Asian tausta

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 25.5.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta kuljetuspalveluiden hankkimiseksi viidelle vuodelle.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän hankintajohtaja on 22.3.2022 tekemällään hankintapäätöksellä § 8/2022 hylännyt Kokkolan Aluetaksi Oy:n osallistumishakemuksen dynaamiseen hankintajärjestelmään.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.500.000 euroa vuodessa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Kokkolan Aluetaksi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä hyväksymällä Kokkolan Aluetaksi Oy:n osallistumishakemuksen dynaamiseen hankintajärjestelmään. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti hylännyt valittajan osallistumishakemuksen dynaamiseen hankintajärjestelmään. Hankintayksikkö on perustellut päätöstään valittajan johtohenkilöön kohdistuneella rikosepäilyllä ottamatta huomioon syyttömyysolettamaa. Valittajan johtohenkilöllä ei ole rikosrekisteriä, ja hän on kiistänyt häntä kohtaan esitetyt syytökset.

Valittajalle on myönnettävä käsittelylupa, koska siihen on painava hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy.

Vastine

Vaatimukset

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.596,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valitus on jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta, sillä kyse ei ole ollut hankintasäännösten soveltamisalaan kuuluvasta hankinnasta.

Hankintayksikön hankintapäätökseen liittämällä virheellisellä muutoksenhakuohjauksella ei ole merkitystä arvioitaessa markkinaoikeuden toimivaltaa valituksen tutkimiselle. Perustetun dynaamisen hankintajärjestelmän perusteella ei ole ollut tarkoitus kilpailuttaa erikseen jokaista hankintaa eikä järjestelmään valittuja toimittajia ole ollut tarkoitus asettaa mihinkään etusijajärjestykseen. Perustettuun dynaamiseen hankintajärjestelmään ei ole sisältynyt mitään hankintasopimuksen tekoperustetta, jolla tarjoajia olisi tullut vertailla.

Dynaamisen hankintajärjestelmän keston aikana on tehty ainoastaan 11 minikilpailutusta. Dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävät hankintasäännösten soveltamisalaan kuulumattomat hankinnat ovat muodostaneet yli 90 prosenttia hankintajärjestelmän sisällä tehtävistä hankinnoista. Kuljetukset on ollut tarkoitus jakaa tarjoajien kesken siten, että hankintayksikön ajoneuvosovelluksessa kulloinkin vapaana ollut auto on sitoutunut ottamaan vastaan matkapalvelukeskuksen tilauksia. Se, että osa dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävistä hankinnoista on kilpailutettu, ei ole tehnyt dynaamisesta hankintajärjestelmästä hankintasäännösten mukaista dynaamista hankintajärjestelmää.

Valittaja ei ole esittänyt perusteita käsittelyluvan myöntämiselle, eikä perusteita ole. Arvioitaessa käsittelyluvan myöntämisen edellytyksiä on otettava huomioon, että kyse on ollut dynaamisesta hankintajärjestelmästä, johon tarjoaja on voinut tehdä uuden osallistumishakemuksen. Hankintasäännösten mukaan markkinaoikeus voi myöntää käsittelyluvan tilanteessa, jossa tietty toimija on toistuvasti jätetty hyväksymättä dynaamiseen hankintajärjestelmään. Valittaja on jätetty hyväksymättä dynaamiseen hankintajärjestelmään ainoastaan yhden kerran valituksen kohteena olevalla päätöksellä.

