2024 tekemän hankintapäätöksen § 167. Markkinaoikeus kieltää Rauman kaupunkia tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Rauman kaupungin korvaamaan LM-Suomiset Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.240 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Mirva Näsi ja Jari Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.