Hankintayksiköllä on ollut hankintasäännösten mukainen peruste sulkea valittaja tarjouskilpailusta vakavan virheen ammattitoiminnassa vuoksi. Sulkemisperuste ei hankintasäännösten mukaan edellytä lainvoimaista tuomiota. Valittajan johtohenkilö on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla rikoksesta, jonka kohteena on ollut hankintayksikön vammaispalvelun asiakas. Hankintayksikkö on saatuaan tiedon rikosepäilystä asettanut valittajalle erityisehdon siten, että valittajan johtohenkilö ei ole voinut toimia hankintayksikön ja valittajan välisten sopimusten mukaisissa henkilökuljetuksissa. Valittajan johtohenkilö on kuitenkin rikkonut sopimusta ja toiminut hankintayksikön kuljetuksissa kuljettajana. Sovitun ajokiellon päätyttyä hankintayksikön tietoon on tullut kaksi muuta rikosepäilyä, joissa uhrina on ollut hankintayksikön asiakas. Tämän jälkeen hankintayksikkö on irtisanonut tai keskeyttänyt sopimuksensa valittajan kanssa. Hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta ottaen huomioon, että hankinnan kohteena on ollut vammais- ja sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävät kuljetukset, joissa palveluntuottajan luotettavuudella on suuri merkitys.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta myös sen vuoksi, että valittajan suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa. Puutteet ovat tässä tapauksessa johtaneet edellä kuvatulla tavalla hankintasopimusten päättämiseen. Valittajan johtohenkilön toiminta on vakavasti kyseenalaistanut valittajan toiminnan luotettavuuden, ja kyse on ollut sopimusoikeudellisen lojaliteettiperiaatteen vakavasta rikkomisesta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että dynaamista hankintajärjestelmää koskevan valituksen tutkiminen kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Hankintayksikkö on liittänyt hankintapäätökseensä muutoksenhakuohjauksen, jonka mukaan valittaja on voinut saattaa valituksensa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Valittajalle tulee antaa asiassa luottamuksensuojaa sille annetun muutoksenhakuohjauksen vuoksi.

Hankintapäätös on myös perusteltu puutteellisesti. Hankintayksikkö on vedonnut poissulkemisen perusteena tiettyihin seikkoihin vasta markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessa.

Hankintayksikön olisi tullut ottaa huomioon, että valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ollut perusteltua sen johtohenkilön kuljetustoiminnassa aiemmin tekemän virheen vuoksi. Hankintaan osallistuminen on ollut tärkeää valittajan liiketoiminnalle. Valittajan johtohenkilön tekemä virhe ei ole liittynyt hänen ammattitaitoonsa hoitaa tavarakuljetuksia. Valittajan johtohenkilö ei ole myöskään suostunut vastineessa esille tuotuun ajokieltoon. Valittajan johtohenkilöllä on ollut taksinkuljettajan ajolupa, minkä edellytyksenä on ollut se, että hänellä ei ole rikosrekisteriä.

Valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ollut perusteltua myöskään kun otetaan huomioon, että valittajan johtohenkilön tekemästä poissulkemisen perusteena olleesta teosta on kulunut yli kolme vuotta aikaa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on ensin arvioitava, onko Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän kilpailuttamassa järjestelyssä kysymys julkisesta hankinnasta, jota koskevan valituksen tutkiminen kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi määrätä momentin 1–7 kohdissa todetun seuraamuksen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentista seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai pykälässä mainittujen muiden säännösten vastaisesti. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat pykälässä mainittujen säännösten soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa.

Hankintalailla on sen 1 §:n 2 momentin mukaisesti pantu täytäntöön muun ohella julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU (hankintadirektiivi) sekä käyttöoikeussopimusten tekemisestä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU (käyttöoikeussopimusdirektiivi).

Hankintalain 4 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan.

Edellä mainittua säännöstä koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 75) on todettu muun ohella, että hankintadirektiivin johdanto-osan 4 perustelukappaleen mukaan tilanteita, joissa kaikilla tietyt edellytykset täyttävillä toimijoilla on erotuksetta oikeus harjoittaa tiettyä toimintaa, kuten asiakkaan valinnanvapauteen perustuvat järjestelmät ja palvelusetelijärjestelmät, ei ole pidettävä hankintana vaan pelkästään lupajärjestelminä. Tällaisessa tilanteessa hankintayksikkö ei itse käytä valtaa tarjoajien valinnassa muutoin kuin asettamalla vähimmäisvaatimuksia valittavien piiriin pääsemiseksi.

Hankintalain 4 §:n 5 kohdan mukaan käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan 6 ja 7 kohdassa tarkoitettua sopimusta.

Pykälän 7 kohdan mukaan palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan taloudellista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, jolla yksi tai usea hankintayksikkö siirtää muiden kuin käyttöoikeusurakkaa koskevien palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin yhdelle tai usealle toimittajalle ja jossa siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Käyttöoikeussopimusdirektiivin johdanto-osan 13 perustelukappaleessa on todettu, että lisäksi järjestelyjä, joissa kaikilla tietyt edellytykset täyttävillä toimijoilla on erotuksetta oikeus harjoittaa tiettyä toimintaa, kuten asiakkaan valinnanvapauteen perustuvia järjestelmiä ja palvelusetelijärjestelmiä, ei ole pidettävä käyttöoikeussopimuksina, mukaan lukien järjestelyt, jotka perustuvat viranomaisen ja talouden toimijoiden oikeudellisiin sopimuksiin. Tällaiset järjestelmät perustuvat tyypillisesti viranomaisen päätökseen, jossa määritellään avoimet ja syrjimättömät edellytykset talouden toimijoiden jatkuvalle pääsylle erityispalvelujen, esimerkiksi sosiaalipalvelujen, tarjoamisen piiriin, jolloin asiakkaat voivat valita toimijan.

Hankintalain 52 §:n 1 momentin mukaan jokainen yksittäinen hankinta dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä on kilpailutettava. Hankintayksikön on pyydettävä järjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjous dynaamisessa hankintajärjestelmässä tehtävistä erillisistä hankinnoista. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouksen valintaan sovelletaan, mitä 93–96 §:ssä säädetään. Dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehdyn hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet voidaan määritellä tarkemmin hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä.

Kysymys hankintasopimuksen käsitteestä on ollut ratkaistavana Euroopan unionin tuomioistuimessa asiassa Tirkkonen (tuomio 1.3.2018, Tirkkonen, C9/17, EU:C:2018:142). Unionin tuomioistuin on mainitussa tuomiossaan todennut, että tarjouksen ja siis sopimuspuolen valinta on osatekijä, joka kuuluu olennaisesti tuolloin voimassa olleen julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (jäljempänä hankintadirektiivi 2004/18/EY) mukaiseen julkisia hankintoja koskevia sopimuksia koskevaan kehykseen ja näin ollen sen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun käsitteeseen ”julkista hankintaa koskeva sopimus” (tuomion 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Unionin tuomioistuin on lisäksi todennut, että sen käsiteltävänä olleessa asiassa ratkaiseva osatekijä liittyi siihen, ettei hankintaviranomainen maininnut mitään hankintasopimuksen tekoperustetta, jolla hyväksymiskelpoisia tarjouksia olisi voitu verrata ja asettaa järjestykseen. Tällaisen osatekijän, joka 2.6.2016 annetun tuomion Falk Pharma (C-410/14, EU:C:2016:399) 38 kohdan mukaan kuuluu olennaisesti julkisia hankintoja koskevia sopimuksia koskevaan kehykseen, puuttuessa pääasiassa kyseessä olevan kaltainen maatilojen neuvontajärjestelmä ei voi olla hankintadirektiivin 2004/18 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu julkista hankintaa koskeva sopimus (tuomion 35 kohta).

Unionin tuomioistuin on mainitussa tuomioissaan edelleen todennut, että ”hankintasopimuksen tekoperusteina” ei voida pitää perusteita, joilla ei pyritä yksilöimään kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta vaan jotka liittyvät lähinnä sen arvioimiseen, kykenevätkö tarjoajat täyttämään kyseisen sopimuksen. Perusteiden, jotka koskevat lähinnä kokemusta, pätevyyttä ja resursseja, joilla voidaan taata kyseisen sopimuksen asianmukainen täyttäminen, on nimittäin katsottu liittyvän tarjoajien kykyyn täyttää kyseinen sopimus, eikä niiden ole katsottu olevan ”hankintasopimuksen tekoperusteita”, vaikka hankintaviranomainen olisi luokitellut ne sellaisiksi (tuomion 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Unionin tuomioistuin on mainitussa tuomiossaan katsonut, että hankintadirektiivin 2004/18/EY 1 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä direktiivissä tarkoitettuna julkista hankintaa koskevana sopimuksena ei ole pidettävä pääasiassa kyseessä olevan kaltaista maatilojen neuvontajärjestelmää, jossa julkinen yksikkö valitsee kaikki talouden toimijat, jotka täyttävät tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset ja jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi kyseisessä tarjouspyynnössä mainitun tentin, vaikka yhtään uutta toimijaa ei voida hyväksyä kyseisen järjestelmän rajattuna voimassaoloaikana (tuomion 41 kohta).

Edellä mainittu Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2018:91 katsonut, ettei maatilojen neuvontapalvelua koskevassa järjestelyssä ollut kysymys tuolloin voimassa olleessa julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) tarkoitetusta julkisesta hankinnasta, jota koskevan valituksen tutkiminen olisi kuulunut markkinaoikeuden toimivaltaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että markkinaoikeuden olisi tullut jättää valitus tutkimatta.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on ilmoittanut perustettavasta dynaamisesta hankintajärjestelmästä, jonka sisällä on ollut tarkoitus hankkia sen tarvitsemia kuljetuspalveluita.

Hankintailmoituksen kohdassa II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Dynaamisen hankintajärjestelmän voimassaoloaikana ilmoittautuneiden ja vaatimukset täyttävien liikennöitsijöiden kanssa tehdään sopimus.

[– –]

Tilaaja hyväksyy dynaamiseen hankintajärjestelmään kaikki osallistumishakemuksen jättäneet hakijat, jotka täyttävät hakijalle asetetut soveltuvuusvaatimukset. Soveltuvuusvaatimukset on kuvattu ESPD-lomakkeessa, osallistumispyynnön osiossa Muut ehdot sekä Hinnat ja ehdot-liitteessä ja Palvelunkuvaus-liitteessä.”

Hankintailmoituksen kohdassa II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Liikennöitsijät ilmoittautuvat järjestelmään ja samalla hyväksyvät annetut hinnat ja ehdot. Erillistä tarjousta ei anneta, vaan liikennöitsijä sitoutuu tilaajan määrittelemiin hintoihin ja ehtoihin ilmoittautumalla järjestelmään. Tilaaja tarkistaa soveltuvuusvaatimusten oikeellisuuden ennen päätöksentekoa.”

Hankintailmoituksen kohdassa II.2.5 ”Hankintasopimuksen tekoperusteet” on ilmoitettu, että hinta ei ole ainoa myöntämisperuste, ja kaikki perusteet on mainittu pelkästään hankinta-asiakirjoissa.

Hankintailmoituksen liitteessä ”Hinnat ja ehdot” on asetettu kiinteät hinnat kolmelle eri kyydissä olevien matkustajien määrän mukaan määräytyville hinnoitteluluokille, kaksi eri kiinteää lähtömaksua vuorokauden ajasta ja viikon päivästä riippuen, kiinteä siirtymämaksu, kiinteät ajomatkamaksut henkilömäärän mukaan, kiinteä odotusmaksu sekä kiinteät hinnat porrasveto-, avustamis-, saattoapu- ja paarilisälle.

Hankinta-asiakirjoissa on edellä todetulla tavalla määritelty hinnat, jotka hankintayksikkö maksaa valituille toimittajille kyseisten palveluiden tuottamisesta. Sen sijaan markkinaoikeudelle toimitetuissa hankinta-asiakirjoissa ei ole mainittu sellaista hankintasopimuksen tekoperustetta, jolla hyväksymiskelpoisia tarjouksia olisi voitu verrata ja asettaa järjestykseen.

Saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on julkaissut dynaamista hankintajärjestelmää koskevan hankintailmoituksen. Valituksenalaisessa hankintapäätöksessä on myös todettu, että kuljetukset on kilpailutettu hankintalain mukaisena dynaamisena hankintajärjestelmänä ja että kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä palveluhankinta. Kun todetun lisäksi otetaan huomioon hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämä siitä, että se on dynaamisen hankintajärjestelmän keston aikana järjestänyt järjestelmän sisällä 11 minikilpailutusta, markkinaoikeus katsoo, ettäjärjestelmässä on ollut kyse sellaisesta dynaamisesta hankintajärjestelmästä, josta säädetään hankintalain 49–52 §:ssä. Valituksenalaisessa päätöksessä on siten ollut kysymys hankintalain 51 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä, joka koskee dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä.

Edellä todetun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän perustamassa dynaamisessa hankintajärjestelmässä on ollut kyse hankintalain mukaisesta julkisesta hankinnasta, jota koskevan valituksen tutkiminen kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Käsittelylupa

Hankintalain 146 §:n 3 momentin mukaan mainitun lain 51 §:ssä tarkoitettuun dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevaan hankintayksikön ratkaisuun ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää (1 kohta) tai siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy (2 kohta).

Lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 238–239) valitusoikeuden rajausta on perusteltu sillä, että toimittaja, jota ei ole hyväksytty dynaamiseen hankintajärjestelmään, voi jatkuvasti tehdä uusia osallistumishakemuksia. Esimerkkinä luvan myöntämiselle on mainittu tilanne, jossa tietty toimittaja on jätetty toistuvasti hyväksymättä dynaamiseen hankintajärjestelmään. Lain esitöissä (s. 237) on lisäksi todettu, että säännös vastaa pääosin vanhan hankintalain 86 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun pykälän 3 momenttia koskevista esitöistä (HE 190/2009 vp s. 60) ilmenee, että käsittelylupaa harkittaessa asian arvioinnin on tarkoitettu perustuvan käsittelylupahakemuksessa ja siihen liittyvässä valituksessa esitettyihin seikkoihin ja lisäksi hankintayksiköltä saatuihin asiakirjoihin. Jos hankintapäätöksen oikeellisuutta suhteessa hankintalaissa säädettyihin edellytyksiin ei ole perusteltua epäillä käsittelylupahakemuksessa ja siihen liittyvässä valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella, asiassa ei ole tarpeen ryhtyä kirjallisella menettelyllä selvittämään asiaa enempää.

Valittaja on esittänyt, että käsittelylupa on myönnettävä, koska siihen on painava hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Valittaja on lisäksi lausunut, että syy ilmenee valituksesta. Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, ettei perustetta käsittelyluvan myöntämiselle ole. Sen mukaan valittaja ei ole tarkemmin yksilöinyt perusteita luvan myöntämiselle eikä luvalle ole kumpaakaan hankintalain 146 §:n 3 momentissa tarkoitettua perustetta. Hankintayksikkö on lisäksi todennut, että valituksenalaisella päätöksellä valittaja on ensimmäistä kertaa jätetty hyväksymättä dynaamiseen hankintajärjestelmään.

Markkinaoikeus toteaa, että valituksen kohteena on päätös, jolla valittajan ensimmäinen osallistumishakemus dynaamiseen hankintajärjestelmään on hylätty. Kyse ei ole ollut tilanteesta, jossa valittaja olisi lain esitöissä ilmenevän esimerkin mukaisesti jätetty toistuvasti hyväksymättä dynaamiseen hankintajärjestelmään.

Kokkolan Aluetaksi Oy:n valituksessa, sen täydennyksessä, vastaselityksessä ja muissa kirjelmissä esitettyjen seikkojen ja hankintaa koskevien asiakirjojen sekä hankintayksikön esittämän perusteella asiassa ei ole ilmennyt hankintalain 146 §:n 3 momentissa tarkoitettua perustetta myöntää käsittelylupa. Sen vuoksi Kokkolan Aluetaksi Oy:n hakemus käsittelyluvan myöntämiseksi on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus ei myönnä käsittelylupaa Kokkolan Aluetaksi Oy:lle. Markkinaoikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kokkolan Aluetaksi Oy:n korvaamaan Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 7.596,25 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kokkolan Aluetaksi Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pertti Lenkkeri ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.